Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tokniuj Rutherford kitemaka se tlamachtijli ipan ueyi tlanechikojli tlen onochiuj ne Cedar Point (Ohio) ipan 1919.

1919: cien xiuitl ika tlakuitlapan

1919: cien xiuitl ika tlakuitlapan

IPAN 1919, yotlanka Ueyi Guerra (sakin onoixmat ken Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli), yejuin guerra ouejkaujka naui xiuitl. Itlamiyan 1918, países xok noixnamikiyaj, niman ipan 18 de enero de 1919 miyekej países onosentlalijkej. Yejon tlanechikojli okitokayotijkej Conferencia de la Paz de París. Ipan yejon tlanechikojli onochijchiuj se amatl tlen okitokayotijkej Tratado de Versalles. Miyekej países okitlalijkej infirma ipan yejuin amatl ipan 28 de junio de 1919. Ijkon onoteititi ika yotlanka guerra kampa miyekej países kixnamiktoyaj Alemania.

Ipan yejuin amatl noijki onoijkuilo ika oniaskia se organización tlen kitokayotiskiaj Sociedad de Naciones. Tekiuajkej okichijchiujkej yejuin organización niman ijkon nochimej países kuajli manouikakan, maonia yolseuilistli niman maka maonia tlauejli. Miyekej religiones okipaleuijkej yejuin organización. Consejo Federal de las Iglesias de Cristo en América okijto ika iTekiuajyo toTajtsin okichijchiujka yejuin organización niman ijkon kiteititis kenon tlayekana. Yejuin Consejo okiteititi ika kipaleuiaya Sociedad de Naciones pampa okintitlan sekimej tlakamej mauiyan ipan Conferencia de la Paz de París. Se tlakatl akin okititlankaj okijto ika yejon tlanechikojli kichiuaskia ika miyek tlemach manopatla ipan nochi tlaltikpaktli.

Niman yemelak ika miyek nopatlaskia, san ika, xyejuamej yeskiaj akin kipatlaskiaj tlen nochiujtoya ipan nochi tlaltikpaktli. Ipan 1919, opeuj nopatla ken tenojnotsayaj Nomachtijkej itech Biblia. Jehová okipaleui ikalpan niman ijkon matenojnotsa ken xkeman kichiuaya. San ika, kachtopa nonekiya itlaj nochiuaskia ipan ikalpan toTajtsin.

NONEKIYA ITLAJ NOTLAPEJPENIS

Joseph Rutherford

Ipan tonajli sábado 4 de enero de 1919, sekimej tokniuan nosentlaliskiaj niman ijkon kitlapejpeniskej akinomej tlayekanaskiaj ipan Sociedad Watch Tower Bible and Tract. Tokniuan ijkon kichiuayaj nochi xiujtin. Ipan yejon tonajli, Joseph Rutherford, akin tlayekantoya ipan ikalpan toTajtsin, tsauktoya ne Atlanta (Georgia, Estados Unidos) imiuan oksekimej chikomemej tokniuan. ¿Tlenon kichiuaskiaj tokniuan akin nosentlaliskiaj? ¿Oksejpa kintlapejpeniskiaj tokniuan akin tsauktoyaj?

Evander Coward

Tokniuj Rutherford kajmanaya tlen ipan nochiuaskia ikalpan Jehová. Kimatstoya ika sekimej kijtouayaj ika más kuajli yeskia tla okse tlayekanaskia. Yejua ika, ijkuak tsauktoya, okomintlajkuilouili tokniuan akin nosentlaliskiaj niman ijkon kimijlis ika melak kuajli yeskia tla kitlapejpeniayaj Evander Coward. Okijkuilo ika yejuin tokniuj “xtlauele”, “tlamachilise” niman ika “yonosentemakaka itech toTeko”. San ika, miyekej tokniuan kinekiyaj nochiaskej chikuasen metstli niman hasta ijkuakon kijtoskej akinomej tlayekanaskej. Abogados akin kinpaleuijtoyaj tokniuan akin tsauktoyaj noijki ijkon kijtouayaj. Xkimatiyaj tlenon kichiuaskej niman tokniuan opeuj nokualaniaj.

Richard Barber

Ken okijto tokniuj Richard Barber, opanok itlaj tlen okichiuj manoyektlali yejon tlauejli. Se akin ompa nemiya okijto: “Nejua xniabogado, san ika, nikmatstika tlenon kijtosneki tiyolmelajkanemis. Totajtsin techtlajtlanilia matimelajkanemikan. Niknemilia ika kuajli tikteititiskej ika yemelak timelajkanemij tla oksejpa tiktlapejpeniaj tokniuj Rutherford ken tlayekanketl” (Sal. 18:25).

Alexander Macmillan

Alexander Macmillan, akin noijki tsauktoya, okilnamik tlenon opanok uajmostla. Tokniuj Rutherford okitetepini tepantli kampa tsauktoya Macmillan niman okijli: “Xkuajkixti moma”. Kuakon, okimakuiti se carta kampa kijtouaya akinomej okintlapejpenijkaj. Macmillan nimantsin okasikamat tlenon kijtosnekiya. Ipan yejon carta kijtouaya ika akin tlayekanayaj oksejpa yejuamej tlayekanaskiaj: tokniuj Rutherford niman Van Amburgh. Kuakon, tokniuj Rutherford ok yejua presidente yeskia.

¡OKINMAKAUJKEJ!

Ijkuak nochimej on chikueyimej tokniuan ok tsauktoyaj, Nomachtijkej itech Biblia okintlajtlanilijkej miyekej tlaltikpakchanejkej makitlalikan infirma ipan se amatl kampa kitlajtlaniliayaj tekiuaj makinmakaua tokniuan. Tokniuan okinnechikojkej ipantsin 700,000 firmas. Ipan tonajli miércoles 26 de marzo de 1919, achto ika kititlaniliskiaj tekiuaj yejon amatl, okimakaujkej tokniuj Rutherford niman on chikomemej tokniuan.

Tokniuj Rutherford okimijli akin okiselitoj ijkuak okis: “Kuajli nikmatstika ika yejuin tlen opanok techpaleuis ika tlayekapan ijkuak tikixnamikiskej tlen melak ouijtika. [...] Tlen onenkichiujkej xsan okichiuj makinkixtikan akin tsauktoyaj. [...] Nemejuamej chikauak onentekichiujkej pampa nenkinekij nenkiueyichiuaskej Jehová, niman akin otlapaleuijkej yokiselijkej se kualtsin tlateochiualistli”.

Nochi tlen panotoya ijkuak tekiuajkej kitstoyaj kenon kintlajtlakolmakaskiaj tokniuan, kanaj kiteititia ika Jehová yejua akin tlapaleuijtoya. Ipan 14 de mayo de 1919, tribunal kampa tokniuan okitlajtlankej oksejpa makinyolkuitikan okijto: “Jueces xkuajli ken okinyolkuitijkej yejuin tlakamej akin kintlajtlakolmakasnekij, yejua ika, xnochiuas tlen jueces yokijtokaj”. Tokniuan kimijtouiliayaj ika xkitlakamatiyaj itlanauatiluan tekiuajkej, niman yejuin ueliskia nokauas ipan se amatl tlen tekiuajkej kipiyaskiaj tla jueces kintlajtlakolmakayaj noso maski tla san kijtouayaj ika xuejkaujtipan tsauktoskiaj. San ika, xok itlaj tlen xkuajli okimijtouilijkej tokniuan. Yejua ika, tokniuj Rutherford * ok ueliskia kipaleuis ikalpan Jehová ijkuak yaskia ipan Tribunal Supremo de Estados Unidos, niman miyekpa ijkon okichiuj ijkuak yokimakaujkaj.

KINEKIYAJ TENOJNOTSASKEJ

Tokniuj Macmillan okilnamik: “Xsan titlamatstoskiaj niman tikchiatoskiaj ika toTeko matechuika iluikak. Otikasikamatkej ika nonekiya itlaj tikchiuaskej niman ijkon tikmatiskej tlenon kinekiya toTeko”.

San ika, tokniuan akin nemiyaj sucursal xueliskiaj kichiuaskej intekiyo tlen yeuejkaui kichiuayaj. ¿Tleka? Pampa ijkuak tsauktoyaj, okimintlajkalilijkaj nochi placas tlen ika kinchijchiuayaj toamatlajkuiloluan. Yejon kinmajmanaya tokniuan niman sekimej notlajtoltiayaj tla ok tenojnotsaskiaj.

¿Ok nemiyaj akin kuelkakiskiaj tlen kiteijliayaj Nomachtijkej itech Biblia? Tokniuj Rutherford okijto ika kipanoltiskia se tlamachtijli niman ijkon kimatiskej yejuin. Tokniuj Macmillan okijto: “Tla xakaj ontlakakiskia, nochi ompa tlamiskia”.

Se periódico kampa kijtoua ika tokniuj Rutherford kipanoltis se tlamachtijli tlen itoka “La esperanza para la humanidad angustiada”, kipanoltiskia ne Los Ángeles (California) ipan 1919.

Kuakon, oajsik tonajli domingo 4 de mayo de 1919, niman maski tokniuj Rutherford melak kualouaya, okipanolti itlamachtil “La esperanza para la humanidad angustiada”. Tokniuj Rutherford okipanolti yejuin tlamachtijli ne Los Ángeles (California). Onosentlalijkej 3,500 tlaltikpakchanejkej niman miyekej xok oonakej. Uajmostla onosentlalijkej 1,500 tlaltikpakchanejkej. Tokniuan okasikamatkej ika miyekej kema kinekiyaj kikakiskej iTlajtol toTajtsin.

Tlen tokniuan okichiujkej sakin, hasta aman techpaleuiya kuajli matitenojnotsakan.

TLEN KINPALEUISKIA MAMIYEKIYAKAN

Revista The Watch Tower 1 de agosto de 1919 okijto ika ipeujyan septiembre nochiuaskia se ueyi tlanechikojli ne Cedar Point (Ohio). Telpochtli Clarence Beaty akin katka Nomachtijketl itech Biblia niman ualeuaya Misuri okilnamik: “Tinochimej otiknemilijkej ika nonekiya ompa tinemiskej”. Onosentlalijkej 6,000 tokniuan, xakaj ijkon kichiaya manosentlalikan. Nochimej melak oyolpakej ijkuak onoapolaktijkej ipantsin 200 tlaltikpakchanejkej ipan lago Erie.

Tlen nesi ixpan revista The Golden Age, 1 de octubre de 1919, yejuin tlen kachtopa okis.

Ipan 5 de septiembre de 1919, ika makuijli tonajli itech yejon ueyi tlanechikojli, tokniuj Rutherford okitemakak tlamachtijli “Discurso a los colaboradores”. Ipan yejon tlamachtijli okiteijli ika oniaskia se yenkuik revista niman kitokayotiskiaj The Golden Age. * Ipan yejuin revista notlaliskia tlenon nochiuaya ipan tlaltikpaktli niman kiteititiskia tlen Biblia kijtoua itech yejon.

Okinyolchikaujkej nochimej Nomachtijkej itech Biblia matenojnotsakan ika yejuin revista. Se carta kampa onoijkuilojka kenon tokniuan nonekiya tenojnotsaskej kijtouaya: “Nochimej akin yonoapolaktijkej makilnamikikan ika se tlateochiualistli titenojnotsas, matepaleuikan ipan yejuin tekitl niman ijkon nochimej makimatikan tlen tikteijliaj”. Miyekej tokniuan okinejkej tenojnotsaskej. Ijkuak oajsik diciembre, kanaj 50,000 tlaltikpakchanejkej okitemiltijkaj se amatsintli kampa kitlajtlaniyaj makinmakatij yejuin yenkuik revista.

Sekimej tokniuan nemij Brooklyn (Nueva York) niman nemij inakastlan se carro tlen tentika ika revistas The Golden Age.

Itlamiyan 1919, tokniuan yokipatlakaj kenon tenojnotsaskiaj niman melak kinekiyaj kichiuaskej yejon tekitl. Noijki, yonochiujkaj seki teotlajtoltin tlen nochiuaskiaj itlamiyan tonaltin. Ipan Malaquías 3:1-4 onoijkuilojka ika kitlatlataskiaj ikalpan Jehová niman ika Jehová kichipauaskia. Niman ijkon onochiuj ipan yejon tonaltin. Noijki, itekipanojkauan Jehová yokinkixtijkaj itech “ueyixtikaj ueyikalpan itoka Babilonia” niman Jesús yokitlapejpenijka “on tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise * (Apoc. 18:2, 4; Mat. 24:45). Nomachtijkej itech Biblia iueliskiaj kuajli kichiuaskej tekitl tlen Jehová kinekiya makichiuakan.

^ párr. 13 Tokniuj Rutherford katka se abogado niman se juez, niman kixmatiyaj ken “Juez Rutherford”.

^ párr. 22 The Golden Age (ika español okis ipan 1932 niman okitokayotijkej Luz y verdad) sakin okitokayotijkej Consolation ipan 1937 (Consolación ipan 1938) niman ipan 1946 okitokayotijkej Awake! (¡Despertad! ipan 1947).