Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 21

¿Tiktlasojkamatij tlen toTajtsin techmaka?

¿Tiktlasojkamatij tlen toTajtsin techmaka?

“NoTEKO Dios, miyek sesekneka tetlatlachalistin yotikchiu para tejuamej, niman titechpiyalia nochi tlen kualtsin” (SAL. 40:5).

TLAKUIKAJLI 5 Nikmojkaita tlen otikchijchiuj

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) Ijkon ken kijtoua Salmo 40:5, ¿tlenon yotechtlayokoli Jehová? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

JEHOVÁ melak kuelita tetlayokolis. San xkonnemili yejuin, yejua yotechtlayokoli yejuin kualtsin tlaltikpaktli kampa tichantij, noijki yotechmakak totsontekon tlen melak kuajli tlachijchiujtli niman yotechtlayokoli iTlajtoltsin, Biblia. Ipampa yejuin, tikpiyaj kampa tichantij, ueli titlanemiliaj niman titlajtouaj, niman ueli tikasikamatij tlen miyekpa totlajtoltiaj (xpoua Salmo 40:5).

2 Ipan yejuin tlamachtijli, titlajtoskej itech yejuin yeyi itetlayokoliluan Jehová. Tla titlanemiliaj itech yejuin tetlayokoliltin, más tikinpatiojkaitaskej niman más tiknekiskej tikyolpaktiskej Jehová, akin otexchijchiuj niman techtlasojtla (Apoc. 4:11). Noijki, tikmatiskej kenon uelis tikinnojnotsaskej akin tlaneltokaj itech evolución.

MELAK KUALTSIN YEJUIN TLALTIKPAKTLI

3. ¿Tleka yejuin tlaltikpaktli xijkon ken okseki planetas?

3 Tla kuajli tikitaj kenon Jehová okichijchiuj yejuin tlaltikpaktli, uelis tikasikamatiskej kenon melak tlamachilise (Rom. 1:20; Heb. 3:4). Maski onokej okseki planetas tlen noyeualojtokej iyeualiujyan tonaltsintli, san yejuin tlaltikpaktli kipiya tlen noneki niman ijkon uelis tiyoltoskej.

4. Xteneua itlaj tlen makiteititi ika toTajtsin melak tlamachilise.

4 Uelis tikijtoskej ika tlaltikpaktli yeskia kentla se kajli tlen tsauktika niman uejka onka. San ika, tlaltikpaktli xsan noijki tlachijchiujtli ijkon ken se kajli. San matikonnemilikan yejuin, tla tejuamej tichantiskiaj ipan yejon kajli, ¿kech tiempo tiyoltoskiaj tla san no tejuamej nonekiskia tikchijchiuaskej tlen tikijyotilanaskej, tlen tikuaskej niman atl tlen tikoniskej? Niman, ¿tlenon panoskia tla san no ompa titlasolxiniskiaj? ¿Xmelak ika nimantsin timikiskiaj? San ika, ipan yejuin tlaltikpaktli nemij melak miyekej tlaltikpakchanejkej niman yolkamej. Yejuin tlaltikpaktli iselti kichijchiua tlen tikijyotilanaj, tlen tijkuaj niman atl tlen tikonij. Nochi yejuin xkeman tlami. Niman maski nikan titlasolxiniaj, ok kualtsin nesi tlaltikpaktli. ¿Kenon ueli nochiua nochi yejuin? Pampa toTajtsin okichiuj ika yejuin tlaltikpaktli san no yejua makiyenkuilijtiuj tlen kichiua matiyoltokan. Matikitakan kenon Jehová kichiua manoyenkuilijtiuj ajakatl tlen tikijyotilanaj niman noijki atl.

5. ¿Kenon noyenkuilijtiuj tlen tikijyotilanaj, niman tlenon techititia yejuin?

5 Tla xoniaskia ajakatl, xuelis nemiskiaj tlaltikpakchanejkej nion yolkamej. Nochi xiujtin, melak miyek ajakatl tikijyotilanaj. San ika, ijkuak tikijyotilanaj ajakatl, sakin tikixtiaj tlen noixmati ken dióxido de carbono. Maski ijkon, xkeman tlami tlen tikijyotilanaj niman tlaltikpaktli xkeman temi ika dióxido de carbono. ¿Tleka ijkon panoua? Pampa ajakatl noyenkuilijtiuj noso nochipaujtiuj. Jehová okinchijchiuj miyek xiujtin niman uejueyimej kojtin tlen kichichinaj dióxido de carbono niman sakin kikixtiaj ajakatl tlen chipauak. Ken nochipaua ajakatl kuajli kiteititia tlen kijtoua Hechos 17:24, 25, kampa kijtoua ika toTajtsin techmaka “tinochimej tijyo, tonemilis, niman nochi tlajtlamach”.

6. ¿Kenon noyenkuilijtiuj atl, niman tlenon techititia yejuin? (Noijki xkita recuadro “ Jehová techtlayokolia atl”).

6 Pampa xsajnoye uejka niman xsajnoye nisiuj onka yejuin tlaltikpaktli itech tonaltsintli, ueli onka atl. San ika, tla yejuin tlaltikpaktli melak nisiuj oniaskia itech tonaltsintli, nochi atl uakiskia, melak tlatotonkan yeskia niman xitlaj oniaskia. Niman tla san achijtsin más uejka oniaskia, nochi tlaltikpaktli nokuepaskia hielo. Pampa toTajtsin san kuajli kampa okitlali yejuin tlaltikpaktli, atl ueli noyenkuilijtiuj niman onka nemilistli. ¿Kenon nochiua yejuin? Tonaltsintli kitotonia nochi atl tlen onka ipan tlaltikpaktli, sakin, ipokyo yejon atl nokuepa moxtli. Niman yejon atl nokaua ne tlakpak majtlaktli tonajli, niman sakin, kiyaui noso xini nieve. Yejuin kichiua maka keman matlami atl. Kuajli nesi ika Jehová melak tlamachilise niman kojtik (Job 36:27, 28; Ecl. 1:7).

 

7. ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tiktlasojkamatij yejon tetlayokolijli tlen noteneua ipan Salmo 115:16?

7 Tla tiknekij más tiktlasojkaitaskej yejuin tlaltikpaktli niman tlen kipiya, noneki titlanemiliskej itech nochi tlen Jehová yokichijchiuj (xpoua Salmo 115:16). Yejuin kichiuas mojmostla matiktlasojkamachilikan nochi tlen kualtsin techmaka. Tla tiktlajpiyaj tlaltikpaktli, tikteititiskej ika tiktlasojkamatij yejuin tetlayokolijli.

TEMOJKATLACHIALTI KEN TLACHIJCHIUJTLI TOTSONTEKON

8. ¿Tleka tikijtouaj ika temojkatlachialti ken tlachijchiujtli totsontekon?

8 Melak temojkatlachialti ken tlachijchiujtli totsontekon. Ijkuak tinemiyaj ijtik tonan, totsontekon melak kuajli ken onochijchiujtia. ¡San ipan se minuto nochijchiuayaj melak miyekej células ipan totsontekon! Ixtlamatkej kijtouaj ika se akin iueyi kinpiya kanaj 100,000 millones de neuronas ipan itsontekon. Yejuin neuronas kichiuaj ika kuajli matekiti totsontekon, tlen yetik 1.5 kilos. Matikitakan seki tlen ueli kichiua totsontekon.

9. ¿Tleka tikijtouaj ika se tlateochiualistli ika ueli titlajtouaj?

9 Jehová yokichiuj matiuelikan matitlajtokan. Matikonnemilikan nochi tlen kichiua totlalnakayo ijkuak titlajtouaj. Maski san se tlajtojli tikijtoskej, totsontekon kichiua manolinikan kanaj 100 músculos tlen tikinpiyaj ipan tonenepil, toakoko, toten, tokamachal niman toyelpan. Nochi yejuin músculos noneki noliniskej ken noneki niman ijkon uelis nasikamatis tlen tikijtouaj. Ipan 2019, se amatlajkuilojli okijto ika kokonej akin kemach uajnemij ikasikamatij seki tlajtoltin. Yejuin kiteititia ika melauak tlen miyekej ixtlamatkej kinemiliaj: ika ijkuak tiuajnemij, iueli tikasikamatij noso tijkakij ijkuak technojnotsaj. Kuajli nesi ika toTajtsin techtlasojtla pampa tiuelij titlajtouaj (Éx. 4:11).

10. ¿Kenon tikteititiaj ika tiktlasojkamatij pampa ueli titlajtouaj?

10 ¿Kenon tikteititiaj ika tiktlasojkamatij pampa ueli titlajtouaj? Ijkuak tikimijliaj akin tlaneltokaj itech evolución tleka tikneltokaj ika toTajtsin nochi okichijchiuj (Sal. 9:1; 1 Ped. 3:15). Akin tlaneltokaj itech evolución kinekij techtlaneltokiltiskej ika yejuin tlaltikpaktli xakaj okichijchiuj niman ika tejuamej san ijkon otinemikoj. Uelis tiktekitiltiskej Biblia niman seki tlen noteneua ipan yejuin tlamachtijli niman ijkon tikteijliskej tleka kuajli tikmatstokej ika Jehová okichijchiuj iluikak niman tlaltikpaktli (Sal. 102:25; Is. 40:25, 26).

11. ¿Tlenon más ueli kichiua totsontekon?

11 Temojkatlachialti kenon totsontekon miyek ueli kilnamiki. Se ixtlamatki okijtoka yeuejkaui ika nochi tlen tikilnamikij ueliskia onakis ipan 20 millones de libros. San ika, aman yonoitak ika totsontekon más miyek ueli kilnamiki. Niman xsan yejon, totsontekon noijki techpaleuiya matikchiuakan okse itlaj. Matikitakan tlenon.

12. ¿Tlenon san tlaltikpakchanejkej ueli kichiuaj?

12 Jehová okichiuj ika akin titlaltikpakchanejkej matiuelikan matikilnamikikan kenon yeuejkaui otopopolojkej. Yejuin techpaleuiya maka oksejpa matikchiuakan yejon, más kuajli matitlanemilikan niman matoyektlalikan (1 Cor. 6:9-11; Col. 3:9, 10). Uelis tikmajmachtiskej totlamachilis niman ijkon matechijli tlenon kuajli niman tlenon xkuajli (Heb. 5:14). Noijki uelis titetlasojtlaskej, titeikneliskej niman tikchiuaskej tlen kuajli.

13. Ijkon ken kijtoua Salmo 77:11, 12, ¿tlenon kinamiki matikilnamikikan?

13 Tla tokojtiliaj tikilnamikiskej kenon Jehová yotechpaleui niman yotechyolseui, tikititiskej ika tiktlasojkamatij pampa ueli titlailnamikij. Yejuin kichiuas más kuajli matikneltokakan ika Jehová uelis oksejpa techpaleuis (xpoua Salmo 77:11, 12; 78:4, 7). Noijki uelis tikteititiskej ika tiktlasojkamatij pampa ueli titlailnamikij tla tikilnamikij tlen oksekimej kuajli yokichiujkej topampa niman tla tikintlasojkamachiliaj. Ixtlamatkej yokitakej ika akin tetlasojkamachiliaj más ika inyojlo nemij. Noijki noneki tokojtiliskej tikchiuaskej ijkon ken Jehová, pampa maski yejua melak kuajli tlailnamiki, kitlapejpenia techtlapopoluis niman kilkauas tlen xkuajli tikchiuaj tla toyolkuepaj (Sal. 25:7; 130:3, 4). Yejua noijki kineki ijkon matikchiuakan tla yakaj techyolkokoua (Mat. 6:14; Luc. 17:3, 4).

Noneki tiktekitiltiskej totsontekon ken kinamiki niman ijkon tikueyichiuaskej Jehová. (Xkita párrafo 14). *

14. ¿Kenon tikititiaj Jehová ika tiktlasojkamatij ika otechmakak se totsontekon tlen melak kuajli tlachijchiujtli?

14 Jehová yejua akin otechtlayokoli totsontekon tlen melak kuajli tlachijchiujtli. Tla tiknekij tikititiskej ika tiktlasojkamatij, noneki tiktekitiltiskej totsontekon ken kinamiki niman ijkon tikueyichiuaskej Jehová. Sekimej xkuajli kitekitiltiaj yejuin tetlayokolijli pampa san intech tlanemiliaj niman san no yejuamej kijtouaj tlenon kuajli niman tlenon xkuajli. San ika, tla kuajli tiknemiliaj, más kuajli tlen Jehová technauatia pampa yejua otexchijchiuj (Rom. 12:1, 2). Ijkuak tikchiuaj tlen yejua technauatia, ika toyojlo tinemij (Is. 48:17, 18). Niman noijki tikasikamatij tleka Jehová otexchijchiuj, kema, tikasikamatij ika yejua kineki matikyolpaktikan niman matikueyichiuakan (Prov. 27:11).

BIBLIA SE KUALTSIN TETLAYOKOLIJLI

15. ¿Tleka tikijtouaj ika Jehová techtlasojtla pampa otechtlayokoli Biblia?

15 ToTajtsin techititia ika techtlasojtla pampa yotechtlayokoli Biblia. Yejua okichiuj ika sekimej tlakamej makijkuilokan pampa kineki techpaleuis. Ompa Jehová technankilia tlen miyekpa totlajtoltiaj, ken: ¿kanon tiualeuaj?, ¿tleka otexchijchiujkej? niman ¿tlenon panos ika tlayekapan? Pampa Jehová kineki ika ikoneuan makimatikan yejuin, yokichiuj ika Biblia manotlajtolkuepa ika miyek tlajtoltin. Ipan yejuin tonaltin, Biblia yonotlajtolkuep san tlajko noso nochi ipantsin 3,000 tlajtoltin. San Biblia tlen más yonotlajtolkuep niman yonoxelo ipan nochi tlaltikpaktli. Ika yejon, miyekej uelis kipiyaskej Biblia ika intlajtol (xkita recuadro “ Notlajtolkuepa Biblia ika miyek tlajtoltin tlen tlajtouaj África”).

 

16. Ijkon ken kijtoua Mateo 28:19, 20 niman yejuin párrafo, ¿kenon uelis tikteititiskej ika tiktlasojkamatij pampa tikpiyaj Biblia?

16 ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tiktlasojkamatij pampa tikpiyaj Biblia? Tla mojmostla tikpouaj, tla itech titlanemiliaj niman tla tokojtiliaj tikchiuaskej tlen ompa tiuelij. Noijki, tikititiaj toTajtsin ika tiktlasojkamatij itetlayokolil tla tikimijliaj oksekimej tlen ompa ijkuiliujtika (Sal. 1:1-3; Mat. 24:14, TNM; xpoua Mateo 28:19, 20TNM). *

17. ¿Katlejua tetlayokoliltin yotikimitakej, niman itech tlenon titlajtoskej ipan okse tlamachtijli?

17 Ipan yejuin tlamachtijli yotitlajtokej itech yeyi itetlayokoliluan toTajtsin: tlaltikpaktli kampa tichantij, totsontekon tlen melak kuajli tlachijchiujtli, niman iTlajtoltsin, Biblia. San ika, yejua noijki yotechinmakak seki tetlayokoliltin tlen xueli tikimitaj. Ipan okse tlamachtijli, titlajtoskej itech yejon tetlayokoliltin.

TLAKUIKAJLI 12 Ueyixtika Jehová

^ párr. 5 Yejuin tlamachtijli techpaleuis más matiktlasojtlakan Jehová niman más matikintlasojkamatikan yeyi itetlayokoliluan. Noijki techititis kenon uelis tikinnojnotsaskej akin xmás tlaneltokaj itech toTajtsin.

^ párr. 16 Mateo 28:19, 20: “19 Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej, xkinapolaktikan ipampa itoka toTajtsin niman ipampa teKoneuj niman ipampa espíritu santo, 20 xkinmachtikan makitlakamatikan nochi tlajtlamach tlen yonimechnauati. Niman, ¡xkitakan!, mojmostla nemouan ninemi hasta ijkuak sa achijtsin poliuis ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli”.

^ párr. 65 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj siuatl nomachtijtika okse tlajtojli niman ijkon kinmachtis itech Biblia akin xchanejkej.