Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“NoTekiuajyo xonka ipan yejuin tlaltikpaktli”

“NoTekiuajyo xonka ipan yejuin tlaltikpaktli”

“Nejua onitlakat niman oniuajlaj ipan in tlaltikpaktli para onikteixpantiliko on tlen melauak” (JUAN 18:37).

TLAKUIKALTIN: 15, 74

1, 2. a) ¿Tlenon melak nochiujtika ipan yejuin tlaltikpaktli? b) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

SE TOKNIUJ siuatl akin chanti itech sur de Europa, okijto yejuin ijkuak kilnamiktoya tlen ipan onochiuj yeuejkaui: “Ijkuak nipitentsin katka, opeuj nikita kenon nochiuaya tlen xkinamiki. Ika yejon, xnikuelitaya kenon tlayekanayaj ipan nopaís niman niaya imiuan akin ontetsajtsiliayaj. Niman xsan yejon, miyek xiujtin nikistinemiya iuan se tlakatl akin kichiujtinemiya tlen xkuajli niman ijkon kimixnamikis tekiuajkej”. Se tokniuj akin chanti itech sur de África noijki kinemiliaya ika kinamikiya teixnamikis ijkuak ok xnochiuaya iteixpantijkauj Jehová. Yejua kijtoua: “Nikneltokaya ika nokalpan melak ueyixtoya xijkon ken okseki, niman oninokalakti ipan se partido político. Ompa, techmachtiayaj matikinmiktikan ika lanzas akin nemiyaj ipan okseki partidos políticos, maski tla tochanikniuan katkaj”. Niman se tokniuj akin chanti Europa central kijtoua yejuin: “Melak nitechikoitaya niman nikintlauelitaya akin ualeuayaj itech okse kalpan noso akin kipiayaj okse tlaneltokijli”.

2 Tlen kijtouaj tokniuan techititia tlen melak nochiujtika ipan yejuin tlaltikpaktli: miyekixtokej akin teixnamikij pampa kinekij inselti noyekanaskej, tlen nochiua ipan política kinxeloua tlaltikpakchanejkej, niman ipan miyek países, akin xompa chanejkej ueyixtiuj ken kintlauelitaj. Ken yokijtoka Biblia, ipan yejuin itlamiyan tonaltin, tlaltikpakchanejkej xkinekiskiaj kinyektlaliskej tlaueltin tlen kipiyaj imiuan oksekimej (2 Tim. 3:1, 3, TNM). ¿Kenon akin tikchiuaj ken Cristo tiueliskej titlapaleuiskej niman ijkon nochipa san sekan touikaskej ipan yejuin tlaltikpaktli kampa melak xeliujtika? Miyek techmachtia tlen okichiuj Jesús ijkuak onen ipan tlaltikpaktli. Yejua chantiya kampa melak onkatka tlauejli ipampa política. Ipan yejuin tlamachtijli tiknankiliskej yeyi tlajtoltilistin: ¿Tleka Jesús xokinek kinpaleuis akin texelosnekiyaj? ¿Kenon okiteititi ika itekipanojkauan xkipiya nokalaktiskej ipan política? Niman ¿kenon otechmachti ika xkeman kipiya titeixnamikiskej?

KENON KITAYA JESÚS TLEN MIYEKEJ KICHIUAYAJ PAMPA KINEKIYAJ NOXELOSKEJ

3, 4. a) Ipan itonaluan Jesús, ¿tlenon kinekiyaj miyekej judíos? b) Ipampa tlen oksekimej kinekiyaj, ¿tlenon okinemilijkej inomachtijkauan Jesús?

3 Miyekej judíos akin Jesús okinnojnots melak kinekiyaj noxeloskej itech Roma. Se grupo itech judíos akin tlaixnamikiyaj ipampa inpaís niman akin kimixmatiyaj ken celotes, melak kitejtemouayaj yejon. Miyekej intech yejon tlakamej melak kixnamikiyaj política niman tlanemiliayaj ken Judas akin Galileo, se tlakatl akin onoteneuj mesías maski xyejua katka. Yejuin tlakatl onen ipan kachtopa siglo niman melak miyekej okinkajkayauj. Josefo, se tlakatl akin okijkuilo tlen yeuejkaui opanok, kijtoua ika Judas akin Galileo “okichiuj ika akin ompa chantiyaj mateixnamikikan, yejua kimixkoijliaya ika kiminmakasiyaj romanos pampa kinektoyaj kintlaxtlauiliskej impuestos tlen kintlajtlaniliayaj”. Romanos okimiktijkej Judas (Hech. 5:37). Sekimej celotes hasta oteuisokej niman ijkon kichiuaskej tlen kinekiyaj.

4 Ipan yejon tonaltin nochimej judíos kinekiyaj mayejko Mesías, pampa kichiayaj manochiua se ueyi tlayekanketl ipan política niman ijkon makinmakixti itech itlayekanalis Roma, niman makichiua ika kalpan judío oksejpa maueyixto (Luc. 2:38; 3:15). Miyekej kineltokayaj ika Mesías kitlaliskia se tekiuajyotl ipan kalpan Israel. Kuakon ijkuak ijkon panoskia, melak miyekej judíos akin oksekan yonochantitoyaj ueliskiaj uajnokuepaskej inkalpan. Xsan yejon, sejpa, Juan Teapolaktijketl okitlajtolti Jesús “tla yejua melauak Cristo” noso nonekiskia “kichaskej okse” (Mat. 11:2, 3). Kanaj Juan kimatisnekiya tla uajlaskia okse tlakatl akin kichiuaskia nochi tlen kinekiyaj judíos. Ijkuak Jesús yoyoliujka, omemej inomachtijkauan okinextijkej ipan ojtli tlen teuikaya Emaús niman okijlikej ika Mesías xokichiujka tlen yejuamej kinemiliayaj (xpoua Lucas 24:21). Niman sakin, oksekimej itlatitlankauan okitlajtoltijkej Jesús: “ToTeko, ¿ipan in tonaltin tikmanauis yejua in país de Israel para oksejpa iselti noyekanas?” (Hech. 1:6).

5. a) ¿Tleka galileos melak kinekiyaj ika Jesús manochiua intekiuaj? b) ¿Kenon okinyektlali Jesús?

5 Ipampa nochi yejon tlen nochiaya itech Mesías, galileos melak kinekiyaj ika Jesús manochiua intekiuaj. Uelis tiknemiliskej ika kitayaj ken se kuajli tlayekanketl: yejua kuajli tlajtouaya teixpan niman kipiaya kojtilistli tlen ika kinpajtiaya akin kualouayaj niman hasta kintlakualtiaya akin apismikiyaj. Ijkuak yokintlakualtijka kanaj 5,000 tlakamej, okitak ika “kinekiyaj kiteuilanaskej para kitlaliskej inrey”, kuakon “onejkuanij niman iselti oyaj ne ipan on tepetl” (Juan 6:10-15). Uajmostla, ipan okse itenko mar tlen onka Galilea, kanaj xok melak kinekiyaj kichiuaskej tlen yokinemilijkaj. Kuakon, Jesús okimijli nochimej akin ompa nemiyaj ika yejua ouajlaka ipan tlaltikpaktli pampa okinpaleuiko ipan intlaneltokil, xokinmakako tlen kinpolouaya ipan innemilis. Okimijli: “Ma ka xtekitikan  ika on tlakuajli yejuan saniman tlami, yej xtekitikan  ika on tlakuajli yejuan kisa itech Dios yejuan kitemaka nemilistli para nochipa” (Juan 6:25-27).

6. ¿Kenon kuajli okiteititi Jesús ika xkinekiya ueyixtos ipan política ipan yejuin tlaltikpaktli? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

6 Ijkuak achijtsin poliuiya ika mikis, Jesús okitak ika sekimej akin kitokayaj kichiayaj makitlali se tekiuajyotl ipan tlaltikpaktli, ipan Jerusalén. Pampa kinekiya kinpaleuis makasikamatikan ika yejua xkichiuaskia yejon, okinteneuili se neskayotl kampa kiteneua tomin noso minas. Ipan yejon neskayotl, yejua onoteneuj kentla “se ueyixtikaj tlakatl” akin nonekiya oksekan yas niman xnimantsin uajnokuepaskia (Luc. 19:11-13, 15). Okse tonajli, Jesús noijki okimijli tlanauatijkej romanos ika yejua xkanaj nokalaktia. Tekiuaj Poncio Pilato okitlajtolti: “¿Tejua tiinRey on hebreos?” (Juan 18:33). Ijkuak tekiuajtitoya, Pilato melak kajmanaya ika tlaltikpakchanejkej makixnamikikan itlayekanalis. Ika yejon, kanaj kimojtiaya ika Jesús makichiua ika oksekimej makixnamikikan. San ika, Jesús okinankili: “NoTekiuajyo xonka ipan yejuin tlaltikpaktli” (Juan 18:36, TNM). Yejua xnokalaktiskia ipan política, pampa iTekiuajyo yeskia se tekiuajyotl tlen oniaskia iluikak. Noijki, kuajli okijli ika ouajlaka ipan tlaltikpaktli pampa otemachtiko “on tlen melauak” (xpoua Juan 18:37).

¿Nochipa titlanemilijtokej ipan tlaueltin noso ipan iTekiuajyo toTajtsin? (Xkita párrafo 7).

7. ¿Tleka uelis techtekiyomakas xtikpaleuiskej tlen miyekej kichiuaj pampa kinekij noxeloskej itech ken tlayekanaj tekiuajkej?

7 Jesús kuajli kimatiya katlejua tekitl nonekiya kichiuas. Tla tejuamej noijki tikmatij katlejua totekiyo, xtikpaleuiskej yejon tlen miyekej kichiuaj pampa kinekij noxeloskej, nion ipan toyojlo xkipiya tikpaleuiskej yejon. Yejuin uelis techtekiyomakas. Se tlayekanketl ipan circuito, kijtoua: “Kampa titlapaleuiyaj, tlaltikpakchanejkej melak xkuajli ken tlanemiliaj. Nochimej melak kitlasojtlaj inpaís, niman miyekej kinemiliaj ika kuajli nemiskej tla noxelouaj itech ken tlayekanaj tekiuajkej. Maski ijkon, melak kuajli ika tokniuan nokojtiliaj san sekan nemiskej pampa kitejtemouaj tenojnotsaskej itech kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl. Kineltokaj ika toTajtsin kiyektlalis tlen xkuajli nochiua niman okseki tlaueltin tlen tikpiyaj”.

¿TLENON OKICHIUJ JESÚS IKA YEJON TLEN KINXELOUAYA TLALTIKPAKCHANEJKEJ?

8. ¿Tlenon kixnamikiyaj miyekej judíos ipan kachtopa siglo?

8 Kuajli tikmatstokej ika ijkuak nochiua tlen xkinamiki, miyekej peuaj kixnamikij intlayekanalis tekiuajkej. Ipan itonaluan Jesús, miyekej xok kixikouayaj kitlaxtlauaskej impuestos. Niman ijkuak romanos otlanauatijkej manoita kechmej judíos katkaj niman ijkon kitaskej ika nochimej makitlaxtlaujtokan impuestos, yejon tlen okichiuj ika Judas akin Galileo mateixnamiki. Akin nemiyaj ipan itekiuajyo Roma, niman sekimej akin kikakiyaj Jesús, nonekiya kitlaxtlauaskej miyek impuestos, ipampa intlaluan, inkaluan niman itech okseki tlen kipiyaskiaj. Niman, pampa akin kitlajtlaniyaj impuesto melak tlachtekiyaj, tlaltikpakchanejkej kimachiliayaj ika xok ueliyaj ika nochi tlen kintlajtlaniliayaj. Kemantika, yejon tominsentlalijkej kintlaxtlauiliayaj akin uejueyixtoyaj niman ijkon tekitiskej ken tlayekankej, niman sakin kikuiyaj intlayekanalis niman ijkon notomintiskej. Zaqueo, akin kinyekanaya tominsentlalijkej ipan Jericó, melak onotominti pampa kintlachtekiliaya oksekimej (Luc. 19:2, 8). Uelis tiknemiliskej ika xsan yejua akin ijkon kichiuaya.

9, 10. a) ¿Kenon akin kitlauelitayaj Jesús okiyejyekojkej kikalaktiskej ipan itlaj tlen tekiuajkej yokinnauatijkaj? b) ¿Tlenon tiuelij itech tlen okichiuj Jesús? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

9 Akin kitlauelitayaj Jesús okiyejyekojkej kikalaktiskej ipan tlen tekiuajkej yokinnauatijkaj itech impuestos. Pampa kinekiyaj kikajkayauaskej, okitlajtoltijkej itech “impuestos” tlen nochimej nonekiya kitlaxtlauiliskej Roma. Kema, tekiuajkej kitlajtlaniyaj makintlaxtlauilikan se denario (xpoua Mateo 22:16-18). Yejuin impuesto melak kinkualaniaya judíos, pampa kimilnamiktiaya ika Roma kinyekanaya. Yejuin tlen kinekiyaj kichiuaskej akin kipaleuiayaj Herodes: “Tla Jesús xkuajli tlajtouaya itech impuesto, ueliskiaj kitlajtlakoltiskej ika kimixnamiki tekiuajkej, san ika, tla kijtouaya ika nonekiya notlaxtlauas, akin kitokayaj kanaj kikauaskiaj”.

10 Pampa xkanaj kinekiya nokalaktis, Jesús ononek kuajli kitas kenon tlanankilis. Okijto: “Xmakakan César on tlen yejua iyaxka, niman no xmakakan Dios on tlen yejua iyaxka” (Mat. 22:21). Kema, kimatstoya ika miyekej tominsentlalijkej tlachtekiyaj. San ika, yejua xkinekiya ika yejon makichiua makilkaua tlen melak ueyi kijtosnekiya: ika san iTekiuajyo toTajtsin uelis kiyektlalis intlaueluan tlaltikpakchanejkej. Ijkon, otechtlalili se neskayotl tlen tinochimej noneki tikixkopinaskej. Maski uelis tikitaskej ika itlaj tepaleuis, xkeman kipiya tokalaktiskej ipan política. Niman xkipiya ika melak tiknemiliskej tla itlaj melajki onochiuj noso ka, nion tiktejteneuaskej tlen tetlajyouiltia. Akin tikchiuaj ken Cristo tiktejtemouaj iTekiuajyo niman imelajkayo toTajtsin (Mat. 6:33, TNM).

11. ¿Kenon kinamiki matikixnamikikan tlen kichiua matitlajyouikan?

11 Miyekej iteixpantijkauan Jehová youelkej yokikaujkej tlen kichiuayaj ipan política. Se tokniuj siuatl akin chanti Gran Bretaña, kijtoua: “Ijkuak yoninomachtijka Sociología ipan universidad, melak onopatlak tlen niknemiliaya. Niknekiya matechtlakaitakan akin tikapotstikej, pampa yotexchiuilijkaj tlen xkinamiki niman yotechtlajyouiltijkaj. Melak miyekpa nitetlaniya ijkuak ninokamatlatlaniya imiuan oksekimej, san ika, nochipa kichiuaya maninoyolajmana. Xnikasikamatiya ika tlen kichiua makintlajyouiltikan akin sejnekamej, ualeua ipan inyojlo tlaltikpakchanejkej, niman ompa noneki manokixti. San ika, ijkuak opeuj ninomachtia Biblia, onikasikamat ika nonekiya nejua nijkixtis itech noyojlo. Niman se tokniuj siuatl chipauak onechpaleui maniueli manikchiua. Aman, nitekiti ken precursora regular ipan se tlanechikojli ika señas. Ninomachtijtika niknojnotsas maski san akinon”.

“XKEJEUA MOESPADA KAMPA OTIKXIKOPIN”

12. ¿Tlenon katka yejon “tlaxokolilistli” tlen nonekiya kimapeuaskej inomachtijkauan Jesús?

12 Ipan itonaluan Jesús, tlaneltokiltin melak nonelouayaj iuan política. Amoxtli La vida cotidiana en Palestina en tiempo de Jesús techtomilia ika “sectas itech tlaneltokiltin tlen ika xeliujtoyaj judíos noijki ijkon ken aman xeliujtokej partidos políticos”. Ika yejon, Jesús okinmelajkaijli inomachtijkauan: “Kuajli xkakikan yejua in. Xmotakan sa no nemejuamej ika intlaxokolilis on fariseos niman itlaxokolilis on rey Herodes” (Mar. 8:15). Ijkuak okiteneuj Herodes, kanaj tlajtotoya intech akin kipaleuiayaj. Okse grupo, kampa nemiyaj fariseos, kinekiyaj ika judíos manoxelokan itech tekiuajkej romanos. Evangelio itech Mateo techijlia ika Jesús noijki okinteneuj saduceos ijkuak okijto yejuin. Saduceos kinekiyaj ok makinyekanto Roma, pampa miyekej tekitiyaj ken uejueyixtokej tlayekankej. Jesús kuajli okimijli inomachtijkauan maka manotsokuilokan ika “intlaxokolilis” noso intlamachtiluan yejuin yeyi grupos (Mat. 16:6, 12). Noneki matikilnamikikan ika yejuin tlen okijto opanok sakin ika sekimej galileos kinekiyaj ika Jesús manochiua intekiuaj.

13, 14. a) ¿Tlenon panoua ijkuak tlaneltokijli noneloua iuan política? b) ¿Tleka xkipiya ika titeixnamikiskej maski tla texchiuiliaj tlen xkinamiki? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

13 Ijkuak tlaneltokijli noneloua iuan política, nimantsin kichiua ika miyekej matlaixnamikikan. Jesús okimijli inomachtijkauan ika ijkuak panoskia yejon, melak nonekiya maka kanaj manokalaktikan. Ika yejon, uejueyixtokej teopixkej niman fariseos, okinemilijkej kimiktiskej Jesús. Kitayaj ken se intlauelikniuj itech tlaneltokijli niman itech política, se akin ueliskia kichiuas makipolokan intekiyo. Kijtouayaj: “Tla ijki tikauiliskej ma kichiua, nochi tlakatl kineltokas niman on romanos kixoxotoniskej toueyi tiopan niman in topaís” (Juan 11:48). Ika yejon, ueyi teopixki Caifás okitak kenon kimiktiskiaj Jesús (Juan 11:49-53; 18:14).

14 Caifás okintitlan soldados makajsikan Jesús ijkuak itlayoua katka. Jesús kimatiya ika panoskia yejon. Yejua ika, ijkuak sa ika tlami otlakua inuan itlatitlankauan, okintlajtlanili makitejtemokan seki espadas. San nonekiskia ome espadas niman ijkon kimititis se ueyi tlamachtijli (Luc. 22:36-38). Ipan yejon yeuajli, Pedro okikualani tlen kichiuilijtoyaj Jesús, kuakon, ika se espada okikoko se tlakatl akin noijki teuan okajsito Jesús (Juan 18:10). San ika, Cristo okijli Pedro: “Xkejeua moespada kampa otikxikopin, pampa nochimej yejuan temiktiaj ikan espada, no yejua ika mikiskej” (Mat. 26:52, 53). Tlen okinmachti notlajtolnamikiya ika tlen yokijtoka ipan se teoyotl: ika inomachtijkauan xkipiya ika nouikaskej ken tlaltikpakchanejkej (xpoua Juan 17:16). Nonekiya kikauiliskej ika toTajtsin makiyektlali tlen kichiua matitlajyouikan.

15, 16. a) ¿Kenon akin kichiuaj ken Cristo yokinpaleui iTlajtol toTajtsin ika maka mateixnamikikan? b) ¿Tlenon kita Jehová ipan itekipanojkauan itech yejuin tonaltin?

15 Tokniuan akin onoteneujkej ipan kachtopa párrafo noijki ouelkej yejon niman onopatlakej pampa kinekiyaj kichiuaskej ken Cristo. Tokniuj siuatl akin chanti itech sur de Europa, kijtoua: “Yonikitak ika titeixnamikis xkichiua maonia melajkayotl. Miyekpa panoua ika akin teixnamikij, kiminmiktiaj niman oksekimej xkipiyaj pakilistli. Melak oniyolpak ijkuak oniuel ipan Biblia ika san toTajtsin Jehová uelis kichiuas maonia melauak melajkayotl ipan tlaltikpaktli. Yejuin tlen yoniktemachilti kanaj 25 xiujtin”. Tokniuj akin chanti sur de África yokipatlak lanza ika “iespada on Espíritu”, kijtosneki, iTlajtol toTajtsin (Efes. 6:17). Aman, kimijlia nochimej tlaltikpakchanejkej tlajtoltin tlen kitemakaj yolseuilistli, maski san kanon maualeuakan. Niman tokniuj siuatl akin chanti Europa central, yejua sakin ika onochiuj iTeixpantijkauj Jehová ononamikti iuan se tokniuj akin ualeua itech se kalpan akin yeuejkaui kitlauelitaya.

16 ¡Melak noneki matikpatlakan ken titlanemiliaj! Biblia kijtoua ika tlaltikpakchanejkej kentla yeskiaj se mar tlen koxontika, xkeman noteltia (Is. 17:12; 57:20, 21; Apoc. 13:1). Tlen panoua ipan política kichiua ika tlaltikpakchanejkej manoxelokan, manouisokikan niman manoixnamikikan, san ika, tejuamej nochipa tiyolseujkej niman san sekan tinemij. Uelis tikmatstoskej ika Jehová kiyolpaktia kitas kenon ikalpan san sekan nemi xijkon ken yejuin tlaltikpaktli (xpoua Sofonías 3:17). *

17. a) ¿Tlenon yeyi tlemach uelis tikchiuaskej niman ijkon titlapaleuiskej san sekan matinemikan? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

17 Ipan yejuin tlamachtijli, yotikitakej yeyi tlemach tlen uelis tikchiuaskej niman ijkon titlapaleuiskej san sekan matinemikan. Kachtopa, matikmatstokan ika iTekiuajyo toTajtsin tlen onka iluikak kiyektlalis tlen techtlajyouiltia. Ika ome, maka matokalaktikan ipan política. Niman ika yeyi, maka matiteixnamikikan. San ika, kanaj uelis panos ika tlen xkuajli tiknemiliaj intech oksekimej uelis kijtlakos ken san sekan tinemij. Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon tijkixtiskej tlen xkuajli tiknemiliaj intech oksekimej, ijkon ken okichiujkej tokniuan ipan kachtopa siglo.

^ párr. 16 Sofonías 3:17: “Jehová moTajtsin yejua nemi motsajlan. Ken akin kipiya kojtilistli, temakixtis. Melak pakis motech ika ueyi pakilistli. Yejua xnauatis ipan itlasojtlalis. Yejua yolpakis motech ika pakilis tsajtsilistli”.