Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 20

Apocalipsis mitsijlia tlen inpan nochiuas itlauelikniuan toTajtsin

Apocalipsis mitsijlia tlen inpan nochiuas itlauelikniuan toTajtsin

“Okinsentlalijkej on reyes ne kampa ikan tlajtojli hebreo itoka Armagedón” (APOC. 16:16).

TLAKUIKAJLI 150 Xtejtemo toTajtsin akin mitsmakixtis

TLEN TIKITASKEJ *

1. Ken kijtoua Apocalipsis, ¿tleka tlajyouiyaj itekipanojkauan toTajtsin?

 AMOXTLI Apocalipsis kijtoua ika iTekiuajyo toTajtsin itlayekantika ne iluikak niman ika Satanás okuajtlakalkej nikan ipan tlaltikpaktli (Apoc. 12:1-9). Ompa noijki kijtoua ika ne iluikak melak yolpakij, san ika, akin nemij nikan ipan tlaltikpaktli melak tlajyouiyaj. ¿Tleka? Pampa Satanás inpan notlauelkixtijtika itekipanojkauan Jehová akin nemij ipan tlaltikpaktli (Apoc. 12:12, 15, 17).

2. ¿Tlenon techpaleuis matimelajkanemikan?

2 Tla kuajli tikasikamatij tlenon panos ika tlayekapan, techpaleuis matimelajkanemikan ijkuak techixnamikis Satanás (Apoc. 13:10). Apóstol Juan okijto kenon toTajtsin techteochiuas ika tlayekapan niman noijki okijto kenon toTajtsin kinpopolos itlauelikniuan. Matikitakan tlenon kijtoua Apocalipsis itech itlauelikniuan toTajtsin.

NOIJTOUA KENON YESKIAJ ITLAUELIKNIUAN TOTAJTSIN

3. ¿Kenon Apocalipsis kinneskayotia itlauelikniuan toTajtsin?

3 Ipan kachtopa itlaxelol Apocalipsis kijtoua ika nochi tlen ompa noteneua san itlaj kineskayotia (Apoc. 1:1, TNM). Ompa kijtoua ika itlauelikniuan toTajtsin yeskiaj kentla yolkamej. Apocalipsis kijtoua ika ipan mar “ouajkis sen xkuajli yolki yejuan kipiyaya chikome itsontekon niman majtlaktli ikuakuauuan” (Apoc. 13:1). Sakin kijtoua ika “okse xkuajli yolki uajkistiu ijtik on tlaltikpaktli” niman “itlajtol kakistiya ken itlajtol sen dragón” niman “kichiuaya ma uetsi tlitl ipan tlajli” (Apoc. 13:11-13). Sakin noteneua se “xkuajli yolki [...] chichiltik” niman ipan yeuatiaya se siuatl tlakapajpatlaketl. Yejuin yeyimej yolkamej kinneskayotiaj itlauelikniuan toTajtsin, akin melak youejkauj kualixnamiktiuej. Ika yejon, melak noneki matikmatikan akinomej itlauelikniuan Jehová (Apoc. 17:1, 3).

NAUIMEJ XKUAJKUALTIN YOLKAMEJ

Uajkisaj “ijtik on mar” (Dan. 7:1-8, 15-17). Kinneskayotiaj gobiernos akin melak yokualixnamiktiajkej ikalpan toTajtsin desde ijkuak nemiya Daniel. (Xkimita párrafos 4 niman 7).

4, 5. ¿Kenon Daniel 7:15-17 techpaleuiya matikasikamatikan akinomej kinneskayotia yolkamej tlen noteneuaj ipan Apocalipsis?

4 Tla kuajli tomachtiaj Biblia, más tikasikamatiskej akinomej kinneskayotiaj yolkamej tlen noteneua ipan Apocalipsis pampa ompa miyekan kinteneua yejon yolkamej. Biblia kijtoua ika teotlajtoketl Daniel okitemik “nauimej uejueyimej niman temojmojtijkej yolkej, yejuan sesekneka tlajtlachayaj, uajkistiayaj ijtik on mar” (Dan. 7:1-3). Niman Daniel okijto ika yejuin “nauimej temojmojtijkej yolkej, yejuamej yeskej on nauimej reyes” noso gobiernos (xpoua Daniel 7:15-17). Kuakon, yolkamej akin noteneuaj ipan Apocalipsis noijki kinneskayotiaj gobiernos políticos.

5 Ipan yejuin tlamachtijli titlajtoskej itech yejon yolkamej niman tikitaskej kenon Biblia techpaleuiya matikasikamatikan akinomej kinneskayotiaj niman tlenon inpan nochiuas. Sakin tikitaskej tlenon techmachtia.

NOIXMATIJ ITLAUELIKNIUAN TOTAJTSIN

SE XKUAJLI YOLKI TLEN KIPIYA CHIKOME ITSONTEKON

Uajkisa “ipan on mar” niman kipiya “chikome itsontekon niman majtlaktli ikuakuauuan” niman majtlaktli coronas (Apoc. 13:1-4). Kinneskayotia nochimej gobiernos akin youajtlayekantiajkej ipan yejuin tlaltikpaktli. On chikome tsontekomamej kinneskayotiaj chikome gobiernos akin melak yokixnamijkej ikalpan toTajtsin. (Xkimita párrafos 6-8).

6. ¿Akinon kineskayotia on “xkuajli yolki yejuan kipiyaya chikomej itsonteko” tlen noteneua ipan Apocalipsis 13:1-4?

6 ¿Akinon kineskayotia on “xkuajli yolki yejuan kipiyaya chikomej itsonteko”? (Xpoua Apocalipsis 13:1-4). Biblia kijtoua ika yejuin xkuajli yolki tlajtlachia ken leopardo, ikxiuan ken oso niman ikamak ken león niman kipiya majtlaktli ikuakuauan. Niman Daniel capítulo 7 kijtoua ika Daniel okitak se leopardo, se oso, se león niman se yolki tlen kipiya majtlaktli ikuakuauan. San ika, Apocalipsis kijtoua ika Juan okimitak yejuin nauimej yolkamej san ipan se yolki. Niman yejuin yolki xkineskayotia san se gobierno. Noijki, Apocalipsis kijtoua ika kinnauatia “nochi tribus, nochi razas, nochi kech sesekneka tlajtoltin, niman nochimej países”. Ken tikitaj, yejuin yolki más kojtik xijkon ken se gobierno tlen tlanauatia ipan se país (Apoc. 13:7). Kuakon, ¿akinon kineskayotia? Nochimej gobiernos akin youajtlayekantiajkej ipan yejuin tlaltikpaktli (Ecl. 8:9). *

7. ¿Akinomej kinneskayotia on chikome itsontekon yejon xkuajli yolki?

7 ¿Akinomej kinneskayotia on chikome itsontekon yejon xkuajli yolki? Uelis tikmatiskej tla tikitaj Apocalipsis 17:10. Ompa kijtoua: “Niman on tsontekomamej no kijtosneki chikomemej reyes. Makuiltimej yejuamej yomikkej. Niman se de yejuamej tlamandarojtikaj, niman okse hasta aman xye uajlau. Pero ijkuak uajlas on yejuan sa ika nochi rey, yejua xok uejkauis tlamandaros”. Satanás yokintekitilti chikome gobiernos akin yeskiaj kentla tsontekomamej, yejuamej melak okimixmatkej pampa okixnamijkej ikalpan toTajtsin. Ijkuak apóstol Juan ok yoltoya, makuijli itech yejuin tekiuajkej xok tlanauatijtoyaj, ken Egipto, Asiria, Babilonia, Medopersia niman Grecia. Niman ika chikuasen tekiuaj, katka Roma, akin tekiuajtitoya ijkuak Juan okitak yejon xkuajli yolki. Kuakon, ¿akinon on ika chikome tsontekomatl noso tekiuaj?

8. ¿Akinon kineskayotia on ika chikome itsontekon xkuajli yolki?

8 Teotlajtoltin tlen uajlauej ipan amoxtli Daniel techpaleuiyaj matikmatikan akinon on ika chikome itsontekon yejon xkuajli yolki. ¿Katlejua país más ueyixtika ipan yejuin itlamiyan tonaltin, ipan “itonal toTeko”? (Apoc. 1:10, TNM). Reino Unido niman Estados Unidos. Kuakon, uelis tikijtoskej ika yejuin países on ika chikome itsontekon yejon xkuajli yolki tlen noteneua ipan Apocalipsis 13:1-4.

SE XKUAJLI YOLKI TLEN KINPIYA “IKUAKUAUUAN KEN IKUAKUAU SEN BORREGUITO”

Uajkisa “ijtik on tlaltikpaktli” niman itlajtol kakisti “ken itlajtol sen dragón” niman kichiua “ma uetsi tlitl ipan tlajli”. Niman noijki noixmati ken “xmelauak tiotlajtojketl” (Apoc. 13:11-15; 16:13; 19:20). Reino Unido niman Estados Unidos yejuamej on xkuajli yolki tlen kipiya “ome ikuakuauuan” niman on “xmelauak tiotlajtojketl”. ¿Tleka? Pampa kinkajkayaua “on tlaltikpakchanejkej” niman kinnauatia “ma kichijchiuakan sen iixkopinajlo de on achtoj xkuajli yolki” tlen kipiya “chikome itsontekon niman majtlaktli ikuakuauuan”. (Xkita párrafo 9).

9. ¿Akinon kineskayotia on xkuajli yolki tlen kipiya “ome ikuakuauuan ken ikuakuau sen borreguito”?

9 Ipan Apocalipsis capítulo 13 kijtoua tlenon kichiua on ika chikome tsontekomatl, Reino Unido niman Estados Unidos. Ompa kijtoua: “In xkuajli yolki kipiyaya ome ikuakuauuan ken ikuakuau sen borreguito, pero itlajtol kakistiya ken itlajtol sen dragón [...]. Yejua no kinchiuaya uejueyi milagros ipan cielo hasta kichiuaya ma uetsi tlitl ipan tlajli imixpan on tlakamej kampa ueli kitaj” (Apoc. 13:11-15). Niman Apocalipsis capítulos 16 niman 19 kitokayotia ken “xmelauak tiotlajtojketl” (Apoc. 16:13; 19:20). Noijki, Daniel okijto ika Reino Unido niman Estados Unidos “sanoyej tlaxoxotonis” noso kichiuaskiaj miyek tlen xkuajli (Dan. 8:19, 23, 24). Niman ijkon okichiujkej ijkuak opanok ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. On ome bombas tlen okintoponijkej ipan guerra niman tlen okitlamilti yejon guerra, okinchijchiujkej ixtlamatkej akin chantiyaj Reino Unido niman Estados Unidos. Kuakon, yejuamej kentla okichiujkej “ma uetsi tlitl ipan tlajli”.

SE XKUAJLI YOLKI CHICHILTIK

Se siuatl tlakapajpatlaketl, akin noixmati ken “Ueyixtikaj Babilonia”, yeuatiuj ipan yejuin xkuajli yolki. Noijtoua ika yejuin yolki “on ika chikueyi rey” noso tekiuaj (Apoc. 17:3-6, 8, 11). Kachtopa, yejuin siuatl tlakapajpatlaketl kiyekana yejuin xkuajli yolki. San ika, sakin, yejuin xkuajli yolki kixnamiki. On siuatl tlakapajpatlaketl kinneskayotia nochimej tlaneltokiltin xmelajkej. Niman yejuin xkuajli yolki chichiltik kineskayotia Organización de las Naciones Unidas akin kinpaleuiya nochimej políticos. (Xkimita párrafos 10, 14-17).

10. ¿Akinon kineskayotia on “ika chikueyi rey”? (Apocalipsis 13:14, 15; 17:3, 8, 11).

10 Aman matitlajtokan itech okse yolki. Yejuin noijki tlajtlachia ken on yolki tlen kipiya chikome itsontekon, san ika, yejuin yolki chichiltik. Apocalipsis kijtoua ika yejuin yolki yeskia kentla “on ixkopinajli tlamachijchijtli de on achtoj xkuajli yolki” niman ika yejua on “ika chikueyi rey” (xpoua Apocalipsis 13:14, 15; 17:3, 8, 11). * Noijtoua ika yejuin “rey” uajnesi, san ika, kipopolouaj, niman sakin oksejpa uajnesi. ¿Akinon kineskayotia yejuin xkuajli yolki? Organización de las Naciones Unidas, akin kinpaleuiya políticos. Ijkuak opeuj, onotokayoti ken Sociedad de Naciones, san ika, opopoliuj ijkuak opanok ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Niman sakin oksejpa ouajnes, niman aman noixmati ken Organización de las Naciones Unidas.

11. ¿Tlenon kichiuaskej on xkuajkualtin yolkamej, niman tleka xnoneki tomojtiskej?

11 Yejuin xkuajkualtin yolkamej noso tekiuajkej, kinyolchikauaskej tlaltikpakchanejkej makixnamikikan Jehová niman ikalpan. Uelis tikijtoskej ika kinsentlaliskej “nochimej on reyes [...] para nouijsokiskej iuan Dios” ipan iueyitonal noso Armagedón (Apoc. 16:13, 14, 16). San ika, tejuamej xnoneki tomojtiskej pampa Jehová kinuajmakixtis akin kipaleuiyaj iTekiuajyo (Ezeq. 38:21-23).

12. ¿Tlenon inpan nochiuas on xkuajkualtin yolkamej?

12 ¿Tlenon inpan nochiuas on xkuajkualtin yolkamej? Apocalipsis 19:20 technankilia: “Okajsikej on xkuajli yolki san sekan iuan on xmelauak tiotlajtojketl. Ijkuak xe kajsij on xmelauak tiotlajtojketl, okichiu milagros ixpan on xkuajli yolki. Itechkopa on milagros, okinkajkayau on yejuan okinokauilijkej ma kintlalilikan ineskayo on xkuajli yolki niman okimauistilijkej on tlamachijchijtli de iixkopinajlo. Ijkon tej, on xkuajli yolki niman on xmelauak tiotlajtojketl yoltokej okominxinijkej tliko kampa tekuintikaj ikan azufre”. Kuakon, toTajtsin kinpopolos yejuin xkuajkualtin yolkamej ijkuak ok tlayekantoskej.

13. ¿Tlenon tikixnamikij akin tikchiuaj ken Cristo?

13 Tlen techmachtia. Akin tikchiuaj ken Cristo noneki timelajkanemiskej itech Jehová niman san iTekiuajyo tikpaleuiskej (Juan 18:36). ¿Kenon uelis tikchiuaskej yejuin? Tla xtokalaktiaj ipan política. Yejuin achijtsin ouijtika pampa tekiuajkej kinekij matikinpaleuikan ika tlen tikijtouaj niman ika tlen tikchiuaj. Akin kinpaleuiyaj yejuin tekiuajkej, on xkuajli yolki kintlalilia “sen neskayotl” (Apoc. 13:16, 17). Jehová xok kimita ken ikoneuan akin kipiyaj yejuin “neskayotl”, niman yejuamej xok uelis kipiyaskej se nemilistli tlen xkeman tlamis (Apoc. 14:9, 10; 20:4). Kuakon, maski tekiuajkej texchiualtiskej matikinpaleuikan, maka matokauilikan.

MELAK XKUAJLI TLEN IPAN NOCHIUAS ON “TLAKAPAPATLAKETL”

14. ¿Tlenon okitak apóstol Juan? (Apocalipsis 17:3-5).

14 Apóstol Juan okitak itlaj tlen melak okimojkatlachialti. ¿Tlenon? Se siuatl akin yeuatiaya ipan se xkuajli yolki (Apoc. 17:1, 2, 6). Yejuin siuatl se “tlakapapatlaketl”, niman noixmati ken “Ueyixtikaj Babilonia”. Niman yejua noteka imiuan “on reyes yejuan nemij ipan in tlaltikpaktli” (xpoua Apocalipsis 17:3-5).

15, 16. ¿Akinon kinneskayotia “Ueyixtikaj Babilonia”, niman kenon tikmatij?

15 ¿Akinon kinneskayotia “Ueyixtikaj Babilonia”? Yejuin siuatl xkinneskayotia políticos pampa Apocalipsis kijtoua ika noteka imiuan “on reyes yejuan nemij ipan in tlaltikpaktli” (Apoc. 18:9). Noijki kijtoua ika yejua yeuatiuj ipan on xkuajli yolki noso gobiernos, yejon kijtosneki ika kiyejyekoua kinyekanas. Nion xkinneskayotia “on tlasemankej yejuan nemij ipan in tlaltikpaktli” pampa Apocalipsis hasta sakin kinteneua (Apoc. 18:11, 15, 16).

16 Ipan Biblia, tlajtojli tlakapajpatlaketl noso yakaj akin auilnemi notekitiltia ijkuak tlajtoua itech yakaj akin kinueyichiua tajtsitsintin noso kichiua tlen Satanás kineki (1 Crón. 5:25; Sant. 4:4). San ika, ijkuak tlajtoua itech yakaj akin melajkanemi itech toTajtsin, notekitiltia tlajtojli chipaujkanemi noso akin xinoteka iuan yakaj okse (2 Cor. 11:2; Apoc. 14:4). Yeuejkaui, akin chantiyaj Babilonia melak kinueyichiuayaj okseki tajtsitsintin. Kuakon, “Ueyixtikaj Babilonia” kinneskayotia nochi tlaneltokiltin xmelajkej (Apoc. 17:5, 18; xkita tlamachtijli tlen itoka “¿Qué es Babilonia la Grande?” tlen onka ipan jw.org).

17. ¿Tlenon ipan nochiuas “Ueyixtikaj Babilonia”?

17 ¿Tlenon ipan nochiuas “Ueyixtikaj Babilonia”? Apocalipsis 17:16, 17 kijtoua: “On majtlaktli kuakuautli yejuan otikitak niman on xkuajli yolki kitlauelitaskej on tlakapapatlaketl. Yejuamej kitlakijkixtiliskej, kitetsotsoloskej, kikuaskej inakayo, niman kitlatiskej. Ijkon nochiuas pampa Dios sano yejua kintlalilis ipan inyojlo para kichiuaskej on tlen yejua kineki”. Kuakon, Jehová kichiuas ika gobiernos makijlikan on xkuajli yolki chichiltik, noso Naciones Unidas, makimixnamikikan niman makinpopolokan nochi tlaneltokiltin xmelajkej (Apoc. 18:21-24).

18. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej?

18 Tlen techmachtia. Noneki tichipaujkanemiskej niman tikueyichiuaskej toTajtsin ijkon ken yejua kuelita (Sant. 1:27). “Ueyixtikaj Babilonia” temachtia tlen xmelauak, nochipa san iluipanotika, kitekauilia manochiua tlen toTajtsin xkuelita niman kichiua naualyotl. Ika yejon, melak noneki matotlajpiyakan para maka peuas tikchiuaskej ken Ueyixtika Babilonia, yej nochimej matikimijlikan: “Xkisakan ipan on ueyikalpan, para xinuan nenkichiuaskej on intlajtlakol” (Apoc. 18:4).

TLEN IPAN NOCHIUAS ITLAUELIKNIUJ TOTAJTSIN

SE DRAGÓN UAN CHICHILTIK

Satanás kiyekantika on xkuajli yolki tlen kipiya chikome itsontekon (Apoc. 12:3, 9, 13; 13:4; 20:2, 10). Satanás, itlauelikniuj Jehová, tsauktos mil xiuitl. Sakin, kontlajkaliskej “ne tliko kampa tekuintikaj azufre”. (Xkimita párrafos 19 niman 20).

19. ¿Akinon yejon “dragón” tlen noteneua ipan Apocalipsis?

19 Apocalipsis kijtoua ika ones “sen sanoyej ueyi niman temojtij yolki itoka dragón. In yolki tlatlachaya chichiltik” (Apoc. 12:3). Yejuin “dragón” kixnamiki Jesús niman ángeles akin kipaleuiyaj (Apoc. 12:7-9). Noijki kixnamiki ikalpan toTajtsin niman kinyekana on xkuajkualtin yolkamej (Apoc. 12:17; 13:4). ¿Akinon yejon “dragón”? “On kouatl yejuan desde yeuejkaui nemi, itoka diablo noso Satanás” (Apoc. 12:9; 20:2). Yejua akin kinyekana nochimej itlauelikniuan Jehová.

20. ¿Tlenon ipan nochiuas “dragón”?

20 ¿Tlenon ipan nochiuas “dragón”? Apocalipsis 20:1-3 kijtoua ika se ángel kontlajkalis Satanás ipan se pozo niman ompa kitsakuas. Satanás ompa tsauktos 1,000 xiuitl niman xok “kinkajkayauas on países”. Sakin kimakauaskej, san ika, sakin, yejua iuan idemonios kominxiniskej “ne tliko kampa tekuintikaj azufre”. Yejuin kijtosneki ika kinpopoloskej (Apoc. 20:10). ¡San xkonnemili kenon melak kualtsin tichantiskej ijkuak Satanás iuan idemonios xok nemiskej!

21. ¿Tleka melak techyolchikaua tlen kijtoua Apocalipsis?

21 Melak techyolchikaua pampa yotikasikamatkej seki tlen kijtoua Apocalipsis. Yotikitakej akinomej itlauelikniuan Jehová, niman tlenon inpan nochiuas. Biblia kijtoua ika toTajtsin “sanoyej kintiochiua on yejuan kakij in tiotlajtojli niman kitlakamatij” (Apoc. 1:3). Ipan okse tlamachtijli tikitaskej kenon toTajtsin kinteochiuas itekipanojkauan ipan tlaltikpaktli ijkuak nochimej itlauelikniuan yokinpopolo.

TLAKUIKAJLI 23 ITekiuajyo Jehová tlanauatia

^ Apocalipsis kinteneua sekimej yolkamej para kiteititis akinomej itlauelikniuan toTajtsin, niman amoxtli Daniel techpaleuiya matikasikamatikan tlenon kinneskayotiaj yejon yolkamej. Ipan yejuin tlamachtijli tikimitaskej seki teotlajtoltin tlen okimijto Daniel niman okseki tlen uajnestiuej ipan Apocalipsis. Yejuin techpaleuis matikasikamatikan akinomej itlauelikniuan toTajtsin niman tlenon inpan nochiuas.

^ Ipan Biblia, número 10 kijtosneki “nochi”, ika yejon, pampa yejon yolki kipiya majtlaktli ikuakuauan, kinneskayotia nochimej gobiernos.

^ Yejuin yolki xkinpiya coronas noso diademas ipan ikuakuauan (Apoc. 13:1). ¿Tleka? Pampa yejuin yolki okis itech on chikome tekiuajkej niman yejuamej kinauatiaj (xkita tlamachtijli tlen itoka “¿Qué es la bestia de color escarlata del capítulo 17 de Apocalipsis?” tlen onka ipan jw.org).