Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 14

“Nochi tlakatl kitas ika nennotemachtijkauan”

“Nochi tlakatl kitas ika nennotemachtijkauan”

“Tla nemotlajsojtlaj inuan oksekimej, nochi tlakatl kitas ika nennotemachtijkauan” (JUAN 13:35).

TLAKUIKAJLI 106 Matikiskaltikan melauak tetlasojtlalistli

TLEN TIKITASKEJ a

¿Tlenon kinemiliaj miyekej ijkuak kitaj ika ipan ikalpan Jehová nochimej notlasojtlaj? (Xkita párrafo 1).

1. ¿Tlenon kinmojkatlachialtia akin kemach ika sejpa yauej tlanechikojli? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

 MATIKONNEMILIKAN ika se tlakatl iuan isiuauj kemach ika sejpa yauej tlanechikojli. Melak kinmojkatlachialtia kenon nochimej tokniuan melak kuajli kinnotsaj niman kenon nochimej melak notlasojtlaj. Ijkuak inokueptokej inchan, yejuin siuatsintli kijlia iueuentsin: “Iteixpantijkauan Jehová xijkomej ken oksekimej akin tikimixmatstokej, melak onikuelitak imiuan ninemis”.

2. ¿Tleka sekimej xok kitekichiuiliaj Jehová?

2 Melak kualtsin kenon nochimej tokniuan ipan tlanechikojli yemelak notlasojtlaj pampa tlaltikpakchanejkej xuelij ijkon kichiuaj. San ika, tikmatstokej ika iteixpantijkauan Jehová noijki tlajtlakolejkej (1 Juan 1:8). Ika yejon, ijkuak más tikimixmatij tokniuan, kanaj uelis más tikitaskej kenon nopopolouaj (Rom. 3:23). Teajman ika sekimej xok kitekichiuiliaj Jehová pampa san okitakej kenon nopopolouayaj tokniuan.

3. ¿Kenon tlaltikpakchanejkej ueliskiaj kimatiskej akinomej yemelak kichiuaj ken Cristo? (Juan 13:34, 35).

3 Oksejpa matikitakan tlaxelojli tlen itech nokixtia yejuin tlamachtijli (xpoua Juan 13:34, 35). ¿Kenon tlaltikpakchanejkej ueliskiaj kimatiskej akinomej yemelak kichiuaj ken Cristo? Ijkuak kitaskiaj ika yejuamej notlasojtlaj. Biblia xkanaj kijtoua ika yejuamej xkeman nopopoloskiaj, niman Jesús noijki xokijto: “Tla nemotlasojtlaj iuan oksekimej, nemejuamej nenkitaskej ika nennotemachtijkauan”, yej okijto: “Tla nemotlasojtlaj iuan oksekimej nochi tlakatl kitas ika nennotemachtijkauan”. Kuakon Jesús okijto ika nochimej inomachtijkauan niman nochimej tlaltikpakchanejkej kimatiskiaj akinomej yemelak kitekichiuiliaj Jehová pampa yejuamej yemelak notlasojtlaskiaj.

4. ¿Tlenon ueliskia notlajtoltiskej sekimej?

4 Sekimej akin xiteixpantijkauan Jehová uelis notlajtoltiskej: “¿Tleka akin yemelak kichiuaskiaj ken Cristo notlasojtlaskiaj? ¿Kenon Jesús okimititi inomachtijkauan ika kintlasojtlaya? ¿Kenon uelis titetlasojtlaskej ijkon ken Jesús otetlasojtlak?”. Melak kuajli yeskia tla akin itiiteixpantijkauan Jehová noijki totlajtoltiaj yejuin pampa techpaleuis más matitetlasojtlakan, niman ijkuak sekimej nopopoloskej, uelis tikimititiskej ika tikintlasojtlaj (Efes. 5:2).

¿TLEKA AKIN YEMELAK KICHIUAJ KEN CRISTO NOTLASOJTLASKIAJ?

5. Ijkon ken kijtoua Juan 15:12, 13, ¿kenon notlasojtlaskiaj inomachtijkauan Jesús?

5 Jesús okijto kenon notlasojtlaskiaj inomachtijkauan (xpoua Juan 15:12, 13). Matikitakan tlenon okinnauati: “Xmotlajsojtlakan iuan oksekimej ijkon ken nejua nemechtlajsojtla”. ¿Tlenon okijtosnek Jesús? Ika inomachtijkauan yemelak notlasojtlaskiaj, hasta kinektoskiaj mikiskej inpampa imikniuan. b

6. ¿Tlenon kijtoua iTlajtol toTajtsin itech tlasojtlalistli?

6 ITlajtol toTajtsin techmachtia ika tlasojtlalistli melak ueyi kijtosneki. Miyekej kijtouaj ika melak kinuelitaj yejuin tlaxeloltin itech Biblia: “Dios yejua tetlajsojtlalistli” (1 Juan 4:8); “Xkintlajsojtla oksekimej no ijki ken tejua timotlajsojtla” (Mat. 22:39); “Tla melauak nentetlajsojtlaj nenkitlapojpoluiskej yejuan mechchiuilia tlen xkuajli” (1 Ped. 4:8), niman “On yejuan tetlajsojtla xkaman tlami itetlajsojtlalis” (1 Cor. 13:8). Yejuin tlaxeloltin niman okseki tlen onka ipan Biblia, kijtouaj ika melak noneki matikteititikan ika titetlasojtlaj.

7. ¿Tleka Satanás xueli kichiua manotlasojtlakan tlaltikpakchanejkej niman kuajli manouikakan?

7 Miyekej tlaltikpakchanejkej notlajtoltiaj: “¿Kenon uelis nikmatis katlejua religión kichiua tlen melauak? Nochimej kijtouaj ika temachtiaj tlen melauak, san ika, xsan noijki tlen temachtiaj itech toTajtsin”. Satanás yokichiuj maoniakan miyek tlaneltokiltin tlen xmelauak temachtiaj niman yejon kinpopoloua tlaltikpakchanejkej. San ika, Satanás xueli kichiua ika ipan nochi tlaltikpaktli maonia se religión kampa nochimej san sekan manemikan niman manotlasojtlakan. San Jehová ueli kichiua yejon. ¿Tleka? Pampa tlasojtlalistli ualeua itech Jehová. Kuakon, san tlaltikpakchanejkej akin Jehová kinmaka iespíritu yemelak notlasojtlaj (1 Juan 4:7). Ika yejon, Jesús okijto ika akin inomachtijkauan yeskiaj, yemelak notlasojtlaskiaj.

8, 9. ¿Kenon yonomachilijkej miyekej tlaltikpakchanejkej ijkuak okitakej kenon notlasojtlaj iteixpantijkauan Jehová?

8 Miyekej yokitakej akinomej yemelak kitekichiuiliaj toTajtsin pampa, ijkon ken okijto Jesús, yejuamej yemelak notlasojtlaj. Matikitakan tlen ipan opanok se tokniuj akin itoka Ian. Yejua kilnamiki tlen okitak ijkuak kemach oyaj ipan se ueyi tlanechikojli ipan se estadio tlen onkatka nisiuj ichan. Ian yoyajka ipan yejon estadio pampa ompa okitatoya se partido. Yejua kijtoua ika tlaltikpakchanejkej akin nemiyaj ipan ueyi tlanechikojli xijkomej katkaj ken tlaltikpakchanejkej akin okimitak ipan partido. Iteixpantijkauan Jehová kuajli tenotsayaj, kuajli notlakentiayaj niman inkoneuan kualtsin yeuatoyaj. Yejua techijlia: “Melak onikuelitak ika nochimej kuajli nouikayaj niman ika nochimej ika inyojlo nemiyaj. Nochi nonemilis oniknek ika tlaltikpakchanejkej ijkon manemikan. Xnikilnamiki tlen okijtokej tokniuan ipan intlamachtiluan, san ika, kema nikilnamiki kenon notlasojtlayaj tokniuan”. c Kema, tejuamej tikchiuaj tlen kuajli pampa titetlasojtlaj, ika yejon, tokniuj ouel okitak ika titetlakaitaj niman kualtsin tonotsaj.

9 Se tokniuj akin itoka John noijki ijkon onomachili ijkuak kemach ika sejpa oyaj tlanechikojli. Yejua okimojkatlachialti ika nochimej melak kualtsin nonotsayaj, niman okitak ika melak kuajli tlen kichiuayaj, hasta okinemili ika yejuamej xnopopolouaj. Yejua kijtoua: “Onikmat ika yejuamej temachtiayaj tlen melauak pampa kiteititiayaj ika yemelak notlasojtlaj”. d Ijkon ken yejuin tokniuj, nemij oksekimej akin yokitakej ika iteixpantijkauan Jehová yejuamej akin yemelak kichiuaj ken Cristo.

10. ¿Kemanon noneki matikteititikan ika yemelak titetlasojtlaj? (Noijki xkita nota).

10 Ijkon ken otikijtokej ijkuak opeuj tlamachtijli, nochimej tokniuan nopopolouaj pampa tlajtlakolejkej. Ajsis se tonajli ijkuak itlaj kichiuaskej noso itlaj techijliskej tlen techyolkokos (Sant. 3:2). e Ijkuak ajsis yejon tonajli, uelis tikimititiskej ika yemelak tikintlasojtlaj. ¿Tlenon techpaleuis matikimititikan ika tikintlasojtlaj? Matikitakan tlen okichiuj Jesús (Juan 13:15).

¿KENON OKITEITITI JESÚS IKA KINTLASOJTLAYA IAPÓSTOLES?

Jesús nochipa okimititi iapóstoles ika kintlasojtlaya maski kemantika onopopolojkej. (Xkimita párrafos 11-13).

11. ¿Tlenon okiteititijkej sejpatsin Santiago niman Juan? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

11 Jesús xkichiaya ika inomachtijkauan maka manopopolokan. Yejua kinpaleuiaya makipatlakan tlen xkuajli kichiuayaj niman ijkon ueliskiaj kiyolpaktiskej Jehová. Sejpatsin, Juan niman Santiago okijlikej innan makitlajtlanili Jesús makintlali inakastlan ijkuak tekiuajtiskia ipan iTekiuajyo toTajtsin (Mat. 20:20, 21). Juan niman Santiago okiteititijkej ika xyolyemankej katkaj niman ika kinekiyaj más uejueyixtoskej xijkon ken oksekimej apóstoles (Prov. 16:18).

12. ¿Kenon tikmatstokej ika on oksekimej apóstoles noijki xkuajli ken otlanemilijkej?

12 Ijkuak Santiago niman Juan ijkin okichiujkej, on oksekimej apóstoles noijki xkuajli ken otlanemilijkej. Biblia kijtoua: “Ijkuak on majtlaktlimej nomachtijkej okimatkej tlinon okitlajtlankej on omemej iknijtin, sanoyej intechkopa okualankej” (Mat. 20:24). San xkonnemili kenon apóstoles xok más kuajli nonotsayaj. Kanaj yejuamej hasta okimijlikej Santiago niman Juan: “¿Nenkinemiliaj ika nemejuamej más nenuejueyixtokej? ¿Tleka onenkitlajtlanilijkej Jesús mamechtlali inakastlan? Tejuamej noijki chikauak yotitekitkej iuan Jesús, noijki techmelaua matechtlali inakastlan”. Xtikmatij tlenon onoijlikej, san ika, kema tikmatstokej ika xkuajli ononotskej niman xok onoititijkej ika notlasojtlayaj.

13. ¿Tlenon okichiuj Jesús maski iapóstoles miyekpa onokualanijkej? (Mateo 20:25-28).

13 ¿Tlenon okichiuj Jesús? Yejua xokualan nion xokimijli ika kintejtemoskia oksekimej iapóstoles akin más kitlakamatiskiaj, akin más notlasojtlaskiaj niman akin más yolyemankej yeskiaj. Ka, yejua xijkon okichiuj. Yejua kuajli imiuan otlajto pampa kimatstoya ika kipiayaj kuajli inyojlo (xpoua Mateo 20:25-28). Maski apóstoles miyekpa onokualanijkej pampa notlatlaniyaj itech akinon más ueyixtoya, Jesús nochipa okimititi ika kintlasojtlaya (Mar. 9:34; Luc. 22:24).

14. ¿Kenon katkaj tlaltikpakchanejkej kampa onoskaltijkej iapóstoles Jesús?

14 Jesús kimatstoya ika iapóstoles kinekiyaj uejueyixtoskej pampa tlaltikpakchanejkej ipan yejon tonaltin ijkon okinmiskaltijkej (Juan 2:24, 25). Akin tlayekanayaj ipan tlaneltokiltin san kuajli kinnotsayaj akin más uejueyixtoyaj (Mat. 23:6; uelis tikitas video Asientos del frente en la sinagoga, tlen onka ipan nota de estudio itech Mateo 23:6TNM). Judíos akin tlayekanayaj ipan tlaneltokiltin kinemiliayaj ika san yejuamej más uejueyixtoyaj (Luc. 18:9-12). f Jesús kimatstoya ika iapóstoles noijki ueliskiaj tlanemiliskej ken yejuin tlakamej, ueliskiaj kinemiliskej ika yejuamej melak uejueyixtokej niman ika oksekimej xuejueyixtokej (Prov. 19:11). Jesús kimatstoya ika iapóstoles ueliskiaj nopopoloskej, niman ijkuak nopopolouayaj, yejua xkualaniya. Niman noijki kimatstoya ika kuajli inyojlo kipiayaj, ika yejon, okinpaleui maka manoueyimatikan niman maka makimachilikan ika más uejueyixtokej. Noijki okimijli ika más kuajli tla noyolyemaniliaj niman tla notlasojtlaj.

¿KENON UELIS TIKCHIUASKEJ IJKON KEN JESÚS?

15. ¿Tlenon tiuelij itech tlen inpan onochiuj Santiago niman Juan?

15 Melak miyek tiuelij itech tlen inpan onochiuj Santiago niman Juan. Tikmatstokej ika xkuajli tlen okichiujkej pampa okitlajtlanilijkej Jesús makintlali inakastlan. San ika, noijki xkuajli ika on oksekimej apóstoles okinkualani tlen okichiujkej yejuin omemej ikniujtin, pampa yejon okichiuj maka sa kuajli manouikakan. Maski ijkin okichiujkej apóstoles, Jesús xokualan, yej okimititi nochimej ika kintlasojtlaya. ¿Tlenon tiuelij itech yejuin? Ika xsan noneki totlajpiyaskej maka san tikitstoskej kanon nopopolouaj oksekimej noso kechpatipan nopopolouaj, noijki noneki totlajpiyaskej maka tikchiuaskej noso tiknemiliskej tlen xkuajli ijkuak yakaj nopopoloua. Ika yejon, ijkuak techkualanis tlen se tokniuj okichiuj, matotlajtoltikan: “¿Tleka onechkualani tlen okichiuj? ¿Kanaj nejua noneki ninopatlas? ¿Kanaj tokniuj itlaj kajmantika? ¿Xmás kuajli yeskia tla nikititia ika niktlasojtla niman xtlaj nikijlia maski niknemilia ika xkuajli tlen okichiuj?”. Tla nochipa tikteititiaj ika titetlasojtlaj, tikteititiskej ika yemelak tikchiuaj ken Cristo.

16. ¿Tlenon más tiuelij itech tlen okichiuj Jesús?

16 Tlen okichiuj Jesús techititia ika noneki tokojtiliskej tikinmasikamatiskej tokniuan (Prov. 20:5). Tikmatstokej ika Jesús ueliya kitaya tlen kipiayaj tlaltikpakchanejkej ipan inyojlo. San ika, maski tejuamej xuelij tikchiuaj yejon, kema uelis tikimijyouiskej tokniuan ijkuak nopopoloskej (Efes. 4:1, 2; 1 Ped. 3:8). Niman uelis tikimijyouiskej tokniuan tla más kuajli tikimixmatij. Matikitakan tlenon ipan onochiuj se tokniuj.

17. ¿Tlenon opanok ijkuak se tokniuj tlayekanketl ipan circuito onokojtili más kuajli kixmatis se tokniuj?

17 Se tlayekanketl ipan circuito, akin tlapaleuiaya África oriental, okixmat se tokniuj akin nesiya ika xtenotski katka. ¿Tlenon okichiuj tlayekanketl ipan circuito? Yejua kijtoua: “Oniknemili kuajli niknotsas tokniuj niman más nikixmatis”. Pampa ijkon okichiuj, okasikamat ika tokniuj xmás tenotsaya pampa miyek yokixnamijka. Yejua kijtoua: “Onikmat ika tokniuj melak onokojtili nopatlas para uelis nouikas imiuan tokniuan. Noijki onikitak ika tokniuj melak yokipatlaka inemilis. Ijkuak onikmat nochi yejuin, opeuj más niktlakaita tokniuj niman melak kuajli iuan oninouikak”. Kuakon, tla tokojtiliaj kuajli tikimixmatiskej tokniuan niman tikinmasikamatiskej, xmás ouijtika tikitaskej tikintlasojtlaskej.

18. ¿Tlenon uelis totlajtoltiskej tla se tokniuj otechyolkoko? (Proverbios 26:20).

18 Kanaj kemantika uelis tiknemiliskej ika nonekis titlajtoskej iuan tokniuj akin otechyolkoko. San ika, kachtopa noneki totlajtoltiskej: “¿Nikmatstika nochi tlen opanok?” (Prov. 18:13). “¿Kanaj tokniuj xkinekiya nechyolkokos?” (Ecl. 7:20). “¿Kemantika nejua noijki ijkon yoniktechiuilijka?” (Ecl. 7:21, 22). “Tla nitlajtoua iuan tokniuj, ¿más nikueyilis tlauejli?” (xpoua Proverbios 26:20). Tla totlajtoltiaj yejuin, kanaj tikitaskej ika más kuajli tla tikititiaj tokniuj ika tiktlasojtlaj niman tikilkauaj tlen opanok.

19. ¿Tlenon noneki nochipa tikchiuaskej?

19 Iteixpantijkauan Jehová kiteititiaj ika yejuamej yemelak inomachtijkauan Jesús pampa notlasojtlaj. San ika, toseselti uelis tikteititiskej ika tikchiuaj ken Cristo tla tikintlasojtlaj tokniuan maski nopopolouaj. Ijkuak tikteititiaj ika titetlasojtlaj, oksekimej uelis kitaskej ika tejuamej yemelak tiktekichiuiliaj toTajtsin Jehová, akin melak tetlasojtla, niman yejuamej noijki kinekiskej kitekichiuiliskej. Kuakon, nochipa matotlasojtlakan para nochimej makitakan ika tikchiuaj ken Cristo.

TLAKUIKAJLI 17 “Nikneki”

a Miyekej kinekij nomachtiskej iTlajtol toTajtsin ijkuak kitaj kenon melak totlasojtlaj. San ika, kemantika ouijtika tikitaj toititiskej ika totlasojtlaj pampa titlajtlakolejkej. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej tleka melak noneki matotlasojtlakan niman kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken Jesús ijkuak oksekimej nopopoloskej.

b Xkita libro Ven, se mi seguidor”, capítulo 17, párrafos 10 niman 11.

c Xkita tlamachtijli “Al fin mi vida tiene sentido”, itech La Atalaya del 1 de noviembre de 2012, páginas 13 niman 14.

d Xkita tlamachtijli “Mi vida parecía ideal”, itech La Atalaya del 1 de mayo de 2012, páginas 18 niman 19.

e Yejuin tlamachtijli xkinteneujtika uejueyimej tlajtlakoltin, ken tlen noteneuaj ipan 1 Corintios 6:9, 10. Tokniuan tlayekankej noneki kinnotsaskej akin kichiuaj se ueyi tlajtlakojli.

f Sekimej kijtouaj ika seki xiuitl sakin se tlayekanketl judío okijto: “Ipan tlaltikpaktli nemij kanaj treinta tlakamej akin yolmelajkej ken Abrahán. Tla nemij treintamej, nejua iuan nokoneuj ompa teuan titlapoualtin; tla majtlaktlimej, nejua iuan nokoneuj ompa teuan titlapoualtin; tla makuiltin, nejua iuan nokoneuj ompa teuan titlapoualtin; tla omemej, nejua niman nokoneuj tiyolmelajkej; niman tla san se, kuakon nejua niyolmelajki”.