Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 44

TLAKUIKAJLI 33 Xmaka Jehová motlamamal

Tlen uelis tikchiuaskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli

Tlen uelis tikchiuaskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli

“Maka xmokauilikan ma mechtlani on tlen xkuajli. Yej, ika on tlen kuajli xtlanikan on tlen xkuajli” (ROM. 12:21).

TLAJTOS ITECH:

Tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli niman ijkon xtikueyiliskej tlauejli.

1, 2. ¿Tlenon ueliskia techchiuiliskej?

 JESÚS okijtojka se neskayotl itech se siuakaualtsintli akin miyekpa kitlajtlaniliaya se juez makipaleui. Inomachtijkauan Jesús kanaj kuajli kajsikamatiyaj yejon siuakaualtsintli pampa ipan yejon tonaltin miyekej kinchiuiliayaj tlen xkuajli (Luc. 18:​1-5). Ipan yejuin tonaltin, noijki tikajsikamatij kenijki nomachiliaya yejon siuakaualtsintli pampa tinochimej yotechchiuilijkaj tlen xkuajli.

2 Ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli, xtechmojkatlachialtia pampa tikmatstokej ika ipan yejuin tonaltin melak techikoitalo niman melak tetlajyouiltilo (Ecl. 5:8). San ika, kanaj kema techmojkatlachialtia ijkuak se tokniuj techchiuilia tlen xkuajli. Tikmatstokej ika yejuamej xijkomej ken akin techtlaueltokaj, san ika, pampa tinochimej titlajtlakolejkej, kemantika uelis techchiuiliskej tlen xkuajli. Melak techpaleuis tla tikitaj tlen okichiuj Jesús ijkuak itlauelikniuan okichiuilijkej tlen xkuajli. Tla tokojtiliaj tikimijyouiskej totlauelikniuan ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli, ¿tleka xtokojtiliskej tikimijyouiskej tokniuan? Aman tej, ¿kenijki nomachilia Jehová ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli, kanaj se tokniuj noso yakaj okse? ¿Kajmana ijkuak ijkon kita?

3. ¿Kenijki tikmatij ika Jehová kineki matechchiuilikan tlen kuajli?

3 Jehová kineki matechchiuilikan tlen kuajli niman kita ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli. Jehová kipaktia on “yolmelajkilistli” (Sal. 99:4). Jesús okijto ika toTajtsin “xnouejkauas ika kimpaleuis” itekipanojkauan ijkuak kitas ika yenoneki (Luc. 18:​7, 8). Niman xok uejkaujtipan kipopolos nochi tlen techtlajyouiltia niman xok keman kitekauilis matechchiuilikan tlen xkuajli (Sal. 72:​1, 2).

4. ¿Kenijki techpaleuiya Jehová?

4 Chika tikchiaj ika iTekiuajyo toTajtsin makipopolo tlen xkuajli techchiuiliaj, Jehová techmachtia tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli (2 Ped. 3:13). Techititia tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon xtikueyiliskej tlauejli. Noijki techmaka se ueyi neskayotl: tlen okichiuj iKoneuj. Niman ipan Biblia tikinnextiaj miyek tlaxeloltin tlen uelis techpaleuiskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli.

MAKA SAJNOYE MATIKUALANIKAN IJKUAK TECHCHIUILIAJ TLEN XKUAJLI

5. ¿Tleka noneki totlajpiyaskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli?

5 Ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli, kanaj melak toyolkokoskej (Ecl. 7:7). Job niman Habacuc ijkon onomachilijkej (Job 6:​2, 3; Hab. 1:​1-3). Maski melak toyolkokouaj ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli, noneki totlajpiyaskej para xtikchiuaskej itlaj tlen xkuajli.

6. ¿Tlenon tiuelij itech Absalón? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

6 Ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli noso kichiuiliaj tlen xkuajli yakaj akin tiktlasojtlaj, tiknekiskiaj totlakuepiltiskej, san ika, kanaj yejon ueliskia san kiueyilis tlauejli. Matontlanemilikan itech tlen okichiuj Absalón, se ikoneuj tekiuaj David. Yejua melak otlauelmik ijkuak okimat ika itlakpaikniuj, Amnón, okinajnauilti ikniuj, Tamar. Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kijtouaya ika Amnón kinamikiya mikis ipampa tlen okichiuj (Lev. 20:17). Tikajsikamatij tleka Absalón melak otlauelmik, san ika, xyejua kinamikiya kimiktis Amnón (2 Sam. 13:​20-23, 28, 29).

Ijkuak Absalón okimat tlen okichiuilijkej ikniuj, Tamar, melak otlauelmik. (Xkita párrafo 6).


7. ¿Kenijki onomachili salmista ijkuak okitak ika sekimej akin kitechiuiliayaj tlen xkuajli kuajli nemiyaj?

7 Ijkuak tikitaj ika akin kitechiuiliaj tlen xkuajli nesi ika kuajli nemij niman xtlaj kinchiuiliaj, kanaj uelis tiknemiliskej ika xtlaj ika tepaleui tikchiuas tlen kuajli. Matitlanemilikan itech salmista akin kitaya ika sekimej kuajli nemiyaj maski kitechiuiliayaj tlen melak xkuajli. Yejua okijto ika on akin xkuajkualtin melak yolpakiyaj (Sal. 73:12). Yejua melak xkuajli nomachiliaya ijkuak kitaya tlen xkuajli panouaya, niman hasta opeuj kinemilia ika xtlaj ika tepaleui tiktekichiuilis Jehová. Yejua okijto: “Onikchiu kanika para nikajsikamatis tline on xkuajkualtin tlakamej ricojtiaj, pero xoniuel pampa sanoyej ouijtikaj” (Sal. 73:​14, 16). Niman noijki okijto: “Sa achijtsin opoliuito niman nejua niuetsiskia ipan tlajtlakojli” (Sal. 73:2). Noijki ijkon ipan onochiuj tokniuj Alberto. a

8. ¿Kenijki onomachili niman tlenon okichiuj tokniuj Alberto ijkuak okichiuilijkej tlen xkuajli?

8 Tokniuj Alberto okijtouilijkej ika okichtek tomin tlen itlatki katka tlanechikojli. Niman pampa ijkon okijtouilijkej, okikuilijkej itekiyo ken tlayekanketl, niman tokniuan akin okimatkej yejon xok kuajli kitayaj. Yejua kijtoua: “Melak onitlauelmik niman nochipa san nikualantinemiya”. Pampa yejua melak okualan, xok oyaj tlanechikoltin makuijli xiuitl. Tlen ipan onochiuj Alberto techititia tlenon uelis topan nochiuas tla melak tikualanij ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli.

MATIKCHIUAKAN KEN JESÚS

9. ¿Tlenon okichiuilijkej Jesús? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).

9 Jesús otechititi tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli. Ijkuak yejua onen ipan tlaltikpaktli, miyekej okichiuilijkej tlen xkuajli. Ichanejkauan xkineltokiliayaj tla yejua katka Mesías, niman kijtouayaj ika yotlamachilispoliujka. Akin tlayekanayaj ipan tlaneltokiltin kijtouayaj ika yejua kinpaleuiaya demonios, niman soldados romanos okiuejuetskilijkej, okimajmaakej niman hasta okimiktijkej (Mar. 3:​21, 22; 14:55; 15:​16-20, 35-37). San ika, Jesús okixiko nochi yejon niman xonotlakuepilti. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okichiuj?

Jesús otechititi tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli. (Xkimita párrafos 9 niman 10).


10. ¿Tlenon okichiuj Jesús ijkuak kichiuiliayaj tlen xkuajli? (1 Pedro 2:​21-23).

10 (Xpoua 1 Pedro 2:​21-23). b Jesús kuajli otechititi tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak yakaj techchiuilis tlen xkuajli. Yejua kimatiya kemanon tlajtos niman kemanon xtlajtos (Mat. 26:​62-64). Ijkuak sekimej kitlajtolchijchiuiliayaj, kemantika yejua xtlaj kimijliaya (Mat. 11:19). Niman ijkuak kinnankiliaya, xkinuijuikaltiaya niman xkimijliaya tla notlakuepiltis. Jesús xsan totoka tlajtojtiuetsiya pampa nochi kikauiliaya toTajtsin, akin kitetlaxtlauilia ken noneki. Kimatiya ika Jehová kitaya tlen xkuajli kichiuiliayaj niman kineltokaya ika yejua kiyektlaliskia nochi tlen xkuajli kichiuiliayaj.

11. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej para xsan totoka titlajtojtiuetsiskej? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).

11 Uelis tikchiuaskej ken Jesús tla xsan totoka titlajtojtiuetsij ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli. Tla xmás ueyi tlen techchiuiliaj, uelis san ijkon tikpanoltiskej noso uelis tiknemiliskej xtlaj tikijtoskej para xtikueyiliskej tlauejli (Ecl. 3:7; Sant. 1:​19, 20). San ika, kanaj kemantika nonekis titlajtoskej tla tikitaj ika yakaj kichiuiliaj tlen xkuajli noso kanaj nonekis tikteijliskej tlen tikneltokaj (Hech. 6:​1, 2). San ika, ijkuak tiktlapejpeniskej titlajtoskej, noneki titetlakaitaskej niman tiyemankatlajtoskej (1 Ped. 3:15). c

Ijkuak techchiuiliaj tlen xkuajli, tikchiuaj ken Jesús tla kuajli tiknemiliaj kemanon niman kenijki titlajtoskej. (Xkimita párrafos 11 niman 12).


12. ¿Kenijki uelis tijkauiliskej Jehová makiyektlali tlen topan panotok?

12 Noijki uelis tikchiuaskej ken Jesús tla tijkauiliaj Jehová yejua makiyektlali tlen panotok. ¿Kenijki? Tla yakaj xkuajli totech tlanemilia noso techchiuilia tlen xkuajli, matikneltokakan ika Jehová kitstika tlen yemelak panotok. Tla ijkon tikchiuaj, techpaleuis matikxikokan tlen xkuajli tikixnamiktokej pampa tikmatstokej ika Jehová kiyektlalis tlen topan panotok. Ijkuak tijkauiliaj Jehová makiyektlali yejon, xsajnoye tikualanij niman xtitetlauelitaj. Tla sajnoye tikualanij noso titetlauelitaj, uelis tikchiuaskej tlen xok kinamiki, xok tiyolpakiskej niman tikijtlakoskej ken touikaj iuan Jehová (Sal. 37:8).

13. ¿Tlenon uelis techpaleuis matikxikojtokan tlen xkuajli techchiuiliaj?

13 Kemantika topopoloskej niman xnochipa uelis tikchiuaskej ken Jesús. Kanaj tikchiuaskej noso tikijtoskej itlaj tlen sakin tiknemiliskej ika xkuajli ika ijkon otikchiujkej (Sant. 3:2). Seki tlen xkuajli techchiuiliaj uejkaujtipan techkokojtinemi niman uejkaujtipan techajmantinemi, niman kanaj yejon popoliuis hasta ipan yenkuik tlaltikpaktli. Tla ijkon mopan nochiua, xkilnamiki ika Jehová kimatstok tlenon tikixnamiktok. Niman Jesús, akin noijki okichiuilijkej tlen xkuajli, kuajli kajsikamati kenijki timomachilia (Heb. 4:​15, 16). Jehová xsan techmaka ineskayo iKoneuj, yejua noijki techijlia ipan iTlajtoltsin tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli. Matikimitakan ome tlaxeloltin itech amoxtli Romanos.

“XKAUILIKAN DIOS MA YEJUA TETLAKUEPILTI”

14. ¿Akinon noneki tijkauiliskej makiyektlali ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli? (Romanos 12:19).

14 (Xpoua Romanos 12:19). Ijkuak techchiuiliskej tlen xkuajli, matikchiuakan tlen okijto apóstol Pablo. Yejua okijto: “Xkauilikan Dios ma yejua tetlakuepilti”. Matijkauilikan Jehová makita kemanon niman kenijki kiyektlalis tlen tikixnamiktokej. Ijkon okichiuj tokniuj John ijkuak se tokniuj okichiuili tlen xkuajli. Yejua kijtoua: “Ononek ninoteltis para xsan nejua nikyektlalis tlen panotoya. Romanos 12:19 onechpaleui manikijyoui niman manitlaneltoka itech Jehová”.

15. ¿Tleka más kuajli tla tijkauiliaj Jehová makiyektlali tlen panotika?

15 Más kuajli tla tikchiaj Jehová makiyektlali tlen panotika. Tla ijkon tikchiuaj, xsajnoye tajmanaskej niman xsan tiknemilijtoskej kenijki tikyektlaliskej yejon tlauejli. Jehová techijlia ika kineki techpaleuis. Yejua kentla techijliskia: “Xnechkauili nejua manikyektlali tlen panotika”. Jehová kuajli techijlia ika yejua kiyektlalis nochi tlen tikixnamiktokej niman tla tikneltokaj ika ijkon kichiuas, titlauelseuiskej. Yejon melak okipaleui John, akin otikteneujkej ipan párrafo tlen yotikitakej. Yejua kijtoua: “Tla nijkauilia Jehová yejua makiyektlali tlen panotika, nikmatstika ika yejua más kuajli kiyektlalis xijkon ken nejua nikyektlaliskia”.

“IKA ON TLEN KUAJLI XTLANIKAN ON TLEN XKUAJLI”

16, 17. ¿Kenijki techpaleuiya teoyotl? (Romanos 12:21).

16 (Xpoua Romanos 12:21). Pablo okijto: “Ika on tlen kuajli xtlanikan on tlen xkuajli”. Ipan Tlamachtijli ipan Tepetl, Jesús okijto: “Xkintlajsojtlakan on nemotlauelikniuan. […] Xchiuakan oración impampa on yejuan mechchiuiliaj tlen xkuajli” (Mat. 5:44). Niman yejua ijkon okichiuj. Kanaj yotikonnemilijkaj kenijki Jesús melak okikoko ijkuak soldados romanos okimatetsotsonkej ipan kojtli melaktik. Noijki okipijpinaujtikej niman melak xkuajli tlen okichiuilijkej. Sajnoye okitlajyouiltijkej, hasta xueli tikonnemiliaj kenijki melak otlajyoui. ¡Sajnoye xkuajli tlen okichiuilijkej!

17 Maski Jesús sajnoye okitlajyouiltijkej, nochipa okitlasojtlak Jehová niman itech omelajkanen. Yejua xokitlajtlanili Jehová makintlajtlakolmaka soldados, yej okijli: “NoTajtsin, xkintlapojpolui, pampa xkimatij tlinon kichiuaj” (Luc. 23:34). Tla tikchiuaj teoyotl ipampa akin techchiuiliaj tlen xkuajli, techpaleuis matitlauelseuikan niman maka matikintlauelitakan.

18. ¿Kenijki okinpaleui teoyotl Alberto niman John?

18 Teoyotl okinpaleui on omemej tokniuan akin otikinteneujkej ipan yejuin tlamachtijli san makipanoltikan tlen xkuajli okinchiuilijkej. Alberto kijtoua: “Onikchiuj teoyotl inpampa tokniuan akin onechchiuilijkej tlen xkuajli, miyekpa oniktlajtlanili Jehová manechpaleui san manikpanolti tlen xkuajli onechchiuilijkej”. Melak kuajli ika Alberto oksejpa kuajli kitekichiuilijtika Jehová. John kijtoua: “Miyekpa oniktlajtlanili Jehová makipaleui tokniuj akin onechchiuili tlen xkuajli. Yejon teoyomej onechpaleuijkej maniktlapojpolui tokniuj, maka maniktlauelita niman maka maniknemili tlen xkuajli itech. Niman xsan yejon, teoyomej noijki onechpaleuijkej maniyolseujto”.

19. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej? (1 Pedro 3:​8, 9).

19 Xtikmatij tlen xkuajli techchiuiliskej ipan yejuin xkuajli tlaltikpaktli. San ika, maski san tlenon topan manochiua, nochipa matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui. Matokojtilikan matikchiuakan ken Jesús okichiuj niman matokojtilikan matikchiuakan tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin. Tla ijkon tikchiuaj, uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová techteochiuas (xpoua 1 Pedro 3:​8, 9).

TLAKUIKAJLI 38 Jehová mitschikauas

a Seki tokayomej yonopatlakej.

b Ipan 1 Pedro capítulos 2 niman 3, apóstol Pedro okiteneuj seki tlen kixnamikiyaj tokniuan ipan kachtopa siglo. Sekimej intekouan noso inueuentsitsinuan akin xtlaneltokayaj kinchiuiliayaj tlen xkuajli (1 Ped. 2:​18-20; 3:​1-6, 8, 9).