Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Jehová otechyolchikauj ipan guerra niman ijkuak tiyolseujtoyaj

Jehová otechyolchikauj ipan guerra niman ijkuak tiyolseujtoyaj

Paul: Melak tiyolpaktiayaj pampa yetiajtoyaj Liberia (África Occidental) ken misioneros ipan noviembre de 1985. Avión onotelti Senegal. Anne okijto: “Ipan se hora yetinemiskej Liberia”. San ika, ijkuak ijkon okijto, onotemakak yejuin anuncio: “Akin yauej Liberia noneki temoskej pampa tlaltikpakchanejkej yopeuj kixnamikij tekiuaj niman xuelis ompa toteltiskej”. Otokaujkej Senegal imiuan sekimej misioneros majtlaktli tonaltin. Ipan noticias kijtouayaj ika kinuikayaj melak miyekej mijkatsitsintin ipan camiones, niman tekiuaj xkinkauiliaya makisakan tlaltikpakchanejkej pampa tla kisayaj, kinmojmotlayaj.

Anne: Tejuamej xsajnoye tikuelitayaj tikisaskej. Desde ijkuak nikonetl, nechixmatij ken “Mojkasiuatsintli”, pampa hasta para nipanos ipan ojtli melak nechmojtia. San ika, tiknektoyaj tiaskej kampa otechtitlankej.

Paul: Anne niman nejua otitlakatkej Inglaterra, kampa ikalakiyan tonaltsintli. Nejua nichantiya kanaj 8 kilómetros ika uejka de kampa chantiya Anne. Ijkuak otitlankej tomachtiaj secundaria, nimantsin otochiujkej precursores. Tiomemej tiknekiyaj chikauak tiktekichiuiliskej Jehová. Notajuan niman inan Anne nochipa otechyolchikaujkej niman melak otechpaleuijkej. Ijkuak nikpiaya 19 xiuitl onechnotskej Betel, niman ipan 1982 oninonamikti iuan Anne, niman ijkuakon yejua noijki okalak Betel.

Ijkuak otitlankej tomachtiaj Galaad, 8 de septiembre de 1985.

Anne: Melak tikuelitayaj Betel. San ika, nochipa otiknekkej titlapaleuiskej kampa xmás miyekej nemiyaj tokniuan. Niman Betel, otitekitkej imiuan tokniuan akin misioneros katkaj, niman yejon okichiuj más matiknekikan oksekan tontlapaleuiskej. Ipan yeyi xiuitl, sejse yeuajli tikijliayaj Jehová ika yejon tlen tiknekiyaj. Ika yejon, melak otiyolpakkej ijkuak otechnotskej iTlamachtil Galaad número 79 ipan 1985. Otechtitlankej Liberia, África Occidental.

INTLASOJTLALIS TOKNIUAN MELAK OTECHYOLCHIKAUJ

Paul: Otiajkej ipan kachtopa avión tlen okikauilijkej mauiya Liberia. Ijkuak otajsikej, ok melak xkuajli tlen panotoya niman tlaltikpakchanejkej ok xkinkauiliayaj makisakan. Nochimej melak nomojtiayaj, niman maski san kikakiyaj se carro, melak mojkamikiyaj niman notlatlalouayaj. Mojmostla ika teotlak tikamapouayaj Salmos para tiyolseuiskej. Maski ijkon, melak tikuelitayaj ompa titlapaleuiskej. Anne misionera katka, niman nejua nitekitiya Betel iuan tokniuj John Charuk. a Melak miyek oniuel itech tokniuj pampa yejua youejkaujka Liberia niman kuajli kimatstoya tlenon kixnamikiyaj tokniuan.

Anne: ¿Tleka melak tikuelitayaj tinemiskej Liberia? Ipampa tokniuan. Yejuamej melak tetlasojtlayaj niman melajkanemiyaj. Nimantsin kuajli imiuan otouikakej niman opeuj tikimitaj ken tochanejkauan. Tlen techijliayaj melak okichikauj totlaneltok, niman kampa titenojnotsayaj melak kuajli techkakiyaj. ¡Tlaltikpakchanejkej hasta kualaniyaj ijkuak xtiuejkauiyaj imiuan tonojnotsayaj! Miyekej nonojnotsayaj itech Biblia ipan ojtli, ika yejon, xouijtika katka tajsiskej kampa nemiyaj niman imiuan tonojnotsaskej. Melak miyekej tikinmachtiayaj niman hasta xtiueliyaj nochimej tikinmachtiayaj. ¡Tikpiayaj se tekipachtli tlen melak kualtsin!

TIYOLCHIKAUJTOYAJ MASKI TITOMOJTIAYAJ

Tikinseliaj tokniuan akin cholojtinemij ne Betel de Liberia, 1990.

Paul: Ipan naui xiuitl, xok más panouaya tlen xkuajli. San ika, ipan 1989 opeuj se guerra niman nochi onopatlak. Ipan 2 de julio de 1990, akin teixnamikiyaj okinotlatkitijkej kampa nisiuj onkatka Betel. Kuakon, yeyi metstli tikaltsaktoyaj niman xueliya tikomonnotsayaj tochanejkauan nion tokniuan akin nemiyaj ipan oficina kampa noyekanaj nochi isucursales iteixpantijkauan Jehová. Xnemiya se tekiuaj, xonkatka tlakuajli niman miyekpa noixnamikilouaya. Yejuin tlauejli ouejkauj 14 xiuitl ipan yejon país.

Anne: Kalpantsitsintin noixnamikiyaj niman nomiktiayaj. Akin teixnamikiyaj teposyojkej katkaj niman san kenijki notlakentiayaj niman tlakijkixtiayaj ipan kaltin. Sekimej nion xok kinyolkokouaya kinmiktiskej tlaltikpakchanejkej, kitayaj kentla san kinmiktiskiaj kuanakamej. Kintsakuayaj ojtin niman akin ompa panouayaj kinmiktiayaj niman ompa kinnenepanouayaj, niman yejuin noijki panouaya nisiuj sucursal. Sekimej tokniuan okinmiktijkej, niman omemej misioneros akin melak tikintlasojtlayaj noijki okinmiktijkej.

Miyekej tokniuan, maski ueliskia kinmiktiskej, okinmiyankej tokniuan akin ualeuayaj ipan kalpantsitsintin akin kintlaueltokayaj niman kinmiktisnekiyaj. Sekimej misioneros niman betelitas noijki ijkon okichiujkej. Ne Betel, miyekej tokniuan otikimiyankej, sekimej tlatsintlan nokauayaj niman sekimej tlakpak nokauayaj. Paul niman nejua san sekan tinemiyaj iuan se familia akin chikomemej katkaj.

Paul: Mojmostla, akin teixnamikiyaj kinekiyaj kalakiskej niman ijkon kitaskej tla yakaj tikiyantoyaj. Ika yejon, otikitakej kenijki uelis tikintlajpiyaskej tokniuan. Nauimej tokniuan tlajpiayaj: omemej ontlachixtoyaj ipan se ventana niman omemej nemiyaj kampa portón. Tla tokniuan akin nemiyaj kampa portón kinpiayaj inmauan inyekapan, kijtosnekiya ika xtlaj panouaya. San ika, tla kintlaliayaj inmauan inkuitlapan, kijtosnekiya ika akin teixnamiktoyaj melak kualantoyaj, kuakon akin ontlachixtoyaj ipan ventana nimantsin kinmiyanayaj tokniuan.

Anne: Opanok seki semanas niman tokniuan xok ouelkej okinteltijkej akin teixnamikiyaj niman okalakkej Betel. Nejua oninokaltsak baño iuan se tokniuj siuatl pampa ompa tikpiayaj kampa ueliskia niyanas. Tikpiayaj kampa tikinmejyeuayaj totlakenuan niman ompa otikyekchiujkaj kampa ueliskia niyanas. Tokniuj onotetstilijtiuets. San ika, akin teixnamikiyaj teposyojkej katkaj niman onechtokakej ijkuak nitlejkotiaya escaleras. Melak kualantiayaj niman opeuj kitopeuaj puerta niman Paul okimijli: “Xtechchiakan, nosiuauj nemi baño”. San ika, ijkuak oniktlapacho kampa oniyan tokniuj, onitlakakalats niman achijtsin oniuejkauj para oksejpa nitlayekchiuas. Melak oninomojti niman opeuj melak nikuekuetlaka. Nikmatstoya ika xueliskia ijkon nikisas pampa kinemiliskiaj ika itlaj nikiyantoya. Kuakon, san ichtakatsin oniknots Jehová niman oniktlajtlanili manechpaleui. Sakin, oniktlapo puerta niman xnikmati kenijki, san ika, kuajli onikintlajpalo. Se hasta neka ika onechmapeuj niman onotlalojtiuets kampa tikinmejyeuaj totlakenuan, okitlapo niman otlatejtemo, san ika, xtlaj okinexti. Sakin oyajkej niman oksekan otlatejtemotoj niman hasta tlakpak noijki otlatejtemotoj, san ika, xtlaj okinextijkej.

TLAUIJLI OK PETLANTOYA

Paul: Miyek metstin xmás otikpixkej tlakuajli. San ika, xkeman otechpolo tlen ika tikchikauaskiaj totlaneltok niman yejon melak otechkojtili. Miyekpa ika kualkan xtikpiayaj tlen tijkuaskej, san ika, nochipa tikamapouayaj texto diario niman Biblia niman yejon katka ken totlakual. Tikmatstoyaj ika Biblia techkojtiliskia para titlaxikoskej.

Tla tlamiskia tlen tijkuayaj niman tlen tikoniyaj, nonekiskia tijkauaskej Betel niman akin tikimiyantoyaj kinmiktiskiaj. Kemantika, Jehová techmakaya tlen tijkuaskej ken xkeman tiknemiliayaj niman nesiya kentla kinchiuaya milagros. Yejua nochipa otechmakak tlen techpolouaya niman otechpaleui maka sajnoye matomojtikan.

Ipan yejon país melak xkuajli tlen panotoya, san ika, iTlajtol toTajtsin techyolchikauaya. Tokniuan nonekiya choloskej niman ijkon xkinmiktiskej, san ika, nochipa chikaujtoya intlaneltok niman xsanoyej nomojtiayaj maski melak xkuajli tlen panotoya. Sekimej kijtouayaj ika yejon guerra kinmachtijtoya niman ijkon ueliskiaj tlaxikoskej ijkuak panoskia ueyi tlajyouilistli. Ipan tlanechikoltin, miyekej tlayekankej niman tokniuan telpokamej onoyolchikaujkej niman ijkon kinpaleuiskej tokniuan. Tokniuan tlakamej niman tokniuan siuamej akin oksekan yayaj nochipa san sekan nemiyaj. Yejuamej nochipa otenojnotskej niman kinpanoltiayaj tlanechikoltin kampa melak kojyo niman kijtouayaj ika ompa katka “Kajli kampa tosentlaliaj”. Pampa tokniuan kinpanoltiayaj tlanechikoltin niman tenojnotsayaj, melak kinyolchikauaya niman kinpaleuiaya matlaxikokan. Ijkuak tikinpaleuiayaj tokniuan, melak techyolchikauaya ijkuak tikitayaj ika tokniuan kitlajtlaniyaj inmorral niman ijkon uelis ompa kitkiskej tlen ika tenojnotsaskiaj niman xkitlajtlaniyaj intlaken. Niman pampa tlaltikpakchanejkej melak najmanayaj niman melak nomojtijtoyaj ipampa guerra, melak kuajli kikakiyaj on kuajli tlajtoltin. Melak kinmojkatlachialtiaya ijkuak kitayaj kenijki tokniuan melak yolpakiyaj. Yejuamej petlaniyaj ken se tlauijli tlen onka itlajkotian tlayoualyotl (Mat. 5:​14-16). Niman pampa tokniuan melak yolpakiyaj, hasta sekimej akin teixnamikiyaj onochiujkej tokniuan.

JEHOVÁ OTECHKOJTILI IJKUAK OTIKINKAUJTEUJKEJ TOKNIUAN

Paul: Makuilpa ononek tikisaskej itech yejon país: yexpa nimantsin otiuajtokuepkej, san ika, okpa otiuejkaujkej se xiuitl para tiuajtokuepaskej. Se misionera melak kuajli okijto kenijki tomachiliayaj: “Ne Galaad mitsmachtiskej ika noneki melak tikintlasojtlas tokniuan kampa mitstitlaniskej, niman ijkon otikchiujkej. Ika yejon, melak techyolkokouaya ijkuak tikinkaujteuayaj tokniuan pampa kixnamiktoyaj tlen melak ouijtika”. San ika, tipakiyaj pampa ueliya tikinpaleuiayaj tokniuan akin chantiyaj Liberia maski xtinemiyaj ipan yejon país.

Melak otiyolpakkej ijkuak otokuepkej Liberia ipan 1997.

Anne: Ipan mayo de 1996, tinauimej otikiskej itech sucursal niman otiajkej ipan se carro para tikimitkiskej seki amamej tlen melak nonekiyaj. Nonekiya tiaskej 16 kilómetros niman ijkon tikomonkauaskej kampa xmás itlaj nochiuaya. San ika, ijkuak otajsikej, okalakkej akin tlaixnamikiyaj. Yejuamej melak kualantoyaj niman opeuj tlamojmotlaj, otechteltijkej niman tiyeyimej otechtemoltijkej, san ika, Paul niman tocarro okuikakej. Ompa otokaujkej niman xtikmatiyaj tlenon tikchiuaskej. San totokatsin, otikonitakej Paul uajnejnentiaya niman uajyeschijchipintiaya ipan ixkuateuj. Niman pampa melak tojlan katka, otiknemilijkej ika okixkuamotlakej, san ika, sakin otiknemilijkej ika tla kixkuamotlaskiaj, xueliskia uajnejnentiaskia. Sakin otikmatkej ika akin tlaixnamikiyaj okimapeujkej Paul para kikixtiskej ipan carro, ika yejon, okikokojkej.

Otikitakej se carro tlen kuikatinemiyaj soldados niman ompa yotlejkokaj miyekej tlaltikpakchanejkej niman melak nomojtijtoyaj, kuakon, noijki ompa otitlejkokej. Akin kuikaya carro san totoka opeuj kinejnemiltia niman yetiuetsiyaj. Kuakon otiktsajtsilijkej para manotelti, san ika, xotechkak pampa melak nomojtitoya. Maski ijkon, xotomakaujkej. Ijkuak otajsikej, melak yotomojtijkaj niman hasta yotisejsepoujkaj pampa melak chikauak titajsitiayaj.

Paul: Xtikpiayaj totlaken, san tikpiayaj tlen tiknakijtiayaj tlen melak yotsokuiliujka niman yotsatsayanka. Ototlajtlatakej niman timojkatlachixtoyaj pampa xotimikkej. Otikochkej inakastlan helicóptero tlen melak yokikojkoyonijkaj ika balas, niman uajmostla otechuikakej Sierra Leona ipan yejon helicóptero. Melak tiktlasojkamatiyaj pampa tiyoltoyaj, san ika, noijki techtekipachouayaj tokniuan.

JEHOVÁ OTECHKOJTILI PARA UELIS TIKXIKOSKEJ OKSEKI TLEN OTIKIXNAMIKKEJ

Anne: Otajsikej Betel de Freetown, ne Sierra Leona, niman ompa tokniuan melak kuajli techtlajpiayaj. San ika, opeuj nikilnamiki nochi tlen xkuajli topan yopanoka. Ika tonajli, nochipa san nitlatlachixtoya niman melak ninomojtijtoya, niman nochi tlen onkatka noyeualiujyan xkuajli nikitaya, niknemiliaya ika san nitemiktoya. Ika yeuajli ninokuiteuaya melak nikuekuetlakatoya niman yoninitonijka pampa niknemiliaya ika itlaj xkuajli panos. Xueliya ninijyotiaya. Paul nechnapalouaya niman nouan kichiuaya teoyotl. San sekan tikintlakuikayaj totlakuikaluan hasta ijkuak xonikuekuetlakaya. Oniknemili ika yonitlamachilispoliujka niman ika xok ueliskia nimisionera yes.

Xkeman nikilkauas tlen sakin opanok. Ipan yejon semana otikinselijkej ome revistas. Se katka ¡Despertad! del 8 de junio de 1996. Kipiaya se tlamachtijli tlen itoka “Qué hacer ante los ataques de pánico”, niman onikajsikamat tlenon nopan panotoya. Okse revista katka La Atalaya del 15 de mayo de 1996, ompa uajlauj se tlamachtijli tlen itoka “¿De dónde proviene su fuerza?”. Ompa uajnestiaya se papalotl niman nesiya ika yonokokojka ipan imastlakapaluan, niman kijtouaya ika ijkon ken se papalotl ok ueliya patlaniya niman tlakuaya maski yonomastlakapalkokojka, tejuamej itechkopa iespíritu santo Jehová ueliskia ok tikinpaleuiskej oksekimej maski melak xkuajli tlen topan yopanoka. Yejuin tlamachtiltin tlen Jehová otechinmakak melak onechpaleui ipan yejon tonaltin niman onechmakak kojtilistli tlen nechpolouaya (Mat. 24:45). Más oninomachti itech yejon niman onikinsentlali tlamachtiltin ipan se carpeta, yejon melak onechpaleui. Sakin xok más niajmankamikiya.

OTOKOJTILIJKEJ PARA TOMATISKEJ

Paul: Nochipa ijkuak tokuepayaj Liberia melak tiyolpakiyaj pampa tikmachiliayaj kentla tokuepaskiaj tochan. Itlamiyan 2004, itikuikayaj 20 xiuitl kampa otechtitlankaj matitlapaleuitij. Guerra yotlanka niman yepeuaskiaj kiyektlaliskiaj sucursal. San ika, san totoka otechijlijkej tla ueliskia oksekan tontlapaleuiskej.

Xtikmatiyaj tlenon tikchiuaskej. Tejuamej melak yotomatkaj imiuan tokniuan niman xtiknekiyaj tikinkaujteuaskej. Tejuamej yotikinkaujteujkaj tochanejkauan ijkuak otiajkej Galaad niman yotikitakaj kenijki Jehová melak yotechteochiujka pampa otikauilijkej matechtekitilti ken yejua kineki. Kuakon otiknekkej oksekan tontlapaleuiskej niman otiajkej Ghana.

Anne: Melak otichokakej ijkuak otikiskej de Liberia. Melak otechmojkatlachialti tlen otechijli tokniuj Frank akin melak tlamachilise. Yejua otechijli: “Noneki nentechilkauaskej”. Niman sakin okijto: “Tikmatstokej ika xnentechilkauaskej, san ika, melak noneki ika nochi nemoyojlo xkintlasojtlakan tokniuan ne Ghana. Yejuin tekitl ualeua itech Jehová, kuakon xkinpaleuikan tokniuan”. Tlen otechijli melak otechyolchikauj para uelis tiaskej kampa miyekej xtlaixmatiyaj niman kampa tejuamej xakaj tikixmatiyaj.

Paul: Melak nimantsin opeuj tikintlasojtlaj tokniuan ne Ghana. Ipan yejon país, nemiyaj miyekej iteixpantijkauan Jehová. Melak miyek otiuelkej itech tokniuan pampa yejuamej melajkanemiyaj itech Jehová niman chikauak kipiayaj intlaneltok. San ika, ijkuak yotiuejkaujkaj 13 xiuitl ne Ghana, otechijlijkej tla ueliskia tontlapaleuiskej Kenia, isucursal África Oriental. Maski melak tikintemouayaj tokniuan akin otikimixmatkej kampa titlapaleuijtoyaj, nimantsin noijki opeuj touikaj imiuan tokniuan akin chantiyaj Kenia. Niman hasta aman nikan titlapaleuijtokej kampa melak onka miyek tekitl.

Tikimixmatij tokniuan akin imiuan yopeuj touikaj ne África Oriental, ipan 2023.

IJKUAK TONTLALNAMIKIJ

Anne: Nochi nonemilis yonikixnamik tlen ouijtika niman miyekpa yoninomomojti. Niman tlen xkuajli mopan nochiuas sakin mitskualotlas niman kichiuas maka kuajli xmomachili. Jehová xkichiuas se milagro para techtlajpiyas. Nochipa ijkuak nijkaki ika tlamojmotlaj, melak ninomojtia niman nimasejsepoui. San ika, Jehová melak nechpaleuiya niman kemantika techpaleuiya intechkopa tokniuan. Noijki yonikitak ika tla kuajli tomachtiaj, Jehová techpaleuis matinemikan kampa titlapaleuijtokej.

Paul: Kemantika techtlajtoltiaj: “¿Nentlauelitaj kampa nentlapaleuijtokej?”. Ipan seki países melak tlakualtsinkan, san ika, san totoka uelis peuas nochiuas tlen xkuajli niman tlamomojtijkan yes. Kuakon, ¿tlenon tikuelitaj? Tikuelitaj ika ompa nemij tokniuan akin tikimitaj ken tochanejkauan. Maski tlamantik ken otoskaltijkej niman tlamantik kampa tiualeuaj, tinochimej san noijki ken titlanemiliaj. Nochipa ijkuak kanaj tontlapaleuiyaj, tiknemiliaj ika tikomonyolchikauaskej tokniuan, san ika, xijkon panoua pampa tokniuan yejuamej akin techyolchikauaj.

Nochipa ijkuak tiauej okse país, tikitaj se milagro tlen nochiujtika: nochiuiyan nemij tokniuan. Tla nochipa tinemij ipan ikalpan Jehová, nochipa tikinpiyaskej tochanejkauan akin kichiuaj matomachilikan kentla tinemiskiaj tochan. Kuajli tikmatstokej ika tla nochipa topaleuiyaj itech Jehová, yejua techkojtilis (Filip. 4:13).

a Xkita kampa tokniuj John Charuk tlajtoua itech inemilis, “Estoy agradecido a Dios y a Cristo”, itech La Atalaya del 15 de agosto de 1973.