Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 48

Nochipa xpiya kuajli tlamachilistli ijkuak tikixnamikis tlen ouijtika

Nochipa xpiya kuajli tlamachilistli ijkuak tikixnamikis tlen ouijtika

“Nochipa xpiya on kuajli tlamachilistli” (2 TIM. 4:5).

TLAKUIKAJLI 123 Matokauilikan matechyekana Jehová

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Tlenon kichiua yakaj akin nochipa kipiya kuajli tlamachilistli? (2 Timoteo 4:5).

 IJKUAK tikixnamikij tlen ouijtika uelis kichiuas maka matimelajkanemikan itech Jehová nion itech ikalpan. ¿Tlenon uelis techpaleuis ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika? Nochipa matikpiyakan kuajli tlamachilistli, matitlatlachixtokan niman matimelajkanemikan ipan totlaneltok (xpoua 2 Timoteo 4:5). ¿Tlenon kichiua yakaj akin nochipa kipiya kuajli tlamachilistli? Xnimantsin kualani, kuajli tlanemilia niman nokojtilia tlanemilis ijkon ken Jehová tlanemilia. Tla ijkon tikchiuaj, xnimantsin tiknemiliskej tlen xkuajli.

2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 Ipan tlamachtijli tlen ouajpanok, otikitakej yeyi tlemach tlen ueliskia kichiuas maka matimelajkanemikan itech Jehová nion itech ikalpan. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej yeyi tlemach tlen ueliskia panos ipan tlanechikojli: ijkuak tiknemiliaj ika se tokniuj otexchiuili tlen xkuajli, ijkuak techmelajkatlaliaj niman ijkuak ouijtika tikitaj titetlakamatiskej pampa itlaj onopatlak ipan ikalpan toTajtsin. Tla kemantika ijkon topan nochiua, ¿tlenon uelis tikchiuaskej para nochipa tikpiyaskej kuajli tlamachilistli niman timelajkanemiskej itech Jehová niman itech ikalpan?

IJKUAK TIKNEMILIAJ IKA SE TOKNIUJ OTEXCHIUILI TLEN XKUAJLI

3. ¿Tlenon ueliskia tiknemiliskej tla tikmachiliaj ika se tokniuj otechyolkoko?

3 ¿Kemantika yotikmachilijka ika omitsyolkoko se tokniuj, kanaj yakaj akin kipiya se tekitl ipan tlanechikojli? Kanaj yejon tokniuj xkinekiya mitsyolkokos (Rom. 3:23; Sant. 3:2). Maski ijkon, omitsyolkoko tlen omitschiuili. Niman kanaj hasta xueli tikochi pampa san titlanemilijtika itech yejon, niman hasta timotlajtoltia: “Tla yejon tokniuj ijkon onexchiuili, ¿yemelak ninemi ipan ikalpan toTajtsin?”. San ika, yejon tlen Satanás kineki matiknemilikan (2 Cor. 2:11). Tla ijkon titlanemiliaj, ueliskia tiktlalkauiskej Jehová niman ikalpan. Kuakon, tla tiknemilia ika se tokniuj tlakatl noso siuatl omitschiuili itlaj tlen xkuajli, ¿tlenon uelis tikchiuas para tikteititis ika tikpiya kuajli tlamachilistli niman xtiknemilis tlen xkuajli?

4. a) ¿Tlenon okichiuj José para kiteititis ika kipiaya kuajli tlamachilistli ijkuak okichiuilijkej tlen xkuajli? (Génesis 50:19-21). b) ¿Tlenon tiuelij itech José?

4 Maka san matitlauelmiktinemikan. Ijkuak José san se telpokatl katka, ikniuan akin más iuejueyimej katkaj okichiuilijkej tlen xkuajli. Melak kitlauelitayaj niman sekimej ikniuan hasta kinekiyaj kimiktiskej (Gén. 37:4, 18-22). Okinemakakej ken tlakeuajli. Niman kanaj 13 xiuitl, José okixnamik tlen melak ouijtika. José ueliskia kinemilis ika Jehová xok kitlasojtlaya, niman ijkuak kixnamikiya tlen ouijtika, ueliskia kinemilis ika Jehová yokitlalkauijka. San ika, yejua xsan kualantinemiya ipampa tlen okichiuilijkej. Yejua okiteititi ika nochipa kipiaya kuajli tlamachilistli. Niman ijkuak oksejpa okimitak ikniuan, yejua xonotlakuepilti, yej okimititi ika kintlasojtlaya niman okintlapopolui (Gén. 45:4, 5). ¿Tleka ijkon okichiuj? Pampa kuajli otlanemili. Yejua xsan tlanemilijtoya itech tlen xkuajli okixnamik, yej otlanemili itech tlen Jehová kinekiya manochiua (xpoua Génesis 50:19-21). ¿Tlenon tiueli itech José? Ika tla yakaj mitsyolkokoua, maka xnemili tlen xkuajli itech Jehová noso maka xnemili ika toTajtsin yomitsilkauj. Xtlanemili itech kenon Jehová mitspaleuijtika xtlaxiko. Noijki, nochipa xtetlapopolui niman xkilnamiki ika tla melauak titetlasojtla, tikintlapopoluis akin mitschiuiliaj tlen xkuajli (1 Ped. 4:8).

5. ¿Kenon Miqueas okiteititi ika nochipa kipiaya kuajli tlamachilistli ijkuak okichiuilijkej tlen melak xkuajli?

5 Matikitakan tlen ipan opanok Miqueas, b se tlayekanketl akin chanti Sudamérica. Sejpa katka, yejua okimachili ika sekimej tlayekankej okichiuilijkej tlen melak xkuajli. Yejua techijlia: “Xkeman ijkon ninomachiliaya. Melak ninajmanaya. Xueliya nikochiya niman melak nichokaya pampa xnikmatiya tlenon nikchiuas”. Maski ijkon, Miqueas okiteititi ika kipiaya kuajli tlamachilistli niman onokojtili xok kinemilis tlen xkuajli. Miyekpa kinotsaya Jehová niman kitlajtlaniliaya iespíritu santo para uelis tlaxikos. Noijki, kitejtemouaya tlen ueliskia kipaleuis ipan toamatlajkuiloluan. ¿Tlenon mitsmachtia tlen ipan onochiuj tokniuj? Ika tla tikmachilia ika se tokniuj omitsyolkoko, maka nimantsin xkualani nion maka xnemili tlen xkuajli, pampa tejua xtikmati tleka yejon tokniuj ijkon okijto noso tleka ijkon okichiuj. Kuakon, xkijli Jehová nochi tlen tikmachilia niman xkijli mamitspaleui xkasikamati yejon tokniuj. Tla ijkon tikchiua, xtiknemilis ika yejon tokniuj kinekiya mitsyolkokos niman tiknekis tiktlapopoluis (Prov. 19:11). Xkilnamiki ika Jehová kitstika nochi tlen mopan panotika, niman mitspaleuis xtlaxiko (2 Crón. 16:9; Ecl. 5:8).

IJKUAK TECHMELAJKATLALIAJ

6. ¿Tleka noneki xkilnamikto ika Jehová mitsmelajkatlalia pampa mitstlasojtla? (Hebreos 12:5, 6, 11).

6 Kemantika melak teyolkoko ijkuak yakaj techmelajkatlalia. San ika, tla san tiknemilijtokej kenon melak toyolkokouaj, ueliskia tiknemiliskej ika xkinamikiya matechmelajkatlalikan noso ika melak xkuajli ken otechmelajkatlalijkej. Noijki ueliskia tikilkauaskej ika Jehová techmelajkatlalia pampa techtlasojtla (xpoua Hebreos 12:5, 6, 11). Tla san titlanemiliaj itech kenon tomachiliaj, Satanás uelis techixnamikis. Yejua kineki maka matokauilikan ika Jehová matechmelajkatlali niman noijki kineki matiktlalkauikan Jehová niman tlanechikojli. Tla tejua yomitsmelajkatlalijkej, ¿tlenon uelis mitspaleuis xteititi ika nochipa tikpiya kuajli tlamachilistli?

Pedro yolyemanki katka, xokualan ijkuak okinotskej niman okinokauili makimelajkatlalikan, ijkon ouel más okitekichiuili Jehová. (Xkita párrafo 7).

7. a) Ijkon ken nesi ipan tlaixkopinaltin, ¿tlen tekitl Jehová okimakak Pedro pampa okinokauili makimelajkatlalikan? b) ¿Tlenon tiuelij itech Pedro?

7 Xmokauili mamitsmelajkatlalikan niman xmopatla. Miyekpa, Jesús okajuak Pedro imixpan apóstoles (Mar. 8:33; Luc. 22:31-34). Kanaj ijkuak Pedro kimelajkatlaliayaj, yejua melak pinauiya. Maski ijkon, yejua nochipa omelajkanen itech Jesús, kinokauiliaya makimelajkatlalikan niman xok kichiuaya tlen xkuajli yokichiujka. Niman, ¿tlenon opanok pampa ijkon okichiuj Pedro? Jehová okiteochiuj pampa omelajkanen niman okimakak más tekitl ipan tlanechikojli (Juan 21:15-17; Hech. 10:24-33; 1 Ped. 1:1). ¿Tlenon tiueli itech Pedro? Ika noneki timokauilis mamitsmelajkatlalikan niman timopatlas maski ueliskia tipinauis. Tla ijkon tikchiua, más uelis tiktekichiuilis Jehová niman más uelis tikinpaleuis tokniuan.

8, 9. ¿Kenon onomachili Bernardo ijkuak okimelajkatlalijkej, niman tlenon okipaleui makipatla ken tlanemiliaya?

8 Matikitakan tlen ipan onochiuj Bernardo, se tokniuj akin chanti Mozambique. Yejua okikuilijkej itekiyo ken tlayekanketl. ¿Kenon onomachili? Yejua techijlia: “Melak ninoyolkokouaya pampa xonikuelitak ijkuak onechmelajkatlalijkej”. Bernardo xkinekiya ika tokniuan ipan tlanechikojli xkuajli itech matlanemilikan. Yejua kijtoua: “Oniuejkauj seki metstin para nikitas ika kuajli ijkuak onechmelajkatlalijkej niman para oksejpa nitlaneltokas itech Jehová niman itech ikalpan”. ¿Tlenon okipaleui?

9 Bernardo okipatlak ken tlanemiliaya. Yejua kijtoua: “Ijkuak nitlayekanketl katka, nikinpouiliaya tokniuan Hebreos 12:7 niman ijkon makitakan ika melak kuajli ijkuak Jehová techmelajkatlalia. Kuakon oninotlajtolti: ‘¿Akinomej noneki kichiuaskej tlen kijtoua yejuin tlaxelojli?’. Nochimej itekipanojkauan Jehová. Niman yejon kijtosneki ika nejua noijki noneki nikchiuas tlen ompa kijtoua”. ¿Tlenon más okichiuj Bernardo para tlaneltokas itech Jehová niman itech ikalpan? Okixelo tiempo para más kiamapouas Biblia niman más itech tlanemilis. Niman maski kajmanaya tlen tokniuan kijtoskiaj itech, yejua nochipa imiuan ontenojnotsaya niman tlanankiliaya ipan tlanechikoltin. Sakin, oksejpa opeuj tlapaleuiya ken tlayekanketl. Tla tejua yomitsmelajkatlalijkej, ken Bernardo, kanaj melak otipinauj, san ika, timitsyolchikauaj xmokauili mamitsmelajkatlalikan niman xnekto timopatlas (Prov. 8:33; 22:4). c Tla ijkon tikchiua, kuajli xmatsto ika Jehová mitsteochiuas pampa xtiktlalkauiya niman noijki pampa xtiktlalkauiya ikalpan.

IJKUAK OUIJTIKA TIKITAJ TITETLAKAMATISKEJ PAMPA ITLAJ ONOPATLAK IPAN IKALPAN TOTAJTSIN

10. ¿Tlenon onopatlak ipan kalpan Israel?

10 Ijkuak itlaj nopatla ipan ikalpan toTajtsin, kanaj uelis ouijtika tikitaskej titetlakamatiskej. Tla xtotlajpiyaj, hasta ueliskia tiktlalkauiskej Jehová. Matitlanemilikan itech tlen yeuejkaui opanok ipan kalpan Israel. Ijkuak Jehová okimakak Moisés tlanauatiltin, israelitas ononek kipatlaskej seki tlen kichiuayaj. Ijkuak xonkatka Tlanauatijli, akin kiyekanaya se familia noijki kichiuaya tlen san teopixkej kinmelauaya kichiuaskej, kichijchiuaya se tlaixpan niman kitlauentlaliliaya Jehová niman ijkon makintlapopolui ichanejkauan (Gén. 8:20, 21; 12:7; 26:25; 35:1, 6, 7; Job 1:5). San ika, ijkuak Jehová okinmakak israelitas Tlanauatijli, akin kinyekanaya ichanejkauan xok ueliskia ijkon kichiuas. ¿Tleka? Pampa Jehová okijto ika san ichanejkauan Aarón ueliskia yeskej teopixkej. Desde ijkuakon, tla yakaj akin kiyekanaya se familia niman xualeuaya itech ichanejkauan Aarón kichiuaya itekiyo se teopixki, ueliskia mikis (Lev. 17:3-6, 8, 9). d ¿Kanaj ipampa yejuin Coré, Datán niman Abiram, niman 250 akin tlayekanayaj ipan kalpan Israel okixnamijkej Moisés niman Aarón? (Núm. 16:1-3). Xtikmatij. San ika, Coré niman akin okipaleuijkej xomelajkanenkej itech Jehová. Tla itlaj nopatla ipan ikalpan toTajtsin, ¿tlenon uelis tikchiuas tla ouijtika tikita titetlakamatis?

Cohatitas xokualankej ijkuak okinmakakej se yenkuik tekitl. Sekimej nokuikatiayaj kampa iteopan toTajtsin, sekimej nemiyaj kampa puerta, niman oksekimej nemiyaj kampa tlayejyeuayaj. (Xkita párrafo 11).

11. ¿Tlenon tiuelij itech cohatitas?

11 Ika nochi moyojlo xtetlakamati ijkuak itlaj nopatlas ipan ikalpan toTajtsin. Ijkuak israelitas kistinemiyaj tlaluaktli, on cohatitas kipiayaj se kualtsin tekitl. Sekimej cohatitas kitkiyaj on Arca imixpan nochimej ijkuak israelitas nejkuaniayaj (Núm. 3:29, 31; 10:33; Jos. 3:2-4). ¡Melak kualtsin katka intekiyo! San ika, ijkuak israelitas okinoyaxkatijkej tlajli tlen Jehová okinmakak, xok nonekiya kitkitinemiskej on Arca. Kuakon, ijkuak tekiuajtitoya Salomón, sekimej cohatitas nokuikatiayaj, sekimej nemiyaj ipan puerta, niman oksekimej nemiyaj kampa tlayejyeuayaj (1 Crón. 6:31-33; 26:1, 24). Maski yeuejkaui cohatitas okipixkej se kualtsin tekitl, Biblia xkijtoua tla cohatitas kualaniyaj noso tla kinekiyaj okse tekitl tlen más ueyi kijtosneki. ¿Tlenon tiueli itech cohatitas? Ika noneki nochipa titlapaleuis ijkuak itlaj nopatlas ipan ikalpan toTajtsin, noneki ijkon tikchiuas maski mitspatiliskej motekiyo. Ika moyojlo xchiua tekitl tlen mitsmakaskej. Xkilnamiki ika Jehová xmitspatiojkaita ipampa tekitl tlen tikpiya ipan ikalpan, yejua mitspatiojkatia pampa tikchiua tlen mitsnauatia (1 Sam. 15:22).

12. ¿Kenon onomachili Zaira ijkuak xok otlapaleui Betel?

12 Matikitakan tlen ipan onochiuj Zaira, se tokniuj siuatl akin chanti Oriente Medio. Yejua melak kuelitaya tlapaleuis Betel niman ompa otlapaleui kanaj ipantsin 23 xiuitl. San ika, sakin okontitlankej ken precursora especial. Yejua kijtoua: “Melak ninoyolkokouaya, niknemiliaya ika xtlaj ika nitepaleuiaya niman ninotlajtoltiaya tlenon xkuajli onikchiuj”. Teajman ika sekimej tokniuan tlakamej niman siuamej akin nemiyaj ipan itlanechikol más kiyolkokouayaj pampa kijliayaj: “Tla kuajli tikchiuaskia motekiyo, ok tinemiskia Betel”. Zaira melak najmanaya niman chokaya ika tlayoua. San ika, yejua kijtoua: “Kuajli nikmatstoya ika Jehová melak nechtlasojtla niman nochipa onitlaneltokak itech ikalpan”. ¿Tlenon okipaleui Zaira makiteititi ika kipiya kuajli tlamachilistli?

13. ¿Tlenon okipaleui Zaira oksejpa kuajli matlanemili?

13 ¿Tlenon okipaleui Zaira oksejpa kuajli matlanemili? Okiamapouj seki tlamachtiltin ipan toamatlajkuiloluan kampa tlajtouaya itech tlen kixnamiktoya. Melak okipaleui tlamachtijli tlen uajlauj ipan La Atalaya del 1 de febrero de 2001, tlen itoka “Usted puede afrontar el desánimo”. Ipan yejuin tlamachtijli noteneua tlen ipan onochiuj Marcos, akin okijkuilo ilibro. Kanaj yejua noijki onomachili ken Zaira ijkuak okipatilijkej itekiyo. Zaira kijtoua: “Melak onechyolseui ijkuak onikpouj tlen ipan opanok Marcos”. Zaira okinokauili ika iamigos makipaleuikan, onosentlali imiuan tokniuan niman xok otlanemili itech tlen kixnamiktoya. Okasikamat ika Jehová kiyekana ikalpan ika iespíritu santo niman ika tokniuan akin tlayekanaj yemelak kitlasojtlaj. San ika, noijki okasikamat ika ikalpan toTajtsin kita ika más ueyi kijtosneki manochiua on tekitl tlen Jehová yotechmakak.

14. ¿Tlenon onopatlak ipan itlanechikol Vlado, niman tlenon okipaleui matetlakamati?

14 Matitlajtokan itech Vlado, se tlayekanketl akin chanti Eslovenia niman kipiya 73 xiuitl. Yejua xmás okuelitak ijkuak itlanechikol okisentlalijkej iuan okse tlanechikojli niman okitsajkej kampa nosentlaliayaj. Yejua techijlia: “Kampa tosentlaliayaj melak kualtsin katka, xnikasikamatiya tleka nonekiya kitsakuaskej. Melak onechkualani pampa kemach yotikyektlalijkaj. Nejua nikojxinketl niman onikinchijchiujka seki muebles tlen ompa tikinkuiyaj. Noijki, pampa okinsentlalijkej totlanechikoluan, miyek onopatlak niman tejuamej akin tiuejueyimej ouijtika otikitakej”. ¿Tlenon okipaleui Vlado matetlakamati? Yejua kijtoua: “Ijkuak itlaj nopatla ipan ikalpan toTajtsin melak techpaleuiya tla titetlakamatij. Tla titetlakamatij aman, noijki ijkon tikchiuaskej ika tlayekapan”. ¿Kanaj tejua noijki ijkon mopan panotika? ¿Kanaj motlanechikol yokisentlalijkej iuan okse tlanechikojli, noso kanaj yomitsmakakej se yenkuik tekitl? Maka xmajmana. Jehová mitsasikamati. Tla tejua titetlakamati niman timelajkanemi itech Jehová niman itech ikalpan, yejua melak mitsteochiuas (Sal. 18:25).

NOCHIPA XPIYA KUAJLI TLAMACHILISTLI

15. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij tikteititiskej ika tikpiyaj kuajli tlamachilistli ijkuak itlaj nopatlas ipan totlanechikol?

15 Pampa tinemij ipan itlamiyan tonaltin, uelis tikixnamikiskej tlen ouijtika ipan tlanechikojli, niman yejon ueliskia kichiuas maka matimelajkanemikan itech Jehová. Ika yejon, nochipa matikteititikan ika tikpiyaj kuajli tlamachilistli. Tla tiknemiliaj ika se tokniuj otexchiuili tlen xkuajli, maka san matitlauelmiktokan. Niman tla techmelajkatlaliaj, maka matiktlauelkakikan niman matokojtilikan matopatlakan, maski kanaj otipinaujkej ijkuak otechmelajkatlalijkej. Niman tla kemantika ikalpan toTajtsin kipatla itlaj ipan motlanechikol noso mitspatiliaj motekiyo, ika nochi moyojlo xtetlakamati niman xmokauili mamitsyekana.

16. ¿Tlenon uelis tikchiuas tla tikneki nochipa titlaneltokas itech Jehová niman itech ikalpan?

16 Tejua uelis titlaneltokas itech Jehová niman itech ikalpan ijkuak tikixnamikis tlen ouijtika. Niman uelis ijkon tikchiuas tla nochipa tikpiya kuajli tlamachilistli. Yejuin kijtosneki ika xnoneki nimantsin tikualanis, noneki kuajli titlanemilis, niman titlanemilis ijkon ken Jehová tlanemilia. Xmomachti itech itekipanojkauan toTajtsin akin okixnamijkej tlen tejua tikixnamiktok niman itech yejon xtlanemili. Xtlajtlanili Jehová mamitspaleui niman maka xmoxelo intech tokniuan. Tla ijkon tikchiua, Satanás xuelis mitsxelos itech Jehová nion itech ikalpan (Sant. 4:7).

TLAKUIKAJLI 126 Xtlatlachixtokan niman xkojtitokan

a Tlen tikixnamikij ipan tlanechikojli ueliskia kichiuas maka matimelajkanemikan itech Jehová nion itech ikalpan. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej yeyi tlemach tlen ueliskia panos ipan tlanechikojli, niman noijki tikitaskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon nochipa timelajkanemiskej itech Jehová niman itech ikalpan.

b Seki tokayomej yonopatlakej.

c Uelis tiknextis seki tlen mitspaleuis ipan tlamachtijli tlen itoka “¿Le gustaría recuperar su privilegio de servicio?”, itech La Atalaya del 15 de agosto de 2009.

d Tlanauatijli kijtouaya ika tla yakaj kiyekanaya se familia niman kinekiya kimiktis se yolkatl para kikuas, nonekiya kuikas santuario. San ika, akin uejka chantiyaj itech santuario, Jehová okinkauili san yejuamej makinmiktikan inyolkauan (Deut. 12:21).