Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Jehová melak yonechteochiuj itech tlen oniktlapejpeni nikchiuas

Jehová melak yonechteochiuj itech tlen oniktlapejpeni nikchiuas

Tinemiyaj ipan xiuitl 1939. Otokuiteujkej tlajkoyouan niman otiajkej ipan carro ipantsin se hora niman ijkon tajsiskej ipan se pitentsin kalpan itoka Joplin, tlen nokauaya ipan suroeste itech Misuri (Estados Unidos). Nonekiya san ichtaka tiktekauiliskiaj amatlajkuiloltin pitentsitsintin itsintlan puertas ipan nochi kalpamej tlen yotechijlikaj. Nimantsin ijkuak otitlankej, ijkuak itlanestoya, otikalajkej ipan carro niman otiajkej kampa yotokaujkaj ika totaskiaj imiuan oksekimej tokniuan. ¿Tleka otitenojnotsatoj ipan yejon hora niman san isiujkan otikiskej? Amantsin nimechtomilis.

ONINEN ipan 1934. Notajuan Fred niman Edna Molohan ikipiayaj veinte xiujtin ken Nomachtijkej itech Biblia (iteixpantijkauan Jehová). Melak niktlasojkamati ika onechmachtijkej maniktlasojtla toTajtsin. Tichantiyaj Parsons, se kalpan tlen nokauaya ipan sureste itech Kansas. Tinemiyaj ipan se tlanechikojli kampa nemiyaj miyekej tokniuan akin tlapejpeniltin. Xtopolouiliayaj tlanechikoltin niman nochipa tontenojnotsayaj itech tlen melauak itech iTlajtol toTajtsin. Nochipa ipan sábado ika teotlak tiayaj tontenojnotsayaj ipan ojtli, tlen aman tikixmatij ken kampa tojlan nojuitilo. Kemantika tisiauiyaj, san ika, nochipa ijkuak titlamiyaj notaj techkouiliaya se nieve.

Totlanechikol pitentsin katka niman miyekan kampa nonekiya titenojnotsaskej, ipan miyekej kalpantsitsintin niman granjas. Kemantika tlaltikpakchanejkej techmakayaj miyek tlemach ijkuak tikinmakayaj amatlajkuiloltin. Techmakayaj tlen kitokayaj, totoltemej niman kemantika hasta piyomej. Pampa notaj yokitemakaka tomin ipampa amatlajkuiloltin, tijkuayaj yejon tlen techmakayaj.

CHIKAUAK TITENOJNOTSAJ

Notajuan okikoujkej se gramófono tlen ika titenojnotsaskej. Nejua xueliya niktekitiltiaya pampa ok nipitentsin katka, san ika, nikuelitaya nikinpaleuis makitlalikan itlamachtiluan tokniuj Rutherford ijkuak oksejpa ontetlajpalouayaj noso ijkuak ontemachtiayaj itech Biblia.

Ninemi iuan notaj niman nonan ixpan tocarro tlen kipiya altavoz.

Notaj okitlali se ueyi altavoz ikuatipan tocarro Ford tlen okis ipan 1936. Yejuin carro melak otechpaleui ipan tenojnotsalistli. Miyekpa, kachtopa tiktlaliayaj tlatsotsonajli niman ijkon makuelitakan tlaltikpakchanejkej niman sakin tiktlaliayaj se tlamachtijli. Ijkuak yejuin tlamiya, tikintekiuiltiayaj amatlajkuiloltin akin tikitayaj ika kinekiyaj okseki kimatiskej.

Ipan se pitentsin kalpan tlen itoka Cherryvale tlen onka Kansas, policías xok okikauilijkej notaj makintlali tlamachtiltin ika altavoz ipan parque, kampa miyekej tlaltikpakchanejkej onnoseuiayaj ipan domingo. San ika, okijlikej ika kiyauak kema ueliskia kintlalis. Notaj xteuan onokualani, okejkuani icarro niman okitelkets ipan ojtli tlen teuikaya parque. Oksejpa okitlali yejon tlamachtijli niman ijkon tlaltikpakchanejkej ok kuajli matlakaktokan. Ijkuak ijkon topan panouaya, melak nechyolpaktiaya ninemis iuan notaj niman nokniuj Jerry, akin yakatstiuj.

Itlamiyan xiuitl 1930, titlapaleuiayaj ijkuak tokniuan kijtouayaj ika san isiujkan titenojnotsaskiaj niman ijkon nimantsin titlamiskiaj titenojnotsaskiaj kampa techixnamikiyaj. Ken onikijto ijkuak opeuj yejuin tlamachtijli, ne Joplin (Misuri) niman oksekan, tejuamej tokuiteuayaj tlajkoyouan niman san ichtakatsin tikintlaliayaj amatlajkuiloltin pitentsitsintin niman okseki amatlajkuiloltin itsintlan puertas. Sakin, tosentlaliayaj ikiyauak itech ueyikalpan niman ijkon tikitayaj tla policías xokajsikaj nion se tokniuj.

Ipan yejon xiujtin, tlamantik opeuj titenojnotsaj. Tikintotlaliliayaj seki letreros tlen ika tiktemachiltiayaj itech Tekiuajyotl niman san sekan tinejnemiyaj ipan uejueyikalpamej. Yejuin melak tikuelitayaj. Nikilnamiki ika sejpa, tokniuan kitkiyaj se ueyi amatl tlen kijtouaya “Tlaneltokiltin tekajkayauaj”. Ooneujkej tochan, onejnenkej kanaj ipantsin se kilómetro iuan tlajko, niman sakin oksejpa ouajnokuepkej. Melak kuajli pampa xakaj okimixnamik, san ika, okiminextijkej miyekej tlaltikpakchanejkej akin kinekiyaj okseki kimatiskej.

OPEUJ NIAUJ IPAN UEJUEYIMEJ TLANECHIKOLTIN

Nochanejkauan niman nejua toneuayaj itech Kansas niman ijkon tajsiskej Texas kampa tikpiayaj uejueyimej tlanechikoltin. Notaj tekitiya itech ferrocarril tlen yaya Misuri-Kansas-Texas, ika yejon, xtiktlaxtlauayaj ijkuak tikomintlajpalouayaj tochanejkauan niman ijkuak tiayaj ipan uejueyimej tlanechikoltin. Ikniuj nonan akin yakatstiuj, Fred Wismar, niman isiuauj, Eulalie, chantiyaj Temple (Texas). Notío Fred okixmat tlen melauak kanaj ipan xiuitl 1900, ijkuak ok telpochtli katka, onoapolakti niman okintlajtlajtouili ikniuan siuamej itech tlen youelka, se itech yejuamej katka nonan. Tokniuan akin chantiyaj ipan Texas, melak kuajli kixmatiyaj notío pampa yejua katka siervo de zona, akin aman tikimixmatij ken tlayekankej ipan circuito. Melak nechpaktiaya iuan ninemis pampa tenotski katka niman nochipa pakiya. Melak kipaktiaya kiteijlis iTlajtol toTajtsin niman yejuin melak onechpaleui ijkuak ok nitelpochtli katka.

Ipan 1941, otiajkej San Luis (Misuri) ipan se tren niman ijkon tinemiskej ipan se ueyi tlanechikojli. Nochimej kokonej niman telpokamej iuan ichpokamej otechijlikej san sekan matoseuikan kampa yotechxelouilijkaj niman ijkon uelis tijkakiskej itlamachtil tokniuj Rutherford tlen itoka “Ikoneuan Tekiuaj”. Ompa tinemiyaj ipantsin 15 mil. Ijkuak otlan, tokniuj Rutherford niman akin kipaleuiayaj otechtlayokolijkej toseselti se yenkuik amoxtli tlen itoka Hijos.

Ipan abril xiuitl 1943, otikpixkej se ueyi tlanechikojli ipan Coffeyville (Kansas), tlen onotokayotij “Llamada a la Acción”, maski xtimiyekej katkaj xkeman tikilkauaskej. Ompa onoteijli ika ipan nochi tlanechikoltin peuaskia nopanoltis itlaj tlen yenkuik tlen itoka: Kampa Tomachtiaj iTekiyo toTajtsin. Noijki onotemakak se amatlajkuilojli tlen kipiaya 52 tlamachtiltin tlen ompa notekitiltiskia. Sakin, ipan yejon xiuitl, onikpanolti kachtopa notlamachtil. Ipan yejon ueyi tlanechikojli oninoapolakti iuan oksekimej ipan se pozo tlen nisiuj onkatka, niman atl melak sesek katka. Yejon tonajli ueyi okijtosnek itech nonemilis.

NIKNEKIYA NITLAPALEUIS IPAN BETEL

Ipan 1951, ijkuak onitlan ninomachtia ipan secundaria, ononek niktlapejpenis tlenon nikchiuaskia ipan nonemilis. Melak niknekiya nias Betel, kampa yotlapaleuijka nokniuj Jerry. Ika yejon, nimantsin onikontitlan solicitud ipan Brooklyn. Sakin, ipan marzo 10, xiuitl 1952, onechnotskej manitlapaleuiti ipan Betel. Yejuin tlen oniktlapejpeni melak onechpaleui ipan notlaneltokil.

Niknekiya nitekitis ipan imprenta niman ijkon nitlapaleuis manochijchiuakan revistas niman okseki amatlajkuiloltin. San ika, xkeman ouel ompa onitekit pampa onechtlalijkej ken mesero niman sakin onechtitlankej kampa kichijchiuaj tlakuajli. Nikuelitaya tlen ompa nikchiuaya niman miyek tlemach oniuel. Akin ompa titlapaleuiayaj tlatlamantik horas titekitiyaj, ika yejon, ika tonajli nikpiaya tiempo ninomachtis ipan ueyi biblioteca tlen onka Betel, kampa xtlaj nechpasolouaya. Yejuin okichikauj ken ninouika iuan Jehová, notlaneltokil niman ika manikneki manitlapaleui ipan Betel nochi kech niueliskia. Ipan 1949, Jerry xok nemiya Betel niman yononamiktijka iuan Patricia, san ika, onochantijkej Brooklyn. Ipan kachtopa xiujtin tlen ninemiya ipan Betel, yejuamej nochipa onechpaleuijkej niman onechyolchikaujkej.

Ijkuak san kemach onajsik Betel, tokniuan opeujkej kitaj akinomej ueliskiaj komintemakaskiaj tlamachtiltin ipan okseki tlanechikoltin. Yejuamej nonekiya komintlajpaloskej tlanechikoltin tlen onkatkaj kanaj 322 kilómetros ika uejka itech Brooklyn. Nonekiya kichiuaskej yejon ipan se xiuitl. Kitemakayaj se tlamachtijli tlen uejkauiya se hora niman tenojnotsayaj imiuan tokniuan. Se ueyi tlateochiualistli ika nejua noijki onechtlapejpenikej. Ijkuak onipeuj nikintlajpaloua tlanechikoltin niman nikintemaka tlamachtiltin, melak ninomojtiaya. Miyekpa niaya ipan tren. Kuajli nikilnamiki tlenon opanok se domingo ika teotlak ijkuak yopeujka ika melak seua itech xiuitl 1954. Ninokuepaya Nueva York ipan se tren, nonekiya najsis Betel ika tlayoua. San ika, opeuj xini miyek nieve tlen okijtlako imotores tren. Kuakon, onajsik kampa notelketsayaj trenes ipan lunes a las cinco ika kualkan. Onitlejkok ipan metro tlen teuika Brooklyn, niman onitlamelajtajsik kampa kichijchiuaj tlakuajli, maski itlajoka katka niman nisiaujtoya pampa nochi yeuajli xouel onikoch. San ika, nochi yejuin tlen nikixnamikiya xtlaj kijtosnekiya pampa melak nechpaktiaya nikinpaleuis tokniuan niman nikuelitaya nikimixmatis oksekimej tokniuan akin sakin imiuan ninouikaya.

Tomachtijtokej niman ijkon tikpanoltiskej tlamachtijli ipan WBBR.

Ipan kachtopa xiujtin tlen ninemiya Betel, onechnotskej manitlapaleui ipan radio WBBR, tlen ipan yejon tonaltin onkatka ipan edificio 124 itech ojtli tlen itoka Columbia Heights. Nochi semanas notemakaya se tlamachtijli kampa se grupo san sekan nomachtiaya Biblia. Nejua ompa nitlapaleuiaya. Tokniuj A. H. Macmillan, akin ika tlasojtlalistli tikijliayaj tokniuj Mac, noijki kipanoltiaya tlamachtijli ipan WBBR. Miyek xiujtin otlapaleui ipan Betel, niman akin xitiuejkauiyaj itech Betel melak otechpaleui kenon yejua otlaxiko ipan itekiyo Jehová.

Tikintemakayaj amamej tlen teijliayaj katlejua tlamachtijli nopanoltiskia ipan WBBR.

Ipan 1958, onechnotskej manitlapaleui ipan iTlamachtil Galaad. Nikinpaleuiaya akin kemach kisayaj itech yejuin tlamachtijli makinmakakan visa, niman nikitaya kenon uelis yaskej kampa komintitlaniskiaj. Ipan yejon xiujtin tias ipan avión melak patioj katka, yejua ika, miyekej akin kisayaj itech iTlamachtil Galaad xueliyaj yayaj ipan avión. Miyekej itech akin yayaj África niman Asia yayaj ipan barcos tlen kitkiyaj miyek tlemach. Ijkuak xok patioj notlaxtlauaya avión, akin kisayaj itech iTlamachtil Galaad opeujkej yauej ipan avión kampa komintitlaniyaj.

Nikinyektlalijtika diplomas tlen kinmakaskej akin nomachtiaj ipan iTlamachtil Galaad.

TIAUEJ IPAN UEJUEYIMEJ TLANECHIKOLTIN

Ipan 1960, omiyekiyak notekiyo pampa onechijlikej manikintejtemo aviones tlen kinuikaskiaj tokniuan akin oneuaskiaj Estados Unidos hasta Europa niman ijkon yaskej ipan uejueyimej tlanechikoltin iuan miyekej países itech xiuitl 1961. Nejua noijki oniaj ipan se avión tlen yotiktlakeujkaj, tlen ooneuj Nueva York niman oajsik Hamburgo (Alemania). Sakin ika yonochiuj ueyi tlanechikojli ipan yejuin ueyikalpan, yeyimej betelitas niman nejua otiktlaneujkej se carro niman otiajkej sucursal tlen onka Roma, Italia. Sakin otiajkej Francia, otikinpanauijkej tepemej Pirineos niman otikalajkej España, kampa xtekauiliayaj manotenojnotsa. Melak onechyolpakti nikimixmatis tokniuan akin chantij Barcelona niman otikiminmakakej seki amatlajkuiloltin tlen otikchiujkej manesikan kentla tetlayokoliltin yeskiaj. Otoneujkej España niman otiajkej hasta Ámsterdam, sakin otiajkej Nueva York.

Kanaj ijkuak yopanoka se xiuitl onechijlikej manikita kenon yaskiaj 583 tokniuan akin konpanoltiskej tlamachtijli ipan ueyi tlanechikoltin iuan miyekej países ipan nochi tlaltikpaktli. Yejuin ueyi tlanechikojli okitokayotijkej “Buenas Nuevas Eternas”, onochiujkej itech xiuitl 1963. Yejuin uejueyimej tlanechikoltin nochiuaskiaj Europa, Asia niman ipan Pacífico sur, niman sa ika tlami nochiuaskiaj Honolulú (Hawái) niman Pasadena (California). Otikijtojkaj tipanoskiaj Líbano niman Jordania, ijkon tikimixmatiskiaj tlaltin tlen Biblia kinteneua. Xsan nonekiya niktejtemos avión tlen ipan tiaskiaj niman hotel kampa tokauaskiaj, noijki nonekiya nikinkixtis nochi visas tlen kitlajtlaniyaj miyek países.

SE AKIN PEUA IUAN NIKISTINEMI

Xiuitl 1963, melak ueyi okijtosnek ipan nonemilis ipampa okse tlemach. Ipan junio 29 oninonamikti iuan Lila Rogers, akin ikipiaya yeyi xiuitl ipan Betel, yejua ualeuaya Misuri. Se semana sakin ika otonamiktijkej, opeuj tiauej imiuan tokniuan akin yayaj ipan nochi tlaltikpaktli niman otiajkej Grecia, Egipto niman Líbano. Otoneujkej Beirut niman ijkon tiaskiaj kampa ajsij aviones ipan Jordania. Pampa ompa iteixpantijkauan Jehová xkinkauiliayaj matenojnotsakan niman otechijlikaj ika xkinmakayaj visa tlen ika uelis kalakiskej ipan yejon país, totlajtoltiayaj tlenon panoskia ijkuak tajsiskiaj. Melak otechmojkatlachialtij ijkuak otikimitakej miyekej tokniuan texchiatoyaj ika se ueyi amatl tlen kijtouaya “Kuajli onimejkokej, iteixpantijkauan Jehová”. Melak onechpakti nikimitas tlaltin tlen Biblia kinteneua: kampa ochantikej inuejkachanejkauan israelitas, kampa otenojnots Jesús niman itlatitlankauan, niman kampa opeuj miyekiyaj akin kichiuaj ken Cristo (Hech. 13:47).

Itikuikaj 55 xiujtin niman Lila melak kuajli ken yonechpaleui ipan nochi itekiyo toTajtsin tlen yotechmakakej. San sekan miyekpa otiajkej España niman Portugal ijkuak xtekauiliayaj manotenojnotsa. Otikinyolchikauatoj tokniuan niman otikimitkilijkej amatlajkuiloltin niman seki tlemach tlen kinpolouaya. Noijki ouel otikintlajpalotoj sekimej tokniuan akin tsauktoyaj ipan se cárcel tlen yeuejkaui onka ipan Cádiz (España). Melak onechyolpakti ika ouel onikinyolchikauj ika se tlamachtijli tlen kisa itech Biblia.

Tinemij iuan Patricia niman Jerry Molohan ijkuak tiayaj ipan ueyi tlanechikojli tlen okitokayotijkej “Paz en la Tierra”.

Ipan 1963 ika tlayekapan, opeuj nitlapaleuiya niman ijkon nikitas ika tokniuan makipiyakan kenon yaskej ipan ueyi tlanechikoltin iuan miyekej países ipan África, América Central niman América del Sur, Australia, Europa, Hawái, Lejano Oriente, Nueva Zelanda niman Puerto Rico. Lila niman nejua melak tiyolpakij pampa yotiajkaj ipan miyek uejueyimej tlanechikoltin tlen xkeman tikimilkauaskej, ken yejon ueyi tlanechikojli tlen onopanolti ipan xiuitl 1989 ipan Varsovia (Polonia). Miyekej tokniuan akin ualeuayaj Rusia ompa oyajkaj, yejuamej xkeman yayaj ipan se ueyi tlanechikojli. Sekimej itech akin otikimixmatkej tsauktoyaj miyek xiujtin ipampa intlaneltokil ipan cárceles itech Union Soviética.

Miyekan ipan tlaltikpaktli otikintlajpalotoj akin nemij ipan Betel niman misioneros, yejuin okse kualtsin tekitl tlen noijki otechmakakej. Sa ika tlami, otitetlajpalotoj ipan Corea del Sur niman ompa otikimixmatkej 50 tokniuan akin tsauktoyaj ipan se cárcel tlen onka ueyikalpan Suwon. Nochimej melak pakiyaj niman melak kinektoyaj oksejpa kitekichiuiliskej Jehová ijkuak xok tsauktoskiaj. Melak otechyolchikauj ika ouel otikimixmatkej (Rom. 1:11, 12).

NECHYOLPAKTIA KENON YONOSKALTI IKALPAN TOTAJTSIN

Ipan nochi yejuin xiujtin tlen youajpanokej, yonikitak kenon ikalpan Jehová yonoskalti ika itlateochiualis. Ijkuak oninoapolakti, ipan 1943, tinemiyaj kanaj cien mil tenojnotskej. Aman tinemij ipantsin ocho millones akin tiktekichiuiliaj Jehová ipan 240 países. Miyek itech yejuin tekitl tlen yonochiuj melak otepaleuijkej misioneros akin oyajkaj ipan iTlamachtil Galaad. Melak nechyolpaktia ika ipan nochi yejuin xiujtin ouel imiuan onitekit miyekej misioneros niman ika ouel onikinpaleui maajsikan kampa komintitlaniyaj.

Melak nechyolpaktia ika ijkuak nitelpochtli katka oniktlapejpeni niktekichiuilis Jehová niman ika oniktemilti solicitud niman ijkon nitlapaleuiskia Betel. Ipan yejon tonaltin ika tlayekapan, Jehová xkeman kikajkaua ika nechteochiua. Xsan ipan Betel yotitlapaleuijkej ika yolpakilistli, Lila niman nejua melak otechpakti ika ipan miyek xiujtin otitlapaleuijkej ipan miyekej tlanechikoltin tlen onokej Brooklyn niman ika tikinnextiaj akin imiuan touikaskej.

Ika itlapaleuilis Lila ok nitlapaleuiya ipan Betel. Inikpiya ipantsin 84 xiuitl, san ika, ok ueli nitlapaleuiya kampa ajsij correos ipan sucursal.

Iuan Lila ipan yejuin tonaltin

Melak teyolpakti ika ninemi ipan ikalpan Jehová niman ika nikita kenon nochiua tlen kijtoua Malaquías 3:18: “Nemejuamej oksejpa nenkitaskej kenon xsan noijki akin yolmelaujki itech se xkuajli tlakatl, itech se akin kitekichiuilia toTajtsin niman se akin xkitekichiuilia”. Mojmostla tikitaj kenon yejuin tlaltikpaktli tlen kiyekantok Satanás ijtlakaujtiuj niman ika tlaltikpakchanejkej xkipiyaj tlamachialistli nion pakilistli ipan innemilis. San ika, akin tiktlasojtlaj niman tiktekichiuiliaj Jehová melak tipakij, maski ipan yejuin xkuakualtin tonaltin, pampa tikpiyaj se ueyi tlamachialistli ika tlayekapan. Se ueyi tlateochiualistli ika tikteijliaj kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl (Mat. 24:14, TNM). Xok uejkaujtipan, yejuin Tekiuajyotl kipopolos nochi tlen xkuajli nochiujtika niman kikuepas yejuin tlaltikpaktli se xochitlalpan. ¡Melak tiknektokej ika mayejko yejon tonajli! Ijkuakon, akin tiyolmelaujkanemij itech toTajtsin xok tikualoskej niman tinemiskej nochipa ipan tlaltikpaktli.