Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 13

Xkimititikan nemokoneuan tlen Jehová okichijchiuj para más makixmatikan

Xkimititikan nemokoneuan tlen Jehová okichijchiuj para más makixmatikan

“¿Akinon okichijchiuj nochi yejuin tlemach?” (IS. 40:26TNM).

TLAKUIKAJLI 11 Tlen otikchijchiuj mitsueyichiua

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Tlenon kinekiskiaj tatajtin makichiuakan inkoneuan?

 TATAJTIN, tikmatstokej ika nemejuamej nenkinekij nenkinpaleuiskej nemokoneuan makixmatikan niman makitlasojtlakan Jehová. Tikmatstokej ika xakaj ueli kita toTajtsin, ika yejon, ¿tlenon uelis nenkichiuaskej niman ijkon nenkinpaleuiskej nemokoneuan makimatikan ika Jehová yemelak nemi niman itech manonisiuikan? (Sant. 4:8).

2. ¿Kenon tatajtin uelis kinmachtiskej inkoneuan itech Jehová niman ikualneskayouan?

2 Tatajtin uelis kinpaleuiskej inkoneuan manonisiuikan itech Jehová tla imiuan nomachtiaj Biblia (2 Tim. 3:14-17). Aman tej, Biblia techijlia tlenon uelis kichiuaskej telpokamej niman ijkon más ueliskej itech Jehová. Ipan amoxtli Proverbios, nesi kenon se tajtli tlajtoua iuan ikoneuj niman kijlia makita tlen toTajtsin okichijchiuj niman ijkon uelis más kixmatis Jehová niman ikualneskayouan (Prov. 3:19-21). Amantsin tikitaskej kenon tatajtin uelis kimititiskej inkoneuan tlen toTajtsin okichijchiuj niman ijkon kinmachtiskej itech Jehová.

KENON UELIS NENKIMITITISKEJ NEMOKONEUAN TLEN TOTAJTSIN OKICHIJCHIUJ PARA NENKINMACHTISKEJ

3. ¿Kenon noneki tatajtin kinpaleuiskej inkoneuan?

3 Biblia kijtoua ika “nochi on tlen Dios okichijchiu” kiteititia ikualneskayouan (Rom. 1:20). Tatajtin, ¿xmelak ika nenyolpakij ijkuak nemonpaxalouaj imiuan nemokoneuan kampa melak tlakualtsinkan? Ijkuak nenkinuikaskej nemokoneuan kampa melak tlakualtsinkan, xkinpaleuikan makitakan ikualneskayouan Jehová ijkuak nenkitaskej tlen kualtsin okichijchiuj. Aman matikitakan kenon tatajtin uelis kinmachtiskej inkoneuan ijkon ken Jesús otemachti.

4. ¿Kenon Jesús okikuik tlen onka ipan tlaltikpaktli niman ijkon kinmachtis inomachtijkauan? (Lucas 12:24, 27-30).

4 Jesús okimititi inomachtijkauan tlen toTajtsin okichijchiuj para kinmachtis. Sejpa, okintlajtlanili makimitakan kakalomej niman xochimej tlen intoka lirios (xpoua Lucas 12:24, 27-30). Jesús ueliskia kinteneuilis san katlejua yolki noso xochitl, san ika, okinteneuili se tototl niman se xochitl tlen yejuamej kixmatiyaj. Kanaj kampa nemiyaj patlantinemiyaj kakalomej niman xochipontoyaj lirios. Niman kanaj ijkuak Jesús okinteneuj kakalomej niman lirios, okonminmajpiluij. ¿Niman tlenon okichiuj Jesús sakin ika okinteneuj kakalomej niman xochimej lirios? Okinmachti ika inTajtsin iluikakchane nochipa techmaka tlen techpoloua. Niman ijkon ken nochipa kintlakualtia kakalomej niman kualtsin kintlakentia xochimej, Jehová noijki kintlakualtia niman kintlakentia itekipanojkauan.

5. ¿Tlenon uelis kitekitiltiskej tatajtin para kinmachtiskej inkoneuan itech Jehová?

5 Tatajtin, ¿kenon uelis nentemachtiskej ijkon ken Jesús? Uelis nenkinojnotsaskej nemokoneuj itech kenon toTajtsin okichijchiuj se yolki noso se xochitsintli tlen nemejuamej nenkuelitaj. Niman maka nenkilkauaskej nenkijliskej tlenon mechmachtia itech Jehová. Sakin uelis nenkitlajtoltiskej nemokoneuj katlejua yolkatsin noso xochitsintli más kuelita. Tla nenkiteneuiliaj tlen kuelita para nenkimachtiskej itech Jehová, más kuajli mechkakis.

6. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okichiuj inan Christopher?

6 Yejuin xkijtosneki ika tatajtin noneki melak kuajli nomachtiskej itech se yolki noso se xochitl. Jesús xokimijli inomachtijkauan itech kenon tlakuaj kakalomej nion itech kenon noskaltiaj lirios. Maski tla mokoneuj kuelita kimatis kenon tlachijchiujtli itlaj, kemantika uelis tikijlis itlaj tlen xouijtika niman ijkon tikmachtis itech Jehová. Matitlajtokan itech se tokniuj akin itoka Christopher. Yejua kijtoua: “Nonan techijliaya itlaj tlen xouijtika niman ijkon techpaleuis matikpatiojkaitakan tlen toTajtsin yokichijchiuj. Ijkuak tiayaj kampa tepeyoj, techijliaya: ‘¡Xkitakan kenon melak uejueyimej tepemej niman kenon melak kualtsitsintin! ¿Xmelak ika Jehová ueyixtika?’. Noso, ijkuak tiayaj kampa onka mar, techijliaya: ‘¡Xkitakan kenon melak chikauak koxoni atl! San xkonnemilikan kenon melak kojtik toTajtsin’”. Christopher kijtoua: “Maski tlen techijliaya xouijtika kakistiya, melak techtlanemililtiaya”.

7. ¿Kenon uelis nenkinmachtiskej nemokoneuan matlanemilikan itech tlen okichijchiuj toTajtsin?

7 Ijkuak noskaltijtiaskej nemokoneuan, uelis nenkinmachtiskej matlanemilikan itech tlen toTajtsin okichijchiuj niman makitakan tlenon kinmachtia itech Jehová. Uelis nenkinteneuiliskej nemokoneuan itlaj tlen okichijchiuj toTajtsin niman nenkintlajtoltiskej: “¿Tlenon mechmachtia yejuin itech Jehová?”. Kanaj melak mechmojkatlachialtis tlen mechijliskej nemokoneuan niman melak mechyolpaktis nenkakiskej kenon tlanemiliaj (Mat. 21:16).

KEMANON UELIS NENKITEKITILTISKEJ TLEN TOTAJTSIN OKICHIJCHIUJ PARA NENKINMACHTISKEJ NEMOKONEUAN

8. ¿Tlenon ueliyaj kichiuayaj israelitas ijkuak kistinemiyaj imiuan inkoneuan “ipan ojtli”?

8 Israelitas okimijlikaj ika nonekiya kinmachtiskej inkoneuan itech itlanauatiluan Jehová ijkuak kistinemiskiaj “ipan ojtli” (Deut. 11:19). Kampa noojuitiayaj israelitas melak miyekej nemiyaj yolkatsitsintin, totomej niman xochimej. Kuakon, tatajtin ueliyaj kinmachtiayaj inkoneuan itech tlen okichijchiuj toTajtsin Jehová. Ipan yejuin tonaltin, tatajtin noijki uelis kichiuaskej ken yeuejkaui okichiujkej israelitas. Matikitakan tlenon yokichiujkej sekimej tatajtin.

9. ¿Tlenon tiuelij itech Punitha niman Katya?

9 Punitha, se nantli akin chanti India ipan se ueyikalpan, kijtoua: “Ijkuak tiayaj topueblo tikomintlajpalouayaj tofamilia, tikinuikayaj tokoneuan niman tikimititiayaj tlen kualtsin okichijchiuj toTajtsin. Nikita ika ijkuak xtinemij kampa melak tojlan niman kampa xmás nemij carros, tokoneuan más nimantsin kasikamatij tlen techmachtia itech Jehová tlen onka ipan tlaltikpaktli”. Tatajtin, nemokoneuan melak kuelitaskej tla nenkominpaxaloltiaj kampa melak tlakualtsinkan niman xkeman kilkauaskej tlen ompa imiuan nenkichiuaskej. Katya, se tokniuj siuatl akin chanti Moldavia, kijtoua: “Xueli nikilkaua ijkuak notajuan nechuikayaj kampa melak tlakualtsinkan. Melak nikintlasojkamachilia pampa desde nipitentsin onechititijkej ika noneki nikitas tlen kualtsin onka ipan tlaltikpaktli niman nitlanemilis itech tlenon nechmachtia itech Jehová”.

Hasta ipan se ueyikalpan, uelis nenkimititiskej nemokoneuan tlen toTajtsin okichijchiuj para nenkinmachtiskej itech Jehová. (Xkita párrafo 10).

10. ¿Tlenon uelis kichiuaskej tatajtin tla ouijtika kitaj yaskej kampa melak tlakualtsinkan? (Xkita recuadro “ Tlen uelis kinpaleuis tatajtin”).

10 ¿Niman tla nemejuamej xuelij nenyauej kampa melak tlaxoxojkan, kampa melak kojyo noso kampa melak tlaxochipontok? Amol, akin noijki chanti India, kijtoua: “Kampa nichanti, tatajtin noneki tekitiskej miyek horas, niman patioj kisa tias kampa melak tlakualtsinkan. San ika, tla tiuajtotlaliaj tokiyauatenko noso tla tiauej ipan se parque, uelis tikitaskej tlen kualtsin okichijchiuj toTajtsin niman uelis titlajtoskej imiuan tokoneuan itech ikualneskayouan Jehová”. Tatajtin, tla kuajli nenkitaj tlen onka nemoyeualiujyan, uelis nenkinextiskej miyek tlen toTajtsin okichijchiuj niman uelis nenkimititiskej nemokoneuan (Sal. 104:24). Kanaj uelis nenkimitaskej sekimej yolkatsitsintin, totomej, xochimej niman okseki tlemach. Karina, akin chanti Alemania, kijtoua: “Nonan melak kinuelita xochimej. Kuakon, ijkuak nipitentsin katka niman tonpaxalouayaj, yejua nechimititiaya kualtsitsintin xochimej tlen tikimitayaj ipan ojtli”. Noijki uelis nenkinmachtiskej nemokoneuan ika videos niman amatlajkuiloltin tlen ikalpan Jehová yokinkixti kampa tlajtouaj itech tlen toTajtsin okichijchiuj. Kuakon, maski san kanon nenchantiskej, uelis nenkinpaleuiskej nemokoneuan makitakan tlen toTajtsin okichijchiuj. Aman matikimitakan seki ikualneskayouan Jehová tlen uelis nenkimititiskej nemokoneuan.

“ITECHKOPA NOCHI ON TLAJTLAMACH” UELI TIKIMITAJ IKUALNESKAYOUAN JEHOVÁ

11. ¿Kenon tatajtin uelis kinpaleuiskej inkoneuan niman ijkon makitakan ika Jehová melak techtlasojtla?

11 Tla nenkinekij nenkinpaleuiskej nemokoneuan makitakan ika Jehová tetlasojtlani, xkimijlikan kenon yolkamej melak kuajli kintlajpiyaj inkoneuan (Mat. 23:37). Noijki uelis nenkimijliskej ika melak miyek onka tlen toTajtsin okichijchiuj niman ika nochi melak kualtsin. Karina, akin otikteneujkej ipan párrafo tlen youajpanok, kijtoua: “Ijkuak tonnejnemiyaj niman tikimitayaj xochimej, nonan nechijliaya maninotelti niman manikita kenon xochimej melak tlatlamantikej. Noijki nechijliaya manikita kenon Jehová melak techtlasojtla pampa melak kualtsin okinchijchiuj nochi xochitsitsintin. Maski yopanok seki xiuitl, ok nikita kenon melak tlatlamantikej xochimej, kenon melak mijmiyek colores kipiyaj niman kenon melak kualtsitsintin okinchijchiuj toTajtsin. Nochi yejon nechilnamiktia ika Jehová melak techtlasojtla”.

Tatajtin, uelis nenkimijliskej nemokoneuan ika Jehová melak tlamachilise pampa melak temojkatlachialti ken okichijchiuj totlalnakayo. (Xkita párrafo 12).

12. ¿Kenon tatajtin uelis kinpaleuiskej inkoneuan makitakan ika Jehová melak tlamachilise? (Salmo 139:13,14; noijki xkimita tlaixkopinaltin).

12 Xkinpaleuikan nemokoneuan makitakan ika Jehová melak tlamachilise, xijkon ken tejuamej (Rom. 11:33). Uelis nenkimijliskej ika atl ueli tlejkoua tlakpak niman nokuepa moxtli. Ompa, ajakatl ueli oksekan kuika moxtli niman ijkon atl uelis oksekan ajsis (Job 38:36, 37). Noijki uelis nenkimijliskej kenon melak temojkatlachialti ken toTajtsin okichijchiuj totlalnakayo (xpoua Salmo 139:13, 14). Xkitakan tlen okichiuj se tajtli akin itoka Vladimir. Yejua techijlia: “Se tonajli tokoneuj ouets ipan ibicicleta niman onokoko, opanok san seki tonaltin niman opajtik kampa onokoko. Nosiuatsin niman nejua otikijlikej ika Jehová melak kuajli otexchijchiuili tocélulas pampa san inselti uelij noyektlaliaj. Niman noijki otikijlikej ika tlen tlaltikpakchanejkej kinchijchiuaj xuelij san inselti noyektlaliaj ijkuak ijtlakauij. Ken ijkuak kimailiaj se carro, xueli san iselti noyektlalia. Ijkon, tokoneuj okasikamat ika Jehová melak tlamachilise”.

13. ¿Kenon tatajtin uelis kinpaleuiskej inkoneuan makitakan ika Jehová melak kojtik? (Isaías 40:26).

13 Jehová techijlia matiajkotlachiakan niman matitlanemilikan itech kenon melak kojtik pampa kichiua ika sitlalimej maoniakan kampa noneki (xpoua Isaías 40:26). Nemejuamej noijki uelis nenkimijliskej nemokoneuan maajkotlachiakan niman matlanemilikan itech tlen kitaj. Se tokniuj siuatl akin itoka Tingting niman chanti Taiwán, kilnamiki itlaj tlen ipan onochiuj ijkuak pitentsin katka. Yejua techijlia: “Sejpa, nonan niman nejua otipaxalotoj kampa melak tlakualtsinkan niman ompa otikochkej niman otokajkaltijkej. Niman pampa uejka otiajkej, tlachipaujtoya niman ouel otikimitakej miyek sitlalimej. Ipan yejon tonaltin, niaya escuela, niman akin imiuan ninomachtiaya nechijliayaj manikchiua tlen yejuamej kichiuayaj, ika yejon, nechmojtiaya nikyolkokos Jehová. Nonan onechpaleui manitlanemili itech kenon Jehová okikuik ikojtilis para kinchijchiuas sitlalimej. Niman onechpaleui manikilnamiki ika yejua uelis kikuis ikojtilis niman ijkon nechpaleuis manimelajkanemi. Ijkuak otiuajtokuepkej tochan, oniknek más nikixmatis Jehová niman niktekichiuilis maski san tlenon mapano”.

14. ¿Kenon tatajtin uelis kitekitiltiskej tlen toTajtsin okichijchiuj niman ijkon kimititiskej inkoneuan ika Jehová se toTajtsin akin yolpaki?

14 Tlen toTajtsin okichijchiuj kiteititia ika yejua yolpaki niman kuelita teuetskitis. Ixtlamatkej yokitakej ika miyekej yolkamej nauiltiaj, ken totomej niman michimej (Job 40:20). Kanaj nemokoneuan melak okinuetskiti ijkuak okitakej kenon sekimej mistontsitsintin nauiltiaj noso kenon sekimej chichikokonej nototokatinemij. Ijkuak nenkitaskej ika nemokoneuan kinuetskitia tlen kichiua se yolkatsin, ¿tleka xnenkimilnamiktiaj ika tiktekichiuiliaj se toTajtsin akin yolpaki? (1 Tim. 1:11).

XYOLPAKIKAN IMIUAN NEMOCHANEJKAUAN IKA TLEN JEHOVÁ OKICHIJCHIUJ

Ijkuak nemonpaxaloskej, kanaj nemokoneuan más ika inyojlo nemiskej niman kinekiskej mechijliskej tlen kimachiliaj. (Xkita párrafo 15).

15. ¿Tlenon uelis kinpaleuis tatajtin makimatikan tlenon kinemiliaj inkoneuan? (Proverbios 20:5; noijki xkita tlaixkopinajli).

15 Kemantika tatajtin xueli kichiuaj ika inkoneuan makimijlikan tlenon kixnamikij. Tla ijkon nemopan nochiua, ¿tlenon uelis mechpaleuis xmatikan tlenon kinemiliaj nemokoneuan? (Xpoua Proverbios 20:5). Sekimej tatajtin yokitakej ika inkoneuan más kinektokej imiuan tlajtoskej ijkuak imiuan onpaxalouaj kampa melak tlakualtsinkan. ¿Tleka? Pampa yejuamej niman inkoneuan xok kinemilijtokej kichiuaskej itlaj okse. Se tajtli, akin itoka Masahiko niman chanti Taiwán, noijki kijtoua tleka melak tepaleui tla tatajtin tlajtouaj imiuan inkoneuan ijkuak onpaxalouaj. Yejua kijtoua: “Ijkuak tonpaxalouaj imiuan tokoneuan, ipan tepetl noso ipan playa, más ika toyojlo tinemij. Ika yejon, xmás ouijtika tikitaj imiuan titlajtoskej niman tikmatiskej tlenon kinemiliaj niman tlenon kimachiliaj”. Katya, akin yotikteneujkaj ipan párrafo 9, kijtoua: “Ijkuak nonan nechonanaya escuela, nechuikaya ipan se parque tlen melak kualtsin. Ompa melak kuajli ninomachiliaya niman ueliya nikijliaya nonan tlen nopan nochiuaya escuela niman tlen nechajmanaya”.

16. ¿Kenon familias uelis yolpakiskej ika tlen Jehová okichijchiuj?

16 Tlen kualtsin okichijchiuj Jehová kinpaleuiya familias kuajli manomachilikan niman mayolpakikan, niman yejon kinpaleuiya más kuajli manouikakan. Biblia kijtoua ika onka “kamanon se uetska” niman “kamanon se paki” (Ecl. 3:1, 4). Jehová okichijchiuj kampa melak tlakualtsinkan niman ompa uelis tikchiuaskej tlen tejuamej tikuelitaj. Miyek familias kuelitaj yaskej apan, mar, kampa tlaxoxojkan, kampa kojyo noso kampa tepeyoj. Sekimej kokonej kuelitaj onnauiltiskej parque niman komintaskej yolkatsitsintin, noso kuelitaj onapanoskej apan noso ipan mar. Ken tikitaj, Jehová miyek okichijchiuj tlen melak techyolpaktia.

17. ¿Tleka tatajtin noneki kinpaleuiskej inkoneuan mayolpakikan ika tlen Jehová okichijchiuj?

17 Ipan yenkuik tlaltikpaktli, tatajtin niman inkoneuan yolpakiskej ika tlen Jehová okichijchiuj ijkon ken xkeman yolpakiyaj. Xok tikinmakasiskej yolkamej, nion yolkamej xok techmakasiskej (Is. 11:6-9). Tikpiyaskej miyek tiempo para tikitaskej nochi tlen toTajtsin okichijchiuj niman melak techyolpaktis (Sal. 22:26). San ika, tatajtin, maka xchiakan hasta maajsi yejon tonajli, desde aman xkinpaleuikan nemokoneuan makitakan tlen Jehová okichijchiuj niman itech mauelikan. Tla desde aman nenkitekitiltiaj tlen okichijchiuj toTajtsin para nenkinmachtiskej nemokoneuan itech Jehová, xmatstokan ika yejuamej nomachiliskej ken tekiuaj David, akin okijto: “¡Xnemi okse dios ken tejua noTEKO! ¡Xakaj ueli kichiua on uejueyi tlajtlamach ken tejua tikchiua!” (Sal. 86:8).

TLAKUIKAJLI 134 Jehová yomitsinmaktilij mokoneuan

a Miyekej tokniuan kilnamikij kenon kitayaj imiuan intajuan tlen toTajtsin okichijchiuj. Yejuamej xkilkauaj kenon intajuan kimititiayaj tlen onka ipan tlaltikpaktli para kinmachtiskej itech Jehová. Tla tejua tikinpiya mokoneuan, ¿kenon uelis tikimititis mokoneuan tlen toTajtsin okichijchiuj niman ijkon tikinpaleuis más makixmatikan Jehová niman makimatikan katlejua ikualneskayouan? Ipan yejuin tlamachtijli tiknankiliskej yejuin.