Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 11

TLAKUIKAJLI 129 Maka matosiaujkauakan

Maka matiktlalkauikan Jehová ijkuak toyolkokoskej

Maka matiktlalkauikan Jehová ijkuak toyolkokoskej

“Sanoyej titekiti nopampa [ . . . ], xkaman tikajkaua” (APOC. 2:3).

TLAJTOS ITECH:

Tlenon uelis techpaleuis maka matiktlalkauikan Jehová niman nochipa matiktekichiuilikan maski kemantika melak toyolkokoskej.

1. ¿Katlejua tlateochiualistin tikinseliaj pampa tinemij ipan ikalpan Jehová?

 ¡MELAK kualtsin ika tinemij ipan ikalpan Jehová! Ipan yejuin tonaltin panoua miyek tlen xkuajli, san ika, Jehová yotechinmakak tokniuan akin melak techpaleuiyaj (Sal. 133:1). Jehová noijki techijlia tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon uelis tiyolpakiskej imiuan tofamilia (Efes. 5:​33–6:1). Niman noijki techmaka tlamachilistli tlen techpaleuiya maka san matiknemilijtokan tlen xkuajli niman matiyolpakikan.

2. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej, niman tleka?

2 Maski ijkon, melak noneki matokojtilijtokan para nochipa tiktekichiuiliskej Jehová. ¿Tleka? Pampa kemantika sekimej kichiuaj itlaj noso kijtouaj itlaj tlen techyolkokoua. Noijki, kemantika topopolouaj niman yejon noijki techajmana, niman más tajmanaj tla miyekpa ijkon topopolouaj. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon techpaleuis matiktekichiuilijtokan Jehová ijkuak panos yejuin: 1) ijkuak se tokniuj techyolkokos, 2) ijkuak toueuentsin noso tosiuauj kichiuas tlen xtikuelitaj niman 3) ijkuak tajmanaskej pampa otopopolojkej. Titlajtoskej intech yeyimej akin ijkon inpan opanok yeuejkaui niman tikitaskej tlenon techmachtiaj.

IJKUAK SE TOKNIUJ TECHYOLKOKOS

3. ¿Tlenon kixnamikij itekipanojkauan Jehová?

3 Tlen uelis panos. Noneki matikmatstokan ika kemantika tokniuan ueliskia techkualaniskej. Oksekimej kanaj techyolkokoskej noso ueliskia texchiuiliskej itlaj tlen xkinamiki. Kemantika, tokniuan tlayekankej noijki nopopolouaj. Nochi yejuin ueliskia kichiuas ika sekimej makinemilikan ika yejuin xikalpan toTajtsin, niman xok kualtsin kitekichiuiliaj Jehová imiuan tokniuan, kanaj xok kinotsaj akin okinyolkoko noso hasta xok yauej tlanechikoltin (Sof. 3:9). ¿Kuajli tlen kichiuaj? Matikitakan tlenon techmachtia tlen okichiuj se akin Biblia kiteneua.

4. ¿Tlenon okixnamik apóstol Pablo?

4 Akin Biblia kiteneua. Apóstol Pablo kuajli kimatstoya ika tokniuan tlajtlakolejkej. Matikteneuakan seki tlen ipan opanok. Ijkuak opeuj yauj ipan tlanechikojli tlen onkatka Jerusalén, miyekej xmás kuajli kinotsayaj niman kimakasiyaj (Hech. 9:26). Sakin, sekimej xkuajli opeuj kitejteneuaj (2 Cor. 10:10). Satepan, Pablo okitak kenijki se tokniuj akin youejkaujka ipan ikalpan Jehová okichiuj itlaj tlen ueliskia kintlajkalis tokniuan (Gál. 2:​11, 12). Noijki xokuelitak tlen okichiuj Marcos, akin miyekpa iuan kistinemiya (Hech. 15:​37, 38). Melak miyek tlen ipan opanok Pablo niman ueliskia xok kinnotsas tokniuan akin okiyolkokojkej. San ika, xijkon okichiuj, yejua nochipa kuajli okinnots tokniuan niman nochipa kuajli okitekichiuili Jehová. ¿Tlenon okipaleui ijkon makichiua?

5. ¿Tlenon okipaleui Pablo nochipa manouika imiuan tokniuan? (Colosenses 3:​13, 14; noijki xkita tlaixkopinajli).

5 Pablo melak kintlasojtlaya tokniuan niman xsan kitstoya kenijki nopopolouayaj, yejua kitaya tlen kuajli kichiuayaj. Noijki okichiuj tlen okijto ipan Colosenses 3:​13, 14 (xpoua). Yejua okintlapopolui tokniuan pampa kintlasojtlaya. Oksejpa matikteneuakan tlen opanok iuan Marcos. Pablo iuan onoyolseui. ¿Kenijki tikmatij? Pampa sakin, Pablo okintitlanili se carta tokniuan akin chantiyaj Colosas niman okimijli ika Marcos melak tepaleuiaya niman ika melak teyolseuiaya (Col. 4:​10, 11). Noijki, ijkuak Pablo tsauktoya Roma, kinekiya ika Marcos makipaleuiti (2 Tim. 4:11). Kuajli nesi ika Pablo okintlapopolui tokniuan niman nochipa imiuan onouikak. ¿Tlenon techmachtia tlen okichiuj?

Ijkuak Pablo xok onasikamat iuan Bernabé niman Marcos, yejua xnochipa san yejon kilnamiktoya. Sakin oksejpa ika iyojlo otekit iuan Marcos. (Xkita párrafo 5).


6, 7. ¿Tlenon techpaleuis matikimititikan tokniuan ika tikintlasojtlaj maski kemantika nopopolouaj? (1 Juan 4:7).

6 Tlen techmachtia. Jehová kineki matikimititikan tokniuan ika tikintlasojtlaj (xpoua 1 Juan 4:7). Tla yakaj ipan totlanechikol xkuajli otechnots noso itlaj xkuajli otexchiuili, matiknemilikan ika xkinekiya ijkon texchiuilis niman ika nokojtilijtika kichiuas ijkon ken kijtoua Biblia (Prov. 12:18). Maski titlajtlakolejkej, Jehová melak techtlasojtla, niman ijkuak topopolouaj, yejua xsan kilnamiktok tlen xkuajli otikchiujkej niman xtechtlalkauiya (Sal. 103:9). Melak kuajli tla tikchiuaj ijkon ken toTaj Jehová niman titetlapopoluiyaj (Efes. 4:​32–5:1).

7 Melak noneki matouikakan imiuan tokniuan pampa iyejkotika ijkuak tlapopoliuis. Kanaj uelis techtlaueltokaskej niman hasta uelis techtsakuaskej. Tla ijkon panoua, melak nonekis matopaleuikan imiuan tokniuan (Prov. 17:17). Matikitakan tlen ipan opanok se tokniuj tlayekanketl akin itoka Josep a niman chanti España. Yejua niman oksekimej tokniuan okintsajkej pampa xnokalaktiaj ipan política. Yejua kijtoua: “Pampa nochipa san sekan tinemiyaj niman nochipa toitstoyaj, kemantika xtikuelitayaj tlen sekimej tokniuan kichiuayaj. Kuakon, nonekiya más toxikoskej niman totlapopoluiskej. Yejon otechpaleui kuajli matouikakan niman matotlajpiyakan para maka itlaj texchiuiliskej akin ompa tsauktoyaj. Sejpatipan oninomakoko niman onechsalouilijkej noma niman xok ueliya nikuiyoniaya. Kuakon, se tokniuj nechtlapakiliaya niman nechpaleuiaya. Onikitak kenijki tokniuan melauak tetlasojtlaj pampa onechpaleuijkej ijkuak más nonekiya”. Kuakon, tla totlauelitstokej iuan se tokniuj, iuan matoyolseuikan.

IJKUAK TOUEUENTSIN NOSO TOSIUAUJ KICHIUAS TLEN XTIKUELITAJ

8. ¿Tlenon kixnamikij akin yononamiktijkej?

8 Tlen uelis panos. Biblia kijtoua ika nochimej akin nonamiktiaj “tlajtlamach kimpajsoloua ipan in nemilistli” (1 Cor. 7:28). ¿Tleka? Pampa teueuentsin niman tesiuauj tlajtlakolejkej. Noijki tlamantik ken tlanemiliaj niman tlen kuelitaj. Sekimej xsan noijki kampa ualeuaj noso xsan noijki ken onoskaltijkej. Noijki, ijkuak peuaj san sekan chantij, peuaj kitaj tlen ijkuak novios katkaj xonoitilijkej. Nochi yejuin ueliskia kichiuas manokualanikan. Niman kemantika nion se xkineki kijtos tla okipix tlajtlakojli niman xkiyektlaliaj tlauejli. Kinemiliaj ika más kuajli tla nokauaj noso kitlajtlanij divorcio. San ika ¿kuajli tla ijkon kichiuaj? b Matikitakan tlen ipan opanok se akin Biblia kiteneua akin noijki okipix tlauejli ipan inamiktilis.

9. ¿Tlenon okixnamik Abigaíl?

9 Akin Biblia kiteneua. Abigaíl ononamikti iuan Nabal, se tlakatl akin Biblia kijtoua ika melak tlauele katka niman kichiuaya tlen xkuajli (1 Sam. 25:3). Ijkuak tinemis iuan yakaj akin ijkon, xmás uelis tiyolpakis. Sejpatipan, David, akin tekiuajtiskia Israel, kinekiya kimiktis Nabal pampa okiuijuikalti niman okinuijuikalti tlakamej akin iuan kistinemiyaj (1 Sam. 25:​9-13). Ijkuakon, Abigaíl ueliskia kinemilis kikauas Nabal niman kikauilis ika David makimikti. San ika, xijkon okichiuj, yejua okijlito David makitlapopolui Nabal (1 Sam. 25:​23-27). ¿Tleka ijkon okichiuj?

10. ¿Tlenon okipaleui Abigaíl matlaxiko niman ijkon xkikauas iueuentsin?

10 Abigaíl melak kitlasojtlaya Jehová, niman noijki melak kitlakaitaya tlen Jehová kinemilia itech namiktilistli. Yejua kimatstoya tlen Jehová okimijli Adán niman Eva ijkuak okinnamikti (Gén. 2:24). Abigaíl kimatstoya ika toTajtsin melak kitlakaitaya namiktilistli. Ika yejon, yejua okitato David, okitlajtlanili makitlapopolui maski yejua xtlaj okichiujka, niman okitlajtlanili maka makimikti iueuentsin niman akin iuan chantiyaj. Tlen okichiuj melak okiyolpakti Jehová, niman Jehová melak kitlasojtlaya Abigaíl pampa yolchikauak katka niman kinektoya kichiuas maski san tlenon para tepaleuis. ¿Tlenon kinmachtia akin yononamiktijkej tlen okichiuj Abigaíl? Matikitakan.

11. a) ¿Tlenon kineki Jehová makichiuakan akin yononamiktijkej? (Efesios 5:33). b) ¿Tlenon mitsmachtia tlen okichiuj Carmen? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).

11 Tlen techmachtia. Jehová kineki ika akin yononamiktijkej nochipa san sekan manemikan, maski tla kemantika xnasikamatiskej. ToTajtsin melak yolpaki ijkuak kimita kenijki nokojtiliaj noititiskej ika notlasojtlaj niman notlakaitaj niman kenijki nokojtiliaj kiyektlaliskej tlauejli (xpoua Efesios 5:33). Matikitakan tlen ipan onochiuj Carmen. Ijkuak kuikaya chikuasen xiuitl ika yononamiktijka, opeuj nomachtia Biblia imiuan iteixpantijkauan Jehová niman sakin onoapolakti. Yejua kijtoua: “Noueuentsin xokuelitak ika oninoapolakti. Yejua melak kualaniya pampa más niktlasojtlaya Jehová, niman nechuijuikaltiaya niman nechijliaya ika nechkauas”. Maski ijkon, Carmen otlaxiko niman nochipa okititi iueuentsin ika kitlasojtlaya niman kitlakaitaya, niman ijkon okichiuj 50 xiuitl. Yejua kijtoua: “Ika yolik oniuel más nikasikamatis noueuentsin niman más kualtsin niknotsas. Nikmatstoya ika Jehová melak kitlakaita namiktilistli. Niman pampa melak niktlasojtla Jehová, onechpaleui maka maninosiaujkaua niman maka manijkaua noueuentsin”. c Tla kemantika tikpiya tlauejli iuan moixnamik, kuajli xmatsto ika Jehová mitspaleuis xtlaxiko.

¿Tlenon tiueli itech tlen okichiuj Abigaíl para kinmakixtis akin imiuan chantiya? (Xkita párrafo 11).


IJKUAK TAJMANASKEJ PAMPA OTOPOPOLOJKEJ

12. ¿Kanaj kenijki ueliskia tomachiliskej tla kemantika titlajtlakouaj?

12 Tlen uelis panos. Kanaj ijkuak titlajtlakouaj, tiknemiliaj ika xok uelis itlaj kuajli tikchiuaskej. Biblia kijtoua ika ijkuak tikchiuaj se tlajtlakojli, melak toyolkokouaj (Sal. 51:17). Yejon tlen ipan onochiuj Robert. Yejua melak nokojtilijtoya para uelis yes se tlapaleuijketl ipan tlanechikojli. San ika, okichiuj se ueyi tlajtlakojli niman okasikamat ika okiyolkokojka Jehová. Yejua kijtoua: “Opeuj melak ninotlajtlakoltia, nikmachiliaya kentla nopan uajxiniskia itlaj tlen melak yetik. Sakin, opeuj niyelmoyaui, opeuj nichoka niman oniknots Jehová. San ika, oniknemili ika toTajtsin xok keman nechkakiskia pampa melak yonikyolkokojka”. Tla tikchiuaj se ueyi tlajtlakojli, melak toyolkokoskej niman kanaj uelis tiknemiliskej ika Jehová yotechtlalkaui niman ika xok kimelaua tiktekichiuiliskej (Sal. 38:4). ¿Tejua ijkon yotimomachilijka? Tla kema, melak mitspaleuis tlen okichiuj se itekipanojkauj Jehová akin xkeman okikauj maski okichiuj se ueyi tlajtlakojli.

13. ¿Kenijki onopopolo Pedro, niman tlen tlajtlakojli okichiuj?

13 Akin Biblia kiteneua. Se yeuajli achto ika kimiktiskiaj Jesús, apóstol Pedro melak onopopolo niman yejon okichiuj manoyolkoko. Kachtopa, yejua okinemili ika xkeman nopopoloskia niman okijto ika nochipa melajkanemiskia maski sekimej apóstoles kitlalkauiskiaj Jesús (Mar. 14:​27-29). Sakin, ipan Getsemaní, miyekpa okoch maski Jesús okimijli matlatlachixtokan (Mar. 14:​32, 37-41). Niman, ijkuak okajsikej Jesús, yejua okitlalkaui (Mar. 14:50). Noijki, yexpa okijto ika xkixmatiya Jesús (Mar. 14:​66-71). ¿Kenijki onomachili Pedro ijkuak okitak ika yokichiujka se ueyi tlajtlakojli? Melak onotlajtlakolti, opeuj melak najmana niman opeuj choka (Mar. 14:72). ¿Kenijki tiknemilia onomachili Pedro ijkuak okitak ika yokipilojkej iamigo Jesús? Melak onoyolkoko, kanaj okinemili ika xtlaj kuajli kichiuaya pampa melak yonopopolojka.

14. ¿Tlenon okipaleui Pedro para maka makitlalkaui Jehová? (Xkita tlaixkopinajli).

14 ¿Tlenon okipaleui Pedro maka makitlalkaui Jehová? Yejua xonoxelo intech tokniuan, yejua nochipa imiuan onosentlali niman yejuamej okiyolseuijkej (Luc. 24:33). Noijki, ijkuak Jesús oyoliuj, yejua miyekpa okinotiti Pedro niman kanaj okiyolchikauj (Luc. 24:34; 1 Cor. 15:5). Jesús xkeman okijli Pedro tlen xkuajli yokichiujka, yej okijli ika kimakaskia más tekitl (Juan 21:​15-17). Pedro kimatstoya ika yokichiujka se ueyi tlajtlakojli, san ika, xokitlalkaui Jehová. ¿Tleka? Pampa okitak ika Jesús kimatstoya ika ueliskia nopatlas niman okitak ika tokniuan kipaleuiskiaj. Matikitakan tlenon tiuelij itech Pedro.

Ipan Juan 21:​15-​17 techititia ika Jesús kineltokaya ika Pedro ueliskia nopatlas, niman yejon melak okipaleui Pedro para maka makitlalkaui Jehová. (Xkita párrafo 14).


15. ¿Tlenon kineki Jehová kuajli matikmatstokan? (Salmo 86:5; Romanos 8:​38, 39; noijki xkita tlaixkopinajli).

15 Tlen techmachtia. Jehová kineki kuajli matikmatstokan ika yejua melak techtlasojtla niman ika kinektika techtlapopoluis (xpoua Salmo 86:5; Romanos 8:​38, 39). Kanaj kemantika melak tajmanaskej ipampa tlen xkuajli otikchiujkej. San ika, maka keman matiknemilikan ika toTajtsin xok techtlasojtla noso ika xkeman techtlapopoluis. Nimantsin yakaj matikijlikan matechpaleui. Robert, akin otikteneujkej ipan párrafo 12, kijtoua: “Onitlajtlako pampa san notech onitlaneltokak, oniknemili ika san nejua ueliskia nikxikos se tlatlatalistli”. Yejua okitak ika nonekiya tlajtos imiuan tlayekankej. Robert kijtoua: “Ijkuak onitlajto imiuan tlayekankej, yejuamej onechpaleuijkej manikita ika Jehová ok nechtlasojtlaya. Yejuamej xokinemilijkej tla xok ueliskia ninopatlas niman onechijlijkej ika Jehová xnechtlalkauiaya”. Tlen ipan opanok Robert, techititia ika Jehová melak techtlasojtla niman ika techtlapopoluis tla toyolkuepaj, tla xok oksejpa tikchiuaj yejon tlajtlakojli niman tla tiktlajtlanij matechpaleuikan (1 Juan 1:​8, 9). Tla kuajli tikmatstokej ika Jehová ok techtlasojtla, techpaleuis maka matiktlalkauikan tla kemantika topopolouaj.

¿Kenijki tomachiliaj ijkuak tokniuan tlayekankej kinekij techpaleuiskej? (Xkita párrafo 15).


16. ¿Tleka tikneki nochipa tiktekichiuilijtos Jehová?

16 Jehová melak kipatiojkaita nochi tlen tikchiuaj ipampa ipan yejuin itlamiyan tonaltin. Yejua techpaleuis nochipa matiktekichiuilijtokan niman maka matiktlalkauikan maski tla kemantika toyolkokouaj. Uelis más tikintlasojtlaskej tokniuan niman tikintlapopoluiskej ijkuak techyolkokoskej. Uelis tikititiskej Jehová ika melak tiktlasojtlaj niman ika tiktlakaitaj namiktilistli ijkuak tikyektlaliaj se tlauejli iuan tosiuauj noso iuan toueuentsin. Niman tla kemantika tikchiuaj se ueyi tlajtlakojli, uelis tiktlajtlaniliskej Jehová matechpaleui. Kuajli matikmatstokan ika yejua techtlasojtla niman ika techtlapopoluis, niman maka matijkajkauakan ika tiktekichiuiliaj. “Maka tej, ma tisiauikan para tikchiuaskej on tlen kuajli” pampa tikmatstokej ika Jehová melak techteochiuas (Gál. 6:9).

¿TLENON TECHPALEUIS MATIKTEKICHIUILIJTOKAN JEHOVÁ…

  • . . . tla otechyolkoko se tokniuj?

  • . . . tla toueuentsin noso tosiuauj kichiua tlen xtikuelitaj?

  • . . . tla tajmanaj pampa otopopolojkej?

TLAKUIKAJLI 139 Xmoita ijkuak nochi yenkuik yes

a Seki tokayomej yonopatlakej.

b Biblia kijtoua ika toTajtsin xkinekiskia ika akin yononamiktijkej manokauakan noso manoxotonikan. Niman noijki kijtoua ika akin nokauaj xok uelis oksejpa nonamiktiskej iuan yakaj okse. San ika, sekimej akin kitekichiuiliaj Jehová yokitakej ika kemantika más kuajli tla kikauaj imixnamik. Xkita nota 4, “¿Tlenon kijtoua Biblia itech yakaj akin kineki kikauas ixnamik?”, tlen uajlauj ipan libro ¡Nochipa uelis tiyolpakis!