Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 42

¿Tlenon kichiuas Jehová matochiuakan?

¿Tlenon kichiuas Jehová matochiuakan?

“Dios [...] kichiua para xnekikan niman xchiuakan on tlen yejua kineki [‘mechmaka kojtilistli’, TNM]” (FILIP. 2:13).

TLAKUIKAJLI 104 ToTajtsin techtlayokolia espíritu santo

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon uelis kichiuas Jehová niman ijkon manochiua tlen kineki?

JEHOVÁ uelis nochiuas tlen nonekis niman ijkon manochiua tlen kineki. Se neskayotl, yejua yonochiuj se tlamachtijketl, se tajtli akin techyolseuiya niman noijki yonochiuj ken akin kiteijlia kuajli tlajtoltin (Is. 48:17; 2 Cor. 7:6; Gál. 3:8). Maski ijkon, miyekpa kintekitiltia tlaltikpakchanejkej niman ijkon manochiua tlen yejua kineki (Mat. 24:14; 28:19, 20; 2 Cor. 1:3, 4). Yejua san akinon uelis kimakas tlamachilistli niman kojtilistli niman ijkon manochiua tlen yejua kineki. Nochi yejuin kijtosneki itokayo Jehová, ken kijtouaj sekimej ixtlamatkej.

2. a) ¿Tleka kemantika xkuajli tikmatij tla Jehová techtekitiltijtika? b) ¿Tlenon tiueliskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 Tinochimej tiknekij ika Jehová matechtekitilti, san ika, sekimej kanaj xkuajli kimatij tla Jehová kintekitiltijtika. ¿Tleka? Pampa kinemiliaj ika iuejueyimej, pampa itlaj kixnamiktokej noso itlaj xuelij kichiuaj. Oksekimej kanaj kuelitaj tlen kichiujtokej niman xkinemiliaj tla uelis kichiuaskej okseki tlemach. Ipan yejuin tlamachtijli, tiueliskej kenon Jehová uelis techmachtis niman ijkon manochiua tlen yejua kineki. Noijki tiueliskej intech sekimej tlakamej niman siuamej akin yeuejkaui Jehová okichiuj makinekikan kichiuaskej tlen yejua kinekiya niman akin okinmakak kojtilistli tlen nonekiya. Niman sa ika tlami, tikitaskej tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon Jehová matechtekitilti.

KENON TECHMACHTIA JEHOVÁ

3. Ken kijtoua Filipenses 2:13, ¿kenon Jehová uelis kichiuas matiknekikan matikchiuakan tlen yejua kineki?

3 (Xpoua Filipenses 2:13). * Jehová uelis kichiuas matiknekikan matikchiuakan tlen yejua kineki. ¿Kenon? Kanaj tikmatiskej ika itlaj noneki nochiuas ipan totlanechikol noso kanaj tlayekankej kipouaskej se carta tlen sucursal kuajtitlani kampa kijtoua ika oksekan nonekij tenojnotskej. Kanaj totlajtoltiskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon titepaleuiskej. Noso kanaj yotikselijkej se tekitl tlen ouijtika niman tiknemiliaj ika xuelis tikchiuaskej. Noijki, kanaj ijkuak tikpouaj itlaj ipan Biblia, tiknemiliaj kenon uelis tijkuiskej yejon niman ijkon tikinpaleuiskej oksekimej. Jehová xtexchiualtis itlaj matikchiuakan. San ika, tla kita ika tiknekij okseki itlaj tikchiuaskej, techpaleuis matiknekikan matikchiuakan yejon.

4. ¿Kenon Jehová uelis techmakas kojtilistli niman ijkon matikchiuakan tlen kineki?

4 Jehová uelis techmakas kojtilistli niman ijkon matikchiuakan tlen kineki (Is. 40:29). Ika iespíritu santo, uelis kichiuas melak kuajli matikchiuakan itlaj (Éx. 35:30-35). Niman itechkopa ikalpan uelis techmachtis kenon tikchiuaskej seki tekitl. Tla itlaj xtikmatij kenon tikchiuaskej, matiktlajtlanikan matechpaleuikan. Noijki, uelis tiknotsaskej toTajtsin maski san kemanon niman uelis tiktlajtlaniliskej “on ueyi poder yejuan [...] xtotech kisa” (2 Cor. 4:7; Luc. 11:13). Ipan Biblia, tikitaj kenon Jehová okinmachti miyekej tlakamej niman siuamej ijkuak okichiuj makinekikan makichiuakan tlen yejua kinekiya niman noijki okinmakak kojtilistli. Matomachtikan intech sekimej niman matiknemilikan kenon Jehová noijki uelis ijkon techtekitiltis.

TLENON OKICHIUJKEJ SEKIMEJ TLAKAMEJ

5. ¿Tlenon tiuelij itech ken Jehová okitekitilti Moisés niman ijkon makimakixti ikalpan?

5 Jehová okichiuj ika Moisés makimakixti ikalpan Israel. San ika ¿kemanon Jehová okitekitilti Moisés? ¿Okitekitilti ijkuak Moisés okinemili ika iueliskia kichiuas yejon tekitl pampa “okimachtijkej nochi on tlamatkilistli niman tlajtlamach yejuan on egipcios nomachtiaj”? (Hech. 7:22-25). Ka, Jehová okitekitilti ijkuak yokimachtijka ika nonekiya yolyemanki yes (Hech. 7:30, 34-36). Niman okiyolchikauj mauiya ixpan yejon ueyixtika tlakatl akin tlanauatiaya Egipto (Éx. 9:13-19). ¿Tlenon tiuelij itech ken Jehová okitekitilti Moisés niman ijkon makimakixti ikalpan? Ika Jehová kintekitiltia akin kiteititiaj ikualneskayouan niman akin tlaneltokaj itech kojtilistli tlen yejua kitemaka (Filip. 4:13).

6. ¿Tlenon tiuelij itech ken Jehová okitekitilti Barzilái niman ijkon makipaleui tekiuaj David?

6 Opanok seki siglos, Jehová okitekitilti Barzilái niman ijkon makipaleui tekiuaj David. Tekiuaj David niman oksekimej tlakamej cholouayaj itech Absalón, se ikoneuj David. Kuakon, yejuin tlakamej yosiaujkaj, yoapismijkaj niman yoamijkaj. Maski Barzilái iueyi katka, yejua niman oksekimej tlakamej okipaleuitoj David maski ueliskiaj mikiskiaj. Barzilái xokinemili ika pampa iueyi katka xok ueliskia kipaleuis Jehová. Barzilái okikuik tlen kipiaya niman ijkon kinpaleuis itekipanojkauan toTajtsin akin miyek tlemach kinpolouaya (2 Sam. 17:27-29). ¿Tlenon tiuelij itech yejuin? Ika maski itiuejueyimej, Jehová uelis techtekitiltis niman ijkon matikinpaleuikan tokniuan akin kinpoloua tlen noneki (Prov. 3:27, 28; 19:17). Maski tla xtiuelij tikominitaj tokniuan niman ijkon tikinpaleuiskej, kema uelis tiktlaliskej tomintsin ipan cajitas niman ijkon ikalpan toTajtsin makinpaleui tokniuan akin kinpoloua tlen noneki (2 Cor. 8:14, 15; 9:11).

7. a) ¿Kenon Jehová okitekitilti Simeón? b) ¿Kenon techpaleuiya yejuin?

7 Simeón katka se tlakatl yolmelajki akin youeuentsintiaka niman ualeuaya Jerusalén. Jehová okijlika ika achto ika mikiskia kitaskia Mesías. Kanaj yejuin melak okiyolchikauj pampa youejkaujka ika kichiatoya Mesías. Jehová okiteochiuj pampa otlaneltokak niman otlaxiko. Se tonajli, “Espíritu Santo okuikak Simeón para oyaj ipan on ueyitiopan”, niman ompa okitak Jesús. Kuakon, Jehová okitekitilti niman ijkon makijto tlenon ipan nochiuaskia yejon konetsintli, akin yeskia Cristo (Luc. 2:25-35). Maski kanaj Simeón xokitak kenon otenojnots Jesús, kema okitlasojkaitak ika Jehová ijkon okitekitilti. Niman melak kualtsin yes ika ipan yenkuik tlaltikpaktli, yejuin tlakatl akin oyolmelajkanen kitas ika itekiuajyo Jesús kichiuas ika nochimej kuajli manemikan (Gén. 22:18). Tejuamej noijki uelis tiktlasojkamachiliskej Jehová pampa techkauilia matiktekichiuilikan.

8. ¿Kenon Jehová uelis techtekitiltis?

8 Ipan kachtopa siglo, nemiya se tlakatl akin kuelitaya kitemakas, itoka katka José, yejua okinokauili ika Jehová makitekitilti (Hech. 4:36, 37). Apóstoles okitokayotijkej Bernabé, yejon tokayotl kijtosneki “teyoltlalijketl”, kanaj pampa melak ueliya teyolseuiaya. Se neskayotl, ijkuak Saulo opeuj kichiua ken Cristo, miyekej tokniuan xkinekiyaj kinisiuiskej pampa kimatstoyaj ika okintlaueltotokatinen tokniuan. San ika, Bernabé okipaleuito. Tikmatstokej ika Saulo okitlasojkamat tlen okichiuj Bernabé (Hech. 9:21, 26-28). Sakin, tlayekankej itech Jerusalén okimatkej ika tokniuan akin chantiyaj Antioquía de Siria kinekiyaj makinyolchikauakan. ¿Akinon okontitlankej? Okontitlankej Bernabé. Melak kuajli ika yejua okontitlankej, pampa Biblia kijtoua ika “okintlakanonots on tlaneltokakej para nochipa ma tlaneltokatiakan itech toTEKO niman ma kitokatiakan ikan nochi inyojlo” (Hech. 11:22-24). Aman, Jehová noijki uelis techpaleuis niman ijkon matikinyolseuikan tokniuan, ken tokniuan akin yonomijkatijkej. Kanaj Jehová techyolmapeuas matiktlajpalotij noso matikonnotsakan yakaj akin melak najmana niman ijkon matikyolchikauakan. ¿Tiknektokej ika Jehová matechtekitilti ijkon ken okitekitilti Bernabé? (1 Tes. 5:14).

9. ¿Tlenon tiuelij itech ken Jehová okipaleui tokniuj Vasily?

9 Jehová okipaleui se tokniuj akin itoka Vasily niman ijkon kuajli matlayekana. Okijlikej ika tlapaleuiskia ken tlayekanketl ijkuak kipiaya 26 xiuitl, yejua kimachiliaya ika xueliskia kinpaleuis tokniuan ipan tlanechikojli, más yejon tokniuan akin kipiayaj tlauejli. San ika, tokniuan akin youejkaujkaj ken tlayekankej melak okipaleuijkej, noijki okipaleui Tlamachtijli itech iTekiyo Tekiuajyotl. Tokniuj Vasily melak onokojtili nomachtis. Okijkuilo ipan se amatl tlen ueliskia kichiuas, maski itlaj melak mapitentsin. Ijkuak kichiuaya tlen kijkuilouaya, kipaleuiaya maka sa manomojti. Yejua kijtoua: “Tlen yeuejkaui nechmojtiaya, aman nechyolpaktia. Ijkuak Jehová nechpaleuiya maniknexti se tlaxelojli tlen ika uelis nitepaleuis, yejon kichiua melak maniyolpaki”. Nokniuan tlakamej, tla nemejuamej nenkichiuaj ken Vasily niman nenkimokauiliaj mamechyekana Jehová, yejua mechmachtis niman ijkon xchiuakan okseki tekitl ipan tlanechikojli.

TLENON OKICHIUJKEJ SEKIMEJ SIUAMEJ

10. ¿Tlenon okichiuj Abigaíl, niman tlenon tiuelij itech tlen okichiuj?

10 Ijkuak tekiuaj Saúl kintlaueltokatinemiya David niman tlakamej akin itech melajkanemiyaj, David niman yejuin tlakamej kinekiyaj makinpaleuikan. Se tonajli, akin nemiyaj iuan David okitlajtlanilitoj achijtsin tlakuajli se tlakatl akin kipiaya tomin, itoka katka Nabal. Yejuamej okinejkej kitlajtlaniliskej tlakuajli pampa okintlajpilijkaj inyolkauan ijkuak nemiyaj ipan tlaluaktli. San ika, Nabal nexikole katka niman xitlaj okinek kinmakas. Yejuin okichiuj ika David melak makualani niman okinek kinmiktis Nabal niman nochimej akin nemiyaj ichan Nabal (1 Sam. 25:3-13, 22). Kuakon, onokalakti isiuatsin Nabal, akin itoka katka Abigaíl. Yejuin siuatsintli akin tlamachilise okiteititi ika melak yolchikauak katka pampa okinamikito David, ikxitlan onotlajkal niman okitlajtlanili maka manotlakuepilti niman maka matemikti. Ika tlakaitalistli okijli makikauili yejon tlauejli ipan ima Jehová. Tlen okijto niman tlen okichiuj Abigaíl okiteititi ika yolyemanki katka niman ika tlamachilise katka, niman yejuin okichiuj ika David makita ika Jehová yejua akin okititlanka (1 Sam. 25:23-28, 32-34). Abigaíl yokiskaltijka kualneskayomej tlen kichiuaya ika Jehová makitekitilti. Noijki, Jehová uelis kintekitiltis tokniuan siuamej akin kiteititiaj tlakaitalistli niman tlamachilistli niman ijkon makinyolchikauakan inchanejkauan niman tokniuan ipan tlanechikojli (Prov. 24:3; Tito 2:3-5).

11. ¿Tlenon okichiujkej ichpochuan Salum, niman akinomej ijkon kichiuaj ipan yejuin tonaltin?

11 Opanok seki xiujtin, Jehová noijki okintekitilti ichpochuan Salum niman ijkon makiyektlalikan itepanuan Jerusalén (Neh. 2:20; 3:12). Maski Salum katka se ueyixtika tlayekanketl, ichpochuan okinejkej kichiuaskej yejon tekitl maski melak ouijtika katka niman maski ueliskia itlaj inpan nochiuas (Neh. 4:15-18). Yejuamej xokichiujkej ken on uejueyixtokej tlakamej akin katkaj tecoítas, yejon tlakamej “xokinekkej okimpaleuijkej on tekitlayekankej” (Neh. 3:5). Matiknemilikan kenon opajkej yejon ichpokamej ijkuak yejon tekitl otlan san ipan 52 tonajli (Neh. 6:15). Aman, nemij tokniuan siuamej akin melak yolpakij pampa tlapaleuiyaj ijkuak nochijchiuaj niman noyektlaliaj kaltin kampa tikueyichiuaj Jehová. Tlen yejuamej uelij kichiuaj, inpakilis niman pampa melajkanemij, kichiua kuajli manochiua yejuin tekitl.

12. ¿Kenon Jehová uelis techtekitiltis ijkon ken okitekitilti Tabita?

12 Jehová okiyolmapeuj Tabita makichiua miyek “tlen kuajli” niman makinpaleui akin “itlaj kimpolouaya”, más akin siuakaualtsitsintin (Hech. 9:36). Pampa Tabita melak kuelitaya tetlatlayokolis niman pampa yolkuajli katka, miyekej okichokilijkej ijkuak omik. San ika, melak oyolpakej ijkuak apóstol Pedro okiyoliti (Hech. 9:39-41). ¿Tlenon tiuelij itech Tabita? Ika maski titelpokamej noso itiueuentsitsintin, titlakamej noso tisiuamej, tinochimej uelis tikinpaleuiskej tokniuan (Heb. 13:16).

13. ¿Kenon Jehová okitekitilti se tokniuj akin itoka Ruth, niman tlenon okasikamat yejuin tokniuj?

13 Ruth katka se tokniuj akin san pijpinauiya niman kinekiya misionera yes. Ijkuak katka san se ichpochtsintli, san isiujkan panouaya ipan kaltin niman san kintemamakaya amatlajkuiloltin pitentsitsintin. Okijto: “Melak nikuelitaya nikchiuas yejon”. San ika, melak ouijtika kimachiliaya kinnojnotsas tlaltikpakchanejkej itech iTekiuajyo toTajtsin. Maski san pijpinauiya, Ruth onochiuj precursora regular ijkuak okajxilti 18 xiuitl. Ipan 1946, oyaj ipan iTlamachtil Galaad niman otlapaleui Hawái niman Japón. Jehová okitekitilti niman ijkon makinnojnotsa miyekej tlaltikpakchanejkej. Ijkuak okajxilti 80 xiuitl ika tenojnotsa, Ruth okasikamat yejuin: “Jehová yejua akin yonechpaleui. Aman xok san nipijpinaui. Melak kuajli nikneltoka ika Jehová uelis kitekitiltis maski san akinon akin itech tlaneltokas”.

KENON UELIS TOKAUILISKEJ IKA JEHOVÁ MATECHTEKITILTI

14. Itech tlen kijtoua Efesios 3:16, 17, ¿tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij ika Jehová matechtekitilti?

14 Yotikitakej kenon yeuejkaui, Jehová miyekpa yokintekitilti itekipanojkauan. Niman tejuamej, ¿kenon techtekitiltis? Melak noneki matokojtilikan tikchiuaskej okseki (xpoua Efesios 3:16, 17). Tla tokauiliaj matechtekitilti Jehová, yejua kichiuas matitenojnotsakan ika pakilistli, melak kuajli matitemachtikan, matiuelikan matiteyolseuikan, melak kuajli matitekitikan, kuajli matiteasikamatikan noso kichiuas matikchiuakan okse itlaj tlen nonekis niman ijkon manochiua tlen yejua kineki.

15. Ken kijtoua 1 Timoteo 4:12, 15, ¿tlenon noneki kichiuaskej telpokamej?

15 ¿Titelpochtli niman itiueyixtiuj? Noneki ika tlakamej akin kipiyaj chikaualistli makiselikan okseki tekitl ipan ikalpan toTajtsin niman akin makinpaleuikan tlayekankej. Ipan miyek tlanechikoltin, xmiyekej tlapaleuijkej niman melak miyekej tlayekankej. ¿Xtikuelitaskia tikchiuas okseki ipan tlanechikojli? Kemantika, sekimej tokniuan kijtouaj: “Kuajli ken ninemi, maski san manitenojnotsa”. Tla ijkon timomachilia, xtlajtlanili Jehová mamitspaleui tiknekis timochiuas titlapaleuijketl, niman xtlajtlanili mamitsmaka kojtilistli niman ijkon uelis tikchiuas nochi tlen tiuelis ipan itekiyo (Ecl. 12:1). Tiknekij xtechpaleui (xpoua 1 Timoteo 4:12, 15).

16. ¿Tlenon noneki tiktlajtlaniliskej Jehová, niman tleka?

16 Jehová uelis kichiuas matikchiuakan tlen nonekis niman ijkon manochiua tlen yejua kineki. Ika yejon, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matiknekikan iuan titekitiskej niman sakin matiktlajtlanilikan matechmaka kojtilistli tlen ika tikchiuaskej yejon tekitl. Tla titelpokamej noso itiueuentsitsintin, matijkuikan totiempo, tochikaualis, tlen tiuelij tikchiuaj niman tlen tikpiyaj niman ijkon matikueyichiuakan Jehová ipan yejuin tonajli (Ecl. 9:10). Matikselikan nochi tlen kinekis Jehová matikchiuakan, maka matijkauilikan matechtelti tlen techmojtia noso tlen tikmatij xtiuelij tikchiuaj. Tla miyek tlen tikchiuaj noso ka, tinochimej tiueliskej tikueyichiuaskej toTajtsin ijkon ken kinamiki.

TLAKUIKAJLI 127 Ken noneki ninochiuas

^ párr. 5 ¿Tikuelitaskiaj okseki tikchiuaskiaj ipan itekiyo Jehová? ¿Totlajtoltiaj tla ok tikpaleuijtokej toTajtsin? ¿Noso kanaj tikmachiliaj ika xok uelis okse itlaj tikchiuaskej niman ijkon tiktekichiuiliskej Jehová? Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej kenon Jehová techpaleuiya matiknekikan matikchiuakan tlen noneki niman ijkon manochiua tlen yejua kineki, niman noijki tikitaskej kenon techmaka kojtilistli tlen ika uelis tikchiuaskej yejon.

^ párr. 3 Maski Pablo okimijkuilouili yejuin carta akin kichiuayaj ken Cristo ipan kachtopa siglo, yejuin tlajtoltin techpaleuiya tinochimej akin tiitekipanojkauan Jehová.