Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 23

Nochipa xmoititikan tlasojtlalistli “yejuan itech toTEKO oitsmolin”

Nochipa xmoititikan tlasojtlalistli “yejuan itech toTEKO oitsmolin”

“Ueyi nekilistli ken itlaj tlitl, tlitl yejuan itech toTEKO oitsmolin” (CANT. 8:6).

TLAKUIKAJLI 131 Tlen toTajtsin yokisentlali

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Tlenon kijtoua Biblia itech melauak tlasojtlalistli?

 BIBLIA kijtoua ika melauak tlasojtlalistli yeskia “ken itlaj tlitl, tlitl yejuan itech toTEKO oitsmolin! Nochi on atl yejuan onkaj ipan mares xuelis kipopolos on ueyi nekilistli; nion on ríos xueliskej kiseuiskej” (Cant. 8:6, 7). b ¡Melak kualtsin tlen ompa kijtoua! Yejuin tlajtoltin techititiaj ika akin yononamiktijkej uelis nochipa notlasojtlaskej.

2. ¿Tlenon noneki kichiuaskej akin yononamiktijkej tla kinekij nochipa notlasojtlaskej?

2 Teueuentsin niman tesiuatsin noneki nokojtiliskej niman ijkon nochipa notlasojtlaskej. San matontlanemilikan itech yejuin: ijkuak yakaj tlatlatia, noneki nochipa kitlalilijtos kojtli itliuj tla xkineki maseui. Noijki ijkon panoua imiuan akin yononamiktijkej. Tla kinekij nochipa notlasojtlaskej, noneki kuajli nouikaskej. San ika, kemantika kanaj xok más notlasojtlaskej pampa xkipiyaj tomin, kualoj niman xuelij kimiskaltiaj inkoneuan. Tla tejua yotimonamikti, ¿tlenon mitspaleuis nochipa xtlasojtla moixnamik? Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej yeyi tlemach tlen mechpaleuis kuajli xmouikakan niman xyolpakikan. c

NOCHIPA XMOUIKAKAN IUAN JEHOVÁ

Ijkon ken José niman María, akin yononamiktijkej noneki kuajli nouikaskej iuan Jehová. (Xkita párrafo 3).

3. ¿Tleka akin yononamiktijkej noneki kuajli nouikaskej iuan Jehová tla kinekij nochipa notlasojtlaskej? (Eclesiastés 4:12; noijki xkita tlaixkopinajli).

3 Tla akin yononamiktijkej kinekij nochipa notlasojtlaskej, noneki nokojtiliskej kuajli nouikaskej iuan Jehová. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Tla teueuentsin niman tesiuauj kinekij kuajli nouikaskej iuan Jehová, noneki kichiuaskej tlen yejua kinnauatia. Ijkon uelis kiyektlaliskej se tlauejli niman nochipa notlasojtlaskej (xpoua Eclesiastés 4:12). Noijki, akin nouikaj iuan Jehová nokojtiliaj kichiuaskej ijkon ken yejua. Yejuamej kuajli tenotsaj, xnimantsin kualanij niman kinektokej tetlapopoluiskej (Efes. 4:32–5:1). Akin ijkon kichiuaj xouijtika kitaj noititiskej ika notlasojtlaj. Tokniuj Lena, akin ikipiya ipantsin 25 xiuitl ika ononamikti, kijtoua: “¡Xouijtika tikitas tiktlasojtlas niman tiktlakaitas yakaj akin nokojtilia nochipa kitlakamatis Jehová!”.

4. ¿Tleka Jehová okintlapejpeni José niman María para makiskaltikan Jesús?

4 Aman matitlajtokan itech José niman María. Itech nochi iuejkachanejkauan David, Jehová okintlapejpeni niman ijkon makiskaltikan Jesús. ¿Tleka yejuamej okintlapejpenijkej? Pampa kuajli inuan nouikaya niman kimatstoya ika nochipa nokojtiliskiaj kitekichiuiliskej. ¿Kenon uelis kinpaleuis akin yononamiktijkej tlen okichiujkej José niman María?

5. ¿Kenon teueuentsitsinuan uelis kichiuaskej ijkon ken José?

5 José katka se kuajli teueuentsin pampa nochipa kichiuaya tlen Jehová kinauatiaya. Kanaj yexpa, toTajtsin okijli tlenon nonekiya kichiuas niman ijkon kintlajpiyas ichanejkauan. Niman maski ouijtika katka, yejua otetlakamat (Mat. 1:20, 24; 2:13-15, 19-21). Pampa nochipa okitlakamat Jehová, José okipaleui niman okitlajpix María. Yejuin okichiuj ika María más makitlasojtla niman makitlakaita. Teueuentsitsinuan, nemejuamej uelis nenkichiuaskej ijkon ken José tla nenkitejtemouaj ipan Biblia tlen mechpaleuis xkintlajpiyakan nemochanejkauan. d Tla ijkon nenkichiuaj, maski nonekis itlaj nenkipatlaskej, nenkiteititiskej ika nenkitlasojtlaj nemosiuatsin. Niman yejon mechpaleuis más kuajli xmouikakan. Se tokniuj siuatl akin chanti Vanuatu, niman ikipiya ipantsin 20 xiuitl ika ononamikti, kijtoua: “Ijkuak nikita ika noueuentsin kichiua ijkon ken Jehová kijtoua, más niktlakaita, más kuajli ninomachilia niman nikmatstika ika kuajli onkisas tlen yokitlapejpeni”.

6. ¿Kenon tesiuauan uelis kichiuaskej ijkon ken María?

6 María kuajli nouikaya iuan Jehová, yejua kuajli kixmatstoya iTlajtol toTajtsin niman xsan kichiatoya ika José makichikauili itlaneltok (xkita nota de estudio itech Lucas 1:46TNM). Noijki, kitaya kemanon uelis kuajli tlanemilis (Luc. 2:19, 51). Pampa María kuajli nouikaya iuan Jehová, kuajli tesiuauj katka. Ipan yejuin tonaltin, miyekej tokniuan siuamej nokojtiliaj kichiuaskej ijkon ken María. Matikitakan tlen ipan onochiuj tokniuj Émiko, yejua kijtoua: “Ijkuak xininonamiktiaya, san no nejua nikitaya tlenon nikchiuas para nikchikauas notlaneltok. San ika, ijkuak oninonamikti, noueuentsin kichiuaya teoyotl topampa niman nochipa kitaya kenon machikaujto totlaneltok. Onikitak ika san chikaujtoya notlaneltok ipampa tlen kichiuaya noueuentsin. Kuakon, nonekiya san noselti nikchikauas notlaneltok. Ika yejon, aman nikita kemanon san noselti ninemis niman ijkon nikchiuilis teoyotl Jehová, nikpouas iTlajtol niman itech nitlanemilis” (Gál. 6:5). Nokniuan siuamej akin yonemonamiktijkej, tla nemokojtiliaj nemouikaskej iuan Jehová, nemoueuentsitsinuan más mechtlasojtlaskej niman mechpatiojkaitaskej (Prov. 31:30).

7. ¿Kenon uelis kinpaleuis akin yononamiktijkej tlen okichiujkej José niman María?

7 José niman María noijki san sekan onopaleuijkej niman ijkon kuajli nouikaskej iuan Jehová. Yejuamej kimatstoyaj ika melak ueyi kijtosnekiya kiueyichiuaskej Jehová imiuan ichanejkauan (Luc. 2:22-24, 41; 4:16). Kanaj ouijtika okitakej ijkon kichiuaskej ijkuak opeuj más kinpiyaj inkoneuan, san ika, ouel okichiujkej. Tlen okichiujkej José niman María melak kinpaleuis akin yononamiktijkej. Tla nemejuamej noijki nenkinpiyaj nemokoneuan, kanaj ouijtika nenkitaj nenyaskej tlanechikoltin niman nenkiueyichiuaskej toTajtsin ken familia. Noijki kanaj ouijtika nenkitaj san sekan nemomachtiskej niman nenkichiuaskej teoyotl. San ika, xkilnamikikan ika tla san sekan nenkiueyichiuaj Jehová, más kuajli iuan nemouikaskej niman nemejuamej noijki más kuajli nemouikaskej. Kuakon, nochipa xmokojtilikan nenkiueyichiuaskej Jehová.

8. ¿Kenon kinpaleuis akin kipiyaj tlauejli tla san sekan kiueyichiuaj Jehová?

8 ¿Tlenon uelis nenkichiuaskej tla nenkipiyaj tlauejli iuan nenmoixnamik? Ijkuak ijkon panos, kanaj nion xnenkinekiskej nenkiueyichiuaskej Jehová ken familia. Tla ijkon panoua, melak mechpaleuis tla nemomachtiaj itlaj tlen omemej nenkuelitaj. Yejuin kichiuas más xmotlasojtlakan niman más xnekikan san sekan nenkichikauaskej nemotlaneltok.

SAN SEKAN XNEMIKAN

9. ¿Tleka akin yononamiktijkej noneki san sekan manemikan?

9 Akin yononamiktijkej uelis nochipa notlasojtlaskej tla san sekan nemij. Yejon kinpaleuis makimatikan tlenon kinemiliaj niman tlenon kimachiliaj (Gén. 2:24). Matitlajtokan intech tokniuan Lilia niman Ruslán akin ikipiyaj ipantsin 15 xiuitl ika ononamiktijkej. Lilia kijtoua: “Otikitakej ika xueliskia san sekan tinemiskiaj ijkon ken otiknemilijkaj. San tinemiyaj ipan totekiyo, tochan noijki tikpiayaj miyek tekitl niman sakin otikinpixkej tokoneuan. Otikasikamatkej ika tla xtikxelouayaj tiempo para san sekan tinemiskiaj, xok kuajli touikaskiaj”.

10. ¿Kenon akin yononamiktijkej uelis kichiuaskej tlen kijtoua Efesios 5:15, 16?

10 Tla akin yononamiktijkej kinekij san sekan nemiskej noneki kuajli kinemiliskej kenon niman kemanon kichiuaskej intekiyo (xpoua Efesios 5:15, 16). Tokniuj Uzondu akin ualeua Nigeria, kijtoua: “Nejua melak nikuelita ninemis iuan nosiuatsin. Ika yejon, ijkuak nikijkuiloua tlen nikchiuas noijki nikijkuiloua kemanon iuan ninemis” (Filip. 1:10). Matikitakan tlenon kichiua tokniuj Anastasia, isiuauj se tlayekanketl ipan circuito de Moldavia. Yejua techijlia kenon kuajli kitekitiltia itiempo. Kijtoua: “Nejua nitekichiua ijkuak noueuentsin kichiujtika itekiyo. Ijkon, sakin ueli san sekan tinemij”. San ika ¿tlenon uelis kichiuaskej tla kipiyaj miyek tekitl niman xueli san sekan nemij?

¿Tlenon uelis san sekan kichiuaskej akin yononamiktijkej? (Xkimita párrafos 11 niman 12).

11. ¿Tlenon san sekan kichiuayaj Áquila niman Priscila?

11 Akin yononamiktijkej melak kinpaleuis tla kichiuaj ijkon ken Áquila niman Priscila, sekimej tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo niman melak kintlasojtlayaj (Rom. 16:3, 4). Maski Biblia xmiyek kiteneua itech kenon nouikayaj, kema kijtoua ika san sekan tekitiyaj, san sekan tenojnotsayaj niman san sekan kinpaleuiayaj oksekimej (Hech. 18:2, 3, 24-26). Nochipa ijkuak Biblia kinteneua Áquila niman Priscila, san sekan nemiyaj.

12. ¿Tlenon uelis kichiuaskej akin yononamiktijkej niman ijkon san sekan nemiskej? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

12 ¿Kenon akin yononamiktijkej uelis kichiuaskej ijkon ken Áquila niman Priscila? Xontlanemili itech motekiyo niman itekiyo moixnamik, ¿tiknemilia ika uelis san sekan nenkichiuaskej seki tekitl? Biblia kijtoua ika Áquila niman Priscila san sekan tenojnotsayaj. ¿Nemejuamej noijki ijkon nenkichiuaj? Áquila niman Priscila noijki san sekan tekitiyaj. Yemelak, kanaj tejua iuan moixnamik xsan no yejua tekitl nenkipiyaj, san ika ¿tiknemilia ika uelis san sekan nemopaleuiskej nemochan? (Ecl. 4:9). Tla ijkon nenkichiuaj, nemopaleuiskej niman uelis nentlajtlatoskej. Tokniuj Robert niman Linda ikipiyaj ipantsin 50 xiuitl ika ononamiktijkej. Tokniuj Robert kijtoua: “Tejuamej nochipa tikpiyaj miyek tekitl, san ika, melak niyolpaki ijkuak nejua nikinpajpaka platos niman nosiuatsin kinuatstiuj. Noijki, ijkuak tikchipauaj tojardín. Nochi yejon kichiua más matotlasojtlakan”.

13. ¿Tlenon noneki kichiuaskiaj akin yononamiktijkej niman ijkon yemelak san sekan nemiskej?

13 Maka xkilkauakan ika maski tla san sekan ninnemij, xkijtosneki tla kuajli nemouikaskej. Se tokniuj de Brasil akin yononamikti kijtoua: “Aman onka miyek tlemach tlen uelis kichiuas maka matoititikan ika totlasojtlaj maski san sekan tichantij. Noneki más tokojtiliskej niman ijkon yemelak san sekan tinemiskej”. Xkitakan tlenon yokichiujkej Bruno niman isiuatsin Tays niman ijkon noititiskej ika notlasojtlaj. Tokniuj Bruno kijtoua: “Pampa tiknekij tiyolpakiskej ijkuak san sekan tinemij, tikimejyeuaj tocelulares”.

14. ¿Tlenon uelis kichiuaskej akin yononamiktijkej tla xkuelitaj san sekan nemiskej?

14 San ika ¿tlenon uelis nenkichiuaskej tla xnenkuelitaj san sekan ninnemiskej? Kanaj xsan noijki tlen nenkuelitaj noso nenkimachiliaj ika nemokualaniaj. ¿Tlenon uelis nenkichiuaskej tla ijkon nemopan nochiua? Xontlanemilikan itech tlitl tlen otikteneujkej ijkuak otipeujkej. Ijkuak kemach tiktlikuiltiaj pitentsin, san ika, tla tiknekij más matlikui noneki ika yolik tiktlalilijtiaskej tlakotl. Noijki ijkon, mojmostla xyejyekokan san sekan ninnemiskej maski san achijtsin tiempo. Xchiuakan itlaj tlen nenomemej nenkuelitaj niman tlen maka kichiuas xpiyakan tlauejli (Sant. 3:18). Tla ijkon nenkichiuaj, ika yolik más nemotlasojtlatiaskej.

XMOTLAKAITAKAN

15. ¿Tleka akin yononamiktijkej noneki notlakaitaskej?

15 Tla akin yononamiktijkej kinekij yolpakiskej, noneki notlakaitaskej. Tlakaitalistli yeskia ken yejon ajakatsintli noso oxígeno tlen kichiua ika tlitl maka maseui. Noijki ijkon, tla akin yononamiktijkej xnotlakaitaj, ika yolik xok notlasojtlaskej. San ika, tla notlakaitaj más notlasojtlaskej. Xkilnamiki ika xsan tejua noneki tiknemilis ika titetlakaita, moixnamik noneki kimachilis ika tiktlakaita. Tokniuj Penny niman Aret ikipiyaj ipantsin 25 xiuitl ika ononamiktijkej. Tokniuj Penny kijtoua: “Melak totlasojtlaj pampa totlakaitaj. Nejua nikijlia noueuentsin nochi tlen nikmachilia niman tlen niknemilia pampa nikmatstika ika xnechpijpinaujtis nion nechajuas, niman yejua noijki ijkon kichiua”. ¿Niman tlenon uelis nenkichiuaskej tla nenkinekij ika nemosiuauj noso nemoueuentsin makimachili ika nenkitlakaitaj? Matikitakan tlen okichiujkej Abrahán niman Sara.

Se teueuentsin kititia isiuatsin ika kitlakaita niman kitlasojtla tla kuajli kikaki. (Xkita párrafo 16).

16. ¿Tlenon kinmachtia teueuentsitsinuan tlen okichiuj Abrahán? (1 Pedro 3:7; noijki xkita tlaixkopinajli).

16 Abrahán okitlakaitak Sara. Yejua kuajli kikakiya ijkuak itlaj kijliaya niman kasikamatiya kenon nomachiliaya. Sejpatipan, Sara melak tlauelmikiya, kuakon ipan onotlauelkixtito Abrahán niman okitlajtlakolti ipampa tlen ipan nochiujtoya. San ika, Abrahán xokualan nion xokijli itlaj tlen ika ueliskia kiyolkokos. Yejua kuajli kixmatstoya niman kimatstoya ika Sara kema kitlakaitaya niman nochipa kipaleuiaya. Yejua ika, kuajli okikak niman okiyejyeko kiyektlalis tlen kajmanaya Sara (Gén. 16:5, 6). ¿Tlenon kinmachtia akin yononamiktijkej? Jehová yokijto ika teueuentsin yejua akin kiyekanas ifamilia (1 Cor. 11:3). San ika, pampa kitlasojtla isiuatsin kitlajtoltia tlenon kinemilia niman más tla tlen kitlapejpenis kipaleuis noso kijtlakos (1 Cor. 13:4, 5). Kanaj kemantika mosiuatsin ajmankamikis niman kinekis mitsijlis nochi tlen kimachilia. ¿Kuajli tikaki niman tiktlakaita ijkuak ijkon panoua? (Xpoua 1 Pedro 3:7). Ángela niman Dimitri ikajxiltiskej 30 xiuitl ika ononamiktijkej. Ángela kijtoua tlenon kichiua iueuentsin niman ijkon makimachili ika kitlakaita. Yejua kijtoua: “Dimitri nochipa nechkaki ijkuak nopan nochiua tlen xkuajli noso ijkuak san nikneki nitlajtos. Yejua melak nechijyouiya, hasta ijkuak san nitlauelmiktok”.

17. ¿Tlenon kinmachtia tesiuauan tlen okichiuj Sara? (1 Pedro 3:5, 6).

17 Sara okititi Abrahán ika kitlakaitaya pampa nochipa okipaleui (Gén. 12:5). Sejpatipan, Abrahán okinseli sekimej tlakamej maski xkimatiya ika yaskiaj. Yejua ika, okijli Sara makichijchiua miyek pan maski yejua ikichiujtoya okseki tekitl (Gén. 18:6). Sara nimantsin okichiuj tlen iueuentsin okijli. Tesiuauan, nemejuamej uelis nenkichiuaskej ijkon ken Sara niman nenkinpaleuiskej nemoueuentsitsinuan. Tla ijkon nenkichiuaj, más kuajli nemouikaskej (xpoua 1 Pedro 3:5, 6). Dimitri, akin kachtopa yotikteneujkaj, kijtoua tlenon kichiua isiuatsin niman ijkon kititis ika kitlakaita, yejua kijtoua: “Nikmatstika ika ijkuak itlaj niktlapejpenis, nosiuatsin nechpaleuis maski tla kemantika xmás kuelita tlen niktlapejpenia. Ijkuak itlaj xkuajli kisa, xnechixkoijlia. Melak niktlasojkamati pampa Ángela ijkon kichiua”. ¡Xouijtika tiktlasojtlas akin mitstlakaita!

18. ¿Tlenon panos tla nemokojtiliaj nochipa nemotlasojtlaskej?

18 Satanás kineki ika tokniuan akin yononamiktijkej maka sa manotlasojtlakan. Kimatstika ika tla xok notlasojtlaj kanaj noijki kitlalkauiskej Jehová. San ika, xitlaj uelis kichiuas mapopoliui melauak tlasojtlalistli. Yejua ika, xmokojtilikan xmotlasojtlakan ijkon ken kijtoua El Cantar de los Cantares. Nochipa xtlakamatikan Jehová, san sekan xnemikan, xmotlakaitakan niman xtlanemilikan itech tlen kimachilia nenmoixnamik. Tla ijkon nenkichiuaj, nemonamiktilis kiueyichiuas Jehová, akin itech ualeua melauak tlasojtlalistli. Nemotlasojtlalis más ueyiyas ijkon ken se tlitl tlen xkeman seui.

TLAKUIKAJLI 132 Aman tochiuaj san se

a Namiktilistli se itetlayokolil Jehová niman yejuin kinpaleuiya akin yononamiktijkej manoititikan ika melak notlasojtlaj. San ika, ken notlasojtlaj uelis popoliujtias. Tla tejua yotimonamikti, yejuin tlamachtijli mitspaleuis xtlasojtla moixnamik niman mechpaleuis xyolpakikan.

b Akin yemelak tetlasojtla xkichia itlaj makimakakan. Biblia kijtoua ika yejuin tlasojtlalistli yeskia ken “tlitl yejua itech toTEKO [Jehová] oitsmolin” pampa itech ualeua.

c Tlen uajlauj ipan yejuin tlamachtijli noijki mitspaleuis tla moixnamik xiiteixpantijkauj Jehová (1 Cor. 7:12-14; 1 Ped. 3:1, 2).

d Ipan jw.org uelis tiknextis okseki tlen mitspaleuis. Xkalaki ipan TLAMACHTILTIN ITECH BIBLIA > NAMIKTILISTLI NIMAN FAMILIA.