Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 11

¿Tlenon uelis tikchiuas tla tikneki timoapolaktis?

¿Tlenon uelis tikchiuas tla tikneki timoapolaktis?

“¿Tlenon nechtsakuilia maninoapolakti?” (HECH. 8:36TNM).

TLAKUIKAJLI 50 Ika noteoyouj ninosentemaka

TLEN TIKITASKEJ a

Ipan nochi tlaltikpaktli, telpokamej niman akin iuejueyimej kichikauaj intlaneltok niman noapolaktiaj. (Xkita párrafos 1 niman 2).

1, 2. ¿Tleka xnoneki timajmanas tla ok xuelis timoapolaktis? (Xkita tlaixkopinajli tlen nesi ixpan yejuin revista).

 MELAK kuajli tla tejua tiknemilijtika timoapolaktis. ¿Tiknemilia ika iuelis timoapolaktis? Tla kema niman tla tlayekankej noijki ijkon kinemiliaj, kuakon, nimantsin xmoapolakti. Tla ijkon tikchiua, melak tiyolpakis pampa uelis nochipa tiktekichiuilis Jehová.

2 ¿Niman tla omitsijlijkej ika ok mitspoloua? ¿Noso tla tikmachilia ika ok mitspoloua? Maka xmajmana. Uelis tikchiuas tlen noneki niman ijkon uelis timoapolaktis, maski tla itiueyi noso xitiueyi.

“¿TLENON NECHTSAKUILIA MANINOAPOLAKTI?”

3. ¿Tlenon otetlajtolti on ueyixtika tlakatl akin ualeuaya Etiopía, niman tlenon uelis totlajtoltiskej? (Hechos 8:36, 38TNM).

3 (Xpoua Hechos 8:36, 38TNM). b Se ueyixtika tlakatl akin ualeuaya Etiopía okitlajtolti Felipe: “¿Tlenon nechtsakuilia maninoapolakti?”. Yejua kinekiya noapolaktis. San ika ¿iueliskia noapolaktis?

Se tlakatl etíope kinekiya más nomachtis itech Jehovár. (Xkita párrafo 4).

4. ¿Kenon okiteititi etíope ika kinekiya okseki kimatis?

4 On etíope “oyajka Jerusalén para okimauistilito Dios” (Hech. 8:27). Kuakon, kanaj yejua yonochiujka judío. Yejua miyek youelka itech Jehová pampa yonomachtijka Tlajkuiloltin ika Hebreo. San ika, yejua kinekiya okseki kimatis, ¿kenon tikmatij? Pampa ijkuak Felipe okinexti ipan ojtli, yejua kiamapoujtoya tlen okijkuilo teotlajtoketl Isaías (Hech. 8:28). Tlen etíope kiamapoujtoya ouijtika katka. Yejon techititia ika yejua kinekiya más uelis itech iTlajtol toTajtsin.

5. ¿Tlenon okichiuj etíope pampa yonomachtijka iTlajtol toTajtsin?

5 Yejuin tlakatl melak ueyixtoya pampa kitekichiuiliaya siuatekiuaj de Etiopía, akin itoka katka Candace. Yejua “nemiya ken tesorero” (Hech. 8:27). Yejua kanaj kipiaya miyek tekitl. Maski ijkon, okixelo tiempo para konueyichiuas Jehová. Yejua xsan nomachtiaya tlen melauak, yejua noijki kichiuaya tlen nomachtiaya. Ika yejon, maski chantiya Etiopía okinek yas Jerusalén para konueyichiuas Jehová. Maski uejka yaskia niman kipopoloskia miyek tomin, yejon tlakatl okinek yas konueyichiuas Jehová.

6, 7. ¿Tlenon okipaleui etíope más makitlasojtla Jehová?

6 Felipe okimachti etíope seki tlen yejua xkimatiya niman tlen ueyi kijtosnekiya, okijli ika Jesús katka Mesías (Hech. 8:34, 35). Kuajli tikmatstokej ika yejuin etíope melak oyolpak ijkuak okimat nochi tlen Jesús okichiujka ipampa. ¿Tlenon okichiuj sakin ika ouel nochi yejuin? Yejua ueliskia nokauas ijkon ken nemiya pampa yonochiujka judío niman miyekej melak kitlakaitayaj. San ika, yejua xijkon okichiuj. Yejua ikitlasojtlaya Jehová niman Jesús, ika yejon, okinemili kichiuas tlen melak ueyi kijtosneki: noapolaktis niman nochiuas inomachtijkauj Cristo. Felipe okitak ika iueliskia noapolaktis, kuakon okiapolakti.

7 Tla tikchiua tlen okichiuj etíope, noijki uelis timoapolaktis. Tejua noijki uelis tikijtos ijkon ken yejua okijto: “¿Tlenon nechtsakuilia maninoapolakti?”. Aman tikitaskej kenon uelis tikchiuas tlen etíope okichiuj: más timomachtis itech iTlajtol toTajtsin, tikchiuas tlen ompa timomachtia niman más tiktlasojtlas Jehová.

MÁS XMOMACHTI

8. Ijkon ken kijtoua Juan 17:3, ¿tlenon noneki tikchiuas?

8 (Xpoua Juan 17:3). ¿Opeuj timomachtia Biblia pampa omitsyolchikauj tlen okijto Jesús ipan yejuin tlaxelojli? Miyekej ijkon inpan onochiuj. Tlen Jesús okijto ipan yejon tlaxelojli noijki techpaleuiya maka matijkajkauakan ika tomachtiaj. Matikilnamikikan ika xkeman uelis titlamiskej kuajli tikixmatiskej Jehová (Ecl. 3:11). Ika yejon, nonekis nochipa itech tomachtiskej. Ijkuak más tikixmatiskej Jehová, más tiknisiuiskej (Sal. 73:28).

9. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla yotomachtijkej tlen xmás ouijtika itech Biblia?

9 Ijkuak yakaj peua nomachtia itech Jehová, peua nomachtia “tlen semi xouijtikaj de itemachtiluan Dios”, ijkon ken okijto apóstol Pablo ipan icarta tlen okomintitlanili tokniuan hebreos. Yejua xkijtotoya ika yejon xueyi kijtosneki, yejua kijtojtoya ika yejon yeskia kentla leche tlen koni se konetsintli (Heb. 5:12; 6:1). San ika, yejua noijki okinyolchikauj tokniuan manomachtikan tlen ouijtika itech iTlajtol toTajtsin. ¿Tiknektika timomachtis tlen más ouijtika itech Biblia? ¿Tiknektika más timomachtis itech Jehová niman itech tlen kineki kichiuas?

10. ¿Tleka sekimej ouijtika kitaj nomachtiskej?

10 Sekimej melak ouijtika kitaj nomachtiskej. ¿Niman tejua? ¿Omitsmachtijkej ipan escuela titlaamapouas niman timomachtis? ¿Tikuelitaya timomachtis? ¿Noso mitstlatsiuitiayaj libros niman hasta aman ok mitstlatsiuitiaj? Tla kema, xsan tejua ijkon mopan panoua. San ika, Jehová uelis mitspaleuis. Yejua nochi kuajli kichiua niman melak kuajli temachtia.

11. ¿Tleka Jehová toUeyi Tlamachtijkauj?

11 Jehová kijtoua ika yejua toUeyi Tlamachtijkauj (Is. 30:20, 21). Yejua yolkuajli, teasikamati, teijyouiya niman kita tlen kuajli kichiuaj akin kinmachtia (Sal. 130:3). Matikilnamikikan ika yejua otechtlayokoli totsontekon, ika yejon, kimatstok kenon tlachijchiujtli. Kuakon, yejua xkeman techtlajtlaniliskia matikchiuakan itlaj tlen kimatstok ika xtiueliskiaj (Sal. 139:14). Jehová otexchijchiuj para matiknekikan tiueliskej miyek tlemach. Niman yejua kineki nochipa itlaj yenkuik matiuelikan niman matiyolpakikan ijkuak ijkon tikchiuaskej. Ika yejon, desde aman noneki sajnoye matiknekikan tomachtiskej iTlajtol toTajtsin (1 Ped. 2:2). ¿Tlenon uelis mitspaleuis? Xkita tlenon más uelis tikchiuas, niman mojmostla xmomachti Biblia (Jos. 1:8). Jehová mitspaleuis xkuelita tikamapouas niman timomachtis Biblia.

12. ¿Tleka melak noneki matomachtikan itech Jesús niman itech kenon chikauak okitekichiuili iTaj?

12 Xxelo tiempo para xtlanemili itech tlen okichiuj Jesús ijkuak nemiya ipan tlaltikpaktli niman itech kenon chikauak okitekichiuili iTaj. Ipan yejuin tonaltin nochiujtika miyek tlen xkuajli, ika yejon, melak noneki matikchiuakan ijkon ken Cristo para uelis kuajli tiktekichiuiliskej Jehová (1 Ped. 2:21). Jesús kuajli okimijli inomachtijkauan ika kixnamikiskiaj tlen ouijtika (Luc. 14:27, 28). San ika, kimatstoya ika inomachtijkauan ueliskiaj melajkanemiskiaj ijkon ken yejua (Juan 16:33). Xmomachti itech Jesús niman mojmostla xkita kenon uelis tikchiuas ijkon ken yejua.

13. ¿Tlenon noneki nochipa tiktlajtlanilis Jehová, niman tleka?

13 Tejuamej xsan tomachtiaj pampa tiknekij miyek tiueliskej. Tejuamej tomachtiaj pampa tiknekij tikixmatiskej Jehová, tiktlasojtlaskej niman itech titlaneltokaskej (1 Cor. 8:1-3). Ijkuak más timomachtis itech Jehová, noijki xtlajtlanili mamitspaleui más xtlaneltoka (Luc. 17:5). Tikitas ika yejua mitspaleuis más xtlaneltoka. Tla chikauak tikpiya motlaneltok pampa miyek yotiuel itech toTajtsin, tikitas ika peuas más kuajli tiktekichiuilis (Sant. 2:26).

XCHIUA TLEN TIUELTIUJ

Ijkuak xitlaapachiuiya, Noé niman ichanejkauan omelajkanenkej niman okichiujkej tlen youelkaj. (Xkita párrafo 14).

14. ¿Tlenon okijto Pedro tlen techmachtia ika melak noneki matikchiuakan tlen tiueltiuej? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

14 Apóstol Pedro okijto ika melak noneki ika inomachtijkauan Cristo makichiuakan tlen ueltiuej ipan iTlajtol toTajtsin. Niman ijkuak okijto yejuin, okiteneuj tlen okichiuj Noé. Jehová okijli Noé ika kichiuaskia matlaapachiui para ijkon popoliuiskiaj nochimej akin xkuajkualtin katkaj. Para ueliskiaj makisaskej Noé niman ichanejkauan, xsan nonekiya kimatstoskiaj tlen panoskia, noijki nonekiya itlaj okse kichiuaskiaj. Ijkuak Pedro okijto “chika Noé kichijchiuaya on akajli”, kiteneujtoya on tiempo tlen Noé niman ichanejkauan otlamachixkej para mayejko Apachiuilistli (1 Ped. 3:20). Ipan yejon tiempo, yejuamej okichiujkej tlen Jehová okimijlika niman okichijchiujkej se ueyi akajli (Heb. 11:7). Sakin, Pedro okijto: “Apolaktilistli, tlen san noijki ken yejon, aman noijki mechmakixtijtika” (1 Ped. 3:21TNM). Ijkon ken Noé niman ichanejkauan ononek kichiuaskej seki tlemach para tlamiskej akajli, tejua noijki noneki tikchiuas seki tlemach para uelis timoapolaktis. Matikitakan tlenon noneki tikchiuas.

15. ¿Tlenon kijtosneki yemelak timoyolkuepas?

15 Tla tikneki timoapolaktis, noneki timoyolkuepas itech motlajtlakoluan (Hech. 2:37, 38). Niman yemelak timoyolkuepas kijtosneki xok tikchiuas tlen yeuejkaui xkuajli tikchiuaya. ¿Xok tikchiua tlen Jehová kitlauelita, xok tiauilnemi, xok tipoki nion xok titeuijuikaltia? (1 Cor. 6:9, 10; 2 Cor. 7:1; Efes. 4:29). Tla ok tikchiua yejuin, xmokojtili para maka sa ijkon tikchiuas. Tla tikneki yakaj mamitspaleui noso yakaj mamitsijli tlenon uelis tikchiuas, xtlajto iuan akin mitsmachtia Biblia noso imiuan tokniuan tlayekankej. Tla titelpochtli niman ok tichanti imiuan motajuan, xkimijli mamitspaleuikan xkajkaua tlen xmitskauilia xmoapolakti.

16. ¿Kenon uelis tikchikauas motlaneltok?

16 Noijki melak noneki nochipa xchikaujto motlaneltok. Niman uelis ijkon tikchiuas tla tiauj tlanechikoltin niman titlanankilia (Heb. 10:24, 25). Niman ijkuak timochiuas tenojnotsketl, xmokojtili miyekpa xtenojnotsa. Tikitas ika tla ijkon tikchiua, melak tiyolpakis niman melak tikuelitas (2 Tim. 4:5). Tla tejua titelpochtli niman ok tichanti imiuan motajuan, xmotlajtolti: “¿Nochipa nechilnamiktijtokej ika noneki nias tlanechikoltin noso ika noneki nontenojnotsas? ¿Noso niktekichiuilia Jehová pampa kisa ipan noyojlo?”. Ijkuak tiauj tlanechikoltin niman titenojnotsa pampa kisa ipan moyojlo, tikteititia ika titlaneltoka itech Jehová, ika tiktlasojtla niman ika tiktlasojkamachilia. Niman ijkuak tikchikaua motlaneltok, kentla itlaj tiktlayokolijtoskia Jehová (2 Ped. 3:11; Heb. 13:15). Jehová melak yolpaki ijkuak kita nochi tlen tikmaka ika moyojlo. Yejua xkuelitaskia kitas ika san tiktekichiuilia pampa mitschiualtiaj (uelis tikitas 2 Corintios 9:7). Tla tiktekichiuilia Jehová ika nochi moyojlo, melak tiyolpakis.

MÁS XTLASOJTLA JEHOVÁ

17, 18. ¿Tlenon mitspaleuis xmoapolakti, niman tleka? (Proverbios 3:3-6).

17 Tla tejua tikchikaujtika motlaneltok para uelis timoapolaktis kanaj noijki uelis tikixnamikis tlen ouijtika. Sekimej uelis mitspijpinaujtiskej noso mitstlauelitaskej pampa timomachtia (2 Tim. 3:12). Noso tla timokojtilijtika xok tikchiuas tlen xkuajli tikchiuaya, kanaj kemantika uelis oksejpa ijkon tikchiujtikisas. Noso kanaj tikmachilia ika melak ueyi poliui para uelis timoapolaktis, niman yejon mitsajmana. ¿Tlenon uelis mitspaleuis para maka xmosiaujkaua? Melak mitspaleuis tla tiktlasojtla Jehová.

18 Melak kualtsin ika tejua tiktlasojtla Jehová (xpoua Proverbios 3:3-6). Tla melak tiktlasojtla Jehová, uelis titlaxikos ijkuak tikixnamikis tlen ouijtika. Biblia miyekpa kijtoua ika Jehová nochipa kintlasojtla itekipanojkauan niman xkeman kinkaua (Sal. 100:5). Niman Jehová omitschijchiuj ijkon ken yejua (Gén. 1:26). Kuakon, ¿kenon uelis tiktlasojtlas Jehová ijkon ken yejua mitstlasojtla?

Tejua uelis mojmostla tiktlasojkamachilis Jehová. (Xkita párrafo 19). d

19. ¿Kenon uelis tikititis Jehová ika tiktlasojkamachilia nochi tlen kichiua mopampa? (Gálatas 2:20).

19 Kachtopa xkititi Jehová ika tiktlasojkamati nochi tlen kichiua mopampa (1 Tes. 5:18). Mojmostla xmotlajtolti: “¿Amanin kenon onechititi Jehová ika nechtlasojtla?”. Niman sakin, ijkuak tiknotsas, xtlasojkamachili tlen okichiuj mopampa ipan yejon tonajli. Ijkon ken apóstol Pablo, nochipa xmatsto ika Jehová mitspaleuiya pampa mitstlasojtla (xpoua Gálatas 2:20TNM). c Niman xmotlajtolti: “¿Nikneki nikititis Jehová ika nejua noijki niktlasojtla?”. Tla tiktlasojtla Jehová, xtiknekis tikchiuas tlen xkuajli, titlaxikos ijkuak tikpiyas tlauejli niman nochipa timokojtilis tikchikauas motlaneltok. Ijkon, mojmostla tikteititis ika tiktlasojtla toTajtsin iluikakchane.

20. ¿Tlenon kijtosneki timosentemakas itech Jehová, niman tleka melak kuajli tla ijkon tikchiua?

20 Sakin, peuas melak tiktlasojtlas Jehová, niman yejon kichiuas xchiuili se teoyotl kampa tikijlis ika itech timosentemaka. Niman tla yotimosentemakak itech Jehová, uelis nochipa san yejua tiktekichiuilis. Ijkuak tikijlia Jehová ika itech timosentemaka, tikijlijtok ika nochipa tiktekichiuilis maski san tlenon mapano. Ipan nochi tonemilis san sejpa tikijliaj Jehová ika itech tosentemakaj. Melauak, ijkuak tosentemakaj itech Jehová, xsan tikauilmatij. San ika, itech nochi tlen tiktlapejpenis tikchiuas ipan monemilis, san se onka tlen más kualtsin yes: ijkuak tiktlapejpenis timosentemakas itech Jehová (Sal. 50:14). Satanás kiyejyekos maka xtlasojtla Jehová niman ijkon maka sa xtekichiuili. San ika, maka xkauili ijkon mapano (Job 27:5). Tla sajnoye tiktlasojtla moTajtsin iluikakchane, uelis tikchiuas tlen tikijlis ijkuak itech timosentemakas niman noijki uelis más itech timonisiuis.

21. ¿Tleka tikijtouaj ika ijkuak se noapolaktia kemach peuas kuajli kitekichiuilis Jehová?

21 Sakin ika timosentemakas itech Jehová, xtlajto imiuan tokniuan tlayekankej niman xkimijli ika tikneki timoapolaktis. San ika, xkilnamiki ika tla timoapolaktia, xkijtosneki ika sakin xok itlaj noneki tikchiuas, yej kemach tipeuas más kuajli tiktekichiuilis Jehová. Kuakon, desde aman más xtlasojtla toTajtsin iluikakchane niman xkita tlenon uelis tikchiuas niman ijkon mojmostla uelis más tiktlasojtlas toTajtsin. Tla ijkon tikchiua, uelis timoapolaktis. Ijkuak timoapolaktis, melak tiyolpakis niman xkeman tikilkauas yejon tonajli. San ika, xkilnamiki ika ijkuakon kemach tipeuas más kuajli tiktekichiuilis Jehová. Kuakon, mojmostla xkita kenon uelis más tiktlasojtlas Jehová niman iKoneuj.

TLAKUIKAJLI 135 Jehová mitstlajtlanilia: “Xtlamachilise nokoneuj”

a Tla yakaj kineki noapolaktis, noneki kitlasojtlas Jehová, Jesús, tlen melauak niman tlen melajki. San ika, noijki noneki kichiuas itlaj okse. Ipan yejuin tlamachtijli titlajtoskej itech se tlakatl akin ueyixtoya Etiopía. Tlen okichiuj yejuin tlakatl kinpaleuis akin nomachtijtokej Biblia makimatikan tlenon noneki kichiuaskej para noapolaktiskej.

b Hechos 8:36, 38: “36 Aman ijkuak yayaj ipan ojtli, oajsikej kampa onkatka atl, niman yejon eunuco okijto: ‘¡Xkita! Nikan onka atl; ¿tlenon nechtsakuilia maninoapolakti?’. 38 Ijkuakon otlanauati makiteltikan carreta, niman Felipe niman on eunuco okalajkej kampa onkatka atl. Kuakon, Felipe okiapolakti”.

c Gálatas 2:20: “Nipilkatika ipan se kojtli melaktik iuan Cristo. Xok nejua akin niyoltika, aman Cristo yejua akin nemi ipan noyojlo. Kema, aman ninemi pampa nitlaneltoka itech iKonetsin toTajtsin, akin onechtlasojtlak niman onotemakak nopampa”.

d TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj ichpochtli kijlia Jehová ika melak kitlasojkamati nochi tlen yokimakak.