Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 45

TLAKUIKAJLI 138 Tlasojtij akin yokuachipaujkej

Tlen tiuelij itech tlen okijtojkej ueuentsitsintin yolmelajkej

Tlen tiuelij itech tlen okijtojkej ueuentsitsintin yolmelajkej

“On ueuentsitsimej kipiyaj tlamatkilistli niman kajsikamatilistli, pampa miyek xipan yonenkej” (JOB 12:12).

TLAJTOS ITECH:

Kenon Jehová techteochiuas aman niman techmakas nemilistli tlen xkeman tlamis tla tiktlakamatij.

1. ¿Tleka uelis techmachtiskej akin youeuentsintiakej?

 TINOCHIMEJ noneki matechpaleuikan niman ijkon tiktlapejpeniskej tlen kuajli. Tlayekankej niman oksekimej tokniuan akin kipiyaj chikauak intlaneltokil uelis techpaleuiskej. Maski tla yejuamej más yeuejueyimej, noneki tijkakiskej tlen techijliaj niman xnoneki tiknemiliskej ika xok tepaleui tlen kijtouaj. Jehová kineki matiuelikan itech ueuentsitsintin. Yejuamej más miyek xiuitl yonenkej, ika yejon, más miyek kimatij niman más tlamachilisejkej (Job 12:12).

2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 Yeuejkaui, Jehová okintekitilti sekimej ueuentsitsintin akin chikauak kipiayaj intlaneltok para makiyolchikauakan niman makiyekanakan ikalpan. Matontlanemilikan itech Moisés, David niman apóstol Juan. Yejuamej xsan ipan no yejua xiuitl onenkej niman xsan no yejua tlen okixnamikkej. San ika, ijkuak youeuentsintiakaj, okintlajtolpaleuijkej akin más telpokamej katkaj. Yejuin yeyimej tlakamej akin youeuentsintiakaj okijtojkej ika melak noneki matiktlakamatikan toTajtsin. Niman Jehová okichiuj ika tlen okijtojkej manoijkuilo ipan Biblia niman ijkon techpaleuis. Maski tla titelpokamej noso yotiueuentsintiakej, tinochimej uelis techpaleuis tlen okijtojkej yejuin tlakamej (Rom. 15:4; 2 Tim. 3:16). Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon okijtojkej yejuin tlakamej akin youeuentsintiakaj ijkuak otenajnauatijkej niman tlenon tiuelij itech yejon.

“NENNEMISKEJ MIYEK XIPAN”

3. ¿Kenon Jehová okitekitilti Moisés?

3 Moisés okitekichiuili Jehová nochi inemilis. Yejua katka teotlajtojketl, teyolkuitijketl, tlajkuilojketl niman tlayekanketl. Kuajli nesi ika yejua miyek kimatiya. Yejua okiyekan kalpan Israel ijkuak toTajtsin okimakixti itech Egipto niman okimitak miyek milagros tlen Jehová okinchiuj. ToTajtsin okitekitilti para makijkuilo on kachtopa makuijli amoxtin itech Biblia, Salmo 90 niman kanaj Salmo 91. Niman nesi noijki okijkuilo amoxtli Job.

4. ¿Akinomej okinek kinyolchikauas Moisés niman tleka?

4 Ijkuak Moisés yekipiaya 120 xiuitl niman yemikiskia, okinsentlali nochimej israelitas niman ijkon kimilnamiktis tlen yokitakaj niman kenon Jehová yokinpaleuijka. Sekimej san telpokamej katkaj ijkuak okitakej kenon Jehová okinchiuj milagros niman kenon okintlajyouilti egipcios (Éx. 7:​3, 4). Noijki onejnenkej itlajkotian mar Rojo niman okitakej kenon Jehová okinmikti isoldados faraón (Éx. 14:​29-31). Niman ipan tlaluaktli, okitakej kenon Jehová okintlajpix (Deut. 8:​3, 4). Niman ijkuak kalpan yekalakiskia ipan Tlajli tlen Jehová yokimijlijka kinmakas, Moisés okinek kiyolchikauas kalpan. a

5. ¿Tlenon okimijli Moisés israelitas ijkuak okinnajnauatij? (Deuteronomio 30:​19, 20).

5 ¿Tlenon okijto Moisés? (Xpoua Deuteronomio 30:​19, 20). Kalpan Israel melak kualtsin nemiskia ika tlayekapan. Jehová yokimijlijka ika uejkaujtipan nemiskiaj ipan Tlajli tlen yokimijlijka kinmakas. ¡Ipan yejon tlajli melak tlakualtsinkan katka niman melak tlatlakiya! Moisés ijkin okimijli: “On sen tlajli yejuan kipiya uejueyikalpanmej yejuan kualtsitsimej, uejueyikalpanmej yejuan xnemejuamej onenkinchijchijkej. Onyaskej kaltin tetentokej ikan miyek tlajtlamach tlen sanoyej kuajli, yejuan xnemejuamej onenkitlalijkej. Onyaskej atlaltekontin yejuan xnemejuamej onenkimichkuakej, niman miyek uvasyoj niman kojtin de olivos yejuan xnemejuamej onenkitokakej” (Deut. 6:​10, 11).

6. ¿Tleka toTajtsin okinkauili okseki kalpamej makinotlatkitikan Israel?

6 San ika, Moisés noijki okimijli israelitas ika tla kinekiyaj nemiskej ipan yejon kualtsin tlajli, nonekiya kintlakamatiskej itlanauatiluan Jehová. Moisés okimijli makitlapejpenikan nemilistli, yejuin kijtosnekiya ika nonekiya nochipa Jehová kikakiskej niman nochipa yejua kitokaskej. San ika, israelitas xokitlakamatkej Jehová, ika yejon, toTajtsin okinkauili asirios niman sakin babilonios makinotlatkitikan Israel niman makinuikakan Asiria niman Babilonia (2 Rey. 17:​6-8, 13, 14; 2 Crón. 36:​15-17, 20).

7. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okijto Moisés? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).

7 ¿Tlenon tiuelij itech tlen okijto Moisés? Tla titetlakamatij, nochipa tinemiskej. Ijkon ken israelitas yekalakiskiaj ipan Tlajli tlen Jehová yokimijlijka kinmakas, tejuamej yetikalakiskej ipan Xochitlalpan tlen Jehová yotechijli techmakas. Ompa tikitaskej kenon tlaltikpaktli melak kualtsintias (Is. 35:1; Luc. 23:43). Diablo niman idemonios xok nemiskej (Apoc. 20:​2, 3). Xok oniaskej tlaneltokiltin tlen xmelajkej tlen temachtiaj tlen xmelauak itech Jehová (Apoc. 17:16). Niman xok nemiskej tekiuajkej akin kintlajyouiltiaj tlaltikpakchanejkej (Apoc. 19:​19, 20). Niman ipan Xochitlalpan xnemiskej akin xtetlakamatij (Sal. 37:​10, 11). Nochimej akin kintlakamatiskej itlanauatiluan Jehová san sekan nemiskej niman yolseujtoskej. Niman pampa ijkon nochiuas, nochimej notlasojtlaskej niman tlaneltokaskej itech oksekimej (Is. 11:9). ¡Melak kualtsin yes! Niman xsan yejon, tla tiktlakamatij Jehová xsan seki xiujtin tinemiskej ipan tlaltikpaktli tlen melak kualtsintias, yej nochipa tinemiskej (Sal. 37:29; Juan 3:16).

Tla tiktlakamatij Jehová, uelis tinemiskej ipan se kualtsin tlaltikpaktli niman xsan seki xiujtin tinemiskej, yej nochipa tinemiskej. (Xkita párrafo 7).


8. ¿Kenon okipaleui se misionero tlanemilis itech nemilistli tlen xkeman tlamis? (Judas 20, 21).

8 Tla nochipa titlanemiliaj itech nemilistli tlen Jehová yotechijli techmakas, techpaleuis matitlaxikokan maski san tlenon tikixnamikiskej (xpoua Judas 20, 21). Tlen tikchiaj noijki techpaleuiya maka matikchiuakan tlen xkuajli tikileuiyaj. Se tokniuj misionero, akin youejkaujka tlapaleuiya África, ononek nokojtilis xkichiuas tlen xkuajli. Yejua kijtoua: “Ijkuak onikitak ika ueliskia xnikselis nemilistli tlen xkeman tlamis, oninokojtili xnikchiuas tlen nikileuiaya niman oniktlajtlanili Jehová manechpaleui. Pampa yejua onechpaleui, aman niktekichiuilijtika ika nochi noyojlo pampa xonikchiuj tlen xkuajli”.

“KUAJLI KISAS”

9. ¿Tlenon okixnamik David?

9 David katka se kuajli tekiuaj. Noijki katka teotlajtojketl, tlauijsojketl, tlatsotsonketl niman kinmijkuilouaya xochitlajtoltin. Yejua okixnamik miyek tlatlatalistin. Miyek xiujtin niyantinemiya niman kicholouilijtinemiya tekiuaj Saúl. Niman ijkuak tekiuajtiya, David oksejpa ononek cholos pampa itelpoch, Absalón, kinekiya kikuilis itekiuajyo. San ika, maski san tlemach okixnamik niman maski onopopolo, yejua omelajkanen itech toTajtsin nochi inemilis. Jehová okijto ika kiyolpaktiaya, ika yejon, melak kuajli tla tijkakij tlen David okijto (Hech. 13:22; 1 Rey. 15:5).

10. ¿Tleka David okinajnauati itelpoch, Salomón?

10 Matikitakan tlenon okijli David itelpoch, Salomón, akin okitekipatlak ken tekiuaj. Jehová yokitlapejpenijka Salomón para yejua makichijchiuili iteopan kampa israelitas ueliskiaj kiueyichiuaskej (1 Crón. 22:5). Salomón kixnamikiskia miyek tetlatlatalistin. Matikitakan tlen okijli David.

11. ¿Tlenon okijli David Salomón, niman tlenon opanok ijkuak Salomón kitlakamatiya tlen okijlijkej? (1 Reyes 2:​2, 3; noijki xkimita tlaixkopinaltin).

11 ¿Tlenon okijto David? (Xpoua 1 Reyes 2:​2, 3). David okijli itelpoch ika tla kitlakamatiya Jehová, kuajli onkisaskia ipan inemilis. Niman ijkon opanok miyek xiujtin (1 Crón. 29:​23-25). Salomón okichijchiuj se kualtsin teopan, okimijkuilo seki amoxtin itech Biblia niman seki tlen okijto onotlali ipan okseki amoxtin itech Biblia. Melak kixmatiyaj pampa melak tlamachilise katka niman melak kipiaya tomin (1 Rey. 4:34). San ika, ijkon ken yokijtojka David, Salomón san kuajli onkisaskia tla kitlakamatiya Jehová. Teajman ika ijkuak youeuentsintiaka, opeuj kinueyichiua okseki tajtsitsintin. Niman pampa ijkon okichiuj, Jehová xok okimakak tlamachilistli Salomón para kuajli matekiuajti niman kuajli makiyekana ikalpan (1 Rey. 11:​9, 10; 12:4).

Tlen David okijli Salomón techpaleuiya matikitakan ika tla tiktlakamatij Jehová, yejua techmakas tlamachilistli niman ijkon tiktlapejpeniskej tlen kuajli. (Xkimita párrafos 11 niman 12). b


12. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okijto David?

12 ¿Tlenon tiuelij itech tlen okijto David? Tla titetlakamatij, kuajli tonkisaskej (Sal. 1:​1-3). Aman tej, Jehová xtechijlia tla techmakas melak miyek tomin noso ueyilistli ken tekiuaj Salomón. San ika, tla tiktlakamatij, techmakas tlamachilistli tlen noneki niman ijkon uelis tiktlapejpeniskej tlen kuajli (Prov. 2:​6, 7; Sant. 1:5). Tlen techijlia Jehová techpaleuiya matiktlapejpenikan tlen kuajli itech tekitl, itech escuela, itech tomin niman itech tlen ika toyolpaktiaj. Tla tikintlakamatij itlanauatiluan, techpaleuis nochipa iuan matouikakan niman uelis tikseliskej nemilistli tlen xkeman tlamis (Prov. 2:​10, 11). ITlajtoltsin noijki techpaleuiya matikinpiyakan akin kuajli imiuan touikaskej niman matiyolpakikan imiuan tochanejkauan.

13. ¿Tlenon okipaleui Carmen kuajli makisati?

13 Carmen, akin chanti Mozambique, kinemiliaya ika san kuajli onkisaskia tla melak nomachtiaya. Ika yejon, oyaj universidad niman onomachti Arquitectura. Yejua kijtoua: “Melak nikuelitaya tlen ninomachtijtoya, san ika, nechkuiliaya miyek tiempo niman miyek kojtilistli. Peuaya ninomachtiaya las siete y media ika kualkan niman nitlamiya las seis ika teotlak. Ouijtika nikitaya nias tlanechikoltin, ika yejon, xok chikaujtoya notlaneltok. Nikmatstoya ika xnikchiujtoya tlen toTajtsin technauatia pampa kentla nikpiyaskia ome noteko” (Mat. 6:24). Yejua okichiuj teoyotl niman okitejtemo ipan toamatlajkuiloluan tlen ueliskia kipaleuis. Niman, ¿tlenon okichiuj? Yejua kijtoua: “Tokniuan akin kipiyaj chikauak intlaneltok niman nonan onechnonotskej niman sakin, onikauj universidad niman opeuj chikauak niktekichiuilia Jehová. Pampa ijkon onikchiuj, ouel oniktlapejpeni tlen más kuajli, niman xninoyolkuepa”.

14. ¿Tlenon okijtojkej Moisés niman David?

14 Moisés niman David melak kitlasojtlayaj Jehová niman okajsikamatkej ika melak nonekiya kitlakamatiskej. Ijkuak youeuentsintiakaj, okinyolchikaujkej akin kinkakiyaj mamelajkanemikan itech Jehová ijkon ken yejuamej okichiujkej. Yejuamej noijki okimijlijkej israelitas ika tla xkitlakamatiyaj Jehová, yejua xok kinpaleuiskia niman xok kinteochiuaskia. Tlen okijtojkej, hasta aman ok techpaleuiya. Seki xiujtin sakin, se itekipanojkauj Jehová okijto ika melak noneki matimelajkanemikan itech toTajtsin. Matikitakan tlen okijto.

“IN YEJUA MÁS NECHPAKTIA”

15. ¿Tlenon okitak apóstol Juan?

15 Juan katka se apóstol akin Jesucristo melak okitlasojtlak (Mat. 10:2; Juan 19:26). Yejua kistinemiya iuan Jesús ijkuak tenojnotstinemiya, okimitak milagros tlen okinchiuj niman nochipa nemiya iuan Jesús ijkuak okixnamik tlen ouijtika. Juan ompa nemiya ijkuak okimiktijkej Jesús niman okitak ijkuak yoyoliujka. Yejua noijki okitak kenon opeuj miyekiyaj akin kineltokaj Cristo. Juan uejkaujtipan onen niman hasta okitak kenon on kuajli tlajtojli onotenojnots “nochiuiyan imanian in tlaltikpaktli” (Col. 1:23).

16. ¿Akinomej yokinpaleui tlen okijkuilo Juan?

16 Ijkuak youeuentsintiaka, Juan okijkuilo amoxtli Apocalipsis (Apoc. 1:1). Noijki okijkuilo Evangelio tlen kuika itoka niman yeyi cartas. On ika yeyi icarta okititlanili tokniuj Gayo, akin melak kitlasojtlaya ken se ikoneuj (3 Juan 1). Kanaj ijkuakon, Juan miyekej kintlasojtlaya niman kimitaya ken ikoneuan. Tlen yejuin ueuentsin okijkuilo, melak yokinuajyolchikaujtiaj akin tlaneltokaj itech Jesús.

17. Ijkon ken kijtoua 3 Juan 4, ¿tlenon melak teyolpakti?

17 ¿Tlenon okijkuilo Juan? (Xpoua 3 Juan 4). Juan okijto ika melak teyolpakti tla tiktlakamatij Jehová. Ijkuak yejua okijkuilo on ika yeyi icarta, sekimej temachtijtinemiyaj tlen xmelauak niman texexelojtinemiyaj. San ika, oksekimej kitlakamatiyaj “on temachtijli yejuan melauak”. Kitlakamatiyaj Jehová niman “itlanauatiluan Dios” (2 Juan 4, 6). Yejuin tokniuan xsan kiyolpaktiayaj Juan, yej noijki kiyolpaktiayaj Jehová (Prov. 27:11).

18. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okijto Juan?

18 ¿Tlenon tiuelij itech tlen okijto Juan? Melak tiyolpakij tla timelajkanemij (1 Juan 5:3). Melak techyolpaktia tikmatiskej ika tikyolpaktiaj Jehová. Yejua kiyolpaktia ijkuak xtikchiuaj tlen tikileuiyaj niman tiktlakamatij (Prov. 23:15). Niman iluikaktekitkej noijki yolpakij (Luc. 15:10). Tejuamej noijki tiyolpakij ijkuak oksekimej tokniuan melajkanemij, niman más ijkuak melajkanemij maski kixnamikij tlen ouijtika niman okseki tetlatlatalistin (2 Tes. 1:4). Kuakon, ijkuak yejuin tlaltikpaktli tlen kiyekana Satanás popoliuis, tejuamej melak tiyolpakiskej pampa tikmatstoskej ika otimelajkanenkej itech Jehová.

19. ¿Kenon nomachilia se tokniuj pampa temachtia itech Jehová? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).

19 Melak tiyolpakij pampa ueli titemachtiaj itech Jehová. Rachel, akin chanti República Dominicana, kimachilia ika melak kualtsin tekitl tikpiyaj pampa tiuelij titemachtiaj itech Jehová. Ijkuak ontlanemilia itech tlaltikpakchanejkej akin yokinpaleui, yejua kijtoua: “Hasta xueli nikijtoua kenon melak niyolpaki ijkuak nikita ika akin nikinmachtia peuaj kitlasojtlaj Jehová, itech tlaneltokaj niman nopatlaj para uelis kiyolpaktiskej. Xsan nenka oninokojtili nikinmachtis, pampa tlen kichiuaj melak nechyolpaktia”.

Melak techyolpaktia tikinmachtiskej oksekimej makitlakamatikan niman makitlasojtlakan Jehová. (Xkita párrafo 19).


MATOPALEUIKAN ITECH TLEN OKIJTOJKEJ YEJUIN TLAKAMEJ

20. ¿Tlenon okichiujkej Moisés, David niman Juan tlen aman noijki tikchiuaj?

20 Tejuamej xtinemij san no ipan yejon xiuitl niman xsan noijki tinemij ken ijkuak onenkej Moisés, David niman Juan. San ika, maski ijkon, tlen yejuamej okichiujkej aman noijki tikchiuaj. Yejuamej okitekichiuilijkej toTajtsin akin melauak ijkon ken tejuamej. Niman ijkon ken yejuamej, tejuamej tikchiuiliaj teoyotl Jehová, itech titlaneltokaj niman tiktejtemouaj ijkuak tiknekij matechyekana. Niman ijkon ken yejon tlakamej akin yeuejkaui onenkej, kuajli tikmatstokej ika Jehová kinteochiua akin kitlakamatij.

21. ¿Tlenon kiseliskej akin kichiuaj tlen okijto Moisés, David niman Juan?

21 Matijkakikan tlen okijtojkej on yeyimej ueuentsitsintin ijkuak otenajnauatijkej, niman matikintlakamatikan itlanauatiluan toTajtsin. Tla ijkon tikchiuaj, nochi tlen tikchiuaskej kuajli onkisas. Tinemiskej “miyek xipan”, kema, nochipa tinemiskej (Deut. 30:20). Niman melak tiyolpakiskej pampa tikyolpaktijtokej toTaj iluikakchane, akin kichiua nochi tlen yokijto. ¡Nion xueli tikonnemiliaj nochi tlen toTajtsin yotechijli techmakas! (Efes. 3:20).

TLAKUIKAJLI 129 Maka matosiaujkauakan

a Miyekej israelitas akin okimitakej milagros tlen Jehová okinchiuj ipan mar Rojo, xokalakkej ipan Tlajli tlen Jehová yokimijlijka kinmakas (Núm. 14:​22, 23). Jehová okijto ika nochimej akin kipiayaj 20 xiuitl niman tlajkuilolnestoyaj, mikiskiaj ipan tlaluaktli (Núm. 14:29). San ika, sekimej akin xekajxiltiayaj 20 xiuitl, ken Josué, Caleb niman sekimej itech itribu Leví, okitakej kenon Jehová okichiuj makipanouikan atentli Jordán niman makalakikan Canaán (Deut. 1:​24-40).

b TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINALTIN: Ika toopochma: David kitlakanojnotstok itelpoch, Salomón, ijkuak yemikis. Ika toyekma: Miyekej tokniuan nomachtijtokej ipan Tlamachtijli tlen kiselia se Precursor.