Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 18

Xkita kenon uelis más tiktekichiuilis Jehová

Xkita kenon uelis más tiktekichiuilis Jehová

“Xchiua in tlajtlamach. Xchiua nochi niman san ika xmokaua, para ma kitakan nochimej kenijki timoskaltijtiu ipan motlaneltok” (1 TIM. 4:15).

TLAKUIKAJLI 84 Titekichiuaj kampa noneki

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon más tiktekichiuiliskej Jehová?

 TEJUAMEJ melak tiktlasojtlaj Jehová niman tiknekij chikauak tiktekichiuiliskej. Yejua ika, tokojtiliaj tikyolpaktiskej Jehová niman tikchiuaskej tlen kuajli. Tokojtiliaj más kuajli tikchiuaskej totekiyo niman tikitaj kenon tikinpaleuiskej oksekimej.

2. ¿Tleka tiknekij más kuajli tiktekichiuiliskej Jehová?

2 ¿Tleka tiknekij más kuajli tiktekichiuiliskej Jehová? Kachtopa, pampa tiknekij tikyolpaktiskej toTajtsin Jehová. Ijkuak Jehová kita ika tokojtiliaj más tiktekichiuiliskej, yejua melak yolpaki. Niman noijki tiknekij más tiktekichiuiliskej pampa ijkon tikinpaleuiyaj tokniuan (1 Tes. 4:9, 10). Maski tla kemach opeuj tomachtiaj noso maski tla yotiuejkaujkej ipan ikalpan Jehová, tinochimej noneki tiknemiliskej kenon uelis más tiktekichiuiliskej Jehová. Matikitakan kenon uelis tikchiuaskej.

3. ¿Tlenon okijlikej Timoteo? (1 Timoteo 4:12-16).

3 Ijkuak apóstol Pablo okitlajkuilouili Timoteo, yejua telpochtli katka niman tlapaleuijtoya ken tlayekanketl. Maski Timoteo kuajli tekititoya, Pablo okijli makita kenon uelis más kitekichiuilis Jehová (xpoua 1 Timoteo 4:12-16). Tla kuajli tikitaj tlen okijto Pablo, tikitaskej ika kijlitoya Timoteo manokojtili más matetlasojtla, más matlaneltoka niman más machipaujkanemi. Niman noijki okijli makita kenon uelis más kuajli tlaamapouas teixpan, kenon uelis más kuajli kinpaleuis oksekimej niman kenon uelis más kuajli temachtis. Timoteo onokojtili kichikauas itlaneltok niman okitak kenon más kuajli kitekichiuilis Jehová. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon uelis techpaleuis tlen yejua okichiuj.

MATIKCHIUAKAN TLEN KUAJLI

4. Ken kijtoua Filipenses 2:19-22, ¿tleka Timoteo ueliya kitekichiuiliaya Jehová?

4 ¿Tleka Timoteo ueliya kitekichiuiliaya Jehová? Pampa yejua kichiuaya tlen kuajli (xpoua Filipenses 2:19-22). Tlen okijto Pablo techititia ika Timoteo yolyemanki katka, yolmelajki katka, tekitki katka niman kuajli kichiuaya itekiyo. Noijki melak kintlasojtlaya tokniuan niman nochipa kinekiya kinpaleuis. Ika yejon, Pablo melak kitlasojtlaya Timoteo niman okimakak seki tekitl (1 Cor. 4:17). Jehová noijki techtlasojtlas niman techmakas seki tekitl ipan tlanechikojli tla kita ika tikchiuaj tlen kuajli niman tlen yejua kuelita (Sal. 25:9; 138:6).

Xnemili tlenon tikuelitaskia más kuajli tikchiuas. (Xkimita párrafos 5 niman 6).

5. a) ¿Kenon uelis tikmatiskej tlenon noneki tikpatlaskej? b) Ken nesi ipan tlaixkopinajli, ¿kenon kiteititia tokniuj ichpochtli ika kimasikamati oksekimej?

5 Xnemili tlenon más kuajli tikneki tikchiuas. Matikijlikan Jehová matechpaleui matikitakan tlenon noneki tikpatlaskej. Noijki, matotlajtoltikan: “¿Noneki más niteasikamatis noso más niknektos nitepaleuis? ¿Noso noneki ninokojtilis niman ijkon xnimantsin nikualanis imiuan oksekimej niman niknektos nikintlapopoluis?”. Tla tiknekij tikmatiskej tlenon noneki tikpatlaskej, uelis tiktlajtoltiskej se akin kuajli iuan touikaj (Prov. 27:6).

6. ¿Kenon uelis tikchiuas tlen yotiknemili?

6 Xmokojtili xchiua tlen yotiknemili. ¿Kenon? Uelis timomachtis ipan toamatlajkuiloluan itech tlen tikneki tikchiuas. Matikonnemilikan ika yotikitak ika noneki más titetlapopoluis. ¿Tlenon uelis tikchiuas? Uelis tikitas ipan Biblia akinomej otetlapopoluijkej niman akinomej xotetlapopoluijkej. Noijki uelis tikitas kenon Jesús okintlapopolui oksekimej (Luc. 7:47, 48). Jesús xsan kitaya kenon oksekimej nopopolouayaj, yejua kitaya tlen kuajli kichiuayaj. Noijki, Jesús xkichiuaya ken fariseos akin kinemiliayaj ika más kuakualtin katkaj niman kinchikoitayaj oksekimej (Luc. 18:9). Tla yotimomachti yejuin, kanaj uelis timotlajtoltis: “¿Tlenon nikimitilia oksekimej: tlen kuajli kichiuaj noso kenon nopopolouaj?”. Tla tikita ika xueli tiktlapopoluiya yakaj, uelis tikijkuilos nochi tlen yejua kuajli kichiua niman uelis timotlajtoltis: “¿Tlenon kichiuaskia Jesús? ¿Yejua kitlapopoluiskia?”. Tla tikchiua nochi yejuin, uelis mitspaleuis xpatla ken titlanemilia. Tikmatstokej ika ouijtika tiktlapopoluis yakaj akin melak yomitsyolkoko. San ika, tla timokojtilia titetlapopoluis, sakin tikitas ika más tiknektos titetlapopoluis.

ITLAJ MATOMAJMACHTIKAN

Xmomachti kenon titlayektlalis ipan Kajli kampa tosentlaliaj. (Xkita párrafo 7). d

7. ¿Tlenon kineki Jehová matikchiuakan? (Proverbios 22:29).

7 Tejuamej noijki uelis itlaj tomajmachtiskej. Tokniuan akin tlapaleuiyaj ipan kaltin kampa noueyichiua toTajtsin ouelkej tlachijchiuaj pampa oksekimej tokniuan okinmachtijkej. Ijkon ken nesi ipan tlaixkopinaltin, tokniuan tlakamej niman siuamej nomajmachtiaj kenon tlayektlaliskej ipan kaltin kampa tikueyichiuaj toTajtsin. Jehová, “toueyiRey yejuan nemi nochipa” niman Jesús, “Rey impan nochimej reyes” kuelitaj matikinpaleuikan ijkuak kichiuaj se ueyi tekitl (1 Tim. 1:17; 6:15; xpoua Proverbios 22:29). Ika yejon, tiknekij chikauak titekitiskej niman itlaj tomajmachtiskej para tikueyichiuaskej Jehová (Juan 8:54).

8. ¿Kenon uelis tikmatiskej tlenon tomajmachtiskej?

8 Xnemili tlenon más kuajli tikneki tikchiuas. ¿Tlenon uelis tomajmachtiskej? Uelis tiktlajtoltiskej se tlayekanketl ipan tlanechikojli noso se tlayekanketl ipan circuito tlenon uelis tikchiuaskej. Tla techijliaj ika noneki más kuajli tikinpanoltiskej totlamachtiluan noso noneki más kuajli titemachtiskej, matikintlajtoltikan tlenon xmás kuajli tikchiujtokej. Sakin, matikchiuakan ijkon ken techijliaj. ¿Kenon?

9. ¿Tlenon noneki tikchiuas tla tikneki más kuajli titemachtis?

9 Xmokojtili xchiua tlen yotiknemili. Matikonnemilikan ika tikneki más kuajli titemachtis, ¿tlenon uelis tikchiuas? Uelis timomachtis amatlajkuilojli Xmomachti kuajli titlaamapouas niman titemachtis. Niman tla tikpanoltis se tlamachtijli, uelis tikijlis se tokniuj mamitskaki niman mamitsijli tla itlaj noneki tikpatlas noso tla itlaj xkuajli tikchiujtika. Tla kuajli tikinpanoltia motlamachtiluan, kitaskej ika kuajli titemachtia niman noijki kitaskej ika titekitki niman mitsmakaskej okseki tekitl (Prov. 21:5; 2 Cor. 8:22).

10. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla itlaj ouijtika tikitaj?

10 Kemantika ouijtika tikitaj itlaj tikchiuaskej. Tla tejua ijkon timomachilia, ¡maka xmosiaujkaua! Matikitakan tlen ipan onochiuj tokniuj Garry, yejua xmás ueliya tlaamapouaya. Niman kijtoua ika melak pinauiya ijkuak nonekiya tlaamapouas ipan tlanechikoltin, san ika, yejua xonosiaujkauj niman opeuj más nomajmachtia tlaamapouas. Aman, yejua ueli kinpanoltia tlamachtiltin ipan tlanechikoltin niman ipan uejueyimej tlanechikoltin pampa tokniuan okipaleuijkej niman pampa yejua onomajmachti.

11. Ijkon ken Timoteo, ¿tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij matechmakakan más tekitl ipan ikalpan toTajtsin?

11 ¿Niman kema más kuajli ouel otemachti Timoteo niman ouel más kuajli okinpanolti itlamachtiluan? Biblia xtlaj kijtoua, san ika, tikmatstokej ika yejua kema okichiuj tlen Pablo okijli. Kuakon, kanaj ika yolik yejua opeuj más kuajli temachtia niman más kuajli opeuj kichiua tekitl tlen okimakakaj (2 Tim. 3:10). Tla tejuamej más kuajli tomajmachtiaj ken Timoteo okichiuj, techmakaskej más tekitl ipan ikalpan toTajtsin.

MATIKINPALEUIKAN OKSEKIMEJ

12. ¿Kenon yomitspaleuijkej tokniuan?

12 ¡Melak tipakij ijkuak oksekimej techpaleuiyaj! San matikonnemilikan yejuin, ijkuak tikualoj niman tinemij hospital, melak tiyolpakij ijkuak tokniuan akin nemij ipan Comité de Enlace con los Hospitales noso tokniuan akin nemij ipan Grupo de Visita a Pacientes techontlajpalouaj. Niman, ijkuak itlaj tikixnamikij, melak tiyolpakij ijkuak se tlayekanketl techkaki niman techyolseuiya. Noijki, melak tiyolpakij ijkuak se precursor techuika kampa titemachtiaj niman techijlia kenon más kuajli titemachtiskej. Nochimej tokniuan melak pakij ijkuak techpaleuiyaj. Pampa ijkon ken okijto Jesús: “Más paki yejuan kitemaka xken on yejuan kiselia” (Hech. 20:35). Tla tejuamej noijki tiknekij tiyolpakiskej ken yejuin tokniuan, noijki matitepaleuikan. Tla tejua tikneki tikchiuas tlen yotikteneujkej niman ijkon más kuajli tiktekichiuilis Jehová, ¿tlenon noneki tikchiuas?

13. ¿Tlenon xnoneki tikchiuaskej?

13 Kuajli xkijto tlen tikneki tikchiuas. Tla san tiknemiliaj: “Nikuelitaskia más nitlapaleuis ipan tlanechikojli”. San ika, xtikijtouaj tlenon tiknekij tikchiuaskej, kuakon xtikmatiskej kenon titepaleuiskej. Kanaj uelis tikijkuilos tlenon tikneki tikchiuas niman kenon tikchiuas.

14. ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej ijkuak tiknekiskej itlaj tikchiuaskej?

14 Ijkuak tiknekiskej itlaj tikchiuaskej, maka matikilkauakan ika kemantika uelis itlaj nopatlas. San matiknemilikan tlen ipan onochiuj Pablo, ijkuak yejua oyaj Tesalónica, kanaj más kinekiya ompa nokauas niman ijkon más kinpaleuis akin kemach onoapolaktijkej. San ika, sekimej opeuj kitlauelitaj niman ononek oksekan yas (Hech. 17:1-5, 10). Tla yejua ompa nokauaskia, kanaj san ipampa ueliskia itlaj kinchiuiliskiaj tokniuan. San ika, yejua okinek oksekan yas niman sakin san okontitlan Timoteo para makinyolchikauati tokniuan akin kemach yonoapolaktijkaj (1 Tes. 3:1-3). Uelis tikonnemiliskej kenon tokniuan akin chantiyaj Tesalónica melak oyolpajkej ijkuak okitakej ika Timoteo kinekiya yas kampa kontitlaniyaj.

15. Xkijto tlenon uelis tikchiuas tla kemantika tikita ika xok uelis tikchiuas tlen yotikijtoka.

15 Tlen ipan onochiuj Pablo ijkuak nemiya Tesalónica, miyek tlen techmachtia. Kanaj tiknekij itlaj tikchiuaskej ipan ikalpan Jehová, san ika, itlaj nopatla niman xok ueli tikchiuaj (Ecl. 9:11). Kuakon, ¿aman tlenon uelis tikchiuaskej? Uelis tiknemiliskej tlen kema uelis tikchiuaskej. Matikitakan tlen okichiujkej tokniuan Ted niman Hiedi. Yejuamej nemiyaj Betel, san ika, pampa opeujkej kualoj, ononek oksekan yaskej. Sakin, yejuamej okitakej kenon más uelis kitekichiuiliskej Jehová pampa melak kitlasojtlaj. Kachtopa onochiujkej precursores regulares, sakin precursores especiales niman Ted okimachtijkej para sakin komintlajpalos tlanechikoltin. Ted kinekiya nochiuas tlayekanketl ipan circuito, san ika, sakin okijtokej ika akin kipiayaj 70 xiuitl xok ueliskiaj kichiuaskiaj yejon tekitl. Kuakon, Ted okitak ika xok ueliskia kichiuaskia yejon tekitl. Maski achijtsin onajmankej, okitakej ika ueliskiaj okseki kichiuaskiaj ipan ikalpan Jehová. Ted kijtoua: “Yotikitakej ika onka miyek ken uelis tiktekichiuiliskej Jehová”.

16. ¿Tlenon techmachtia Gálatas 6:4?

16 Tejuamej xuelis tikmatiskej tlenon panos ika tlayekapan. Ika yejon, matikilnamikikan ika Jehová xsan techtlasojtla pampa tikpiyaj se ueyi tekitl ipan ikalpan. Noijki, tla san tikitstokej ika tejuamej xtikpiyaj se ueyi tekitl ipan tlanechikojli ijkon ken oksekimej tokniuan, uelis kichiuas matajmanakan. Hiedi kijtoua: “Tla san tikitstokej tlen oksekimej kichiuaj, xok ika toyojlo tinemiskej” (xpoua Gálatas 6:4). Kuakon, ¿tlenon uelis tikchiuas? Xnemili kenon tejua uelis más tiktekichiuilis Jehová niman tikinpaleuis oksekimej. b

17. ¿Tlenon uelis tikchiuas tla tikneki mamitsmakakan más tekitl?

17 Tla tejua san tikitstok kenon timotomintis niman san timotlatlaneuiya, kanaj xuelis mitsmakaskej okseki tekitl ipan tlanechikojli. Xkita tlenon uelis tikchiuas tla tikneki mamitsmakakan okseki tekitl ipan tlanechikojli. Tla tejua tikneki timochiuas precursor regular, ¿uelis kachtopa timochiuas precursor auxiliar? Noso, tla tikneki timochiuas tlapaleuijketl, ¿uelis más titenojnotsas niman tikomintlajpalos tokniuan akin iuejueyimej niman akin kualoj ipan tlanechikojli? Nochi tlen aman tikchiuas, mitspaleuis niman sakin mitsmakaskej más tekitl. Kuakon, nochipa xkita kenon uelis más tiktekichiuilis Jehová (Rom. 12:11).

Xnemili tlen kema uelis tikchiuas. (Xkita párrafo 18). e

18. ¿Tlenon techmachtia tlen okichiuj tokniuj Beverley? (Xkita tlaixkopinajli).

18 Tla tejua itiueyi, maka xnemili ika xok uelis más tiktekichiuilis Jehová. Matitlajtokan itech se tokniuj akin itoka Beverley niman kipiya 75 xiuitl. Yejua kualouaya niman xmás ueliya nejnemiya. Maski ijkon, yejua melak kinekiya tenojnotsas niman ijkon miyekej kimijlis mauiyan Conmemoración. Kuakon, ¿tlenon okichiuj? Yejua okijto tlen kinekiya kichiuas niman melak oyolpak ijkuak ijkon okichiuj. Tokniuan onoyolchikaujkej ijkuak okitakej ika Beverley onokojtili más tenojnotsas. Kuajli tikmatstokej ika Jehová melak kuelita ijkuak kita ika tokniuan akin iuejueyimej nokojtiliaj más kitekichiuiliskej (Sal. 71:17, 18).

19. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij más tiktekichiuiliskej Jehová?

19 Matiknemilikan tlen kema uelis tikchiuaskej niman ijkon matikchiuakan. Nochipa matikchiuakan tlen kuajli niman tlen Jehová kuelita. Matomajmachtikan itlaj niman ijkon más tiktekichiuiliskej toTajtsin niman más titlapaleuiskej ipan ikalpan. Noijki, nochipa matikitakan kenon uelis tikinpaleuiskej tokniuan. c Tla tikchiuaj nochi yejuin, tikitaskej kenon Jehová techteochiuas niman tokniuan kitaskej ika tikuelitaj tiktekichiuiliskej Jehová ijkon ken okichiuj Timoteo (1 Tim. 4:15).

TLAKUIKAJLI 38 Jehová mitschikauas

a Timoteo melak ueltoya tenojnotsaya. Maski ijkon, apóstol Pablo okiyolchikauj makita kenon más kitekichiuilis Jehová. Timoteo okichiuj tlen Pablo okijli, ika yejon, melak kuajli okitekichiuili Jehová niman kuajli okinpaleui ikniuan. ¿Tejua noijki tikneki más tiktekichiuilis Jehová niman tikinpaleuis tokniuan ijkon ken okichiuj Timoteo? Kuajli tikmatstokej ika kema. Kuakon, ¿tlenon uelis tikchiuas? ¿Tlenon noneki tikchiuas tla tikneki más tiktekichiuilis Jehová?

b Xkita subtítulo “Servir donde se necesita ayuda”, tlen onka ipan libro Organizados para hacer la voluntad de Jehová, capítulo 10, párrafos 6-9.

c Xkita tlamachtijli 60, tlen itoka “Nochipa xchikaujto motlaneltokil”, tlen onka ipan libro ¡Nochipa uelis tiyolpakis!

d TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj kimititia omemej tokniuan kenon kipatlaskej se lámpara, niman sakin yejuamej ijkon kichiuaj.

e TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj akin kualo tenojnotsa ipan teléfono niman kiteijlia touan mauiyan Conmemoración.