Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matikijtokan tlen melauak

Matikijtokan tlen melauak

“Xkijtokan on tlen melauak inuan tokniuan” (EFES. 4:25).

TLAKUIKALTIN: 56, 124

1, 2. ¿Tlenon okichiuj Satanás niman ijkon tlaltikpakchanejkej matlajyouikan?

AMAN onka teléfonos, focos, carros, refrigeradores niman okseki tlemach, nochi yejuin melak yotechpaleui ipan tonemilis. San ika, onka okseki tlemach tlen xtechpaleuiya niman kichiua matitlajyouikan. Yokichijchiujkej pólvora, minas tlen toponij, cigarros, bombas atómicas niman okseki tlemach. San ika, onka okse tlemach tlen yokichiuj ika tlaltikpakchanejkej matlajyouikan, niman yejuin yeuejkaui onochiuj. ¿Itech tlenon titlajtouaj? Itech tlakajkayaualistli. Se tlakajkayaualistli kijtosneki tikijtos itlaj tlen tikmatstok ika xmelauak. Diablo yejua akin kachtopa otekajkayauj. Jesucristo okitokayoti “intaj on yejuan tlakajkayauaj” (xpoua Juan 8:44). ¿Kemanon okijto kachtopa tlakajkayaualistli?

2 Yejua otekajkayauj yeuejkaui ipan Xochitlalpan Edén. Adán niman Eva yolpakiyaj ipan yejon kualtsin xochitlalpan tlen toTajtsin okinchijchiuilijka. ToTajtsin okimijlika maka kikuaskej tlakilyotl itech “kojtli tlen tetlalnamiktia” ika san Jehová kinamiki kijtos tlen kuajli niman tlen xkuajli. Tla yejuamej kikuayaj, kuakon, mikiskiaj. Maski Satanás kimatstoya yejuin, yejua okitekitilti se kouatl niman ijkon makijli Eva: “Xnenmikiskej”. Yejon kachtopa tlakajkayaualistli tlen onoijto. Satanás noijki okijto: “Pampa toTajtsin kimatstika ika ijkuak nemejuamej nenkikuaskej, ipan yejon tonajli nemixtlapouiskej niman nemochiuaskej ken toTajtsin, nenkixmatiskej tlen kuajli niman tlen xkuajli” (Gén. 2:15-17; 3:1-5).

3. a) ¿Tleka tikijtouaj ika itlakajkayaualis Satanás melak xkuajli katka? b) ¿Kenon otlamito yejon?

3 Itlakajkayaualis Satanás melak xkuajli katka pampa yejua kimatstoya ika tla Eva kineltokaya niman kikuaya yejon kojtlakilyotl, Eva mikiskia. Eva niman iueuentsin xokitlakamatkej Jehová niman sakin omijkej (Gén. 3:6; 5:5). Niman xsan yejon, ipampa tlajtlakojli nochimej mikij niman “nochimej on tlakamej yejuan onenkej [...] omikej maski intlajtlakoluan xijki katka ken itlajtlakol Adán” (Rom. 5:12, 14). Aman, tlaltikpakchanejkej xok uelij nemij nochipa ijkon ken toTajtsin kinekiya. San nemij 70 xiuitl, niman tla se melak kojtik nemi 80 xiuitl, niman tla ijkon panoua, nemi “ika tlauejli niman ajmantli” (Sal. 90:10). ¡Nochi yejuin opanok pampa Satanás otekajkayauj!

4. a) ¿Katlejua tlajtoltilistin noneki matikinnankilikan? b) Itech tlen kijtoua Salmo 15:1, 2, ¿san akinomej ueliskej nouikaskej iuan Jehová?

4 Jesús okijto yejuin itech Satanás: “Xkeman kijtoua on tlen melauak, pampa xkipia ipan iyojlo on tlen melauak”. Niman Satanás ok ijkon kichiua. Yejua kikajkayaujtika “nochi tlakatl chanej ipan in tlaltikpaktli” (Apoc. 12:9). San ika, tejuamej xtiknekij matechkajkayaua Satanás. Ika yejon, tiknankiliskej yeyi tlajtoltilistin: ¿Kenon Satanás kinkajkayaujtika tlaltikpakchanejkej? ¿Tleka tlaltikpakchanejkej tekajkayauaj? Niman, pampa xtiknekij tikijtlakoskej ken touikaj iuan Jehová ijkon ken okichiujkej Adán niman Eva, ¿kenon uelis tikteititiskej ika nochipa tikijtouaj tlen melauak? (Xpoua Salmo 15:1, 2). *

¿KENON SATANÁS KINKAJKAYAUJTIKA TLALTIKPAKCHANEJKEJ?

5. ¿Kenon Satanás kinkajkayaujtika tlaltikpakchanejkej?

5 Pablo, itlatitlankauj Cristo kimatstoya ika uelis tiktlaniskej Diablo niman ijkon xtechkajkayauas “pampa kuajli tikixmatstokej tlinon yejua kineki kichiuas” (2 Cor. 2:11). Tikmatstokej ika Satanás yejua akin kiyekana tlaltikpaktli, tlaneltokijli tlen xmelauak, tekiuajkej akin tekajkayauaj niman ken notekitiltia tomin (1 Juan 5:19). Kuakon, xtechmojkatlachialtia ika Satanás niman xkuakualtin espíritus kichiuaj ika tlaltikpakchanejkej akin uejueyixtokej matekajkayauakan (1 Tim. 4:1, 2). Se neskayotl, miyekej akin tlanemakaj kijtouaj tlen xmelauak ijkuak itlaj kinekij kinemakaskej, kemantika tlen kinemakaj teijtlakoua niman san tetominkixtiliaj.

6, 7. a) ¿Tleka melak xkuajli ika tlayekankej ipan tlaneltokiltin tekajkayauaj? b) ¿Katlejua tlakajkayaualistin yotijkak ika kijtouaj tlayekankej ipan tlaneltokiltin?

6 Melak xkuajli ika tlayekankej ipan tlaneltokiltin tekajkayauaj. ¿Tleka? Pampa tla yakaj kineltoka tlen yejuamej kiteititiaj niman kichiua tlen toTajtsin xkuelita, kuakon, yejon tlaltikpakchane xuelis kipiyas se nemilistli tlen xkeman tlamis (Os. 4:9). Ijkuak Jesús ouajla ipan tlaltikpaktli, yejua kimatstoya ika tlayekankej ipan tlaneltokiltin kinkajkayauayaj tlaltikpakchanejkej. Yejua okimixkoijli: “¡Xkuajli tlen mexchia, escribas niman fariseos omexayakyejkej!, pampa nenkipanauiyaj mar niman tlaluaktli niman ijkon nenkichiuaskej yakaj matlaneltoka ken nemejuamej, niman ijkuak yotlaneltokak, nenkichiuaj okpa makinamiki mauiya Gehena [xok keman nemis] xijkon ken nemejuamej” (Mat. 23:15, TNM). Jesús chikauak okiminnots, niman okimijli: “Nemejuamej nemotaj yejua on diablo”, akin se “temiktijketl” (Juan 8:44).

7 Ipan yejuin tonaltin, melak miyekej akin tlayekanaj ipan tlaneltokiltin. Sekimej kimijliaj pastores, teopixkej noso okse tlamantik kimixmatij. Ijkon ken fariseos, yejuamej “xkauiliaj ma nopantlanti on tlen melauak” itech iTlajtol toTajtsin niman yokipatlakej “on tlen melauak itech ika Dios yejua  ika on tlen tlakajkayaualistli” (Rom. 1:18, 25). Kiteititiaj tlen xmelauak, kijtouaj ika titlatlaskej kampa infierno, ika alma xueli miki niman ika akin yomijkej oksejpa uajnemij ika okse intlalnakayo. Niman kiteititiaj ika toTajtsin kinselia tlakamej noso siuamej akin san sekan notekaj niman nonamiktiaj iuan akin ijkon ken yejuamej.

8. a) ¿Tlen tlakajkayaualistli kijtoskej akin tlayekanaj ipan política? b) ¿Tlenon noneki tikchiuaskej ijkuak ijkon panos?

8 Akin tlayekanaj ipan política noijki yokinkajkayaujkej tlaltikpakchanejkej. Sa achijtsin poliui, kijtoskej se ueyi tlakajkayaualistli. Kiteijliskej ika “tinemij ika yolseuilistli niman ika toyojlo”. San ika, “nimantsin inpan uajlas tlapopolouilistli”. Kuakon, xkipiya ika tikinneltokiliskej tlen kijtouaj tlayekankej itech política. Yejuamej xkinekiskej kiteijliskej ika tlaltikpaktli melak xkuajli onka, san ika, tejuamej kuajli tikmatstokej ika “itonal Jehová yejkos ijkon ken se akin tlachteki ipan yeuajli” (1 Tes. 5:1-4TNM).

¿TLEKA TLALTIKPAKCHANEJKEJ TEKAJKAYAUAJ?

9, 10. a) ¿Tleka tlaltikpakchanejkej tekajkayauaj, niman kenon ontlamij? b) ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej itech Jehová?

9 Ipan yejuin tonaltin, xsan akin uejueyixtokej tekajkayauaj. Melak miyekej tekajkayauaj. Se revista tlen miyekej kixmatij otlajto itech “Tleka titekajkayauaj”, ompa onoijkuilo yejuin: “Miyekej yokitakej ika titekajkayauas itlaj tlen nochipa tikchiuaj”. Miyekej tlaltikpakchanejkej tekajkayauaj pampa xkinekij itlaj inpan manochiua noso xkinekij makitakan tlen xkuajli kichiujtokej, noijki tekajkayauaj pampa kinekij kipiyaskej se ueyi tekitl, tomin noso okseki tlemach. Noijki kijtoua ika sekimej xkintekiyomaka kinkajkayauaskej “akin xkimixmatij, akin imiuan tekitij, akin imiuan nouikaj niman inchanejkauan”.

10 ¿Kenon ontlami ijkuak se tekajkayaua? Xok itech tlaneltokaj niman xok iuan nouikaj. Matiknemilikan kenon xkuajli nomachilia se teueuentsin ijkuak isiuauj kikajkayaua iuan okse tlakatl niman nochipa kijlia tlen xmelauak niman ijkon maka makimati. Noso matiknemilikan kenon melak xkuajli ijkuak se tlakatl teixpan kiteititisneki ika se kuajli teueuentsin niman se kuajli tajtli, san ika, ne ichan kintlajyouiltia isiuauj niman ikoneuan. Maka matikilkauakan ika yejon tlaltikpakchanejkej xueliskej kikajkayauaskej Jehová, pampa “nochi tlen onkaj niman nemi panestikaj niman pantlantitikaj ixpan” (Heb. 4:13).

11. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okichiujkej Ananías niman Safira? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

11 Biblia techijlia tlenon ipan onochiuj se tlakatl iuan isiuauj akin okikauilijkej ika Satanás makalaki ipan inyojlo. Yejuamej onenkej ipan kachtopa siglo niman kikajkayauasnekiyaj toTajtsin. Okinemakakej se tlajli niman okimijlikej itlatitlankauan Cristo ika kitemakatoyaj nochi tomin tlen okintlaxtlauilijkej. Yejuamej tekajkayaujtoyaj pampa xnochi kitemakatoyaj. Kinekiyaj ika oksekimej tokniuan makitakan tlenon kichiujtoyaj niman kinekiyaj makinemilikan ika melak kuelitayaj tetlayokoliskej. San ika, Jehová kimatstoya ika tekajkayaujtoyaj, yejua ika, okintlajtlakolmakak (Hech. 5:1-10).

12. ¿Tlenon inpan nochiuas akin tekajkayauaj niman xnoyolkuepaj, niman tleka?

12 ¿Kenon kimita Jehová akin tekajkayauaj? Satanás niman nochimej akin tekajkayauaj pampa kinekij kichiuaskej tlen xkuajli niman xnoyolkuepaj, yejuamej yaskej “ne tliko”. Kijtosneki ika kinpopoloskej niman xok keman nemiskej (Apoc. 20:10; 21:8; Sal. 5:6). ¿Tleka? Pampa Jehová kimita yejon tekajkayaujkej ijkon ken akin kichiuaj ken “chichimej”, kema, akin yonomatkej kichiuaj tlen toTajtsin melak kitlauelita (Apoc. 22:15).

13. ¿Tlenon tikmatstokej itech Jehová, niman tlenon techyolmapeua matikchiuakan?

13 Tikmatstokej ika Jehová “xse tlakatl akin kijtoua tlen xmelauak”. Niman toTajtsin “xkeman kijtoua on tlen xmelauak” (Núm. 23:19; Heb. 6:18). Biblia kijtoua ika Jehová kitlauelita “nenepijli tlen tekajkayaua” (Prov. 6:16, 17). Tla tiknekij tikyolpaktiskej Jehová, noneki tiktlakamatiskej niman tikijtoskej tlen melauak. Ika yejon, tejuamej xtoijliaj “on tlen xmelauak iuan oksekimej” (Col. 3:9).

TEJUAMEJ TIKIJTOUAJ “ON TLEN MELAUAK”

14. a) ¿Kenon titlamantikej intech akin nemij ipan okseki tlaneltokiltin tlen xmelajkej? b) Xkijto tlenon techmachtia Lucas 6:45.

14 ¿Kenon tlamantikej akin kichiuaj ken Cristo itech akin nemij ipan okseki tlaneltokiltin tlen xmelajkej? Ika akin tiktekichiuiliaj toTajtsin tikijtouaj “on tlen melauak” (xpoua Efesios 4:25). Pablo okijto ika ijkuak tikijtouaj tlen melauak, “tikteititiaj ika tiitekitkauan Dios” (2 Cor. 6:4, 7). Jesús okijto: “On tlen se tlakatl kijtoua ikan ikamak, on sa no yejua ika tentikaj iyojlo” (Luc. 6:45). Ika yejon, ijkuak tikalaktiaj tlen melauak ipan toyojlo, nochipa tikijtouaj tlen melauak. Tejuamej xkeman titekajkayauaj, nochipa tikimijliaj tlen melauak akin xtikimixmatij, akin imiuan titekitij, akin imiuan touikaj niman tochanejkauan. Aman matikitakan kemanon noneki nochipa tikijtoskej tlen melauak.

¿Tikitaj tlenon xkuajli kichiujtika yejuin ichpochtli? (Xkita párrafos 15 niman 16).

15. a) ¿Tleka melak xkuajli tla tikchiua itlaj san tlaiyankan? b) ¿Kenon uelis tikxikos tla mitschiualtiaj itlaj xchiua? (Xkita nota).

15 Tla tejua titelpochtli noso tiichpochtli, kanaj tikneki ika oksekimej mouan manouikakan. Niman yejon xtemojkatlachialti, san ika, maka keman xchiua itlaj san tlaiyankan ijkon ken oksekimej. Ijkuak yejuin telpokamej nemij imiuan inchanejkauan noso imiuan tokniuan akin nemij ipan intlanechikol kiteititiaj ika kitlakamatij toTajtsin, san ika, ijkuak nemij imiuan telpokamej akin xkitekichiuiliaj Jehová, nemij ijkon ken akin xnomachtiaj. Noijki ijkon kichiuaj ipan redes sociales. Teuijuikaltiaj, kintlaliaj intlaken tlen xkuajli, kikakij tlakuikaltin tlen kijtoua tlen xkuajli, melak konij alcohol, kitekitiltiaj drogas, kistinemij iuan yakaj niman nion xakaj kimati noso kichiuaj okseki tlemach tlen xkuajli. Yejuamej kinkajkayaujtokej intajuan, tokniuan niman toTajtsin (Sal. 26:4, 5). San ika, Jehová kimatstika tla tikueyichiuaj san ika totlajtol niman tikchiuaj tlen xkuelita (Mar. 7:6). Melak kuajli tla tiktlakamati tlen kijtoua yejuin tlaxelojli: “Moyojlo maka makinnexikolita akin kichiuaj tlajtlakojli, tlen kema, makimakasi Jehová nochi tonajli” (Prov. 23:17). *

16. ¿Kenon noneki tiktemiltis yejon amatl kampa tikteijliaj ika tiknekij chikauak tiktekichiuiliskej Jehová?

16 Kanaj tikneki timochiuas precursor regular noso tikneki okseki tikchiuas niman ijkon chikauak tiktekichiuilis Jehová, ken tias Betel. Ijkuak tiktemiltis yejon amatl noneki xkijto tlen melauak ijkuak ompa mitstlajtoltis tla tikualo, noso ijkuak mitstlajtoltis tlenon tikuelita ika timoyolpaktis niman tla xtikchiujtika itlaj tlen xkuelita toTajtsin (Heb. 13:18). Niman, ¿tlenon uelis tikchiuas tla yotikchiuj itlaj tlen xkuajli niman ok xtikimijlia tlayekankej? Xtlajto imiuan tlayekankej niman xkimijli mamitspaleuikan niman ijkon uelis tiktekichiuilis Jehová ika motlamachilis chipauak (Rom. 9:1; Gál. 6:1).

17. ¿Tlenon kipiya ika tikchiuaskej tla kemantika akin techtlaueltokaj techtlajtlajtoltiaj itech tokniuan?

17 Aman matiknemilikan ika tekiuajkej xtechkauiliaj matiktekichiuilikan Jehová niman ika techtlajtlajtoltiaj itech tokniuan. ¿Kipiya ika tikimijliskej nochi tlen tikmatstokej? ¿Tlenon okichiuj Jesús ijkuak se tekiuaj romano kiyolkuitijtoya? Jesús okichiuj tlen kijtoua Biblia kampa techmachtia ika onka ijkuak noneki titlajtoskej niman noijki onka ijkuak xnoneki titlajtoskej. Niman kemantika Jesús xtlaj okijto (Ecl. 3:1, 7; Mat. 27:11-14). Tla kemantika ijkon topan nochiua, noneki kuajli tiknemiliskej tlenon tikijtoskej niman ijkon tokniuan xkinchiuiliskej tlen xkuajli (Prov. 10:19; 11:12).

¿Tlenon techpaleuis matikmatikan kemanon xnoneki titlajtoskej niman kemanon noneki tikijtoskej tlen melauak? (Xkita párrafos 17 niman 18).

18. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej ijkuak tlayekankej itlaj techtlajtoltiskej itech se tokniuj?

18 Aman matiknemilikan ika se tokniuj itech totlanechikol yokichiuj se tlajtlakojli niman tejuamej tikmatstokej. Tlanechikojli noneki maonia chipauak, kuakon, tlayekankej kanaj techtlajtlaniliskej matikimijlikan tlen tikmatstokej. ¿Kenon tikiminankiliskej tlayekankej tla techtlajtoltiaj itech yakaj akin iuan touikaj noso se tochanejkauj? Biblia kijtoua ika akin yolmelaujkanemi kijtoua tlen melauak (Prov. 12:17; 21:28). Ika yejon, tejuamej kipiya ika tikimijliskej tlayekankej nochi tlen opanok niman maka itlaj matikiyanakan. Tlayekankej noneki kimatiskej nochi tlen yemelak opanok, niman ijkon, yejuamej uelis kitaskej kenon kipaleuiskej akin okichiuj tlajtlakojli niman ijkon oksejpa manouika iuan Jehová (Sant. 5:14, 15).

19. ¿Itech tlenon titlajtoskej ipan okse tlamachtijli?

19 David okijli Jehová ipan se teoyotl: “Tejua mitsyolpaktia tlen melauak onka ipan iyojlo se tlaltikpakchane” (Sal. 51:6). Kema, David kimatstoya ika toTajtsin kiyolpaktia tlen tikpiyaj ipan toyojlo. Akin tikchiuaj ken Cristo nochipa tikijtouaj tlen melauak. Noijki, tikteititiaj ika titlamantikej ijkuak tikinmachtiaj tlaltikpakchanejkej tlen melauak itech Biblia. Ipan okse tlamachtijli, titlajtoskej itech kenon uelis tikchiuaskej yejuin.

^ párr. 4 Salmo 15:1, 2: “Jehová, ¿akinon uelis nemis mochan? ¿Akinon uelis nemis ipan motepeuj chipauak? Akin yolchipaujkanentinemi, kichiujtika tlen melaktik niman akin kijtojtika tlen melauak ipan iyojlo”.

^ párr. 15 Xkita tlajtoltilistli 6 “¿Kenon uelis nikxikos tla nexchiualtiaj itlaj manikchiua?”, itech amatlajkuilojli Nonankiliaj 10 tlen notlajtoltiaj telpokamej niman ichpokamej, niman capítulo 16, “Una doble vida. ¿Por qué confesarlo?”, itech amoxtli Los jóvenes preguntan, volumen 2.