Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltin

Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltin

Seki teotlajtoltin tlen nikan noteneuaj, ipan san no yejua xiujtin nochiujtiuej. Nochi teotlajtoltin kiteititiaj ika tinemij ipan itlamiyan tonaltin (Dan. 12:4).

  • Textos: Apoc. 11:7; 12:13, 17; 13:1-8, 12.

    Teotlajtojli: Melak youejkauj ika “on xkuajli yolki” yokinyekan tlaltikpakchanejkej. Ipan itlamiyan tonaltin, kikokouiliaj on ika chikome itsontekon. “Pero on itlakokol [...] opajtik” niman nochimej tlaltikpakchanejkej kitlakamatij on “xkuajli yolki”. Satanás kitekitiltia on “xkuajli yolki” niman ijkon kimixnamikis “on yejuan yolchipajkej itech Dios”.

    Ken nochiua: Sakin ika opanok Apachiuilistli, peuaj tekiuajtij akin kixnamikij Jehová. Ijkuak yopanoka ipantsin 3,000 xiuitl, Gran Bretaña okipolo kojtilistli ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. San ika, oksejpa kojtia ijkuak nopaleuiya iuan Estados Unidos. Ipan itlamiyan tonaltin, Satanás kintekitiltia tekiuajkej niman ijkon kitlaueltoka ikalpan toTajtsin.

  • Textos: Dan. 11:25-45.

    Teotlajtojli: Ipan itlamiyan tonaltin, “rey del norte” niman “rey del sur” noixnamikij pampa kinekij uejueyixtoskej.

    Ken nochiua: Alemania kixnamiki Gran Bretaña niman Estados Unidos. Ipan 1945 Unión Soviética niman akin kipaleuiyaj nochiuaj “rey del norte”. Ipan 1991 popoliui Unión Soviética, niman sakin, Rusia niman akin kipaleuiyaj nochiuaj “rey del norte”.

  • Textos: Is. 61:1; Mal. 3:1; Luc. 4:18.

    Teotlajtojli: Jehová kititlani “tlatitlanketl tlen kitki tlajtojli” akin yauj tlayekapan achto ika Jesús peuas tlanauatis ipan iTekiuajyo toTajtsin. Yejuin “tlatitlanketl” noso grupo peua kinnojnotsa akin yolyemankej.

    Ken nochiua: Desde 1870, Charles Russell niman oksekimej peuaj nomachtiaj Biblia niman ijkon kimatiskej tlen melauak. Ipan 1881 yejuamej okitakej ika itekipanojkauan toTajtsin nonekiya tenojnotsaskej. Ipan torevistas kisaj tlamachtiltin “Se solicitan 1,000 predicadores” niman “Ungidos para predicar”.

  • Textos: Mat. 13:24-30, 36-43.

    Teotlajtojli: Se tlakatl kitoka trigo. Sakin uajlauj itlauelikniuj niman ompa kitoka on xkuajli xiujtli. On xkuajli xiujtli melak noskaltia niman kitlapachoua on trigo. Ijkuak pixkalo, peua kixelouaj trigo itech xkuajli xiujtli.

    Ken nochiua: Desde 1870, más kuajli opeuj nesi akinomej yemelak kichiuaj ken Cristo. Ipan itlamiyan tonaltin, kinnechikouaj akin yemelak kichiuaj ken Cristo niman kinxelouaj intech akin xmelauak kichiuaj ken Cristo.

  • Textos: Dan. 2:31-33, 41-43.

    Teotlajtojli: Se ueyi tlamachijchiuajli tlen kipiya ikxiuan tlachijchiujtin ika tepostli niman sokitl.

    Ken nochiua: On sokitl kixneskayotia tlaltikpakchanejkej akin kixnamikij tekiuajkej itech Gran Bretaña niman Estados Unidos. Kuakon, yejon tekiuajkej xuelij chikauak tlanauatiaj.

  • Textos: Mat. 13:30; 24:14, 45; 28:19, 20.

    Teotlajtojli: Kipixkaj trigo niman kejyeuaj ipan kueskomatl, niman kitlaliaj “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise niman ijkon makintlajpiya tekitkej. Peua notenojnotsa ipan nochi tlaltikpaktli.

    Ken nochiua: Ipan 1919 kitlaliaj “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise niman ijkon makiyekana ikalpan toTajtsin. Desde ijkuakon, Nomachtijkej itech Biblia más opeuj tenojnotsaj. Ipan yejuin tonaltin, iteixpantijkauan Jehová tenojnotsaj ipantsin 200 países, niman kinkixtiaj amatlajkuiloltin ipantsin 1,000 tlajtoltin.

  • Textos: Dan. 12:11; Apoc. 13:11, 14, 15.

    Teotlajtojli: On xkuajli yolki akin kipiya ome ikuakuauan tlanauatia “ma kichijchiuakan sen iixkopinajlo de on achtoj xkuajli yolki” niman kiyolitia.

    Ken nochiua: Gran Bretaña niman Estados Unidos nopaleuiyaj niman ijkon kitlaliaj Sociedad de Naciones. Okseki países noijki kipaleuiyaj. “Rey del norte” san okipaleui Sociedad de Naciones ipan 1926 hasta 1933. Miyekej kinemiliaj ika Sociedad de Naciones kichiuas matinemikan ika yolseuilistli, itlaj tlen san iTekiuajyo toTajtsin uelis kichiuas. Miyekej noijki kinemiliaj ika Naciones Unidas (ONU) kuajkuis yolseuilistli.

  • Textos: Dan. 8:23, 24.

    Teotlajtojli: Se tekiuaj akin melak noueyimati sajnoye tlaxoxotonia.

    Ken nochiua: Gran Bretaña niman Estados Unidos melak tlaijtlakouaj. Ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Estados Unidos melak otlaijtlako ijkuak okontlajkal ome bombas atómicas kampa tlayekanayaj itlauelikniuan.

  • Textos: Dan. 11:31; Apoc. 17:3, 7-11.

    Teotlajtojli: “On xkuajli yolki [...] chichiltik” akin kipiya majtlaktli ikuakuauan uajkisa “kampa melak uejkatlan”, niman yejua ika chikueyi tekiuaj. Amoxtli Daniel kijtoua ika yejuin tekiuaj yejua “on tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua”.

    Ken nochiua: Sociedad de Naciones xok ueli kichiua itekiyo ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Sakin ika otlan guerra, tekiuajkej okitlalijkej ONU. Miyekej noijki okinemilijkej ika ONU kichiuaskia matinemikan ika yolseuilistli, itlaj tlen san iTekiuajyo toTajtsin uelis kichiuas. Tekiuajkej akin kipaleuiyaj ONU kimixnamikiskej religiones.

  • Textos: 1 Tes. 5:3; Apoc. 17:16.

    Teotlajtojli: Tekiuajkej kijtouaj: “Onkaj yolseuilistli niman xakaj nion itlaj uelis techmiktis”. Sakin, on majtlaktli kuakuautin niman “xkuajli yolki” kixnamikij “on tlakapapatlaketl” niman kipopolouaj. Sakin, kinpopolouaj tekiuajkej.

    Ken nochiua: Tekiuajkej kijtouaj ika yoajsik yejon tonajli ijkuak “onkaj yolseuilistli niman xakaj nion itlaj uelis techmiktis”. Sakin, akin kipaleuiyaj ONU kinpopolouaj religiones tlen xmelajkej. Ijkin peua ueyi tlajyouilistli. Niman yejuin tlamis ipan Armagedón, ijkuak popoliuis nochi tlen kiyekana Satanás.

  • Textos: Ezeq. 38:11, 14-17; Mat. 24:31.

    Teotlajtojli: Gog kixnamiki ikalpan toTajtsin. Sakin, iluikaktekitkej kinsentlaliaj akin tlapejpeniltin.

    Ken nochiua: “Rey del norte” niman oksekimej tekiuajkej nopaleuiyaj niman ijkon kixnamikiskej ikalpan toTajtsin. Ijkuak ijkon panotos, kinsentlaliskej ne iluikak tlapejpeniltin akin ok nikan nemiskej.

  • Textos: Ezeq. 38:18-23; Dan. 2:34, 35, 44, 45; Apoc. 6:2; 16:14, 16; 17:14; 19:20.

    Teotlajtojli: Akin yauj ipan “caballo istak” tetlani ijkuak kipopoloua Gog niman akin iuan tlauijsokij. On xkuajli yolki kontlajkalij “tliko” niman kixaxamaniaj on ueyi tlamachijchiuajli.

    Ken nochiua: Jesús, akin tlayekana ipan iTekiuajyo toTajtsin, kimakixtia ikalpan Jehová. Jesús, 144,000 niman iluikaktekitkej kinpopolouaj nochimej tekiuajkej akin kixnamikij ikalpan toTajtsin. Ijkon popoliui nochi tlen kiyekana Satanás.