Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 47

Maka keman matiktlalkauikan Jehová

Maka keman matiktlalkauikan Jehová

“Nejua noTEKO [Jehová], motech niktlalia noyojlo” (SAL. 31:14).

TLAKUIKAJLI 122 Nochipa matikojtitokan

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Kenon tikmatij ika Jehová kineki itech matonisiuikan?

 JEHOVÁ techijlia itech matonisiuikan (Sant. 4:8). Yejua kuelitaskia yes toTajtsin, toTaj niman toamigo. Yejua kinnankilia toteoyouan niman techpaleuiya ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika. Noijki, kitekitiltia ikalpan niman ijkon techmachtis niman techtlajpiyas. Aman tej, ¿tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij nochipa tinemiskej nisiuj itech Jehová?

2. ¿Kenon uelis tiknisiuiskej Jehová?

2 Tejuamej uelis tiknisiuiskej Jehová tla tiknotsaj, tla tomachtiaj niman tla titlanemiliaj itech iTlajtol. Tla ijkin tikchiuaj, más tiktlasojtlaskej niman más tiktlasojkamachiliskej nochi tlen kichiua topampa. Tiknekiskej nochipa tiktlakamatiskej niman tikueyiteneuaskej ijkon ken yejua kimelaua (Apoc. 4:11). Ijkuak más tikixmatij Jehová, más itech titlaneltokaj niman noijki titlaneltokaj itech ikalpan tlen yejua yokinauati matechtlajpiya.

3. a) ¿Kenon kiyejyekoua Diablo techxelos itech Jehová? b) ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla xtiknekij tiktlalkauiskej Jehová niman ikalpan? (Salmo 31:13, 14).

3 Diablo kiyejyekoua techxelos itech Jehová, niman más ijkuak tikpiyaj tlauejli. ¿Niman kenon kichiua? Ika yolik kiyejyekoua maka sa matitlaneltokakan itech Jehová nion itech ikalpan. San ika, uelis tiktlaniskej Diablo. Tla chikauak tikpiyaj totlaneltok niman titlaneltokaj itech Jehová, xkeman tiktlalkauiskej nion xtiktlalkauiskej ikalpan (xpoua Salmo 31:13, 14).

4. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

4 Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej yeyi tlemach tlen ueliskia kichiuas maka sa matitlaneltokakan itech Jehová nion itech ikalpan. ¿Kenon yejuin yeyi tlemach ueliskia kichiuas matiktlalkauikan toTajtsin? ¿Niman tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij tiktlaniskej Satanás?

IJKUAK TIKPIYAJ TLAUEJLI

5. ¿Kenon tlen tikixnamikij ueliskia kichiuas maka sa matitlaneltokakan itech Jehová niman itech ikalpan?

5 Kemantika, kanaj tochanejkauan ueliskia techtlaueltokaskej noso ueliskia techkixtiskej kampa titekitij. ¿Kenon yejuin ueliskia kichiuas matiktlalkauikan Jehová niman maka sa matitlaneltokakan itech ikalpan? Ijkuak tlen tikixnamiktokej melak uejkaui, ueliskia tiknemiliskej ika xok uelis noyektlalis niman noijki ueliskia melak tajmanaskej. Ijkuak ijkin topan panoua, Satanás ueliskia kichiuas matiknemilikan ika Jehová xtechtlasojtla. Noijki, ijkuak tikixnamiktokej tlen ouijtika, Satanás kineki matiktlajtlakoltikan Jehová noso ikalpan. Yeuejkaui ijkon inpan opanok israelitas ijkuak nemiyaj Egipto. Kachtopa yejuamej okineltokakej ika Jehová okitlapejpenijka Moisés niman Aarón para makinmakixti (Éx. 4:29-31). San ika, ijkuak faraón opeuj más kintlajyouiltia, okitlajtlakoltijkej Moisés niman Aarón niman okimijlikej: “Nemejuamej nemotlajtlakol ika itekitkauan on rey techtlauelitaj sajnoyej. Nochiua ken nenkitlalijtokej espada ipan iminma para ma techmiktikan” (Éx. 5:19-21). ¡Melak xkuajli ika israelitas okintlajtlakoltijkej itekipanojkauan Jehová akin itech melajkanemiyaj! Tla tejua youejkauj tikixnamiktika tlen ouijtika, ¿tlenon uelis tikchiuas tla tikneki nochipa titlaneltokas itech Jehová niman itech ikalpan?

6. ¿Tlenon tiuelij itech Habacuc? (Habacuc 3:17-19).

6 Xkijli Jehová nochi tlen tikmachilia niman itech xmopaleui. Teotlajtoketl Habacuc okixnamik tlen ouijtika niman nesi ika oajsik se tonajli ijkuak okinemili ika Jehová xkinekiya kipaleuis. Kuakon, okijli nochi tlen kimachiliaya. Okijli: “¿Kech uejkauis, Jehová, ika kipiya ika nitsajtsis manechpaleuikan, niman, tejua xtijkaki? […] ¿Niman tleka tikxikoua tikitas tlajyouilistli?” (Hab. 1:2, 3TNM). Jehová okinankili iteoyouj Habacuc (Hab. 2:2, 3). Habacuc oksejpa oyolpak pampa otlanemili itech kenon Jehová yokimakixtijka ikalpan. Yejua okineltokak ika Jehová kitlasojtlaya niman ika kipaleuiskia matlaxiko ijkuak kixnamikiskia tlen ouijtika (xpoua Habacuc 3:17-19TNM). b ¿Tlenon tiueli itech Habacuc? Ijkuak tikpiyas se tlauejli, xnotsa Jehová, xkijli nochi tlen tikmachilia niman itech xmopaleui. Uelis kuajli tikmatstos ika Jehová mitspaleuis xtlaxiko. Niman ijkuak tikitas kenon mitspaleuiya Jehová, motlaneltok más chikauis.

7. ¿Tlenon okiyejyeko kichiuas se ichanejkauj Shirley, niman tlenon okipaleui Shirley nochipa matlaneltoka itech Jehová?

7 Nochipa xchiua tlen mitspaleuis xnisiui Jehová. Yejuin tlen okipaleui Shirley, se tokniuj siuatl akin chanti Papúa Nueva Guinea ijkuak okipix se tlauejli. c Yejua niman ichanejkauan xmás kipiayaj tomintsin niman kemantika ouijtika kitayaj kipiyaskej tlen kikuaskej. Se ichanejkauj okinek kichiuas maka sa matlaneltoka itech Jehová, ika yejon, okijli: “Tejua tikijtoua ika iespíritu santo toTajtsin mitspaleuijtika. San ika, nion xnesi tla mitspaleuiya pampa nemejuamej xnenkipiyaj tomin. Maka sa xtenojnotsa pampa san tikpoloua motiempo”. Shirley kijtoua ika oajsik se tonajli ijkuak onotlajtolti: “¿ToTajtsin yemelak kineki techpaleuis?”. Yejua kijtoua: “Nimantsin oniknots Jehová niman onikijli kenon ninomachiliaya. Xonikajkauj ika nikpoua noBiblia niman toamatlajkuiloluan. Noijki xkeman onijkajkauj ika nitenojnotsa niman ika niauj tlanechikoltin”. Shirley okitak ika Jehová kitlajpixtoya ifamilia pampa xkeman okinpolo tlen kikuaskej niman ika inyojlo nemiyaj. Yejua noijki kijtoua: “Onikitak ika Jehová okinnankili noteoyouan” (1 Tim. 6:6-8). Tla tejua timokojtilia tikchikauas motlaneltok, mitspaleuis maka xtlalkaui Jehová maski tikpiyas miyek tlaueltin.

IJKUAK KINCHIUILIAJ TLEN XKUAJLI TOKNIUAN AKIN TLAYEKANAJ

8. ¿Tlenon ueliskia kinchiuiliskej tokniuan akin tlayekanaj ipan ikalpan Jehová?

8 Ipan noticias niman ipan redes sociales totlauelikniuan kijtouaj tlen xkuajli intech tokniuan akin tlayekanaj ipan ikalpan Jehová (Sal. 31:13). Sekimej tokniuan yokintsajkej pampa yokintlajtolchijchiuilijkej niman kimijtouiliaj ika yokichiujkej tlen melak xkuajli. Ipan kachtopa siglo noijki ijkon opanok. Apóstol Pablo okitlajtolchijchiuilijkej niman okitsajkej. ¿Tlenon okichiujkej tokniuan akin nemiyaj ipan yejon tonaltin?

9. ¿Tlenon okichiujkej sekimej tokniuan ijkuak okitsajkej apóstol Pablo?

9 Ijkuak apóstol Pablo tsauktoya Roma, sekimej tokniuan okitlalkauijkej (2 Tim. 1:8, 15). ¿Tleka okitlalkauijkej? ¿Kanaj opinaujkej pampa okijtokej ika Pablo se xkuajli tlakatl katka? (2 Tim. 2:8, 9). ¿Noso kanaj kinmojtiaya noijki makintlaueltokakan? Xtikmatij. San ika, kanaj Pablo melak xkuajli onomachili ijkuak okitlalkauijkej. Yejua miyek yokixikojka tlen ouijtika niman hasta okinek mikis inpampa (Hech. 20:18-21; 2 Cor. 1:8). Maka keman matikchiuakan ijkon ken yejuin tokniuan akin okitlalkauijkej Pablo ijkuak yejua más kinekiya makipaleuikan. ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej ijkuak kintlaueltokaskej tokniuan akin tlayekanaj ipan ikalpan toTajtsin?

10. ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej ijkuak kintlaueltokaskej tokniuan akin tlayekanaj ipan ikalpan toTajtsin, niman tleka?

10 Xkilnamiki tleka techtlaueltokaj niman akinon kichiua matechtlaueltokakan. Ipan 2 Timoteo 3:12 kijtoua: “Nochimej kintlauelitaskej niman kintlajyouiltiskej on yejuan kinekiskej nouikaskej yolchipajkej itech Cristo Jesús”. Ika yejon, xtechmojkatlachialtia ika Satanás más kimixnamiki niman kintlaueltoka tokniuan akin techyekanaj. Satanás kineki ika yejuamej makitlalkauikan Jehová niman tejuamej matomojtikan (1 Ped. 5:8).

Maski Pablo tsauktoya, Onesíforo xonomojti niman okipaleuito. Ipan yejuin tonaltin, tokniuan noijki kinpaleuiyaj imikniuan akin tsauktokej, ijkon ken nesi ipan yejuin tlaixkopinajli. (Xkimita párrafos 11 niman 12).

11. ¿Tlenon techmachtia tlen okichiuj Onesíforo? (2 Timoteo 1:16-18)

11 Nochipa xkinpaleui tokniuan akin tlayekanaj (xpoua 2 Timoteo 1:16-18). Ipan kachtopa siglo, kema nemiya se tokniuj akin okipaleui Pablo ijkuak tsauktoya. Itoka katka Onesíforo. Pablo ijkin okijto itech Onesíforo: “Yejua xopinau ika nitsakutikaj”. Onesíforo okitejtemo Pablo niman ijkuak okinexti, okipaleui. ¡Yejua ijkon okichiuj maski kimatstoya ika ueliskia kimiktiskej! ¿Tlenon mitsmachtia tlen okichiuj Onesíforo? Ika xnoneki timomojtis niman ika noneki nochipa tikinpaleuis tokniuan akin kintlaueltokaj. Xmokojtili nochipa tikinpaleuis (Prov. 17:17). Tla yejuamej kitaj ika tikintlasojtlaj niman tikinpaleuiyaj, melak kinpaleuis.

12. ¿Tlenon techmachtia tlen kichiuaj tokniuan de Rusia?

12 Xtlanemili itech tlen kichiuaj tokniuan de Rusia ijkuak kintsakuaj imikniuan. Ijkuak sekimej tokniuan yauej imixpan se juez, miyekej tokniuan noijki ompa yauej para kominyolchikauaskej. ¿Tlenon mitsmachtia tlen kichiuaj tokniuan de Rusia? Ika xnoneki timomojtis tla kintlajtolchijchiuiliaj, kintlaueltokaj noso kintsakuaj tokniuan akin tlayekanaj. Xchiua teoyotl inpampa, xkintlajpiya ichanejkauan niman xkita kenon uelis más tikinpaleuis (Hech. 12:5; 2 Cor. 1:10, 11).

IJKUAK TECHPIJPINAUJTIAJ

13. ¿Kenon ijkuak techpijpinaujtiaj uelis kichiuas maka sa matitlaneltokakan itech Jehová niman itech ikalpan?

13 Kanaj sekimej tochanejkauan akin xnomachtiaj noso akin imiuan titekitij noso akin imiuan tomachtiaj escuela, techpijpinaujtiaj pampa titenojnotsaj noso pampa tikintlakamatij itlanauatiluan Jehová (1 Ped. 4:4). Kanaj techijliaj: “Nikuelita mouan ninouikas. San ika, xnikuelita moreligión pampa xtlaj mechkauiliaj xchiuakan niman tlen mechnauatiaj xok tepaleuiya”. Kanaj sekimej techtejteneuaj pampa xtikinnotsaj akin kinkixtiaj itech tlanechikojli. Niman kanaj ueliskia techijliskej: “¿Niman ijkon tikijtoua ika titetlasojtla?”. Ijkuak ijkin techijliaj, kanaj totlajtoltiaj tla itlanauatiluan Jehová yemelak techpaleuiyaj. Noijki ueliskia totlajtoltiskej: “¿Kanaj melak ouijtika tlen nechtlajtlanilia Jehová? ¿Noso kanaj yemelak ika ikalpan xtlaj techkauilia matikchiuakan?”. Tla tejua yopeuj ijkin titlanemilia, ¿tlenon uelis tikchiuas niman ijkon xtiktlalkauis Jehová nion ikalpan?

Job kinektoya melajkanemis itech Jehová niman xokineltokak tlen okijlikej iamigos akin xkuajkualtin niman akin okipijpinaujtikej. (Xkita párrafo 14).

14. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla sekimej techpijpinaujtiaj pampa tikintlakamatij itlanauatiluan Jehová? (Salmo 119:50-52).

14 Nochipa xkintlakamati itlanauatiluan Jehová. Job nochipa okintlakamat itlanauatiluan Jehová maski sekimej kipijpinaujtiayaj. Se xkuajli iamigo Job okiyejyeko kitlaneltokiltis ika toTajtsin xpakiya ijkuak kintlakamatiya itlanauatiluan (Job 4:17, 18; 22:3). San ika, Job xokineltokak tlen okijlikej, yejua kuajli kimatstoya ika nochi itlanauatiluan Jehová melak tepaleuiyaj niman nochipa okintlakamat. Maski sekimej okiyejyekojkej makitlalkaui Jehová, yejua nochipa itech omelajkanen (Job 27:5, 6). ¿Tlenon mitsmachtia tlen okichiuj Job? Ika maski sekimej mitspijpinaujtiskej, maka keman xnemili ika itlanauatiluan Jehová xmitspaleuiyaj. San xnemili kenon melak yomitspaleui tikintlakamatis itlanauatiluan Jehová. ¿Xmelak ika miyekpa yotikitak ika itlanauatiluan Jehová yomitspaleuijkej? Kuakon, nochipa xchiua tlen ikalpan Jehová mitsijlia pampa ikalpan Jehová kichiua nochipa manotlakamatikan itlanauatiluan, ijkon, maski mitspijpinaujtiskej, xkeman tiktlalkauis Jehová (xpoua Salmo 119:50-52).

15. ¿Tleka okipijpinaujtikej Brizit?

15 Matitlajtokan itech Brizit, se tokniuj siuatl akin chanti India. Ichanejkauan melak okipijpinaujtikej pampa onochiuj iteixpantijkauj Jehová. Yejua onoapolakti ipan 1997 niman sakin ika onoapolakti iueuentsin akin xnomachtiaya, okikixtijkej kampa tekitiya. Ika yejon, iueuentsin okinemili onchantiskej kampa itajuan, akin chantiyaj ipan okse kalpan. San ika, ompa Brizit noijki okixnamik tlen ouijtika. Iueuentsin xkinextiaya tekitl niman yejua ononek chikauak tekitis para kintlakualtis ichanejkauan. Niman itlanechikol melak uejka nokauaya, kanaj 350 kilómetros. Noijki, ononek oksekan onchantiskej pampa ichanejkauan iueuentsin xkuelitayaj ika yejua nomachtiaya niman kichiuiliayaj tlen xkuajli. Sakin, itlaj opanok: iueuentsin omik niman se iichpokauj okajsik cáncer niman omik ijkuak kipiaya 12 xiuitl. Niman xsan yejon okixnamik Brizit, ichanejkauan kijliayaj ika tla yejua xnochiuaskia iteixpantijkauj Jehová, xijkon tlajyouijtoskia. San ika, yejua nochipa otlaneltokak itech Jehová niman xkeman okitlalkaui ikalpan.

16. ¿Tlenon opanok pampa Brizit xokitlalkaui Jehová nion ikalpan?

16 Pampa itlanechikol Brizit uejka nokauaya, se tlayekanketl ipan circuito okijli matenojnotsa ompa kampa chanti niman san ichan makinpanolti tlanechikoltin. Kachtopa, Brizit okinemili ika yejon ouijtika yeskia. San ika, kema okichiuj tlen okijli tlayekanketl. Opeuj tenojnotsa, opeuj kinpanoltia tlanechikoltin ichan niman kiueyichiuaya Jehová imiuan ichpochuan. ¿Tlenon opanok pampa ijkon okichiuj Brizit? Opeuj miyekej kinmachtia niman miyekej akin kinmachtiaya onoapolaktijkej. Niman ipan 2005 onochiuj precursora regular. Pampa Brizit otlaneltokak itech Jehová niman xkeman okitlalkaui ikalpan, Jehová melak okiteochiuj. Aman ichpochuan noijki kitekichiuiliaj Jehová niman kampa chantij ionka ome tlanechikojli. Brizit kuajli kimatstok ika Jehová okipaleui makixiko nochi tlen xkuajli ipan opanok niman matlaxiko ijkuak ichanejkauan kipijpinaujtiayaj.

MATIMELAJKANEMIKAN ITECH JEHOVÁ NIMAN ITECH IKALPAN

17. ¿Tlenon tiknektokej tikchiuaskej?

17 Satanás kineki matiknemilikan ika ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika, Jehová techtlalkauis niman ika tla tikchiuaj tlen techtlajtlanilia ikalpan, titlajyouiskej. Noijki kineki matomojtikan ijkuak kintlajtolchijchiuiliaj, ijkuak kintlaueltokaj noso ijkuak kintsakuaj tokniuan akin techyekanaj. Niman noijki kineki maka sa matitlaneltokakan itech ikalpan Jehová niman matiknemilikan ika itlanauatiluan Jehová xok tepaleuiyaj, ika yejon, kichiua matechpijpinaujtikan. San ika, tejuamej kuajli tikmatij tlen kichiua Satanás niman xtokauiliaj matechkajkayaua (2 Cor. 2:11). Maka matokauilikan ika Satanás matechkajkayaua niman nochipa matimelajkanemikan itech Jehová niman itech ikalpan. Matikilnamikikan ika Jehová xkeman techtlalkauis (Sal. 28:7). Kuakon, ¡maka keman matiktlalkauikan Jehová! (Rom. 8:35-39).

18. ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

18 Ipan yejuin tlamachtijli, otitlajtokej itech yeyi tlemach tlen uelis kichiuas maka matitlaneltokakan itech Jehová nion itech ikalpan. San ika, ipan tlanechikojli noijki uelis tikixnamikiskej tlen ouijtika. ¿Tlenon uelis techpaleuis? Yejon tikitaskej ipan okse tlamachtijli.

TLAKUIKAJLI 118 Xchikaua notlaneltokil

a Tla tiknekij titlaxikoskej niman timelajkanemiskej itech Jehová ipan yejuin itlamiyan tonaltin, noneki itech titlaneltokaskej niman titlaneltokaskej itech ikalpan. Diablo kuelitaskia maka sa matitlaneltokakan itech Jehová nion itech ikalpan. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej yeyi tlemach tlen Satanás kichiua niman noijki tikitaskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon maka matechtlani Satanás.

b Habacuc 3:17-19: “17 Maski higokojtli maka maxochiponi, niman maka matlatlakilti itemekayo uvas; maski itlakilyo olivo maka kuajli maonkisa, niman maka matlatlakilti tlajli; maski borregos tlen tsauktokej maka sa manemikan ijtik corral, niman maka manemikan uakaxtin kampa kintsakuaj; 18 san ika, nejua, melak niyolpakis itech Jehová, nejua melak niyolpakis itech noTajtsin akin notemakixtijkauj. 19 ToTeko Jehová, akin melak ueyixtika, yejua itech ualeua nokojtilis, niman yejua kichiuas ika nokxiuan manochiuakan ken ikxiuan se masatl, niman kichiuas maninejnemi kampa pani”.

c Seki tokayomej yonopatlakej.