Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matikmapeuakan ken tlanemilia tlaltikpaktli

Matikmapeuakan ken tlanemilia tlaltikpaktli

“Xmotakan sa no nemejuamej: Ma ka yakaj xkauilikan mechkajkayaua  ika on xkuajli temachtilistli yejuan tekajkayaua ika on tlen xmelauak” (COL. 2:8).

TLAKUIKALTIN: 38, 31

1. ¿Tlenon okinmelajkaijli apóstol Pablo akin kichiuaj ken Cristo? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

NESI ika apóstol Pablo okintlajkuilouili colosenses ijkuak itlamiskia ika kachtopa okitsajkej ipan Roma, kanaj ipan xiuitl 60 noso 61. Ompa okimijli ika melak ueyi kijtosnekiya tikpiyas “kajsikamatilistli yejuan kisaj itech Dios”, kijtosneki, uelis tikitas nochi tlemach ijkon ken Jehová kita (Col. 1:9). Noijki okinmelajkaijli: “Yejua in nemechijlia nemejuamej para ma ka yakaj mechkajkayauas  ika on tlajtojli yejuan kakisti melauak niman kualtetsin, pero xmelauak. Xmotakan sa no nemejuamej. Ma ka yakaj xkauilikan mechkajkayaua  ika on xkuajli temachtilistli yejuan tekajkayaua  ika on tlen xmelauak. On ken on tlajtlamach temachtilistli, san intemachtilis niman incostumbres on tlaltikpaktlakamej. On temachtilistli xkisa itech Cristo” (Col. 2:4, 8). Sakin, okimijli tleka xkuakualtin katkaj seki tlanemililtin tlen melak noixmatij, niman tleka ken tlanemilia tlaltikpaktli uelis kinyoltilanas tlaltikpakchanejkej tlajtlakolejkej. Se neskayotl, uelis kichiuas ika se makineltoka ika melak tlamachilise noso ueyixtika xijkon ken oksekimej. Ika yejon, Pablo okimijkuilouili yejuin amatlajkuilojli niman ijkon kinpaleuis makimapeuakan ken tlanemilia tlaltikpaktli niman okseki tlen xkuajli (Col. 2:16, 17, 23).

2. ¿Tleka tikimitaskej seki tlanemililtin tlen melak noixmatij ipan tlaltikpaktli?

2 Tlaltikpakchanejkej akin tlanemiliaj ijkon ken yejuin tlaltikpaktli xkipatiojkaitaj itlanauatiluan Jehová. Ken tlanemiliaj uelis ika yolik kijtlakos totlaneltokil. Tinochimej uelis techmauas ken tlanemilia tlaltikpaktli, tlen nosemoyaua ipan televisión, Internet, kampa titekitij niman ipan kaltlamachtijli. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon tikchiuaskej niman ijkon yejon tlanemililtin maka makijtlako totlanemililuan. Tikimitaskej makuijli tlanemililtin tlen melak noixmatij niman noijki kenon tikinmapeuaskej.

¿NONEKI TITLANELTOKASKEJ ITECH TOTAJTSIN?

3. ¿Tlenon kinemiliaj miyekej, niman tleka?

3 “Xnoneki nitlaneltokas itech toTajtsin niman ijkon nikchiuas tlen kuajli”. Ipan miyekej países, melak tikinkakis akin kijtouaj ika xtlaneltokaj itech toTajtsin. Kanaj xkuajli kitejtemouaj kimatiskej tla melauak nemi noso xnemi toTajtsin, noso kanaj kinyoltilana kichiuaskej nochi tlen kuelitaj (xpoua Salmo 10:4). * Oksekimej kanaj kinemiliaj melak tlamachilisejkej ijkuak kijtouaj: “Uelis kuajli ninoyekanas maski xnitlaneltokas itech toTajtsin”.

4. ¿Kenon uelis tiktlanemililtiskej akin kijtoua ika xnemi se Tlachijchiujketl?

4 ¿Kinamiki tikneltokas ika xnemi se Tlachijchiujketl? Tla tikyejyekouaj tiknankiliskej yejuin ika ciencia, kanaj techpopolos nochi tlen kijtoua. San ika, ken nonankilia nion xouijtika. Ijkon ken kaltin ononek yakaj makinchijchiua, nochi tlen yoltika yakaj yokichijchiuj. Hasta seki células tlen nion xmiyek kipiyaj ijtik melak ouijtika ken tlachijchiujtin xsan ijkon ken kaltin, pampa uelij nomiyekiliaj, itlaj tlen nion se kajli xueli kichiua. Células tlachijchiujtin ika mauelikan kejyeuaskej niman kipanoltiskej nochi tlen kipiyaj ijkuak sa no yejuamej nomiyekiliaj. ¿Akinon ijkon okinchijchiuj? Biblia technankilia: “Cada kajli kichijchiua yakaj tlakatl, pero Dios yejua okichijchiu nochi tlajtlamach tlen onkaj” (Heb. 3:4).

5. ¿Tlenon uelis tikijtoskej itech tlanemilijli tlen kijtoua ika xnoneki titlaneltokas itech toTajtsin niman ijkon tikmatis tlen kuajli niman tlen xkuajli?

5 Niman ¿tlenon uelis tikijtoskej itech tlanemilijli tlen kijtoua ika xnoneki titlaneltokas itech toTajtsin niman ijkon tikmatis tlen kuajli niman tlen xkuajli? Biblia kiselia ika hasta akin xtlaneltokaj itech toTajtsin uelij kichiuaj tlen kuajli (Rom. 2:14, 15). Se neskayotl, kanaj kintlakaitaj niman kintlasojtlaj intajuan. San ika, tla xkiseliaj ika Jehová yejua Tlachijchiujketl niman ika kinamiki techijlis tlen kuajli noso tlen xkuajli, uelis kitlapejpeniskej kichiuaskej tlen sakin kinajmanas (Is. 33:22). Miyekej akin tlanemiliaj itech tlen panoua, kiseliaj ika ken xkuajli onka tlaltikpaktli kiteititia ika tlaltikpakchanejkej kinpoloua itlapaleuilis toTajtsin (xpoua Jeremías 10:23). * Ika yejon, kipiya tokojtiliskej maka titlanemiliskej ika uelis tiktlapejpeniskej tikchiuaskej tlen kuajli maski xtitlaneltokaj itech toTajtsin nion xtoyekanaj ika itlamachtiluan (Sal. 146:3).

¿NONEKI TINEMISKEJ IPAN SE TLANELTOKIJLI?

6. ¿Tlenon kinemiliaj miyekej itech tlaneltokiltin?

6 “Uelis tiyolpakis maski xtikpiya se tlaneltokijli”. Yejuin tlanemilijli kuelkakij akin kinemiliaj ika tlaneltokiltin xtlaj ika tepaleuiyaj niman xtepakti ompa tinemis. Noijki, miyekej tlaneltokiltin kichiuaj ika tlaltikpakchanejkej makitlalkauikan toTajtsin pampa tlamachtiaj ika kintlajyouiltia akin xkuakualtin ipan infierno, techiualtiaj makitemakakan tomin noso nokalaktiaj ipan política. Ika yejon, xtechmojkatlachialtia ika mojmostla miyekiyaj akin kinemiliaj ika uelis pakiskej maski xkipiyaj se tlaneltokijli. Kanaj kijtouaj ika tlaneltokaj itech toTajtsin, san ika, xkinekij nemiskej ipan se tlaneltokijli.

7. ¿Tleka tlaneltokijli tlen melauak techpaleuiya matipakikan?

7 ¿Yemelak uelis tipakiskej maski xtikpiyaskej se tlaneltokijli? Melauak ika uelis tipakiskej tla xtikpiyaj tlaneltokijli tlen xmelauak. San ika, xkeman yemelak tiyolpakiskej tla xtouikaj iuan Jehová, “toTajtsin akin paktika” (1 Tim. 1:11, TNM). Nochi tlen yejua kichiua kinpaleuiya oksekimej, niman itekipanojkauan tipakij pampa tokojtiliaj tikinpaleuiskej oksekimej (Hech. 20:35). Se neskayotl, tlaneltokijli tlen melauak kichiua maonia pakilistli intech tochanejkauan. ¿Tleka? Pampa techmachtia matiktlakaitakan toixnamik niman maka matikajkayauakan, kuajli matikinmachtikan tokoneuan, niman ika yemelak matikintlasojtlakan tochanejkauan. Tlaneltokijli tlen melauak kichiua san sekan manouikakan itekipanojkauan toTajtsin niman kinkauilia manemikan ipan tlanechikoltin kampa onka pakilistli, niman makinpiyakan imikniuan ipan nochi tlaltikpaktli (xpoua Isaías 65:13, 14). *

8. ¿Kenon uelis tiktekitiltiskej Mateo 5:3 ijkuak titlanemiliskej itech tlen kichiua matiyolpakikan?

8 Niman ¿tlenon uelis tikijtoskej itech tlanemilijli ika uelis tiyolpakiskej maski xtiktekichiuiliaj toTajtsin? Matiknemilikan yejuin: ¿tlenon kichiua matiyolpakikan? Sekimej kinyolpaktia nomachtiskej ipan uejueyimej kaltlamachtiltin, nauiltiskej itlaj, noso kichiuaskej tlen melak kuelitaj. Oksekimej kinyolpaktia kinpaleuiskej inchanejkauan noso akin iuan nouikaj. Maski nochi yejuin kichiua kuajli matomachilikan, onka itlaj tlen uelis kichiuas matiyolpakikan nochipa. Tejuamej tiuelij tikchiuaj itlaj tlen yolkamej xuelij: tikixmatiskej toTlachijchiujkauj niman tiktekichiuiliskej. Niman tikchiuaskej yejuin kichiua matiyolpakikan pampa yejua ijkon otexchijchiuj (xpoua Mateo 5:3, TNM). * Ika yejon, techyolpaktia niman techyolchikaua tosentlaliskej iuan tokniuan ijkuak tikueyichiuaj Jehová (Sal. 133:1). Niman noijki techyolpaktia san sekan touikaskej iuan nochimej tokniuan, tikpiyaskej tonemilis chipauak niman tikpiyaskej se kualtsin tlamachialistli.

¿NONEKIJ TLANAUATILTIN TLEN IKA TOYEKANASKEJ?

9. a) ¿Tlen tlanemilijli itech auilnemilistli tijkakis nochiuiyan? b) ¿Tleka Biblia kijtoua ika xkuajli tla notekaj se tlakatl iuan se siuatl akin xnonamiktiaj?

9 “Xtlajtlakojli timotekas iuan yakaj maski xiuan timonamiktia”. Uelis nemis akin kijtos ika se noneki noyolpaktis ipan inemilis niman ika xtlaj tlenon tla timoteka iuan akin xiuan timonamiktia. San ika, Biblia kijtoua ika auilnemilistli xkuajli, ika yejon, akin tikchiuaj ken Cristo xtikseliaj auilnemilistli * (xpoua 1 Tesalonicenses 4:3-8). Pampa Jehová otexchijchiuj, kinamiki techijlis tlenon uelis tikchiuaskej niman tlenon ka. Yejua san kitekauilia manotekakan se tlakatl iuan se siuatl akin yokinnamiktijkej. ToTajtsin techmaka tlanauatiltin pampa techtlasojtla niman pampa kimatstika ika techpaleuiskej ipan tonemilis. Ijkuak familias kintlakamatij, yejuamej notlasojtlaj niman notlakaitaj, niman xtlaj kinmojtia. Jehová kintlajtlakolmakas akin maski kixmatij itlanauatiluan xkintlakamatij (Heb. 13:4).

10. ¿Kenon akin tikchiuaj ken Cristo uelis tikmapeuaskej auilnemilistli?

10 Biblia techmachtia kenon tikmapeuaskej auilnemilistli. Se ken melak noneki tikchiuaskej yejua kuajli tikinyekanaskej toixtololojuan. Jesús okijto: “San akinon yejuan kitas se siuatl ikan xkuajli eleuilistli, yejua ye siuapajpatla ipan iyojlo iuan on siuatl. Aman, tej, tla yejua on mixtololoj yejuan tikpia moyekmakopa mitschiuilia para titlajtlakoua, xkixti niman xtlajkali” (Mat. 5:28, 29). Ika yejon, akin kichiuaj ken Cristo xkitaskej auilnemilistli nion xkikakiskej tlakuikaltin tlen kijtouaj tlen tsokuiltik. Apóstol Pablo okijkuilo: “Xpopolokan nochi tlen xkuajli nemotech onkaj yejuan kisa ipan in tlaltikpaktli. Ma ka yakaj ma auilnemi” (Col. 3:5). Noijki, kipiya ika tikteltiskej tlen tiknemiliaj niman tikijtouaj (Efes. 5:3-5).

¿KINAMIKI MATIJKUIKAN TONEMILIS IKA TIKPIYASKEJ SE UEYI TLAMACHTIJLI?

11. ¿Tleka sekimej kuelitaskiaj kikuiskej innemilis ika kiseliskej se ueyi tlamachtijli ipan yejuin tlaltikpaktli?

11 “Tijkuis monemilis ika tikpiyas se ueyi tlamachtijli yejon tlen mitsyolpaktis”. Miyekej techijliaj matijkuikan tonemilis niman tokojtilis ika tikseliskej se ueyi tlamachtijli ipan yejuin tlaltikpaktli. Kanaj techijliskej ika ijkon techtlakaitaskej, tiuejueyixtoskej niman tikpiyaskej tomin. Yejuin tlen melak kitejtemouaj miyekej tlaltikpakchanejkej, ika yejon, sekimej akin kichiuaj ken Cristo ueliskiaj noijki ijkon tlanemiliskej.

12. ¿Teyolpaktia kuajli tonkisas itech se ueyi tlamachtijli ipan yejuin tlaltikpaktli?

12 ¿Yemelak ika teyolpaktia kuajli tonkisas itech se ueyi tlamachtijli ipan yejuin tlaltikpaktli, tlen kijtouaj temaka ueyilistli niman tlakaitalistli? Ka. Matikilnamikikan tlenon opanok iuan Satanás. Yejua melak kinekiya kinyekanas oksekimej niman makiueyikaitakan. San ika, maski uelis tikijtoskej ika okichiuj yejon, xyolpaki, yejua kualantika (Mat. 4:8, 9; Apoc. 12:12). Yolpakilistli tlen temaka se ueyi tlamachtijli ipan yejuin tlaltikpaktli san ontlami. Nion achijtsin xkinisiuiya pakilistli tlen tikmachiliaj ijkuak tikinpaleuiyaj oksekimej makixmatikan toTajtsin niman itlamachtiluan tlen uelis kichiuas manemikan nochipa. Noijki, yejuin tlaltikpaktli kampa notlatlanij kichiua ika tlaltikpakchanejkej manonexikolitakan niman makitejtemokan uejueyixtoskej xijkon ken oksekimej. San ika, tlen yemelak, nochi yejon nion xtepaleui san kentla “tiknekis tikonajsis ejekatl” (Ecl. 4:4).

13. a) ¿Kenon noneki tikitaskej totekiyo? b) Itech tlen Pablo okimijkuilouili tesalonicenses, ¿tlenon okijto ika melak okiyolpakti?

13 Melauak ika tinochimej noneki totekipanouiliskej, niman xtlajtlakojli titekitis ipan tlen tikuelitaj. San ika, tekitl xkipiya kachtopa onias ipan tonemilis. Jesús okijto: “Xakaj ueli kintekichiuilia omemej tekomej, pampa se kitlajsojtlas niman okse kitlauelitas, noso se kipialis kuajli iyojlo niman okse kitlalkauis. Ijkon, tej, xakaj uelis kitekichiuilis Dios niman no kinotekimakas on tomin” (Mat. 6:24). Ijkuak ipan tonemilis kachtopa tiktejtemouaj tiktekichiuiliskej Jehová niman tikinmachtiskej iTlajtol oksekimej, yemelak tiyolpakij. Apóstol Pablo ijkon okitak ipan inemilis. Ijkuak telpochtli katka, kachtopa okitejtemo kiselis ueyi tlamachtijli itech judaísmo niman nesiya ika kuajli onkisaskia. San ika, ijkuak onosentemakak tenojnotsas niman kinmachtis oksekimej, niman okitak kenon iTlajtol Jehová kipatlaya innemilis tlaltikpakchanejkej, yejuin tlen okichiuj yemelak mayolpaki (xpoua 1 Tesalonicenses 2:13, 19, 20). Xonka itlaj okse tlen ijkon mateyolpakti.

Tikinpaleuiskej tlaltikpakchanejkej makixmatikan toTajtsin niman itlamachtiluan yejon tlen yemelak techyolpaktia. (Xkita párrafos 12 niman 13).

¿UELISKEJ TLALTIKPAKCHANEJKEJ KIYEKTLALISKEJ TLAUELTIN?

14. ¿Tleka miyekej uelis kinyoltilanas tlanemilijli ika tlaltikpakchanejkej ueliskej kiyektlaliskej tlaueltin?

14 “Tlaltikpakchanejkej ueliskej kiyektlaliskej tlaueltin”. Yejuin tlanemilijli uelis kinyoltilanas miyekej pampa tla ijkon yeskia kijtosnekiskia ika xkinpoloua toTajtsin niman uelis kichiuaskej tlen kinekiskej. Noijki, kanaj nesis ika kema ijkon pampa ixtlamatkej kijtouaj ika guerras, tlen xkuajli, kokolistin niman mayantli itlantiuej. Se amatlajkuilojli kijtoua: “Tlaltikpaktli inoyektlalijtiuj pampa tlaltikpakchanejkej yokinotekimakakej kiyektlaliskej tlaltikpaktli”. ¿Melauak yejuin? ¿Yemelak ika tlaltikpakchanejkej kinyektlalijtokej tlaueltin tlen yeuejkaui inuan uajnoxixikotiuej? Matikitakan.

15. ¿Tlenon kiteititia ika melak uejueyimej intlaueluan tlaltikpakchanejkej?

15 Guerras. Ipan ome guerras tlen onochiujkej ipan nochi tlaltikpaktli, omijkej kanaj 60 millones tlaltikpakchanejkej. Niman kuajli nesi ika sakin ika otlan ika okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, tlaltikpakchanejkej ok xuelij kinteltiaj guerras. Ipan 2015, yonochanpatlakaj 65 millones tlaltikpakchanejkej ipampa guerra noso pampa kintlaueltotokaj. Nonemilia ika san ipan yejon xiuitl, 12.4 millones tlaltikpakchanejkej okikaujkej inchan. Tlen xkuajli. Maski seki tlen xkuajli yopeuj popoliui ipan seki kalpamej, okseki totoka yopeuj nochiua, ken tlachtekilistli ipan Internet, tlauisokilistli kalijtik niman noijki ika nomiktilo. Noijki, miyekej kijtouaj ika mojmostla ueyixtiuj ken tlakajkayauaj. Kuajli nesi ika tlaltikpakchanejkej xuelij kipopolouaj tlen xkuajli. Kokolistin. Itech seki iuelis timopajtis. San ika se amatlajkuilojli ipan xiuitl 2013 okijto ika nochi xiujtin mikij kanaj chiknaui millones tlaltikpakchanejkej akin xikaxiltiaj 60 xiuitl ipampa kokolistli ipan inyojlo, ipan intsontekon, cáncer, niman diabetes. Mayantli. Banco Mundial kijtoua ika yomiyekiyakej akin melak mayanaj ipan África, itech 1990 nemiyaj 280 millones, niman aman ipan 2012 yoajsikaj 330 millones.

16. a) ¿Tleka san iTekiuajyo toTajtsin uelis kiyektlalis itlaueluan tlaltikpakchanejkej? b) ¿Tlen tlateochiualistin itech Tekiuajyotl noteneuaj ipan Isaías niman Salmos?

16 Nochi yejuin xtechmojkatlachialtia. Akin tlayekanaj ipan política niman akin kitaj kenon notekitiltia tomin, san intech yejuamej tlanemiliaj niman xuelij kipopolouaj guerras, tlen xkuajli, kokolistin nion mayantli. San itekiuajyo toTajtsin uelis kichiuas. Matikitakan tlen kichiuas Jehová ipampa tlaltikpakchanejkej. Guerras. Itekiuajyo toTajtsin kipopolos tlen kichiua mapeuakan: ueyimatilistli, tekajkayaualistli, tlasojtlalistli itech inkalpan, tlaneltokijli tlen xmelauak niman Satanás (Sal. 46:8, 9). Tlen xkuajli. Itekiuajyo toTajtsin kichiujtika aman itlaj tlen nion se tlanauatijketl xuelis kichiuas: kinmachtis melak miyekej tlaltikpakchanejkej manoititikan tlasojtlalistli niman manoneltokakan (Is. 11:9). Kokolistin. Jehová kinteochiuas itekipanojkauan pampa xok keman kualoskej (Is. 35:5, 6). Mayantli. Jehová kipopolos yejuin, niman kichiuas ika ikalpan maka itlaj makipolo niman kuajli manemi itech itlaneltokil, itlaj melak patioj xijkon ken miyek tomin (Sal. 72:12, 13).

XMATIKAN “KEN IJKI NENKINNANKILISKEJ CADA SE”

17. ¿Kenon uelis tikmapeuaskej ken tlanemilia tlaltikpaktli?

17 Ijkuak tijkakiskej se tlanemilijli tlen kixnamiki tlen tikneltokaj, kuajli matomachtikan tlen kijtoua Biblia niman matitlajtokan iuan se tokniuj akin chikauak itlaneltokil. Matiknemilikan tleka tlaltikpakchanejkej kuelitaj yejon tlanemilijli, tleka xmelauak niman kenon tikteititiskej ika xmelauak. Tinochimej totlajpiyaskej itech ken tlanemilia yejuin tlaltikpaktli tla tikchiuaj tlen Pablo okimijkuilouili colosenses: “Xmouikakan ken tlamatkej inuan on yejuan xtlaneltokaj [...] niman no noneki nenkimatiskej ken ijki nenkinnankiliskej cada se” (Col. 4:5, 6).

^ párr. 3 Salmo 10:4: “Ipampa iueyimatilis, akin xkuajli tlakatl xkiyejyekoua nomachtis; nochi itlanemililuan kijtouaj: ‘Xnemi toTajtsin’”.

^ párr. 5 Jeremías 10:23: “Nejua kuajli nikmatstika, Jehová, ika tlaltikpakchane xueli noyekana. Se tlaltikpakchane nion xkimati kanon cholos ijkuak nejnemi”.

^ párr. 7 Isaías 65:13, 14: “Ika yejon, yejuin tlen Ueyixtika toTeko Jehová kijtoua: ‘¡Xkitakan! Notekipanojkauan tlakuaskej, san ika, nemejuamej nenmapismikiskej. ¡Xkitakan! Notekipanojkauan tlaoniskej, san ika, nemejuamej nenamikiskej. ¡Xkitakan! Notekipanojkauan yolpakiskej, san ika, nemejuamej nenpijpinauiskej. ¡Xkitakan! Notekipanojkauan tsajtsiskej ika pakilistli pampa kuajli onias inyojlo, san ika, nemejuamej nenchokaskej ipampa tlen kikokoua nemoyojlo niman nemejuamej nenajmanchokaskej ipampa nemoyolajmankayo’”.

^ párr. 8 Mateo 5:3: “Yolpakij akin kimatstokej ika kipiyaj ika kitejtemoskej tlen ualeua itech toTajtsin, pampa yejuamej intlatki Tekiuajyotl tlen onka iluikak”.

^ párr. 9 Miyekej xkimatij ika tlen kijtoua Juan 7:53–8:11 xnochipa onkatka ipan Biblia. Ika yejon, xnotlalia ipan yenkuik Traducción del Nuevo Mundo ika inglés. Sekimej kitekitiltiaj yejuin ijkuak kijtouaj ika san se tlaltikpakchane xtlajtlakole uelis kijlis ika xkuajli kichiua akin ixnamikpajpatla. Itlanauatil Jehová tlen okinmakak israelitas kijtouaya: “Tla se tlakatl kinextiaj notekatok iuan se siuatl akin isiuauj okse tlakatl, omemej kipiya ika mikiskej san sekan” (Deut. 22:22).