Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 46

Nokniuan akin kemach yonemonamiktijkej, chikauak xtekichiuilikan Jehová

Nokniuan akin kemach yonemonamiktijkej, chikauak xtekichiuilikan Jehová

“NoTEKO yejua onechmanauij [...]. Itech yejua oniktlalij nochi noyojlo” (SAL. 28:7).

TLAKUIKAJLI 131 Tlen toTajtsin yokisentlali

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) ¿Tleka noneki tlaneltokaskej itech Jehová akin kemach yononamiktijkej? (Salmo 37:3, 4). b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

 ¿KEMACH yotimonamikti noso itimonamiktis? Tla kema, kanaj tikneki nochipa tiyolpakis iuan akin melak tiktlasojtla. San ika, akin nonamiktiaj noijki kixnamikij tlen ouijtika niman noneki kitlapejpeniskej tlen kinpaleuis. Tla kuajli nenkitlapejpeniaj tlen nenkichiuaskej ijkuak nenkixnamikiskej tlen ouijtika, nochipa nenyolpakiskej. Tla nentlaneltokaj itech Jehová nenkitlapejpeniskej tlen kuajli, más nemotlasojtlaskej niman melak nenyolpakiskej. San ika, tla xnenkichiuaj tlen Jehová mechtlajtlanilia, kanaj nenkixnamikiskej miyek tlen kichiuas maka sa xmotlasojtlakan niman xnenyolpakiskej (xpoua Salmo 37:3, 4).

2 Yejuin tlamachtijli nochimej uelis kinpaleuis, xsan akin kemach yononamiktijkej. Titlajtoskej intech sekimej siuamej niman tlakamej akin youejkauj onenkej niman tikitaskej tlenon techmachtia tlen okichiujkej niman kenon uelis kinpaleuis akin yononamiktijkej. Noijki, tikitaskej tlenon tiuelij intech sekimej tokniuan akin yononamiktijkej.

TLEN UELIS KIXNAMIKISKEJ AKIN KEMACH YONONAMIKTIJKEJ

¿Tlenon uelis kichiuas maka chikauak makitekichiuilikan Jehová akin kemach yononamiktijkej? (Xkimita párrafos 3 niman 4).

3, 4. ¿Tlenon uelis kixnamikiskej akin kemach yononamiktijkej?

3 Ipan seki kalpamej, akin kemach yononamiktijkej kanaj intajuan noso oksekimej inchanejkauan uelis kimijliskej nimantsin makinpiyakan inkoneuan. Sekimej inamigos noso inchanejkauan, pampa kinekij kuajli manemikan, uelis kimijliskej makikouakan se inkal niman manotlajtlakouilikan.

4 Tla akin kemach yononamiktijkej xnotlajpiyaj, uelis kikoujtiuetsiskej miyek tlemach tlen kichiuas makiteuikilikan miyek tomin. Niman para tlatlaxtlauaskej kanaj nonekis melak tekitiskej. Niman xok uelis san sekan kipouaskej inBiblia, kiueyichiuaskej toTajtsin ken familia niman tenojnotsaskej. Kemantika kanaj hasta xok yaskej tlanechikojli san pampa kinekij kitlaniskej miyek tomin noso pampa xkinekij kipoloskej intekiyo. Akin ijkon kichiuaj, xueli kitaj kenon melak teyolpakti ijkuak chikauak tiktekichiuilis Jehová.

5. ¿Tlenon mitsititia tlen okichiujkej Klaus niman Marisa?

5 Miyekej yokitakej ika ijkuak tiknekis tikpiyas miyek tlemach, xtiyolpakis. Tokniuj Klaus niman Marisa * yokitakej ika yejon melauak. Ijkuak ononamiktijkej, nochimej chikauak tekitiyaj pampa kinekiyaj kuajli nemiskej. San ika, xyolpakiyaj. Klaus kijtoua: “Maski tikpiayaj miyek tomin, xkeman tiknemiliayaj chikauak tiktekichiuiliskej Jehová. Melak tiajmankamikiyaj”. Kanaj tejua noijki yotikitak ika san pampa tikneki tikpiyas miyek tomin, xtiyolpaki. San ika, maka xmajmana. Tlen oksekimej yokichiujkej uelis mitspaleuis. Kachtopa, matikitakan tlenon uelis nomachtiskej teueuentsitsinuan itech tlen okichiuj tekiuaj Jehosafat.

XTLANELTOKAKAN ITECH JEHOVÁ IJKON KEN JEHOSAFAT

6. ¿Kenon Jehosafat okichiuj tlen kijtoua Proverbios 3:5, 6 ijkuak okixnamik tlen ouijtika?

6 Teueuentsitsinuan, ¿kemantika melak nenajmankamikij pampa nenkipiyaj miyek tekitl? Tla kema, tlen okichiuj Jehosafat uelis mechpaleuis. Pampa yejua tekiuaj katka nonekiya kinyekanas miyek kalpamej. Yejua onokojtili kuajli kintlajpiyas yejuin kalpamej. Yejua okinchijchiuj uejueyi tepantin ne Judá para kintlajpiyas akin ompa chantij. Noijki kinpiaya ipantsin 1,160,000 soldados (2 Crón. 17:12-19). Sakin, okixnamik itlaj tlen melak ouijtika. Isoldados Ammón, Moab niman Seír okixnamikitoj tekiuaj Jehosafat, ichanejkauan niman kalpan Judá (2 Crón. 20:1, 2). ¿Tlenon okichiuj Jehosafat? Yejua okichiuj tlen kijtoua Proverbios 3:5, 6 (xpoua). Okitlajtlanili Jehová makipaleui niman makiyolchikaua. Tlen Jehosafat okijli Jehová ipan 2 Crónicas 20:5-12, techititia ika melak itech tlaneltokaya. ¿Kenon okinankili?

7. ¿Kenon Jehová okinankili Jehosafat?

7 Jehová okinankili Jehosafat itechkopa se levita, akin itoka katka Jahaziel, okijli: “San xuamotelketsakan niman xkitakan kenijki toTEKO mechmanauis” (2 Crón. 20:13-17). ¡Melak temojkatlachialti ken okimijlikej matlaixnamikikan! San ika, yejuin xsan se tlaltikpakchane okimijli, okimijli Jehová. Jehosafat otetlakamat pampa tlaneltokaya itech toTajtsin. Ijkuak otlaixnamikitoj, Jehosafat xokintlali tlayekapan soldados akin melak ueltokej tlauisokij, yej okintlali akin san nokuikatijtiayaj. Ijkon ken Jehová yokijlika Jehosafat, okintlankej intlauelikniuan (2 Crón. 20:18-23).

Tla akin kemach yononamiktijkej kinekij chikauak kitekichiuiliskej Jehová, noneki kichiuaskej teoyotl niman nomachtiskej Biblia. (Xkimita párrafos 8 niman 10).

8. ¿Tlenon uelis nomachtiskej teueuentsitsinuan itech tlen okichiuj Jehosafat?

8 Teueuentsitsinuan, miyek uelis nemomachtiskej itech tlen okichiuj Jehosafat. Nemejuamej noneki nenkintlajpiyaskej nemochanejkauan niman nenkinmakaskej tlen kinpoloua. Yejua ika, ijkuak nemochanejkauan kixnamikij itlaj tlen ouijtika kanaj nenkinemiliaj ika uelis san nemoselti nenkiyektlaliskej tlen nenkixnamiktokej. Maka san nemejuamej xkuajnemilikan tlenon nenkichiuaskej, yej xtlajtlanilikan Jehová mamechpaleui. Noijki, xchiuakan teoyotl iuan nemosiuauj. Xtejtemokan ipan Biblia niman ipan amatlajkuiloltin tlen Jehová techinmaka para nenkitaskej tlenon mechtlajtlanilia niman xchiuakan tlen ompa nenuelij. Sekimej kanaj xkuelitaskej tlen nenkitlapejpeniskej niman kanaj hasta uelis mechijliskej ika yonentlamachilispoliujkej. Kanaj noijki uelis mechijliskej ika san uelis kuajli nemiskej nemochanejkauan tla nenkipiyaj miyek tomin niman miyek tlemach. San ika, xkilnamikikan Jehosafat, yejua otlaneltokak itech Jehová niman okiteititi ika tlen okichiuj. Jehová nochipa okipaleui Jehosafat niman nemejuamej noijki nochipa mechpaleuis (Sal. 37:28; Heb. 13:5). ¿Tlenon uelis kichiuaskej akin yononamiktijkej tla kinekij yolpakiskej?

CHIKAUAK XTEKICHIUILIKAN JEHOVÁ IJKON KEN TEOTLAJTOKETL ISAÍAS NIMAN ISIUAUJ

9. ¿Tlenon kichiuayaj Isaías iuan isiuauj?

9 Isaías iuan isiuauj chikauak okitekichiuilijkej Jehová. Isaías teotlajtoketl katka niman isiuauj kanaj noijki, pampa ipan Biblia noixmati ken “tiotlajtoki” (Is. 8:1-4). Para yejuamej melak ueyi kijtosnekiya kitekichiuiliskej Jehová. Tokniuan akin yononamiktijkej uelis miyek nomachtiskej itech tlen okichiujkej Isaías iuan isiuauj.

10. ¿Tlenon panoua ijkuak akin nonamiktiaj kuajli nomachtiaj niman kitaj ika yemelak nochiuaj teotlajtoltin?

10 Akin yononamiktijkej noijki uelis nokojtiliskej chikauak kitekichiuiliskej Jehová ijkon ken Isaías iuan isiuauj. Tla kinekij más kichikauaskej intlaneltokil itech toTajtsin, uelis san sekan nomachtiskej niman kitaskej kenon nochiuaj nochi teotlajtoltin tlen Jehová yokimijto (Tito 1:2). * Uelis kitaskej kenon tlapaleuiskej manochiuakan teotlajtoltin tlen uajlauej ipan Biblia, ken Mateo 24:14, kampa Jesús okijto ika kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl notenojnotsas ipan nochi tlaltikpaktli. Ijkuak akin yononamiktijkej kitaj ika teotlajtoltin tlen uajlauej ipan Biblia yemelak nochiuaj, más chikauak kitekichiuiliaj Jehová.

CHIKAUAK XTENOJNOTSAKAN IJKON KEN PRISCILA NIMAN ÁQUILA

11. ¿Tlenon okichiujkej Priscila niman Áquila, niman tleka?

11 Akin yononamiktijkej niman ximás uejueyimej uelis miyek nomachtiskej itech Priscila niman Áquila, akin judíos katkaj niman chantiyaj Roma. Ijkuak okinnojnotskej itech Jesús, onochiujkej inomachtijkauan. Kuajli tikmatstokej ika yejuamej ika inyojlo chantiyaj. San ika, ijkuak tekiuaj Claudio otlanauati ika nochimej judíos nonekiya kisaskej de Roma, nochi onopatlak. Aman, Priscila niman Áquila nonekiya kinkaujteuaskej akin ikimixmatiyaj, kitejtemoskej kampa chantiskej niman kampa tlanemakaskej ipan okse kalpan. ¿Ok chikauak tenojnotsaskiaj kampa ajsiskiaj? Tikmatstokej ika kema. Ijkuak oajsikej Corinto, opeuj tlapaleuiyaj ipan tlanechikojli niman, iuan apóstol Pablo, okinyolchikaujkej tokniuan. Sakin, otlapaleuitoj ipan okseki kalpamej kampa xmás nemiyaj tenojnotskej (Hech. 18:18-21; Rom. 16:3-5). ¡Kuajli nesi ika chikauak okitekichiuilijkej Jehová niman melak oyolpakej!

12. ¿Tleka akin yononamiktijkej noneki tlajtoskej itech kenon kitekichiuiliskej Jehová?

12 Tokniuan akin yononamiktijkej noijki uelis chikauak tenojnotsaskej ijkon ken Áquila niman Priscila. ¿Kemanon uelis kitaskej kenon uelis más chikauak kitekichiuiliskej Jehová? Ijkuak novios. Ijkuak akin kinekij nonamiktiskej kitaj kenon uelis más chikauak kitekichiuiliskej Jehová niman nokojtiliaj ijkon kichiuaskej, más uelis kitaskej kenon espíritu santo kinpaleuiya (Ecl. 4:9, 12). Matikitakan tlenon okichiujkej Russell niman Elizabeth. Russell kijtoua: “Ijkuak tinovios katkaj titlajtouayaj itech kenon uelis más chikauak tiktekichiuiliskej Jehová”. Elizabeth noijki kijtoua: “Titlajtouayaj itech yejuin para, ijkuak itlaj tiktlapejpeniskiaj, tikitaskiaj maka itlaj matechtsakuili tikchiuaskej tlen yotikijtokaj”. Russell niman Elizabeth ouel otlapaleuitoj Micronesia kampa nonekiyaj más tenojnotskej.

Tla akin kemach yononamiktijkej kinekij chikauak kitekichiuiliskej Jehová, noneki kitaskej tlenon okseki uelis kichiuaskej. (Xkita párrafo 13).

13. Ijkon ken kijtoua Salmo 28:7, ¿tlenon panos tla titlaneltokaj itech Jehová?

13 Ijkon ken Russell niman Elizabeth, miyekej tokniuan akin yononamiktijkej yokitlapejpenijkej san ika achijtsin nemiskej pampa kinekij más tenojnotsaskej niman temachtiskej. Tla akin yononamiktijkej kitaj kenon uelis más chikauak kitekichiuiliskej Jehová niman nokojtiliaj kichiuaskej ijkon ken yokijtokaj, Jehová melak kinteochiuas. Kitaskej kenon Jehová kintlajpiya, más itech tlaneltokaskej niman melak yolpakiskej (xpoua Salmo 28:7).

XTLANELTOKAKAN ITECH TLEN JEHOVÁ YOKIJTO TECHMAKAS IJKON KEN APÓSTOL PEDRO NIMAN ISIUAUJ

14. ¿Kenon okiteititijkej apóstol Pedro iuan isiuauj ika kineltokayaj tlen kijtoua Mateo 6:25, 31-34?

14 Akin yononamiktijkej noijki uelis miyek nomachtiskej itech apóstol Pedro niman isiuauj. Kanaj ipan chikuasen metstli noso se xiuitl, sakin ika apóstol Pedro yokixmatka Jesús, ononek kitlapejpenis itlaj tlen ueyi kijtosneki. Ijkuak Jesús okijli tla kinekiya nochiuas inomachtijkauj, Pedro okitak tlenon nonekiya kichiuas pampa yejua kimajsiya michimej para kinmakas ichanejkauan tlen kinpolouaya (Luc. 5:1-11). Yejua okitlapejpeni tenojnotstinemis iuan Jesús. ¡Melak kuajli tlen okitlapejpeni! Niman kuajli tikmatstokej ika isiuatsin noijki okipaleui. Biblia kijtoua ika, maski san seki tiempo, isiuauj Pedro okuikak kampa tenojnotstinemiya sakin ika yoyoliujka Jesús (1 Cor. 9:5). Pampa yejuamej onopaleuijkej, Pedro ouel okinpaleui okseki tesiuauan niman teueuentsitsinuan (1 Ped. 3:1-7). Kuajli nesi ika apóstol Pedro iuan isiuauj kineltokayaj ika Jehová kinmakaskia nochi tlen nonekiya tla nokojtiliayaj tenojnotsaskej niman chikauak kitekichiuiliskej (xpoua Mateo 6:25, 31-34).

15. ¿Tlenon mitsmachtia tlen okichiujkej Tiago iuan Esther?

15 Niman, tla nemejuamej yonenuejkaujkej ika yonemonamiktijkej, ¿tlenon uelis mechpaleuis más chikauak xtekichiuilikan Jehová? Uelis mechpaleuis tla nenkitaj tlenon yokichiujkej oksekimej tokniuan akin yononamiktijkej. Uelis nenkinpouaskej tlamachtiltin “Onotemakakej ika inyojlo tlapaleuiskej”. Yejon tlen okichiujkej Tiago iuan Esther, akin ualeuaj Brasil. Yejon tlamachtiltin okinpaleui makinekikan ontlapaleuiskej kampa nonekij más tenojnotskej. Tiago kijtoua: “Pampa tikpouayaj kenon Jehová kinpaleuiya tokniuan, noijki otiknejkej tikitaskej kenon yejua techyekana niman techtlajpiya”. Sakin, yejuin tokniuan otlapaleuitoj Paraguay, kampa tlajtouaj portugués niman ompa tlapaleuijtokej desde 2014. Esther kijtoua: “Melak tikuelitaj tlen kijtoua Efesios 3:20. Kuajli yotikitakej kenon yejuin tlajtoltin melauak nochiuaj”. Ipan Efesios apóstol Pablo okijto ika Jehová kichiuas “más de on yejuan tejuamej tiktlajtlaniaj”. Niman yejuin nochipa nochiua.

Tla akin kemach yononamiktijkej kinekij chikauak kitekichiuiliskej Jehová, noneki kintlajtlaniliskej oksekimej tokniuan makinpaleuikan. (Xkita párrafo 16).

16. ¿Tlenon uelis kichiuaskej akin yononamiktijkej tla kinekij más chikauak kitekichiuiliskej Jehová?

16 Tla nemejuamej yonemonamiktijkej niman ximás nenuejueyimej, uelis miyek nemomachtiskej intech tokniuan akin yokiteititijkej ika tlaneltokaj itech Jehová. Miyekej akin yononamiktijkej melak youekaujkej ika chikauak kitekichiuilijtokej Jehová. Uelis nenkintlajtlaniliskej yejuin tokniuan mamechpaleuikan chikauak xtekichiuilikan Jehová ken yonenkijtokej. Tla ijkon nenkichiuaj, nenkiteititiskej ika nentlaneltokaj itech Jehová (Prov. 22:17, 19). Tlayekankej noijki uelis mechpaleuiskej xkitakan kenon uelis más chikauak nenkitekichiuiliskej Jehová.

17. ¿Tlenon ipan onochiuj Klaus niman Marisa, niman tlenon techmachtia tlen okichiujkej?

17 Kemantika, ken tiktlapejpeniaj tiktekichiuiliskej Jehová xonkisa ijkon ken tejuamej tiknekiyaj. Matikitakan tlenon inpan onochiuj Klaus niman Marisa, akin yotikinteneujkaj. Yeyi xiuitl sakin ika yononamiktijkaj otlapaleuitoj kampa kichijchiujtoyaj sucursal de Finlandia. San ika, sakin okimatkej ika xueliskia ompa nokauaskiaj más de chikuasen metstli. Yejon melak okinyolkoko. Sakin, okinnotskej manomachtikan tlajtojli árabe niman aman ika inyojlo tlapaleuijtokej ipan se país kampa tlajtouaj árabe. Marisa kijtoua: “Melak ninomojtiaya nikchiuas tlen xkeman nikchiuaya niman nonekiya más nitlaneltokas itech Jehová. San ika, yonikitak ika Jehová nochipa yotechpaleui. Aman, más nitlaneltoka itech Jehová”. Ken tikitaj, uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová nochipa techteochiuas tla itech titlaneltokaj ika nochi toyojlo.

18. ¿Tlenon uelis kichiuaskej akin yononamiktijkej niman ijkon kiteititiskej ika tlaneltokaj itech Jehová?

18 Akin yononamiktijkej kipiyaj se “ueyi tlatiochiualistli” tlen ualeua itech Jehová, niman yejua kineki nochipa mayolpakikan (Prov. 5:18; Mat. 19:5, 6). Tla yonemonamiktijkej niman ximás nenuejueyimej, xkitakan tlenon nenkichiujtokej. ¿Nenkititijtokej Jehová ika nenkitlasojkamatij nochi tlen yomechmakak? Xnotsakan Jehová, xtejtemokan ipan Biblia tlen uelis mechpaleuis niman xchiuakan tlen mechtlajtlanilia. Kuajli xmatstokan ika melak nenyolpakiskej tla chikauak nenkitekichiuiliaj Jehová.

TLAKUIKAJLI 132 Aman tochiuaj san se

^ párr. 5 Seki tlen tiktlapejpeniaj uelis techpaleuis más chikauak matiktekichiuilikan Jehová. Tokniuan akin kemach yononamiktijkej melak noneki kuajli kitlapejpeniskej tlenon kichiuaskej, pampa tlen kitlapejpeniskej uelis kinpaleuis noso kimijtlakos. Yejuin tlamachtijli kinpaleuis makitlapejpenikan tlen kinyolpaktis.

^ párr. 5 Seki tokayomej yonopatlakej.

^ párr. 10 Uelis nemomachtiskej capítulos 6, 7 niman 19 itech libro La adoración pura de Jehová: ¡por fin restaurada!