Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

¿Kech ika uejkapan katka ikalixpan iteopan Salomón?

Ipan teopan onkatka se kalixpan, niman nonekiya ompa ika tipanos niman ijkon tajsis kampa Santo. ¿Niman kech ika ueyi katka yejuin kalixpan? Ipan Traducción del Nuevo Mundo, ijkin kijtouaya 2 Crónicas 3:4: “On kalixpan san noijki ika patlauak katka ken kajli: 20 codos, niman 120 codos ika uejkapan katka”. Ipan okseki biblias, noijki kijtouaj ika kalixpan uejkapan katka “120 codos”. ¡Yejon kijtosneki ika kalixpan uejkapan katka 53 metros!

San ika, ipan 2023, yejuin tlaxelojli onopatlak ipan Traducción del Nuevo Mundo, niman aman kijtoua: “20 codos ika uejkapan katka”, yejuin kijtosneki ika kanaj 9 metros ika uejkapan katka. a Matikitakan tleka onopatlak.

Ipan 1 Reyes, kampa noijki noteneua kalixpan, xkijtoua kech ika uejkapan katka. Ipan 1 Reyes 6:​3, Jeremías kiteneua kech ika patlauak niman kech ika ueyak katka kalixpan, san ika, xkiteneua kech ika uejkapan katka. Ipan capítulo 7, melak miyek kiteneua itech tlen onkatka ipan teopan, kiteneua kenijki tlachijchiujtli katka se ueyi pila yeualtik de bronce, majtlaktli carretas de bronce niman ome pilar de cobre. Nochi yejuin onkatkaj iyekapan kalixpan (1 Rey. 7:​15-37). Tla kalixpan uejkapan yeskia ipantsin 50 metros, yejon tlen más uejkapan yeskia itech nochi tlen onkatka ipan teopan. Kuakon, ¿tleka Jeremías xokiteneuj? Noijki, miyek xiuitl sakin, sekimej judíos okijkuilojkej ika kalixpan xyejon tlen más uejkapan katka itech nochi tlen onkatka ipan iteopan Salomón.

Sekimej tlaixmatkej kijtouaj ika tla kalixpan uejkapan yeskia 120 codos, itepanuan teopan xkixikoskiaj pampa melak yetik yeskia. Yeuejkaui, ijkuak kichijchiuayaj itlaj tlen melak uejkapan ika tetl niman ladrillo, itsintepanuan melak patlaujkej katkaj, niman ijkuak más kiuejkapanilijtiayaj, más kipitsaujtiayaj. Ijkon tlachijchiujtin katkaj inkiyauatenko iteopanuan Egipto. San ika, iteopan Salomón xijkon okichijchiujkej. Sekimej tlaixmatkej kinemiliaj ika itepanuan iteopan Salomón kanaj 6 codos, noso, 2.7 metros, ika tijtilaujkej katkaj. Theodor Busink, se akin onomachti kenijki tlachijchiujtin katkaj kaltin tlen yeuejkaui onkatkaj, ijkin okijto: “Kalixpan xueliskia uejkapan yeskia 120 codos pampa itepanuan ikalakiyan teopan xmelak tijtilaujkej katkaj”.

Kanaj onopopolojkej ijkuak onochiuj copia itech 2 Crónicas 3:4. Maski ipan seki copias tlen youejkaujkej kijtouaj “120”, ipan okseki copias kijtouaj “20 codos”, ken ipan Códice alejandrino (tlen yekipiya ipantsin 1,500 xiuitl ika onoijkuilo) niman ipan Códice ambrosiano (tlen yekipiya ipantsin 1,400 xiuitl ika onoijkuilo). ¿Kanaj tleka onopopolojkej? Pampa ika hebreo tlajtojli cien niman tlajtojli codos san noijki tlachiasnekij. Kuakon, kanaj ijkuak yakaj okichiuj se copia, okitlali “ciento veinte” niman xokitlali “veinte codos”.

Maski melak kuajli ika tokojtiliaj kuajli tikajsikamatiskej yejuin niman tokojtiliaj kuajli tikmatiskej kenijki katka iteopan Salomón, más kuajli tla tikajsikamatij tlenon kineskayotia aman yejon teopan: teopan espiritual, noso, ken aman noueyichiua Jehová. ¡Melak tiktlasojkamatij ika Jehová okinnots nochimej itekipanojkauan para makiueyichiuakan ipan iteopan espiritual! (Heb. 9:​11-14; Apoc. 3:12; 7:​9-17).

a Ipan Traducción del Nuevo Mundo, ipan yejuin tlaxelojli kipiya se nota kampa kijtoua ika seki copias tlen yeuejkaui okinchiujkej kijtouaj “120”, san ika, ipan okseki copias niman ipan seki biblias kijtouaj “20 codos”.