Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matitlaneltokakan itech toTlayekankauj Cristo

Matitlaneltokakan itech toTlayekankauj Cristo

“San nejua niCristo [...], ninemotlayekankau” (MAT. 23:10).

TLAKUIKALTIN: 16, 14

1, 2. ¿Tlen tekitl okimakakej Josué sakin ika omik Moisés?

JOSUÉ san kilnamiktoya tlen toTajtsin okijlika: “Notekipanojkauj Moisés yomik. Aman xmokuiteua, xpanaui Jordán, tejua niman nochi yejuin kalpan, niman xuiya ipan tlajli tlen nikinmakatika ikoneuan Israel” (Jos. 1:1, 2). ¡Inemilis Josué melak nopatlaskia! Yejua yotekitka iuan Moisés ken itlapaleuijkauj kanaj 40 xiuitl. San ika, aman yejua yeskia akin kiyekanaskia kalpan Israel.

2 Moisés uejkaujtipan yokinyekanka israelitas, san ika, aman yeskia Josué akin kinyekanaskia. Kuakon, kanaj notlajtoltiaya tla israelitas kinokauiliskiaj makinyekana (Deut. 34:8, 10-12). Se amoxtli tlen tlajtoua itech Josué 1:1, 2, kitetomilia ika ipan se kalpan melak miyek panoua tlen ouijtika ijkuak kalaki se yenkuik tekiuaj. Kijtoua ika yeuejkaui ijkon panouaya niman ika hasta aman ijkon panoua.

3, 4. ¿Kenon toTajtsin okipaleui Josué, niman tlenon ueliskia totlajtoltiskej?

3 Xtechmojkatlachialtia ika Josué nomojtiaya. San ika, yejua otlaneltokak itech Jehová niman xonouejkauj kichiua tlen toTajtsin okinauati (Jos. 1:9-11). Pampa Josué otlaneltokak itech ToTajtsin, yejua nochipa okipaleui. Kema, toTajtsin okitekitilti se iluikaktekitketl akin okinyekan Josué niman israelitas. Uelis tiknemiliskej ika yejuin iluikaktekitketl katka akin kitokayotiaj “Tlajtojli”, isenteKoneuj toTajtsin (Juan 1:1; Éx. 23:20-23).

4 Jehová okinpaleui israelitas makiselikan tlen onopatlak niman makitlakamatikan Josué, akin aman kinyekantoya. Ipan yejuin tonaltin, noijki miyek nopatlatika. Ika yejon, kanaj tikijtouaj: “Ipan ikalpan toTajtsin melak miyek nopatlatika, ¿uelis nitlaneltokas itech toTlayekankauj Jesús?” (xpoua Mateo 23:10). Matikitakan kenon Jehová okiyekan ikalpan ipan yejon tonaltin ijkuak miyek nopatlatoya.

¿AKINON OKINYEKAN ISRAELITAS IJKUAK OKALAJKEJ CANAÁN?

5. ¿Iuan akinon ononexti Josué nisiuj Jericó? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

5 Ijkuak kalpan Israel san kemach yopanoka itech atentli Jordán, opanok itlaj tlen Josué xkichiaya. Josué nemiya nisiuj Jericó niman okitak se tlakatl akin kimapixtoya se espada. Pampa Josué xkimatiya akinon katka yejon tlakatl, okitlajtolti: “¿Touan tinemi noso tinemi imiuan totlauelikniuan?”. Josué omojkatlachix ijkuak yejon tlakatl okijli ika yejua katka “intlayekankauj akin tlaixnamikij ipampa Jehová”. Kema, yejua okinmanauito israelitas (xpoua Josué 5:13-15). * Maski ipan okseki tlaxeloltin kijtouaj ika Jehová yejua akin kinotstoya Josué, kuajli tikmatstokej ika Jehová kitekitiltiaya iiluikaktekitkauj, ijkon ken miyekpa okichiuj (Éx. 3:2-4; Jos. 4:1, 15; 5:2, 9; Hech. 7:38; Gál. 3:19).

6-8. a) ¿Tleka ueliskia nesis ika xtepaleuiskia seki tlemach tlen Jehová otenauatij? b) ¿Tleka melak otepaleui tlen Jehová otenauatij? (Noijki xkita nota).

6 Kuajli yokijlikaj Josué tlenon nonekiya kichiuas niman ijkon kinoyaxkatis Jericó. Ijkuak san kemach okijlikej yejon, kanaj Josué xkasikamatiya tleka ijkon kijliayaj makichiua. Matiknemilikan yejuin, toTajtsin okijli ika nochimej tlakamej akin tlaixnamikiyaj nonekiya makinchiuilikan circuncisión. Kuakon, tikitaj ika yejuin tlakamej xueliskiaj teixnamikiskej ipan yejon tonaltin. ¿Yemelak nonekiya ijkuakon makinchiuilikan circuncisión? (Gén. 34:24, 25; Jos. 5:2, 8).

7 Kanaj akin tlaixnamikiyaj notlajtoltiayaj: “¿Kenon uelis titlauisokiskej niman tikinpaleuiskej tochanejkauan tla yejon totlauelikniuan techualixnamikij?”. San ika, opanok itlaj tlen miyekej xkichiayaj. Intlauelikniuan xokimixnamijkej, akin chantiyaj Jericó melak nomojtiayaj. Biblia kijtoua: “Jericó kuajli tsauktoya inpampa israelitas; xakaj kisaya nion xakaj kalakiya” (Jos. 6:1). Kuajli tikmatstokej ika yejuin tlen opanok, okichiuj ika israelitas melak matlaneltokakan itech itlayekanalis Jehová.

8 Jehová noijki okimijli maka kixnamikiskej Jericó. Yejuamej nonekiya kiyeualoskej yejon ueyi kalpan san sejpa ipan se tonajli, niman yejon nonekiya kichiuaskej chikuasen tonajli. Niman ipan tonajli chikome, nonekiya kiyeualoskej chikometipan. Kanaj akin tlaixnamikiyaj kinemiliayaj ika tla ijkon kichiuayaj kipoloskiaj tiempo niman siauiskiaj. San ika, toTajtsin Jehová, akin kiyekanaya kalpan Israel, kuajli kimatstoya tlen kichiujtoya. Nochi yejon tlen opanok okichiuj ika israelitas melak matlaneltokakan itech Jehová, niman yejuamej xok ononek kimixnamikiskej akin tlauisokiyaj ipampa Jericó (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30). *

9. ¿Tleka noneki matikchiuakan tlen technauatia ikalpan toTajtsin? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

9 ¿Tlenon tiuelij itech yejuin tlen opanok yeuejkaui? Ikalpan toTajtsin kemantika kipatla ken nochiua itlaj, niman kanaj xtikasikamatij tleka. Matiknemilikan yejuin, kanaj yeuejkaui xtikasikamatiyaj tleka ikalpan toTajtsin otechijlika ika uelis tiktekitiltiskej tocelular noso totableta niman ijkon ika tomachtiskej, ika titenojnotsaskej niman ika uelis tijkuiskej ipan tlanechikoltin. San ika, kanaj aman tikitaj ika melak techpaleuiya ika ijkon tikchiuaj. Ijkuak tikitaj tlenon kualtsin panoua ijkuak itlaj nopatla, kuakon, totlaneltokil chikaui niman melak kuajli touikaj imiuan oksekimej tokniuan.

¿KENON CRISTO OKINYEKAN TOKNIUAN IPAN KACHTOPA SIGLO?

10. ¿Akinon okiyekan tlanechikojli ijkuak grupo akin tlayekanaya ipan nochi tlanechikoltin onosentlali ipan Jerusalén?

10 Yeuejkaui, sekimej tokniuan judíos ok kijtouayaj ika nonekiya manochiua circuncisión. Yejuin onochiuj ijkuak yopanoka 13 xiuitl ika Cornelio, akin xjudío katka niman akin xonochiuilijka circuncisión, yonochiujka se tokniuj (Hech. 15:1, 2). Ipan ueyikalpan Antioquía, tokniuan onotenkuikuikej ipampa circuncisión. Kuakon, okitlajtlanilijkej Pablo mauiya ne Jerusalén niman ijkon makimijli tlen panotoya grupo akin tlayekanaya ipan nochi tlanechikoltin. San ika ¿akinon okichiuj ika manosentlalikan? Pablo okijto ika oyajka pampa okititijkaj ika nonekiya yas. Kuajli tikitaj ika Cristo yejua akin okinyekan tokniuan itech grupo akin tlayekanaya ipan nochi tlanechikoltin niman ijkon makiyektlalikan yejuin tlauejli (Gál. 2:1-3, TNM).

Kuajli tikitaj ika Cristo yejua akin kinyekantoya tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo. (Xkita párrafos 10 niman 11).

11. a) ¿Tlenon ok kijtouayaj miyekej tokniuan judíos itech circuncisión? b) ¿Kenon okiteititi Pablo ika yolyemanki katka ijkuak tlayekankej okinauatijkej makichiua itlaj? (Noijki xkita nota).

11 Cristo okiyekan grupo akin tlayekanaya ipan nochi tlanechikoltin niman ijkon makiteasikamachilti ika tokniuan akin xjudíos katkaj xnonekiya nochiuiliskej circuncisión (Hech. 15:19, 20). Maski yopanoka seki xiujtin ika onoijtoka yejon, miyekej tokniuan judíos ok kinchiuiliayaj inkoneuan circuncisión. Kuakon, ijkuak tlayekankej itech Jerusalén okitekakilijkej ika sekimej kijtotinemiyaj ika Pablo xkitlakamatiya Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, okitlajtlanilijkej Pablo makichiua itlaj tlen kiteititiskia ika kitlakaitaya Tlanauatijli (Hech. 21:20-26). * Okijlikej ika nonekiya kinuikas nauimej tlakamej ne teopan niman ijkon tlaltikpakchanejkej makitakan ika yejua kitlakamatiya Tlanauatijli. Pablo ueliskia kijtoskia ika yejon tlen kitlajtlaniliayaj xtepaleuiskia. Niman ueliskia kijtoskia ika yejon tokniuan judíos nonekiya noyektlaliskiaj pampa xkuajli kasikamatiyaj tlen yonoijtoka itech circuncisión. San ika, Pablo xijkon okijto, yejua okasikamat ika tlayekankej kinekiyaj ika tokniuan san sekan manemikan. Ika yejon, yejua okiteititi ika yolyemanki katka niman otetlakamat. Aman tej, kanaj totlajtoltiaj: “Tla imikilis Jesús okipopolo Tlanauatijli, ¿tleka okitekauili ika sekimej ok makiteijlikan ika nonekiya nochiuiliskiaj circuncisión?” (Col. 2:13, 14, TNM).

12. ¿Tleka Cristo xnimantsin okichiuj manoyektlali tlen miyekej ok kinemiliayaj itech circuncisión?

12 Sekimej kintekiyomaka nimantsin kitlakamatiskej tlen yenkuik notetomilia ipan ikalpan toTajtsin. Tokniuan judíos okintekiyomakak kasikamatiskej ika xok nonekiya nochiuiliskej circuncisión, niman opanok miyek tiempo (Juan 16:12). Yejuamej yokitsontekontlalijkaj ika circuncisión kineskayotiaya ika nouikayaj iuan toTajtsin (Gén. 17:9-12). Oksekimej kinmojtiaya tla okintlaueltokakej pampa aman tlamantikej yeskiaj (Gál. 6:12, TNM). San ika, sakin Cristo okseki okimijli itech yejuin ika amatlajkuiloltin tlen okijkuilo Pablo (Rom. 2:28, 29; Gál. 3:23-25).

CRISTO OK KIYEKANTIKA TLANECHIKOJLI

13. ¿Tlenon techpaleuis matikchiuakan tlen Cristo technauatia?

13 Cristo ok kiyekana tlanechikojli ipan yejuin tonaltin. Kuakon, tla ikalpan toTajtsin itlaj kipatla niman tejuamej xtikasikamatij, matikilnamikikan kenon Cristo okinyekan yeuejkaui itekipanojkauan toTajtsin, ken ijkuak nemiya Josué niman ijkuak nemiyaj itlatitlankauan Cristo. Yejua melak kuajli okinyekan niman ijkon kintlajpiyas, kinchikauilis intlaneltokil niman kichiuas san sekan manemikan (Heb. 13:8).

14-16. ¿Kenon nesi ika Cristo najmana topampa ijkuak itlaj technauatia itechkopa “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise?

14 “Tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise nochipa techijlia tlen noneki tikchiuaskej ijkuak kinamiki (Mat. 24:45). Yejuin techititia ika Jesús techtlasojtla niman ika kineki kuajli matikpiyakan totlaneltokil. Marc, akin kinpiya nauimej ikoneuan, kijtoua: “Satanás xkineki kuajli maoniakan tlanechikoltin, ika yejon, kitejtemoua kenon kimijtlakos familias. Aman, ikalpan toTajtsin miyekpa techilnamiktia ika noneki matomachtikan iuan tochanejkauan nochi semanas. Kuajli nesi ika tajtin melak noneki makintlajpiyakan inchanejkauan”.

15 Ijkuak tikitaj kenon Cristo techyekana, tikasikamatij ika kineki techpaleuis matikpiyakan chikauak totlaneltokil. Se neskayotl, se tokniuj tlayekanketl akin itoka Patrick kijtoua: “Ijkuak san kemach otipeujkej tosentlaliaj ken grupos niman ijkon titenojnotsaskej itlamiyan semana, sekimej xsajnoye kuajli nomachiliayaj pampa xtimiyekej katkaj. San ika, yejuin tlen otechijlikej matikchiuakan, techititia ika Jesús techtlasojtla toseselti akin tinemij ipan tlanechikojli. Tokniuan akin san pijpinauiyaj noso akin xsajnoye tenojnotsayaj, aman kimachiliaj ika tepaleuiyaj niman ika kintlasojkaitaj. Ika yejon, aman miyekpa kisaj ontenojnotsaj”.

16 Cristo xsan kineki techpaleuis matikpiyakan chikauak totlaneltokil. Noijki techpaleuiya nochipa matikchiujtokan tekitl tlen melak ueyi kijtosneki ipan yejuin tonaltin (xpoua Marcos 13:10). André, se tokniuj akin san kemach yopeuj tekiti ken tlayekanketl niman akin nochipa kiyejyekoua kitlakamatis tlen yenkuik techijlia ikalpan toTajtsin, kijtoua: “Pampa miyekej xok tekitij Betel, techilnamiktia ika tinemij itlamiyan tonaltin niman ika melak noneki matitenojnotsakan”.

NOCHIPA MATIKCHIUAKAN TLEN TECHNAUATIA CRISTO

17, 18. ¿Tleka noneki matiknemilikan kenon melak yotechpaleui tlen yokipatlak ikalpan toTajtsin?

17 Ken techyekana toTekiuaj Cristo, techpaleuis aman niman noijki ika tlayekapan. Ika yejon, matiknemilikan kenon melak yotechpaleui tlen yokipatlak ikalpan toTajtsin. Ijkuak tomachtiskej imiuan tochanejkauan, uelis titlajtoskej itech kenon yotechpaleui tlen yokipatlak ikalpan toTajtsin ipan tenojnotsalistli niman ipan tlanechikoltin. Kuajli tikmatstokej ika yejuin techyolchikauas.

¿Tikinpaleuijtokej tochanejkauan niman oksekimej tokniuan maka makintekiyomaka kichiuaskej tlen techijlia ikalpan toTajtsin? (Xkita párrafos 17 niman 18).

18 Tla tikilnamikij ika melak kuajli tlen panoua ijkuak tikchiuaj tlen technauatia ikalpan toTajtsin, kuakon, xtechtekiyomakas titetlakamatiskej niman tomachiliskej ika toyojlo. Techyolpaktia ika ikalpan toTajtsin xok ueyi kipopolojtika tomin pampa xok miyek kinchijchiua amatlajkuiloltin ken yeuejkaui, aman kitekitiltia tlen yenkuik kistika. Niman pampa ikalpan toTajtsin ijkon kichiujtika, miyekej tlaltikpakchanejkej uelij kixmatij tlen kualtsin techijlia toTajtsin. Ika yejon uelis totlajtoltiskej, ¿tiktekitiltokej tocelular noso totableta niman ompa tikitaskej toamatlajkuiloluan, videos niman grabaciones? Tla ijkon tikchiuaj, tikteititiskej ika ijkon ken Jesús, tiknekij kuajli manotekitilti tlen techmaka ikalpan toTajtsin.

19. ¿Tleka noneki tikchiuaskej tlen Cristo technauatia?

19 Ijkuak tikchiuaj tlen Cristo technauatia, tikinpaleuiyaj tokniuan makipiyakan chikauak intlaneltokil niman kuajli manouikakan semej iuan oksekimej. André, akin yotikteneujkaj, okijto yejuin itech tlen opeuj kichiua ikalpan toTajtsin ipan sucursales: “Ijkuak nikita kenon kuajli otetlakamatkej tokniuan akin yokiskej itech Betel, nechyolchikaua manitlaneltoka itech itlayekanalis Cristo niman noijki kichiua manikintlakaita yejon tokniuan. Yejuamej melak yolpakij maski okse tekitl kichiuaj ipan itekiyo toTajtsin niman nochipa kichiujtokej tlen ikalpan toTajtsin kijtoua”.

MATITLANELTOKAKAN ITECH TOTLAYEKANKAUJ CRISTO

20, 21. a) ¿Tleka uelis titlaneltokaskej itech toTlayekankauj Cristo? b) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan okse tlamachtijli?

20 Sa achijtsin poliui, toTlayekankauj Cristo tetlanis niman miyek kichiuas tlen melak kualtsin (Apoc. 6:2; Sal. 45:4). Aman Cristo kinyektlalijtikaj itekipanojkauan toTajtsin niman ijkon kuajli manemikan ipan yenkuik tlaltikpaktli, niman noijki kinyektlalijtika niman ijkon kuajli kichiuaskej tekitl tlen ompa nochiuas. Kema, tikinmachtiskej akin yoliuiskej niman tijkuepaskej yejuin tlaltikpaktli se xochitlalpan.

21 Tla nochipa titlaneltokaj itech toTekiuaj maski san tlenon mapano, yejua techyekanas niman kichiuas matinemikan ipan yejon yenkuik tlaltikpaktli (xpoua Salmo 46:1-3). * Melauak ika kemantika techtekiyomaka tikchiuaskej tlen techijliaj pampa kemantika yejon kipatla tonemilis. Tla ijkon topan nochiua, ¿tlenon techpaleuis matikpiyakan yolseuilistli niman nochipa matitlaneltokakan itech Jehová? Tiknankiliskej yejon ipan okse tlamachtijli.

^ párr. 5 Josué 5:13-15: “13 Ijkuak Josué nemiya nisiuj Jericó, yejua oontlachix niman okitak se tlakatl notelketstoya ixpan niman kimapixtoya se espada. Josué okinisiui niman okitlajtolti: ‘¿Touan tinemi noso tinemi imiuan totlauelikniuan?ʼ. 14 Kuakon, yejua okijto: ‘Ka, nejua yoniuajla ken intlayekankauj akin tlaixnamikij ipampa Jehováʼ. Kuakon, Josué nimantsin onixakaman ixko tlajli niman onotlakuankets niman okijli: ‘¿Tlenon kineki noteko kijlis itekipanojkauj?ʼ. 15 Intlayekankauj akin tlaixnamikij ipampa Jehová okinankili Josué: ‘Xkinmokixtili mokakuan, pampa kampa amantsin tiijkatika chipauakʼ. Kuakon, Josué nimantsin ijkon okichiuj”.

^ párr. 8 Itech tlen onokauj itech Jericó, ixtlamatkej yokinextijkej miyek tlakuajli tlen yokipixkakaj niman tlen yokejyeujkaj, san ika, xokikuajkaj. Yejuin techititia ika xouejkaujkej kiyeualojtoyaj Jericó. Israelitas okimijlikaj maka kikuaskej tlen yokipixkakaj akin chantiyaj Jericó. Melak kuajli ika okimijlikej makinoyaxkatikan tlajli ijkuak pixkatoyaj pampa onkatka miyek tlen ueliskia kikuaskej ipan tlaltin (Jos. 5:10-12).

^ párr. 11 Xkita recuadro “Pablo afronta con humildad una prueba”, itech La Atalaya 15 marzo 2003, página 24.

^ párr. 21 Salmo 46:1-3: “ToTajtsin yejua totlapaleuilis niman tokojtilis, se tlapaleuilistli tlen nimantsin tiknextis ijkuak melak timajmanas. 2 Ika yejon, xtomojtiskej, maski tlaltikpaktli manopatla, maski tepemej uejkatlan mauetsitij ijtik mar; 3 maski atl ipan mar chikauak makakistito niman maski melak mapoposojkisto, maski tepemej manolinikan ipampa ken komontika”.