Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Melak tepaleuiya ijkuak timajmana inpampa oksekimej

Melak tepaleuiya ijkuak timajmana inpampa oksekimej

Iuan nonan niman nokniuj Pat ipan 1948

“IGLESIA anglicana xtemachtia tlen melauak, noneki oksekan tiktejtemos”. Sakin ika noabuela, akin katka anglicana, okijli yejuin nonan, yejua opeuj kitejtemoua tlaneltokijli tlen melauak. San ika, yejua xkinekiya kinkakis iteixpantijkauan Jehová niman nechijliaya maniniyana ijkuak yejuamej ontenojnotsayaj tochan ne Toronto (Canadá). San ika, ipan 1950, ikniuj nonan akin más pitentsin katka, opeuj nomachtia Biblia imiuan iteixpantijkauan Jehová, nonan noijki opeuj nomachtia. Nomachtiayaj ichan notía niman sakin onoapolaktijkej.

Notaj tlayekanaya ipan Iglesia Unida ne Canadá. Ika yejon, nochi domingos ika kualkan techontitlaniya nejua iuan nokniuj matomachtitij Biblia kampa kiminmachtiaj kokonej. Sakin, a las once iuan tiayaj teopan. Niman ika teotlak tikuikayaj nonan kampa nosentlaliayaj iteixpantijkauan Jehová. Tikitayaj kenon melak tlamantikej katkaj yejon ome tlaneltokiltin.

Ipan 1958, imiuan tokniuan Hutcheson ipan Ueyi Tlanechikojli iuan Miyekej Países “Voluntad Divina”

Nonan opeuj kinnojnotsa Bob Hutcheson niman isiuatsin, Marion, akin iamigos katkaj. Sakin, yejuamej noijki onochiujkej iteixpantijkauan Jehová. Ipan 1958, Bob niman Marion onechuikakej imiuan yeyimej inkoneuan ipan se Ueyi Tlanechikojli iuan Miyekej Países, tlen itoka “Voluntad Divina”. Yejuin onopanolti ne Nueva York niman ouejkauj chikueyi tonaltin. Aman yonikitak kenon melak onokojtilijkej para ouel onechuikakej, melak niktlasojkamati tlen okichiujkej pampa melak nikilnamiki yejon ueyi tlanechikojli.

KEN NECHTLASOJTLAYAJ OKIPATLAK NONEMILIS

Ijkuak nitelpochtli katka, nichantiya kampa nemiyaj yolkamej niman melak nikuelitaya nikintlajpiyas. Ika yejon, niknekiya ninomachtis itech kenon nikinpajtis yolkamej. Nonan okijli se tlayekanketl tlen niknekiya nikchiuas niman yejua otlajto nouan. Ika tlasojtlalistli tokniuj tlayekanketl onechilnamikti ika itinemij ipan itlamiyan tonaltin niman onechijli ika tla niaya ipan universidad ueliskia kichiuas maka sa maninouika iuan Jehová (2 Tim. 3:1). Onitlanemili itech tlen onechijli niman xoniaj universidad.

San ika, xnikmatiya tlenon nikchiuas ijkuak niktlamiltiskia secundaria. Nontenojnotsaya itlamiyan semana, maski xmás xnikuelitaya nitenojnotsas niman niknemiliaya ika xueliskia ninochiuas precursor. Notaj niman notío, akin xiteixpantijkauan Jehová katkaj, kinekiyaj manitekiti ipan se empresa tlen melak noixmatiya ne Toronto. Notío kipiaya se ueyi tekitl ipan yejon empresa; yejua ika, onikseli yejon tekitl.

Ompa melak nitekitiya niman nipanouaya miyek tiempo imiuan akin xiteixpantijkauan Jehová katkaj. Yejua ika, xnochipa niaya tlanechikoltin niman xmás nitenojnotsaya. Ipan yejon xiujtin nichantiya iuan noabuelo, akin noijki xiteixpantijkauj Jehová katka; san ika, sakin omik niman ononek niktejtemos kanon nichantis.

Bob niman Marion akin onechuikakej ipan ueyi tlanechikojli ipan 1958, yeskiaj kentla notajuan. Pampa yejuamej onechijlijkej imiuan manichantiti niman onechpaleuijkej machikaui notlaneltokil. Ipan 1960 oninoapolakti iuan se inkoneuj akin itoka John. Niman pampa John onochiuj precursor, onechyolchikauj más manitenojnotsa. Tokniuan okitakej kenon melak ninokojtilijtoya niman sakin onechijlijkej ika ueliskia nikinpanoltis tlamachtiltin Kampa Tomachtiaj iTekiyo toTajtsin. a

SE KUAJLI TESIUAUJ NIMAN ITLAJ TLEN YENKUIK IPAN NONEMILIS

Ijkuak otonamiktijkej, ipan 1966.

Ipan 1966, oninonamikti iuan Randi Berge, se precursora akin melak kuelitaya tenojnotsas niman kinekiya ontlapaleuis kampa nonekiyaj más tenojnotskej. Akin tlayekanaya ipan circuito techpaleuiyaya niman najmanaya topampa, noijki otechyolchikauj matitlapaleuitij ipan tlanechikojli Orillia (Ontario). Otiktlalijkej tlen tikitkiskiaj niman otiajkej.

Randi melak yolpakiya ijkuak tenojnotsaya. Ika yejon, ijkuak otajsikej Orillia noijki oninochiuj precursor niman onikijto más kuajli nitemachtis. Melak niyolpakiya niktekitiltis Biblia para nikinpaleuis oksekimej makimatikan tlen melauak. Melak oniyolpak pampa ouel onikinpaleui se tlakatl iuan isiuatsin manopatlakan niman manosentemakakan itech Jehová.

ONIUEL SE YENKUIK TLAJTOJLI NIMAN ONIKPATLAK KEN NITLANEMILIAYA

Se tonajli ijkuak oniaj Toronto, onikixmat Arnold MacNamara, se tokniuj akin tlayekanaya Betel. Yejua onechtlajtolti tla tiknekiyaj titlapaleuiskiaj ken precursores especiales. Nimantsin oniknankili: “Kema, san ika, maka xtechtitlanikan Quebec”. Ijkon oniknankili pampa nikmatiya kenon canadienses akin tlajtouayaj inglés kinchikoitayaj canadienses akin ualeuayaj Quebec niman tlajtouayaj francés. Ipan yejon xiujtin, políticos kinekiyaj ika Quebec manoxelo itech Canadá.

Arnold onechnankili: “Sucursal san komintitlani precursores especiales ne Quebec”. Nejua nikmatstoya ika nosiuatsin Randi kinekiya yaskia ontlapaleuis ompa. Ika yejon, onikijto ika tiaskiaj. Sakin, oni­kitak ika melak kuajli tlen oniktlapejpeni.

Makuijli semanas otechmachtijkej tlajtojli francés. Sakin, otechontitlankej imiuan okse tokniuj niman isiuatsin ne Rimouski, tlen nokaua kanaj 540 kilómetros itech noreste de Montreal. Xmás niueliya francés, niman yejon okitakej ijkuak onikpouj se anuncio ipan tlanechikojli. Nejua niknekiya nikijtos ika ipan toueyitlanechikol tikimitaskiaj “tokniuan austriacos”, san ika, onikijto “tokniuan avestruces”.

“La Casa Blanca” ne Rimouski

Ipan Rimouski, xsan toselti tichantiyaj. Tichantiyaj imiuan nauimej tokniuan siuamej akin xinonamiktiayaj niman chikauak tenojnotsayaj, noijki imiuan tokniuan Huberdeau, yejuamej kipiayaj omemej ichpochuan. Tokniuan Huberdeau okinextijkej se kajli tlen kipiaya chikome cuartos niman san sekan tiktlaxtlauayaj renta. Otiktokayotijkej “la Casa Blanca” pampa istak katka niman kipiaya pilares ikiyauatenko. Ompa tichantiyaj kanaj 12 noso 14. Pampa Randi niman nejua tikatkaj precursores especiales titenojnotsayaj nochi tonajli. Tiktlasojkamatij ika nochipa nemiyaj imiuan akin titenojnotsaskej, hasta ijkuak melak seuaya.

Melak kuajli otouikakej imiuan yejon precursores akin chikauak tekitiyaj, tikimitayaj kentla tofamilia yeskiaj. Titlatlatiayaj niman san sekan tosentlaliayaj, noijki tikinchijchiuayaj pierogis, tlen yeskiaj kentla empanadas niman uelis tiktlalilis itlaj ijtik. Seki sábados ika tlayoua se tokniuj tlatsotsonaya niman tejuamej tokuikatiayaj niman titijtotiayaj.

Ne Rimouski miyekej opeujkej nomachtiaj. San ipan makuijli xiuitl onoapolaktijkej miyekej akin nomachtiayaj Biblia niman tlanechikojli oueyiyak, nemiyaj kanaj 35 tenojnotskej. Nochi yejuin melak techyolpaktiaya.

Melak otechpaleui más kuajli matitenojnotsakan ijkuak otinenkej Quebec. Otikitakej kenon Jehová otechpaleui ijkuak titenojnotsayaj niman nochipa otechmakak tlen ika topanoltiskiaj. Noijki más kuajli otikimixmatkej akin tlajtouayaj francés niman otikuelitakej intlajtol niman tlen kualtsin kichiuayaj. Yejon melak otechpaleui matikintlasojtlakan akin ualeuayaj oksekan (2 Cor. 6:​13).

Sakin, sucursal otechtlajtolti tla ueliskia tiaskej ne Tracadie, tlen nokauaya ipan costa este ne Nueva Brunswick. Xtikchiayaj yejon, pampa kemach yotikteijlikaj ika tiktlaxtlauaskiaj se cuarto para ompa tichantiskiaj, noijki, nejua nitemachtiaya seki horas ipan se escuela. Niman sekimej akin tikinmachtiayaj itech Biblia kemach yopeujkaj tenojnotsaj, noijki tikchijchiujtoyaj se Kajli kampa tosentlaliaj. Yejua ika, ouijtika otikitakej tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej.

Miyekpa otikchiujkej teoyotl niman ijkon tikmatiskiaj tlenon tikchiuaskiaj. Otiajkej Tracadie niman otikitakej ika xijkon katka ken Rimouski. San ika, otikijtokej ika tla Jehová kinekiya ompa matitlapaleuikan, ijkon tikchiuaskiaj. Otikauilijkej Jehová matechpaleui niman otikitakej ika yejua ijkon okichiuj (Mal. 3:​10). Randi kipiaya chikauak itlaneltokil, tlanemiliaya intech oksekimej niman nochipa yolpaktinemiya, yejon okichiuj maka manikita ouijtika tochanpatlaskej.

Ne Tracadie san nemiya se tlayekanketl, Robert Ross. Yejua niman isiuatsin, Linda, otlapaleuitoj ken precursores niman okitlapejpenijkej ompa nokauaskej ijkuak onen kachtopa inkoneuj. Yejuamej melak otechyolchikaujkej pampa maski nonekiya kitlajpiyaskiaj inkoneuj, kuajli otechselijkej, nochipa tenojnotsayaj niman yolpakiyaj.

MELAK OTECHYOLPAKTI TITLAPALEUISKEJ KAMPA MÁS NONEKI

Melak seua katka ijkuak kemach otitetlajpalotoj ken tlayekankej ipan circuito.

Ijkuak itikuikayaj ome xiuitl ika titlapaleuijtoyaj ken precursores ne Tracadie, otechijlikej matitlapaleuikan ken tlayekankej ipan circuito. Chikome xiuitl otikintlajpalojkej tlanechikoltin kampa tlajtouaj inglés, niman sakin otechtitlankej ipan okse circuito kampa tlajtouayaj francés ne Quebec. Ompa totlayekankauj itech distrito katka, Léonce Crépeault, yejua nechijliaya ika kualtsin ken nikinpanoltiaya notlamachtiluan. b San ika, noijki nechijliaya: “¿Tlenon uelis tikchiuas niman ijkon motlamachtiluan más kuajli manasikamatikan?”. Pampa yejua onechpaleui, aman notlamachtiluan más kuajli nasikamatij.

Xueli nikilkaua Ueyi Tlanechikojli iuan Miyekej Países “Fe Victoriosa”, tlen onopanolti ne Montreal ipan 1978. Nejua nitlapaleuiaya ipan Grupo akin kitaya ken notetlakualtis, niman tikchiayaj manosentlalikan kanaj 80,000 tlaltikpakchanejkej. Aman nopatlaskia kenon titetlakualtiskiaj pampa tikintekitiltiskiaj yenkuikej máquinas niman nopatlaskia tlakuajli tlen tikchijchiuaskiaj. Tikinpiayaj kanaj 20 uejueyimej carros tlen noixmatij ken remolques. Yejuin kiseseliayaj tlakuajli, san ika, kemantika xkuajli tekitiyaj. Se tonajli achto ika nopanoltiskia toueyitlanechikol, xouel otikalakkej ipan estadio pampa yonoijtoka ika oniaskia se partido. Ika yejon, otikalakkej ijkuak melak itlayoua katka. ¡Niman hornos nonekiya tlikuitoskej hasta ika kualkan niman ijkon tokniuan kipiyaskiaj tlen kikuaskiaj! Melak yotisiaujkaj, san ika, miyek tlen onechmachtijkej tokniuan pampa chikauak tekitiyaj, melak yolpakiyaj niman chikauak intlaneltok kipiayaj. Tlen opanok okichiuj maninouika imiuan yejon tokniuan, niman hasta aman ok touikaj. Melak otiyolpajkej ika tinemiyaj ipan ueyi tlanechikojli ne Quebec, kampa melak otechtlaueltokakej kanaj ipan 1940 niman 1960.

Iuan Randi tikyektlalijtokej nochi tlen notekitiltis ipan ueyi tlanechikojli ne Montreal, ipan 1985.

Ipan uejueyimej tlanechikoltin tlen onopanoltijkej ne Montreal melak miyek tlen oniuel itech super­intendentes. Sejpatipan, David Splane, akin aman nemi ipan Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin, okitak ika kuajli makisa ueyi tlanechikojli. Sakin, ipan okse ueyi tlanechikojli nejua onikchiuj yejon niman David melak onechpaleui.

Nejua niman nosiuatsin otiuejkaujkej 36 xiujtin ika otitlapaleuijkej ipan circuito, niman ipan 2011 onechijlijkej manitemachtiti ipan Tlamachtijli tlen kiseliaj Tlayekankej itech Tlanechikojli. Ipan ome xiuitl, Randi niman nejua otikochkej ipan 75 camas. Melak ouijtika otikitakej, san ika, melak otiyolpajkej titepaleuiskej. Itlamiyan semana, tlayekankej melak yolpakiyaj pampa kitayaj ika tokniuan itech Grupo akin Tlayekana kinekiyaj machikaujto intlaneltok.

Sakin, onechijlijkej manitemachti ipan Tlamachtijli tlen kiseliaj Akin Tenojnotsaj itech iTekiuajyo toTajtsin. Miyekpa, tokniuan ouijtika kitayaj pampa mojmostla nonekiya nomachtiskej siete horas, kichijchiuayaj intarea kanaj yeyi hora niman kinyektlaliayaj naui noso makuijli tlamachtiltin tlen kinpanoltiskiaj ipan se semana. Nejua niman okse tokniuj akin noijki temachtiaya, tikimijliayaj ika san ueliskiaj kichiuaskej yejon tla nopaleuiayaj itech Jehová. Xkeman nikilkauas kenon yejuamej mojkatlachiayaj ijkuak kitayaj ika tla nopaleuiayaj itech Jehová, ueliyaj kichiuayaj nochi tlen yejuamej xkeman kinemiliayaj.

MELAK TEPALEUIYA IJKUAK TIMAJMANA INPAMPA OKSEKIMEJ

Nonan nochipa najmanaya ipampa akin kinmachtiaya niman yejon melak okinpaleui. Noijki, okichiuj ika notaj makipatla tlen kinemiliaya itech tlaneltokijli tlen melauak. Yeyi tonajli sakin ika nonan omik, notaj melak otechmojkatlachialti: oajsik ipan Kajli kampa tosentlaliaj niman ijkon kikakis tlamachtijli. Ipan 26 xiuitl, yejua xkeman okikajkauj ika yauj ipan tlanechikoltin. Xkeman onoapolakti, san ika, tlayekankej nechijliaj ika yejua akin nochipa kachtopa ajsiya ipan Kajli kampa tosentlaliaj.

Tlen okichiuj nonan melak onechpaleui nejua niman yeyimej nokniuan siuamej. Yejuamej niman inue uentsitsinuan kitekichiuiliaj Jehová niman itech melajkanemij. Omemej nokniuan nemij Betel: se nemi Portugal niman okse Haití.

Randi niman nejua aman titlapaleuiyaj ken precursores especiales nikan Hamilton (Ontario). Ijkuak titlapaleuiayaj ipan circuito, techyolpaktiaya tikinuikaskej tokniuan kampa ontetlajpalouayaj niman temachtiayaj. San ika, aman melak tikuelitaj tejuamej tikinpiyaskej akin tikinmachtiskej niman tikitaskej kenon chikaujtiuj intlaneltok. Noijki tiuelij más tikimixmatij tokniuan ipan tlanechikojli, niman techyolchikaua tikitaskej kenon Jehová nochipa kinpaleuiya maski kixnamikij tlen ouijtika.

Ijkuak Randi niman nejua tiknemiliaj itech kenon melak miyekej onajmankej topampa, melak tiktlasojkamatij. Tejuamej noijki melak tokojtiliaj tikimititiskej oksekimej ika tajmanaj inpampa ijkuak tikinyolchikauaj makitekichiuilikan Jehová hasta kampa ueliskej (2 Cor. 7:​6, 7). Ipan se familia, tokniuj siuatl niman omemej ikoneuan tlapaleuiayaj ken precursores. Oniktlajtolti teueuentsin tla yejua xkinemiliaya noijki nochiuas precursor. San ika, yejua onechijli ika ikinpaleuijtoya yeyimej precursores. Nejua oniktlajtolti: “¿Xtiknemilia ika Jehová uelis más kuajli kintlajpiyas xijkon ken tejua?”. Onikyolchikauj makichiua tlen ifamilia kiyolpaktijtoya, niman chikuasen metstin sakin onochiuj precursor.

Randi niman nejua tikinpaleuijtoskej akin “uajnentiaskej” niman tikimijliskej nochi tlen kualtsin yokichiuj Jehová, niman tikchiaj ika yejuamej noijki makuelitakan kitekichiuiliskej Jehová ijkon ken tejuamej otikchiujkej (Sal. 71:​17, 18).

a Aman itoka, akin kita ken nopanoltis tlanechikojli Nemilistli niman Tekitl.

b Xkita kenon Léonce Crépeault tlajtoua itech inemilis ipan Amatl Tekakistilijketl de febrero de 2020, páginas 26-​30.