Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 19

“Rey del norte” ipan itlamiyan tonaltin

“Rey del norte” ipan itlamiyan tonaltin

“Ijkuak ajsis tonajli para tlamis nochiuas on [...] tlatlachalistli, on rey de Egipto kisas niman konuijsokis on rey de Siria” (DAN. 11:40).

TLAKUIKAJLI 150 Xtejtemo toTajtsin akin mitsmakixtis

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Kenon techpaleuiyaj teotlajtoltin tlen onkatij ipan Biblia?

¿TLENON ipan nochiuas ikalpan Jehová ipan itlamiyan tonaltin? Teotlajtoltin tlen onkatij ipan Biblia techpaleuiyaj matikmatikan tlenon topan nochiuas ika tlayekapan. Onka se teotlajtojli tlen techititia tlenon kichiuaskej sekimej tekiuajkej akin melak uejueyixtokej. Yejuin teotlajtojli tiknextiaj ipan Daniel 11, ompa kijtoua ika omemej tekiuajkej noixnamikiskej. ¿Akinomej yejon tekiuajkej? “Rey del norte” niman “rey del sur”. * Pampa seki tlemach tlen kijtoua yejuin teotlajtojli yonochiuj, uelis kuajli tikmatstoskej ika nochiuas tlen poliui.

2. Ken nesi ipan Génesis 3:15 niman Apocalipsis 11:7 niman 12:17, ¿tlenon noneki tikilnamikiskej ijkuak tomachtiskej teotlajtojli tlen onka ipan Daniel?

2 Tla tiknekij tikasikamatiskej teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11, noneki tikilnamikiskej ika ompa san kinteneua tekiuajkej akin itlaj yokichiuilijkej ikalpan Jehová noso yokixnamijkej. Maski ipan tlaltikpaktli xmás miyekej itekipanojkauan toTajtsin, tekiuajkej miyekpa kintlaueltokaj. ¿Tleka? Pampa Satanás niman akin kipaleuiyaj kinekij kinpopoloskej nochimej akin kitekichiuiliaj Jehová niman Jesús (xpoua Génesis 3:15 niman Apocalipsis 11:7; 12:17). Yejuin teotlajtojli tlen onka ipan Daniel noneki notlajtolnamikis iuan okseki teotlajtoltin tlen onkatij ipan iTlajtol toTajtsin. Kema, noneki tomachtiskej okseki tlaxeloltin itech Biblia niman ijkon kuajli tikasikamatiskej tlenon kijtosneki teotlajtojli tlen onka ipan Daniel.

3. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli niman ipan okse?

3 Aman ika yotikitakej tlenon noneki tikilnamikiskej, titlajtoskej itech tlen kijtoua Daniel 11:25-39. Tikasikamatiskej akinomej katkaj “rey del norte” niman “rey del sur” itech xiuitl 1870 hasta 1991, niman tikitaskej ika seki tlen kijtoua yejuin teotlajtojli xok noneki tikasikamatiskej ijkon ken kachtopa tikasikamatiyaj. Ipan okse tlamachtijli, titlajtoskej itech Daniel 11:40-12:1, ompa tikasikamatiskej tlenon yokijtoka teotlajtojli ika nochiuaskia itech xiuitl 1991 hasta ijkuak peuas Armagedón. Ijkuak tomachtijtiaskej yejuin ome tlamachtiltin, melak techpaleuis tla tikitstiuej recuadro tlen itoka “Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltin”. San ika, kachtopa matikasikamatikan akinon “rey del norte” niman akinon “rey del sur”.

KEN UELIS TIKMATISKEJ AKINON “REY DEL NORTE” NIMAN AKINON “REY DEL SUR”

4. ¿Tlenon techpaleuis matikmatikan akinon “rey del norte” niman akinon “rey del sur”?

4 Yeuejkaui, kixmatiyaj ken “rey del norte” akin tlayekanaya kampa norte itech Israel, niman kixmatiyaj ken “rey del sur” akin tlayekanaya kampa sur itech Israel. ¿Kenon tikmatstokej yejuin? Matikitakan tlenon okijto iluikaktekitketl akin otlajto iuan Daniel, yejua okijto: “Oniualaj onimitsijliko tlinon más sakin impan nochiuas mochanejkauan [ikalpan Jehová]” (Dan. 10:14). Ijkuak xiajsiya Pentecostés itech xiuitl 33, israelitas katkaj ikalpan Jehová. San ika, sakin, Jehová kuajli okiteititi ika aman ikalpan yeskia akin nochiuaskiaj inomachtijkauan Jesús. Yejua ika, seki tlemach itech teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11 xtlajtoua intech israelitas, yej tlajtoua itech inomachtijkauan Cristo (Hech. 2:1-4; Rom. 9:6-8; Gál. 6:15, 16). Niman, tekiuajkej akin yonoixmatkej ken “rey del norte” niman “rey del sur” youajnopatlatiajkej. Maski ijkon, onka yeyi tlemach tlen nochimej yokichiujkej. Kachtopa, yokintlaueltokakej itekipanojkauan Jehová. Ika ome, yokiteititijkej ika kitlauelitaj toTajtsin pampa yokitlajyouiltijkej ikalpan. Niman, ika yeyi, yejuin ome tekiuajkej melak yonoixnamijkej.

5. ¿Onen se “rey del norte” niman se “rey del sur” itech xiuitl 100 hasta 1870? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

5 Ijkuak yopanoka xiuitl 100, xkuajkualtin tlakamej okalajkej ipan tlanechikojli niman opeuj temachtiaj tlen xuajlauj ipan Biblia. Desde ijkuakon hasta xiuitl 1870, xonkatka se grupo akin yemelak makitekichiuili toTajtsin. Ijkon ken xkuajli xiujtli, melak omiyekiyakej akin xmelauak kichiuayaj ken Cristo niman xok nesiyaj akinomej yemelak kitekichiuiliayaj Jehová (Mat. 13:36-43). ¿Tlenon kijtosneki yejuin? Ika xonen se “rey del norte” niman se “rey del sur” itech xiuitl 100 hasta xiuitl 1870. Ijkuakon xonkatka se grupo kampa manemikan akin yemelak kichiuayaj ken Cristo, ika yejon, tekiuajkej xueliskiaj kimixnamikiskej. * San ika, ijkuak yopanoka xiuitl 1870, oksejpa ones akinon katka “rey del norte” niman “rey del sur”. ¿Tleka ijkon tikijtouaj?

6. ¿Kemanon oksejpa ones akinomej yemelak kitekichiuiliayaj Jehová? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

6 Ipan xiuitl 1870, oksejpa ones ikalpan toTajtsin ijkuak Charles Russell niman oksekimej opeuj kichiuaj se grupo niman ijkon nomachtiskej Biblia. Ijkon ken yonoijtoka ipan se teotlajtojli, yejuin grupo katka yejon “tlatitlanketl tlen kitki tlajtojli” akin yaskia tlayekapan achto ika Jesús peuaskia tlanauatis ipan iTekiuajyo toTajtsin (Mal. 3:1TNM). Kuajli ones ika yejuamej akin yemelak kitekichiuiliayaj Jehová. ¿Onen se tekiuaj akin okintlaueltokak ipan yejon tonaltin? Matikitakan.

¿AKINON “REY DEL SUR”?

7. ¿Akinon katka “rey del sur” ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli?

7 Kanaj ipan xiuitl 1870, Gran Bretaña melak miyekan tlanauatiaya niman ikinpiaya miyekej soldados. Daniel okijto ika yejuin país katka ken se pitentsin kuakuautli tlen okintlan okseki yeyi kuakuautin, titlajtotokej itech Francia, España niman Países Bajos (Dan. 7:7, 8). Gran Bretaña katka “rey del sur” ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Ipan yejon tonaltin, Estados Unidos de América noijki yonochiujka se país kampa onkatka miyek tomin niman melak opeuj nopaleuiya iuan Gran Bretaña.

8. ¿Akinon “rey del sur” ipan yejuin itlamiyan tonaltin?

8 Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Estados Unidos niman Gran Bretaña onopaleuijkej niman ijkon okimixnamijkej okseki países. Ijkon, Gran Bretaña niman Estados Unidos onochiujkej países tlen más uejueyixtokej. Ijkon ken okijtoka Daniel, yejuin tekiuaj okinsentlali “melak miyekej soldados akin kojtikej” (Dan. 11:25TNM). Ipan yejuin itlamiyan tonaltin, Estados Unidos niman Gran Bretaña yejuamej “rey del sur”. * San ika ¿akinon “rey del norte”?

 

OKSEJPA UAJNESI “REY DEL NORTE”

9. ¿Kemanon oksejpa onesiko “rey del norte”, niman kenon onochiuj tlen kijtoua Daniel 11:25?

9 Ipan xiuitl 1871, se xiuitl sakin ika Russell niman oksekimej opeuj nomachtiaj Biblia, oksejpa onesiko “rey del norte”. ¿Akinon katka? Alemania. Ipan yejon xiuitl, seki uejueyimej kalpamej itech Europa opeuj nopaleuiyaj niman ijkon kiueyiliskej Alemania. Opanok seki xiujtin, Alemania opeuj kinyekana seki países tlen onka África niman ipan Océano Pacífico, niman opeuj kichiua tlen nonekiya niman ijkon más ueyixtos xijkon ken Gran Bretaña (xpoua Daniel 11:25TNM). * Alemania okinmiyekili isoldados kanaj ijkon ken Gran Bretaña. Okikuik nochi tlen kipiaya niman ijkon kimixnamikis itlauelikniuan ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli.

10. ¿Kenon onochiuj tlen kijtoua Daniel 11:25b, 26?

10 Sakin, Daniel okijto tlenon ipan nochiuaskia Alemania niman nochi isoldados. Okijto ika kitlaniskej “rey del norte”. ¿Tleka ijkon panoskia? Pampa teotlajtojli kijtoua: “Ipan uajnokuepaskej. Niman akin kikuaj tlen yejua kikua kichiuaskej makitlanikan” (Dan. 11:25b, 26aTNM). Ijkuak nemiya Daniel, sekimej akin kikuayaj tlen tekiuaj kikuaya katkaj akin iuan tekitiyaj (Dan. 1:5). ¿Akinomej kinteneujtoya yejuin teotlajtojli? Tlajtotoya itech akin uejueyixtoyaj ne Alemania, ken akin kinyekanayaj soldados niman oksekimej akin tlanauatiayaj. Yejuin tlakamej otlapaleuijkej makitlanikan Alemania. * Yejuin teotlajtojli xsan okijto ika kitlaniskiaj Alemania, noijki okijto tlenon panoskia ijkuak Alemania kixnamikiskia “rey del sur”. Biblia kijtoua: “Nochi isoldados kintlaniskej, niman miyekej mikiskej” (Dan. 11:26bTNM). Ijkon ken yonoijtoka, okitlankej Alemania ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli niman miyekej omijkej. Xkeman panouaya se guerra kampa melak miyekej mamikikan.

11. Ijkon ken yonoijtoka ipan Daniel 11:27-30, ¿tlenon okichiujkej “rey del norte” niman “rey del sur”?

11 Ipan Daniel 11:27, 28 kijtoua tlenon kichiuaskiaj “rey del norte” niman “rey del sur” achto peuaskia Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Ompa kijtoua: “Notlaliskej niman noijliskej on tlen xmelauak”. Noijki kijtoua ika “rey del norte” kisentlaliskia “miyek riquezas”. Niman yemelak ijkon opanok. Alemania niman Gran Bretaña kijtouayaj ika kinekiyaj yolseuilistli, san ika, yejon xmelauak katka pampa ipan 1914 opeuj guerra. Kanaj ipan yejon xiuitl, Alemania katka ika ome país akin más kipiaya tomin. Kuakon, ijkon ken yonoijtoka ipan Daniel 11:29 niman ipeujyan 30, Alemania okixnamik “rey del sur”, san ika, okitlankej.

TEKIUAJKEJ KIXNAMIKIJ IKALPAN TOTAJTSIN

12. Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ¿tlenon okichiujkej “rey del norte” niman “rey del sur”?

12 Desde 1914, “rey del norte” niman “rey del sur” más opeuj noixnamikij niman noijki melak opeuj kixnamikij ikalpan toTajtsin. Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Alemania niman Gran Bretaña okintlaueltokakej itekipanojkauan toTajtsin akin xokinejkej ontlaixnamikiskej ipan guerra. Niman Estados Unidos okintsauk tokniuan akin kiyekanayaj tenojnotsalistli. Ijkin onochiuj teotlajtojli tlen nesi ipan Apocalipsis 11:7-10.

13. Itech 1933 niman ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ¿tlenon okichiuj “rey del norte”?

13 Sakin, itech xiuitl 1933 niman ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, “rey del norte” más okixnamik ikalpan Jehová. Ijkuak nazis opeuj tlayekanaj, Hitler niman akin kipaleuiayaj xok okinkauilijkej tokniuan matenojnotsakan. Yejuin tlakamej okinmiktijkej miyekej itekipanojkauan Jehová niman melak miyekej okintitlankej kampa okintlajyouiltijkej. Daniel yokijtoka ika ijkon nochiuaskia. Okijto ika “rey del norte” kijtlakoskia “on ueyitiopan” niman xok kitekauiliskia matlauentlalikan mojmostla, kijtosneki ika xok kitekauiliskia manotenojnotsa (Dan. 11:30b, 31a). Hitler hasta okijtoka ika kinpopoloskia nochimej akin kitekichiuiliayaj Jehová ipan Alemania.

UAJNESI SE YENKUIK “REY DEL NORTE”

14. Sakin ika opanok ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ¿akinomej onochiujkej “rey del norte”, niman kenon tikmatij yejuin?

14 Ijkuak yopanoka ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Unión Soviética opeuj tlayekana ipan yejon uejueyimej kalpamej tlen okikuili Alemania. Ijkon ken okichiujkej nazis, Unión Soviética niman akin kipaleuiayaj noijki okimixnamijkej akin kiueyichiuayaj toTajtsin niman akin xkichiuayaj tlen yejuamej kinnauatiayaj. Ipampa nochi yejuin, Unión Soviética niman akin kipaleuiayaj onochiujkej “rey del norte”.

15. ¿Tlenon okichiuj “rey del norte” sakin ika otlan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli?

15 Ijkuak otlan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Unión Soviética niman akin kipaleuiayaj, akin yonochiujkaj “rey del norte”, okixnamijkej ikalpan toTajtsin. Apocalipsis 12:15-17 kijtoua ika tlen okixnamik ikalpan toTajtsin katka ken “sen ueyi río”. Ken kijtoua yejuin teotlajtojli, “rey del norte” xok okinkauili tokniuan matenojnotsakan niman melak miyekej okintotokak Siberia, kampa melak otlajyouijkej. Hasta ipan yejuin itlamiyan tonaltin, “rey del norte” ok kintlaueltoka itekipanojkauan toTajtsin, san ika, xkeman ueli kiteltia intenojnotsalis. *

16. ¿Kenon okichiuj Unión Soviética tlen kijtoua Daniel 11:37-39?

16 (Xpoua Daniel 11:37-39). Ken kijtoua yejuin teotlajtojli, “rey del norte” xokintlakaitak “on dioses de iachtotajuan”. ¿Kenon okichiuj? Unión Soviética kinekiya kinpopolos nochi religiones, ika yejon, okiyejyeko kichiuas ika tlaltikpakchanejkej maka sa intech matlaneltokakan. Yejua ika, ipan 1918 tekiuajkej okichijchiujkej se tlanauatijli tlen okichiuj ika ipan escuelas matemachtikan ika xnemi toTajtsin. ¿Niman kenon okiueyichiuj “on dios yejuan kinmanauiya on uejueyikalpanmej”? Okikuik miyek tomin niman ijkon kinmiyekilis isoldados niman okinchijchiuj miyek armas, ijkon onoueyili. Sakin, “rey del norte” niman “rey del sur” okinmiyekilijkej iminarmas tlen ika uelis kinmiktiskej melak miyekej tlaltikpakchanejkej.

OME TEKIUAJKEJ NOPALEUIYAJ

17. ¿Tlenon yejon “tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua”, tlen noteneua ipan Daniel 11:31?

17 “Rey del norte” niman “rey del sur” yonopaleuijkej niman ijkon kitlaliskej “on tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua” (Dan. 11:31TNM). Organización de las Naciones Unidas yejua “on tlen ijtlakaujki”.

18. ¿Tleka noijtoua ika Naciones Unidas yejua “on tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua”?

18 Teotlajtojli kijtoua ika Organización de las Naciones Unidas yejua “on tlen ijtlakaujki” pampa kiteijlia ika kichiuas maonia yolseuilistli, itlaj tlen san iTekiuajyo toTajtsin uelis kichiuas. Teotlajtojli noijki kijtoua ika “tlaixpoloua” pampa kinpopolos nochi religiones tlen xmelajkej (xkita recuadro “Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltin”).

¿TLEKA MELAK NONEKI MATIKMATIKAN NOCHI YEJUIN?

19, 20. a) ¿Tleka melak noneki matikmatikan nochi yejuin? b) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan okse tlamachtijli?

19 Noneki matikmatikan nochi yejuin pampa ijkon tikasikamatij ika seki itech teotlajtojli tlen okijto Daniel, kampa okiteneuj “rey del norte” niman “rey del sur”, yonochiuj itech xiuitl 1870 hasta 1991. Kuakon, uelis kuajli tikmatstoskej ika tlen poliui nochiuas itech yejuin teotlajtojli, yemelak panos.

20 San ika, Unión Soviética opopoliuj ipan 1991. Kuakon ¿akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin? Ipan okse tlamachtijli tiknankiliskej yejuin.

TLAKUIKAJLI 128 Matitlaxikojtokan hasta ijkuak tlapopoliuis

^ párr. 5 Kuajli tikitaj ika ok nochiujtika teotlajtojli tlen Daniel okiteneuj kampa otlajto itech “rey del norte” niman itech “rey del sur”. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? ¿Niman tleka melak noneki matikasikamatikan yejuin teotlajtojli?

^ párr. 1 Ipan yejuin tlamachtijli niman ipan on okse, tijkuiskej “rey del norte” niman ijkon tikteneuaskej “rey de Siria”, niman tijkuiskej “rey del sur” niman ijkon tikteneuaskej “rey de Egipto”. Ijkon tikchiuaskej pampa ijkon nesi ipan tlajkuiloltin tlen yeuejkaui onoijkuilojkej.

^ párr. 5 Ipan capítulos 13 niman 14 itech libro Prestemos atención a las profecías de Daniel onoijkuilojka ika tekiuaj romano Aureliano (270-275) katka “rey del norte” niman ika reina Zenobia (267-272) katka “rey del sur”. San ika, ipampa nochi tlen yotikitakej, aman xok noneki ijkon tikasikamatiskej.

^ párr. 9 Daniel 11:25: “Niman yejua kuajnemilis niman noyolchikauas konixnamikis rey del sur ika miyek soldados, niman rey del sur kinsentlalis melak miyekej soldados akin kojtikej niman ijkon tlaixnamikis. Niman yejua xtetlanis pampa ipan uajnokuepaskej”.

^ párr. 10 Akin uejueyixtoyaj ne Alemania miyek tlemach okichiujkej niman ijkon makitlanikan Alemania. Yejuamej xok okipaleuijkej tekiuaj, okiteijlikej kechmej yokinmiktijkaj ipan guerra niman okichiualtijkej tekiuaj maka ok matlayekana.

^ párr. 15 Ken kijtoua Daniel 11:34, “rey del norte” achijtsin okikajkauj ika kintlaueltoka tokniuan, yejuin opanok ijkuak opopoliuj Unión Soviética ipan 1991.