Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

1918: cien xiuitl ika tlakuitlapan

1918: cien xiuitl ika tlakuitlapan

Revista The Watch Tower itech 1 enero 1918 peuaya ika yejuin tlajtoltilistli: “¿Tlenon panos ipan xiuitl 1918?”. Ipan Europa ok onkatka Ueyi Guerra, san ika, seki tlemach tlen opanok ipeujyan yejon xiuitl kiteititiayaj kentla sa achijtsin poliuiya ika kuajli nemiskiaj Nomachtijkej itech Biblia niman nochimej tlaltikpakchanejkej.

TLAJTOUAJ ITECH YOLSEUILISTLI IPAN NOCHI TLALTIKPAKTLI

Ipan enero 8, xiuitl 1918, presidente itech Estados Unidos, Woodrow Wilson okintlajtlajtouilij Congreso itech ipaís niman okijto 14 tlemach tlen nonekiskia manochiua niman ijkon “nochipa maonia yolseuilistli”. Itech tlen okiteneuj, okijto ika noneki makitakan tlen kinpoloua países, maka sa maoniakan miyek armas niman “manosentlalikan nochi países”, yejuin kinpaleuiskia “uejueyikalpamej niman tlen pitentsitsintin”. 14 tlemach tlen onoteneujkej otepaleuijkej ika manotlali Sociedad de Naciones niman noijki manotekitilti Tratado de Versalles, tlen okichiuj ika matlami Ueyi Guerra.

KINTLANIJ AKIN TECHIXNAMIKIJ

Nomachtijkej itech Biblia melak ouijtika tlen inpan onochiuj ipan xiuitl tlen ouajpanok. * San ika, tlen onochiuj ipan se tlanechikojli tlen nochiuaya sejpa ipan se xiuitl tlen okipanolti Watch Tower Bible and Tract Society kiteititiaya ika yejuamej noijki kipiyaskiaj yolseuilistli ika tlayekapan.

Yejuin tlanechikojli onopanolti ipan enero 5, xiuitl 1918. Ompa, miyekej tlakamej akin uejueyixtoyaj niman yokinkixtijkaj itech Betel kinekiyaj kinotlatkitiskiaj nochi tlen kichiuaya ikalpan toTajtsin. Se tlayekanketl ipan circuito itoka Richard Barber okipeualti tlanechikojli ika se teoyotl. Onoijto nochi tekitl tlen onochiuj itech xiuitl tlen youajpanoka niman sakin opeuj kitlapejpeniaj akinon kiyekanaskia ikalpan toTajtsin, ijkon ken kichiuayaj nochi xiujtin. Tokniuj Barber okitlapejpeni Joseph Rutherford niman okseki chikuasen tokniuan. Kuakon, se abogado akin nemiya imiuan akin teixnamikiyaj okintlapejpeni okseki chikome tlakamej, sekimej itech yejuamej yokinkixtijkaj itech Betel. San ika, xotetlankej pampa melak miyekej okitlapejpenijkej tokniuj Rutherford iuan okseki chikuasen tokniuan akin yolmelaujkej.

Miyekej tokniuan akin ompa nemiyaj, okijtokej ika “yejon tlanechikojli tlen melak tlateochiujtli katka xijkon ken okseki tlen yokinkajkaj”. San ika, inpakilis xouejkauj.

KEN OKISELIJKEJ AMOXTLI EL MISTERIO TERMINADO

Nomachtijkej itech Biblia ikipiayaj miyek metstin ika kixelouayaj amoxtli The Finished Mystery (El misterio terminado). Tlaltikpakchanejkej akin kipiayaj kuajli inyojlo kuajli okiselijkej tlen kijtouaya yejuin amoxtli.

Se tlayekanketl ipan circuito akin ualeuaya Canadá itoka Edward Crist otetlajtlajtouili itech se tlakatl niman isiuauj akin okipoujkaj yejuin amoxtli niman okiselijkaj tlen melauak san ipan makuijli semanas. Okijto: “Yejuamej yonotemakakej itech toTajtsin niman ok noskaltijtiuj intlaneltokil”.

Se tlakatl akin okipouj yejuin amoxtli nimantsin okimijli akin imiuan nouikaya tlen ompa ouel. Uelis tikijtoskej ika tlen kijtouaya yejon amoxtli melak “okimojkatlachialti”, yejua kijtoua: “Ninejnentiaya ipan Tercera Avenida ijkuak onikmat itlaj nokechpan ouetsiko, niknemiliaya ika kanaj katka se ladrillo. San ika, ¡ka! Katka amoxtli El misterio terminado. Onikitkik nochan niman nochi onikpouj. [...] Sakin onikmat ika se tenojnotsketl katka [...] akin okontlajkalka ipan ventana yejon amoxtli pampa melak kualantoya. [...] Kuajli nikmatstok ika tlen yejua okichiuj, okinpaleui oksekimej tlaltikpakchanejkej makipiyakan tlamachialistli ipan innemilis, xijkon ken itlaj okseki tlemach yokichiujka. [...] Ipampa ikualankayo yejuin tenojnotsketl, aman tikueyichiuaj toTajtsin”.

Yejon tenojnotsketl xsan yejua akin okualan. Ipan Canadá, tekiuajkej xok okitekauilijkej ika manotemaka yejuin amoxtli ipan febrero 12, xiuitl 1918, pampa kijtouayaj ika kichiuaya ika oksekimej maka makinekikan mauiyan ipan guerra niman ika makixnamikikan tlen tekiuajkej kijtouayaj. Sakin, akin tlayekanayaj ipan Estados Unidos noijki ijkon okichiujkej. Sekimej akin tekitiyaj iuan tekiuaj otlatejtemotoj Betel niman ipan oficinas tlen onokej Nueva York, Pensilvania niman California. Kitejtemouayaj itlaj tlen kiteititiskia ika xkuajli tlen kichiujtoyaj tokniuan akin kiyekantoyaj ikalpan toTajtsin. Ipan marzo 14, xiuitl 1918, Departamento de Justicia itech Estados Unidos okichiuj ika maka ok manotemaka amoxtli El misterio terminado. Kijtouaya ika yejuin amoxtli tlen notemakaya kixnamikiya ley de Espionaje pampa kichiuaya ika oksekimej maka makinekikan mauiyan ipan guerra.

OKINTSAJKEJ

Ipan mayo 7, xiuitl 1918, okinauatijkej Departamento de Justicia makimajsi tokniuan Giovanni DeCecca, George Fisher, Alexander Macmillan, Robert Martin, Frederick Robison, Joseph Rutherford, William van Amburgh niman Clayton Woodworth. Kimijtouiliayaj ika maski kixmatiyaj tlen tekiuajkej kijtouayaj ika xkipiya nochiuas, kichiuayaj ika oksekimej maka matetlakamatikan, mateixnamikikan niman maka matlapaleuikan ipan guerra itech Estados Unidos. Ipan junio 5, xiuitl 1918, tekiuajkej opeuj kitaj tlenon nonekiya kinchiuiliskej, niman melak nesiya ika uejkauiskia tsauktoskiaj. ¿Tleka?

Akin tlayekanaya itech Departamento de Justicia itech Estados Unidos, okijto ika ley de Espionaje kinteltiaya nochimej akin kinekiyaj kixnamikiskej ken tlayekanaya tekiuaj. Ipan mayo 16, xiuitl 1918, Congreso xokiseli tlen kinpaleuiskia akin kiteijliayaj tlen “melauak, pampa kinekiyaj kichiuaskej tlen kuajli niman tlen kinamiki manochiua”. Miyek itech tlen okiteneujkej otlajto itech El misterio terminado. Amamej tlen kimejyeua Congreso itech Estados Unidos kijtoua yejuin: “Amoxtli El misterio terminado yejon tlen kichiua melak makixnamikikan tekiuaj”. Niman kijtoua: “Yejuin san kichiua ika soldados maka makinekikan [...] tlaixnamikiskej ipan guerra”.

Ipan junio 20, xiuitl 1918, ijkuak yokitakej tlenon kinchiuiliskej, okijtokej ika yejon chikueyi tokniuan kipiayaj tlajtlakojli itech nochi tlen yonoijtoka. Uajmostla, juez okijto tlenon nochiuaskia. Okijto: “Tlen kiteijliaj niman kimanauiyaj itech intlaneltokil akin kintlateluilijtokej [...] melak teijtlako xijkon ken tla isoldados Alemania techualixnamikiskiaj”. Niman sa ika tlami okijto: “Noneki melak makintlajyouiltikan”. Ome semanas sakin, yejon chikueyi tokniuan okintsajkej ipan Penitenciaría Federal itech Atlanta (Georgia) niman ijkon matsaujtokan 10 noso 20 xiuitl.

OK TENOJNOTSAJ

Ipan yejuin xiujtin, melak okintlaueltokakej Nomachtijkej itech Biblia. FBI (Oficina Federal de Investigación) okichiuj ika melak kuajli makitakan tekitl tlen kichiuayaj. Yejuin okichiuj ika manoijkuilokan miyek amamej tlen kiteititiayaj ika tokniuan xkikajkauaskiaj ika tenojnotsaskiaj.

Se tlakatl akin kiyekanaya tekitl ipan correo itech Orlando (Florida) yejuin okijkuilouili FBI itech Nomachtijkej itech Biblia: “Kistinemij techajchan ipan nochi kalpan, ijkon kichiuaj ika tlayoua. [...] Nesi ika kinekij ok maonia tlauejli”.

Se akin tlayekanaya itech Departamento de Guerra okitlajkuilouili FBI niman ijkon kiteijliskia tlen kichiuaya Frederick Franz, akin sakin teuan onopouj itech Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin. Yejon tlakatl okijto ika tokniuj Franz “yotepaleui ika miyek manonemakakan amoxtin El misterio terminado”.

Charles Fekel, akin noijki teuan katka itech Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin, melak okitlaueltokakej. Tlanauatijkej okajsikej pampa kitemakatinemiya El misterio terminado niman okitakej nochi amamej tlen kititlaniliayaj ipan correo. Tsauktoya se metstli ipan Baltimore (Maryland), niman kixmatiyaj ken intlauelikniuj akin ualeua Austria. Pampa yejua ika yolchikaualistli okinnojnots akin okiyolkuitijkej, okilnamik tlen kijtoua 1 Corintios 9:16, kampa Pablo okijto: “¡Lástima de nejua, tla xnikteijlis on temachtijli yejuan kitemaka temakixtilistli!”. *

Nomachtijkej itech Biblia tenojnotsayaj ika miyek pakilistli niman noijki okitlajtlankej ika makinkixtikan tokniuan akin tsauktoyaj ipan Atlanta. Tokniuj Anna Gardner okilnamik yejuin: “Nochipa tikpiayaj miyek tlen tikchiuayaj. Ijkuak okintsajkej tokniuan, opeuj tiauej techajchan niman ijkon tikinsentlaliayaj firmas. ¡Melak miyek otikinsentlalijkej! Tikimijliayaj tlaltikpakchanejkej ika yejon tlakamej yemelak kichiuayaj ken Cristo niman ika xkinamikiya ika matsaujtokan”.

UEJUEYIMEJ TLANECHIKOLTIN

Ipan yejon xkuajli tonaltin, onochiujkej miyekej uejueyimej tlanechikoltin niman ijkon kinchikauiliskiaj intlaneltokil tokniuan. Yejuin revista ika inglés okijto ika ipan yejon xiuitl onochiujkej kanaj ipantsin cuarenta. Okijto: “Melak kuajli tlen miyekej kijtouaj itech nochi yejuin uejueyimej tlanechikoltin. Kachtopa xmiyek nochiuayaj uejueyimej tlanechikoltin ipan se xiuitl, san ika, aman tikinpiyaj nochi metstin”.

Tlaltikpakchanejkej akin kipiayaj kuajli inyojlo ok kuajli kiseliayaj kuajli tlajtoltin. Ipan Cleveland (Ohio) onochiuj se ueyi tlanechikojli kampa onosentlalijkej 1,200 tlaltikpakchanejkej niman 42 onoapolaktijkej. Itech se telpochtli akin ompa onoapolakti, okijtokej ika “yejua yemelak kitlasojkamatiya ika okixmatka toTajtsin niman ika itech yonosentemakaka, niman ika yejon kichiuaskia mapinauikan tlaltikpakchanejkej”.

¿TLENON PANOSKIA OKSE XIUITL?

Itlamiskia xiuitl 1918, Nomachtijkej itech Biblia xkimatiyaj tlenon panoskia. Okinemakakej seki tlen kipiayaj itech Brooklyn niman okinpanoltijkej oficinas ipan Pittsburgh (Pensilvania). Ijkuak tokniuan akin kiyekanayaj ikalpan toTajtsin ok tsauktoyaj, onoijto ika ipan enero 4, xiuitl 1919, nosentlaliskiaj nochimej akin kinpaleuiayaj tokniuan. Yejuin tlanechikojli nochiuaya sejpa ipan se xiuitl. ¿Tlenon panoskia?

Tokniuan xokikajkaujkej ika kichiuaj intekiyo. Kimatiyaj ika nochi kuajli onkisaskia, yejua ika, okitlapejpenijkej Isaías 54:17 ken texto del año ipan 1919, kampa kijtoua: “Nochi tlen ika mitsixnamikiskej, xkuajli onkisas”. Nonisiuiaya itlaj tlen kichiuaskia ika nochi manopatla. Yejuin kinpaleuiskia machikaui intlaneltokil niman kinmakaskia chikaualistli tlen kitekitiltiskiaj ika kichiuaskej tekitl tlen uajlaskia ika tlayekapan.

^ párr. 6 Xkita kampa kijtoua “Cien años atrás: 1917”, ipan Anuario de los testigos de Jehová 2017, páginas 172-176.

^ párr. 22 Xkita kampa tlajtoua itech inemilis Charles Fekel, tlen okis ipan 1 marzo 1969, itech yejuin revista tlen onka ika inglés.