Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Onechyolseuijkej ijkuak onikpix miyek ajmantli

Onechyolseuijkej ijkuak onikpix miyek ajmantli

Itech itenko atentli Indo tlen nokaua oeste, kampa aman onka Pakistán, onka ueyikalpan itoka Sukkur tlen melak youejkauj. Ompa onitlakat, ipan noviembre 9, xiuitl 1929. Ipan yejon tonaltin, se misionero akin ualeua Inglaterra okinmakak notajuan seki amoxtin tlen tlatlamantik intlapalyo. Yejon amoxtin tlen temachtiayaj itech Biblia onechpaleuijkej maniueli tlen melauak.

YEJON amoxtin kimixmatiyaj ken akosamalotl. Temojkatlachialtijkej tlaixkopinaltin tlen ompa onikimitak okichiujkej melak manitlanemili. Kuakon, maski nipitentsin katka, melak oniknek nikixmatis tlen kijtoua Biblia, ken teititiayaj yejon amoxtin tlen melak kualtsitsintin.

Ijkuak ika okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli iajsitoya ipan nopaís, noijki onikixnamik tlen melak ouijtika. Notajuan onoxelojkej niman onokaujkej. Xnikasikamatiya tleka omemej akin melak nikintlasojtlaya xkinekiyaj san sekan nemiskej. Nikmachiliaya ika san noselti ninemiya niman ika yonechtlalkauijkaj. Xnikinpiaya nokniuan, niman xniknextiaya akin manechyolseui niman manechpaleui ijkuak melak nechpolouaya.

Nonan niman nejua tichantiyaj ipan capital tlen itoka Karachi. Se tonajli oyajka tochan Fred Hardaker, se tlapajtiketl akin iueyi niman iteixpantijkauj Jehová katka. Yejua san noijki tlaneltokijli kipiaya ken yejon misionero akin okinmakaka nochanejkauan yejon amoxtin. Okijli nonan tla kinekiya nomachtis itech Biblia. Nonan okijli ika xkinekiya, san ika, kanaj nejua kema. Kuakon, okse semana, tokniuj Hardaker opeuj nechmachtia itech Biblia.

Opanokej seki semanas, opeuj niauj ipan tlanechikoltin tlen nochiuayaj kampa tepajtiaya tokniuj Hardaker. Ompa nosentlaliayaj doce tokniuan akin melak iuejueyimej katkaj. Yejuamej onechyolseuijkej niman onechtlajpixkej kentla niyeskia inkoneuj. Melak nikilnamiki ika nouan notlaliayaj, niman ijkuak nechnotsayaj nopachouayaj niman ijkon ueliyaj nechitayaj ipan noixtololojuan, ijkon nechnotsayaj ken akin yemelak kuajli iuan nouikayaj. Yejon tlen nejua melak niknekiya.

Sakin, tokniuj Hardaker onechnots iuan manitenojnotsati. Onechititi kenon nijkuis se gramófono tlen ueliya tikitkitinemis niman ompa ueliya tikintlalis tlamachtiltin itech Biblia tlen xuejkauiyaj. Kemantika, seki tlamachtiltin melak teixkoijliayaj, kuakon, sekimej xkuelkakiyaj. Maski ijkon, nejua melak nechyolpaktiaya nitenojnotsas. Melak nikuelitaya tlen melauak niman nipakiya niktemachiltis.

Ijkuak soldados japoneses ikixnamikiskiaj país tlen itoka India, tlanauatijkej itech Gran Bretaña opeujkej melak kintlajyouiltiaj iteixpantijkauan Jehová. Ipan julio, xiuitl 1943, nejua noijki opeuj nechtlatlataj. Akin tlayekanaya ipan nokaltlamachtil, se teopixketl anglicano, onechkixti pampa okijto ika “xnechnamikiya” ompa ninemis. Okijli nonan ika nikimititiaya tlen xkuajli akin inuan ninomachtiaya pampa ninouikaya inuan Teixpantijkej. Yejon okichiuj ika nonan melak makualani niman xok onechkauili imiuan maninosentlali. Sakin, onechtitlan manichantiti iuan notaj ipan Peshawar, se ueyikalpan tlen onka itech norte, kanaj 1,370 kilómetros ika uejka. Ompa, xtlaj nikpiaya tlen ika ninomachtis niman xueliya niaya tlanechikoltin, kuakon, xok ouel oninouikak iuan Jehová.

OKSEJPA NINOUIKA IUAN JEHOVÁ

Ipan 1947, oninokuep kalpan Karachi pampa oniktejtemoto tekitl. Ijkuak ompa ininemiya, oniaj kampa tepajtiaya tepajtiketl Hardaker, niman yejua melak kuajli onechseli.

“Kuakon, ¿tlenon mitskokoua?”, yejon onechtlajtolti pampa kinemiliaya ika onikitato pampa nikualouaya.

“Tepajtiketl, kuajli ninemi”, oniknankili. “San ika, iuan Jehová xkuajli ninemi. Nikneki manechmachtikan itech Biblia”.

“¿Niman kemanon tikneki tipeuas?”, onechtlajtolti.

“Tla ueliskia, nikneki amantsin nipeuas”, oniknankili.

Melak kuajli otomachtijkej itech Biblia yejon teotlak. Nikmachiliaya ika yoninokuepka imiuan nochanejkauan akin noijki tlaneltokayaj ken nejua. Nonan yokiyejyekojka nechxelos itech iteixpantijkauan Jehová, san ika, nejua melak kuajli yoniknemilijka niktekichiuilis Jehová. Oninoapolakti ipan agosto 31, xiuitl 1947, sakin, ijkuak nikpiaya 17 xiuitl, opeuj nitekiti ken precursor regular.

NECHYOLPAKTIA NITEKITIS KEN PRECURSOR

Kampa ueyi kalpan Quetta ompa kachtopa onechtitlankej manitlapaleui ken precursor, kampa yeuejkaui nokauayaj soldados británicos. Ipan 1947, yejon país yonoxelojka ipan India niman Pakistán. * Yejon okichiuj manoixnamikikan akin kipiayaj okseki intlaneltokil, niman melak miyekej okikaujteujkej inchan. Xmiyekpa ijkon tikitas melak miyekej makikaujteuakan inchan. Kanaj 14 millones akin yokikaujkaj inkal, ononek choloskej. Musulmanes akin chantiyaj ipan India ocholojkej Pakistán, niman hindúes niman sijes akin chantiyaj Pakistán, oyajkej India. Ijkuak nochi yejon panotoya, ouel onitlejkok ipan se tren tlen onkatka Karachi, melak tentiaya niman ken oniuel, oninajsitiaj ipan se tepostli tlen kipiaya tren.

Ipan se ueyi tlanechikojli ipan India itech xiuitl 1948

Ipan Quetta, onikixmat George Singh, se precursor especial tlen kipiaya ipantsin veinte xiuitl. George onechmakak se bicicleta tlen yososoliujka, yejon nechpaleuiskia ompa, pampa tepeyoj katka, maski kemantika nonekiya nikmapeujtias. Miyekpa san noselti nitenojnotsaya. San chikuasen metstli yopanoka, inikinmachtiaya itech Biblia 17 tlaltikpakchanejkej, niman sekimej onochiujkej iteixpantijkauan Jehová. Se akin nikmachtiaya katka se soldado akin itoka katka Sadiq Masih. Yejua otechpaleui ika George niman nejua matikintlajtolkuepakan seki amatlajkuiloltin itech Biblia ika tlajtojli urdu, tlen tlajtouaj akin chantij Pakistán. Sakin, Sadiq onochiuj tenojnotsketl niman melak kuelitaya tenojnotsas.

Ninemi ipan Queen Elizabeth ijkuak iniaskia nikonselis iTlamachtil Galaad.

Sakin, oninokuep Karachi niman onitlapaleui iuan Henry Finch niman Harry Forrest, akin katkaj misioneros niman kemach yoyejkokaj itech Tlamachtijli itech Galaad. ¡Melak niktlasojkaita nochi tlen onechmachtijkej! Sejpatipan onitenojnotsato iuan tokniuj Finch ipan norte de Pakistán. Ikxitlan yejon uejueyimej tepemej tlen melak temojkatlachialtijkej, otikinnextijkej miyekej tlaltikpakchanejkej akin tlajtouayaj urdu niman yolyemankej katkaj, yejuamej melak kinekiyaj kixmatiskej tlen melauak. Opanok ome xiuitl, nejua noijki oniaj ipan itlamachtil Galaad, niman oninokuep Pakistán ken tlayekanketl ipan circuito. Nichantiya Lahore ipan se kajli kampa chantiyaj yeyimej misioneros.

NIUELI NIKIXNAMIKI SE TLAUEJLI

Teajman ika ipan 1954, misioneros akin chantiyaj Lahore onokualanijkej pampa xonasikamatkej, niman sucursal oksekan okomintitlan. Nejua xoninotlajpix niman noijki oninokalakti ipan tlauejli, ika yejon, onexchikajkanotskej. Melak oninajman, niknemiliaya ika xonikchiuj ken akin chikauak itlaneltokil. Oninokuep Karachi niman sakin oniaj Londres (Inglaterra), ompa niknemiliaya oksejpa nipeuas.

Ipan tlanechikojli kampa onajsik, nemiyaj miyekej akin tlapaleuiayaj ipan Betel tlen onkatka Londres. Pryce Hughes, akin katka siervo de sucursal, melak kualtsin tenotsaya niman melak onajman nopampa. Se tonajli, onechijli ika tokniuj Joseph Rutherford, akin kiyekanaya tenojnotsalistli ipan nochi tlaltikpaktli, chikauak okinojnots. Tokniuj Hughes okinek nopaleuis ika itlaj, san ika, tokniuj Rutherford chikauak okajuak. Onechmojkatlachialti ika tokniuj Hughes oixuetskak ijkuak okilnamik yejon. Yejua okijto ika okualanka, san ika, sakin okasikamat ika nonekiya chikauak makinonotsakan niman noijki okasikamat ika ijkon Jehová kititijtoya ika kitlasojtla (Heb. 12:6). Tlen okijto oajsik ipan noyojlo niman onechpaleui oksejpa maniktekichiuili Jehová ika pakilistli.

Ipan yejon tonaltin, nonan ochantito Londres niman okinek ika tokniuj John Barr makimachti itech Biblia, sakin yejuin tokniuj otekit ipan Grupo akin tlayekana ipan nochi tlaltikpaktli. Yejua nimantsin opeuj kichiua tlen kimachtiayaj niman ipan 1957, onoapolakti. Sakin, onikmat ika achto ika mikiskia notaj, noijki onomachtijka Biblia iuan Teixpantijkej.

Ipan 1958, oninonamikti iuan Lene, se tokniuj akin ualeua Dinamarca niman chantiya Londres. Opanok se xiuitl, onemiko Jane, yejua kachtopa itech makuijli tokoneuan tlen otikinpixkej. Noijki, onechmakakej seki tekitl ipan tlanechikojli tlen onkatka Fulham. San ika, pampa Lene kualouaya ononek tiaskej kampa tona katka. Kuakon, ipan 1967, otiajkej Adelaida (Australia).

PANOUA TLEN MELAK TEAJMAN

Ipan tlanechikojli tlen onkatka Adelaida, nemiyaj 12 tokniuan akin iuejueyimej niman tlapejpeniltin katkaj, niman yejuamej melak tenojnotsayaj. Nimantsin, noijki opeuj tikchiuaj tlen kichikauaskia totlaneltokil.

Ipan 1979, onemiko Daniel, ika makuijli tokoneuj. Pampa kipiaya síndrome de Down * niman melak kualouaya, tepajtikej kijtouayaj ika san achijtsin nemiskia. Ok melak nechtekiyomaka nitlajtos itech tlen opanok. Otikchiujkej nochi tlen otiuelkej niman ijkon kuajli tiktlajpiyaskej Daniel niman noijki oksekimej tokoneuan. Iyojlo Daniel ojkan koyonki katka; kemantika uajkapotsiuiya pampa xueliya nijyotiaya niman nonekiya nimantsin tiaskej kampa hospital. San ika, maski kualouaya, melak tlamachilise katka, tetlasojtlaya niman kipiaya chikauak itlaneltokil. Ijkuak tikchiuayaj teoyotl achto ika titlakuaskej, yejua kinsentlaliaya imatsitsinuan, noixpilouaya niman ika iyojlo kijtouaya “amén”. San ijkuakon peuaya tlakuaya.

Ijkuak Daniel kipiaya naui xiuitl okajsik leusemia aguda. Lene niman nejua melak yotisiaujkaj niman melak yotajmankaj. Nikmachiliaya ika toponiskia notsontekon. Ijkuak topan nochiujtoya tlen melak teajman, Neville Bromwich, akin techyekanaya ipan circuito, otechtlajpaloko. Ipan yejon yeuajli, otechnapalo niman ochokak. San sekan otichokakej. Ken kualtsin otechnots melak otechyolseui. Ooneuj kanaj ijkuak katka la una ika kualkan. Xok ouejkauj, Daniel omik. Pampa otikpolojkej, melak otechyolkoko ipan tonemilis. Maski ijkon, yotikxikojkej yejon ajmantli pampa kuajli tikmatstokej ika xonka itlaj, nion mikilistli, tlen uelis kixelos Daniel itech itlasojtlalis Jehová (Rom. 8:38, 39). ¡Melak tiknekij oksejpa iuan tinemiskej ijkuak yoliuis ipan yenkuik tlaltikpaktli! (Juan 5:28, 29).

NECHYOLPAKTIA NIKINPALEUIS OKSEKIMEJ

Maski yonikijyoui ome derrames noso infartos cerebrales, ok nitekiti ken tlayekanketl ipan tlanechikojli. Nochi tlen nopan yonochiuj yonechpaleui manikimasikamati niman manikimikneli akin inpan nochiujtok tlen melak ouijtika. Nikyejyekoua xnikintejteneuas. Ijkuak intech nitlanemilia, ninotlajtoltia: “¿Kenon tlen inpan yonochiuj yokijtlako ken tlanemiliaj niman tlen kimachiliaj? ¿Kenon uelis nikimititis ika ninajmana inpampa? ¿Kenon ueliskia nikinyolchikauas makitlakamatikan Jehová?”. Melak nikuelita nikomintlajpalos tokniuan niman ijkon nikinyolchikauas. Kuajli yonikitak, ika ijkuak nikinyolseuiya niman nikinyolchikaua oksekimej, nejua noijki nikselia yolseuilistli niman yolchikaualistli.

Nikuelita nikomintlajpalos tokniuan niman ijkon nikinyolchikauas.

Ninomachilia ken salmista akin okijto: “Ijkuak ajmantli nechyolajmanaya, otinechyolchikauj niman otinechyolseui” (Sal. 94:19). Jehová yonechtlajpix ijkuak onikpix tlaueltin iuan nochanejkauan, ijkuak onechtlauelitakej ipampa notlaneltokil, ijkuak ninopopolouaya niman ijkuak nikpiaya miyek ajmantli. Kema, Jehová yonochiuj ken yemelak noTaj.

^ párr. 19 Yeuejkaui, Pakistán Occidental (tlen aman kixmatij ken Pakistán) niman Pakistán Oriental (tlen aman kixmatij ken Bangladesh) san sekan kichiuayaj país Pakistán.

^ párr. 29 Xkita tlamachtijli tlen itoka “Criar un hijo con síndrome de Down: sus penas y alegrías”, ipan ¡Despertad! itech junio 2011.