Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“ITlajtol toTajtsin nochipa onka”

“ITlajtol toTajtsin nochipa onka”

“Xiujtli uaki, xochitl pilini, san ika, iTlajtol toTajtsin nochipa onka” (IS. 40:8).

TLAKUIKALTIN: 95, 97

1, 2. a) ¿Kenon yeskia tonemilis tla xoniaskia Biblia? b) ¿Tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon Biblia techpaleuis?

¿KENON yeskia tonemilis tla xoniaskia Biblia? Xtikpiyaskiaj itlaj tlen mojmostla kuajli matechyekana ipan tonemilis. Xtikmatiskiaj tlen melauak itech toTajtsin, itech nemilistli, itech tlen panos tlayekapan nion itech tlen yeuejkaui Jehová okichiuj topampa.

2 Ika yejon, uelis tiktlasojkamatiskej ika xijkon tinemij. Jehová otechmakak iTlajtol, Biblia, niman yokijto ika tlen ompa kijtoua xkeman poliuis. Ijkon okijto apóstol Pedro ipan 1 Pedro 1:24, 25 (xpoua), kampa okonteneuj Isaías 40:8. Maski yejuin tlaxelojli xkiteneujtika amoxtli Biblia ken aman tikixmatij, san ika, kema kiteneua itech tlen kijtoua Biblia. Kema, noneki tikpouaskej ika totlajtol tlen kuajli tikasikamatij niman ijkon techpaleuis. Akin kitlasojtlaj Biblia yokitakej ika yejuin melauak. Melak miyek xiujtin, yonenkej tlaltikpakchanejkej akin yonokojtilijkej kitlajtolkuepaskej niman kichiuaskej oksekimej makipiyakan maski melak ouijtika. Tlen yejuamej kinekiyaj san noijki ken tlen kineki toTajtsin, akin kineki ika “nochi tlakatl ma makisa niman ma kimati on tlen melauak” (1 Tim. 2:3, 4).

3. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

3 Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon yomakis iTlajtol toTajtsin maski 1) nopatlatiuej tlajtoltin, 2) tekiuajkej kitlaliaj okse tlajtojli niman 3) xkitekauiliayaj ika Biblia manotlajtolkuepa. Tlen tikitaskej, kichiuas maueyiya ika tiktlasojkaitaj Biblia niman totlasojtlalis itech akin okichijchiuj, akin yotechmakak ika matopaleuikan (Miq. 4:2; Rom. 15:4).

NOPATLATIUEJ TLAJTOLTIN

4. a) ¿Tlenon inpan nochiua tlajtoltin ijkuak panoua miyek xiujtin? b) ¿Tlenon teititia ika toTajtsin xtechikoita, niman kenon kichiua matomachilikan?

4 Tlajtoltin nopatlatiuej ijkuak panoua xiujtin. Kanaj tikixmatij seki tlajtoltin itech totlajtol tlen aman kijtosneki okse xijkon ken yeuejkaui noixmatiya. Yejuin tlen ipan onochiuj hebreo niman griego, tlajtoltin tlen melak onokuikej ika onoijkuilo Biblia. Ipan yejuin tonajli, yejon tlajtoltin xok ijkomej ken ijkuak onotekitiltijkej ipan Biblia. Ika yejon, akin kinekij kasikamatiskej iTlajtol toTajtsin noneki kitaskej se tlen yonotlajtolkuep, maski mauelikan hebreo noso griego tlen aman notekitiltia. Nemij akin kinemiliaj ika kuajli kasikamatiskiaj Biblia tla nomachtiaj hebreo niman griego tlen onotekitilti yeuejkaui, san ika, kanaj yejuin xmelak tepaleui ken kinemiliaj. * Tiktlasojkamatij ika Biblia yonotlajtolkuep san tlajko noso nochi kanaj ipan 3,000 tlajtoltin. Yejuin teititia ika Jehová kineki ika “ipan nochi país, nochi raza, ipan nochi pueblo”, niman “nochi kech sesetlamantik tlajtoltin” manopaleuikan itech iTlajtol (xpoua Apocalipsis 14:6). Yemelak ika tikitaskej itlasojtlalis Jehová niman ika xtechikoita, kichiua matonisiuijtiakan itech (Hech. 10:34).

5. ¿Tleka Biblia tlen itoka King James Version (Versión del Rey Jacobo) melak noixmati?

5 Ken yotikitakej, nochi tlajtoltin nopatlatiuej ijkuak panoua miyek xiujtin, niman ijkon inpan yonochiuj tlajtoltin tlen ika yonotlajtolkuep Biblia. Uelis panos ika se Biblia tlen onotlajtolkuep otepaleui ijkuak okis, san ika, seki xiujtin sakin xok nasikamatis. Matikitakan tlenon ipan onochiuj se Biblia ika inglés tlen melak noixmati, itoka: King James Version (Versión del Rey Jacobo). Yejuin okis ipan xiuitl 1611, melak onoixmat intech biblias ika inglés, niman miyek tlajtoltin tlen ompa ijkuiliujtok hasta aman ok notekitiltiaj. San ika, yejuin Biblia xmiyekpa kitekitiltiaya itokayo Jehová. Miyekan ipan Tlajkuiloltin ika hebreo kampa yaya itokayo toTajtsin, san kitlaliayaj “LORD” (toTeko), ika mayúsculas. Niman ijkuak sakin oksejpa okikixtijkej, noijki onotekitilti yejuin tlajtojli ika mayúsculas ipan tlaxeloltin itech Tlajkuiloltin ika griego. Ika yejuin, teititiaya ika itokayo toTajtsin noijki nonekiya nesis ipan tlajkuiloltin tlen kitokayotiaj Nuevo Testamento.

6. ¿Tleka tiktlasojkamatij ika Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras onka ipan melak miyek tlajtoltin?

6 Pampa yopanokej miyek xiujtin, miyek tlajtoltin tlen kinuajkui Biblia King James Version (Versión del Rey Jacobo) aman xok nasikamatij. Noijki yejuin panoua itech kachtopa Biblias tlen onkintlajtolkuepkej ika okseki tlajtoltin. Ika yejon melak tiktlasojkamatij ika onka Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras, pampa yejuin kuajkui tlajtojli tlen aman notekitiltia niman onka san tlajko noso nochi kanaj ipantsin 150 tlajtoltin. Kijtosneki ika miyekej ipan nochi tlaltikpaktli uelis kiamapouaskej. Noijki, ken ijkuiliujtika kichiua maajsi ipan toyojlo (Sal. 119:97). San ika, tlen melak ueyi kijtosneki, ika kitlalia itokayo toTajtsin nochiuiyan kampa yaya ijkuak onoijkuilo.

TEKIUAJKEJ KITLALIAJ OKSE TLAJTOJLI

7, 8. a) ¿Tleka miyekej Judíos akin onenkej ipan siglo 3 i.x.x. 1, xkasikamatiyaj Tlajkuiloltin ika hebreo? b) ¿Tlenon amoxtli Septuaginta?

7 Kemantika, ijkuak nopatlayaj tekiuajkej, kichiuayaj manopatla tlajtojli tlen miyekej kikuiyaj. ¿Tlenon yokichiuj Jehová niman ijkon iTlajtol manasikamati maski panoua yejuin? Matikitakan se neskayotl. Kachtopa 39 amoxtin itech Biblia okimijkuilojkej israelitas noso judíos. Yejuamej akin kachtopa “Dios okinmakak para kejeuaskej iYektlajkuilol” (Rom. 3:1, 2). Maski ijkon, ipan siglo 3 i.x.x. 1, miyekej judíos xok kasikamatiyaj tlajtojli hebreo. ¿Tleka? Pampa Alejandro Magno miyek kalpamej okinoyaxkatijka, niman aman griegos miyekan tekiuajtitoyaj (Dan. 8:5-7, 20, 21). Kuakon tlajtojli griego yejua tlen tlajtouayaj nochimej akin kinyekanayaj, noijki judíos akin semoyaujtoyaj ipan intlaluan. Yejuin okichiuj ika miyekej judíos makinouijmaka kasimatiskej Tlajkuiloltin ika hebreo. ¿Kenon noyektlaliskia yejuin?

8 Kanaj 200 xiujtin kachtopa ika uajtlakatiskia Jesús, onotlajtolkuepkej ika griego makuijli amoxtin tlen ika peua Biblia. Kanaj 100 xiujtin sakin, otlan notlajtolkuepa nochi okseki amoxtin itech Tlajkuiloltin ika hebreo. Yejuin amoxtli tlen onokixti ipan griego onoixmat ken Septuaginta. Yejuin kachtopa amoxtli itech Tlajkuiloltin ika hebreo tlen onotlajtolkuep tlen hasta aman nomati.

9. a) ¿Kenon amoxtli Septuaginta niman okseki tlen yonotlajtolkuepkaj okinpaleui akin nomachtiayaj iTlajtol toTajtsin? b) ¿Tlenon tlaxeloltin itech Tlajkuiloltin ika hebreo melak tikuelita?

9 Amoxtli Septuaginta okinkauili akin tlajtouayaj griego makasikamatikan Tlajkuiloltin ika hebreo. ¡Xnemili kenon melak okinyolpakti kikakiskej noso kipouaskej Biblia ipan intlajtol! Miyek xiujtin sakin, nochi Biblia noso san tlajko onotlajtolkuep ipan okseki uejueyimej tlajtoltin, ken siríaco, gótico niman latín. Pampa ouelkej okipoujkej niman okasikamatkej iTlajtol toTajtsin okichiuj makitlasojtlakan. Niman kanaj kipiayaj tlen melak kuelitayaj, ijkon ken tejuamej amanin (xpoua Salmo 119:162-165). * Ken yotikitakej, iTlajtol toTajtsin yomakis maski ijkuak nopatla tlajtojli tlen tlajtouaj miyekej tlaltikpakchanejkej.

XKITEKAUILIAYAJ MANOTLAJTOLKUEPA BIBLIA

10. ¿Tleka xakaj ueliya kipiaya Biblia ipan itonaluan John Wyclef?

10 Kemantika akin uejueyixtokej yokiyejyekojkej ika tlaltikpakchanejkej maka makipiyakan nion makipouakan Biblia. Maski ijkon, akin kitlasojtlaj toTajtsin yokixnamijkej miyek niman ijkon kichiuaskej oksekimej makipiyakan Biblia. Se itech yejuamej itoka katka John Wyclef. Yejuin tlakatl akin katka teólogo akin ualeuaya Inglaterra niman onen ipan siglo 14, kuajli kimatstoya ika nochimej kipiaya ueliskej kipouaskej iTlajtol toTajtsin. San ika, ipan itonaluan xakaj ipan Inglaterra ueliya kipiaya Biblia. ¿Tleka ka? Kachtopa, xueliyaj kikouayaj pampa san nomachijchiuayaj niman melak patiojkej katka. Niman ika ome, pampa miyekej xueliya amapouayaj. Melauak ika ipan teopantin miyekej ueliyaj kikakiyaj tlen kijtouaya Biblia. San ika miyekej xkasikamatiyaj tlen ompa noijtouaya, pampa kiamapouayaj Biblia itoka Vulgata, tlen ijkuiliujtok ipan latín, se tlajtojli tlen xok yakaj tlajtouaya. ¿Kenon ueliskiaj akin xkipiayaj tomin kixmatiskej nochi tlen kuajli temachtia iTlajtol toTajtsin? (Prov. 2:1-5).

John Wyclef niman oksekimej melak kinekiyaj ika nochimej tlaltikpakchanejkej makixmatikan iTlajtol toTajtsin. ¿Tejuamej noijki tiknekij yejuin? (Xkita párrafo 11).

11. ¿Kenon otepaleui Biblia tlen okitlajtolkuep John Wyclef?

11 Ipan 1382, okis Biblia tlen okitlajtolkuep John Wyclef niman akin iuan otekitkej. Yejuin nimantsin kuajli onoixmat intech akin kitokayaj Wyclef, akin kintokayotiayaj lolardos. Akin lolardos katkaj kitlasojtlayaj Biblia. Onejnenkej nochi Inglaterra, kajkalpan yayaj. Kinpouiliayaj tlaltikpakchanejkej Biblia niman kinkauiliayaj amatsitsintin itech tlen kijtouaya Biblia tlen yejuamej kijkuilouayaj. Tlen okichiujkej melak otepaleui, pampa miyekej oksejpa opeujkej kitejtemouaj iTlajtol toTajtsin.

12. ¿Tlenon okichiujkej akin tlayekanayaj ipan teopantin ika tlen kichiujtoya Wyclef?

12 ¿Tlenon okichiujkej akin tlayekanayaj ipan teopantin? Okiteititijkej kenon kitlauelitayaj Wyclef, iBiblia niman akin kitokayaj. Okintlaueltotokakej lolardos niman okipopolojkej nochi iBiblias Wyclef tlen ouelkej okinextijkej. Ijkuak omik, okitokayotijkej ken akin okixnamik teopan. Kuakon, okikixtijkej kampa okitokakaj niman okitlatijkej iomiuan niman itlikojnexyo okonxinijkej ipan atentli Swift. San ika, xouel okiteltijkej ika miyekej opeujkej kinekij kipouaskej niman kasikamatiskej Biblia. Ipan seki siglos sakin, ipan Europa niman okseki kalpamej ipan tlaltikpaktli, opeuj notlajtolkuepa niman nosemoyaua Biblia pampa kinekiyaj ika nochimej itech manopaleuikan.

“AKIN MITSMACHTIA KUAJLI XNEMI”

13. ¿Tlenon kipiya kuajli tikmatstoskej, niman kenon yejuin kichikaua totlaneltokil?

13 ToTajtsin okiyekan tlen onoijkuilo ipan Biblia, san ika, yejuin xkijtosneki ika noijki okinyekan akin okitlajtolkuepkej Septuaginta, iBiblia Wyclef, King James Version (Versión del Rey Jacobo), noso okse. Maski ijkon, tlen opanok ijkuak onochijchiujkej yejuin niman okseki, teititia ika ijkon ken Jehová okijto, iTlajtol xkeman poliui. Yejuin kichikaua totlaneltokil ika noijki nochi okseki tlen yokijto Jehová noijki nochiuas (Jos. 23:14).

14. ¿Tlenon kichiua ipan tonemilis tlen tikixmatij itech Biblia?

14 Ijkuak tikitaj kenon toTajtsin yokitlajpix iTlajtol, nochikaua totlaneltokil niman totlasojtlalis itech yejua. * Matitlanemilikan itech yejuin: ¿Tleka Jehová otechmakak iTlajtol niman otechmelajkaijli ika xkeman poliuiskia? Pampa techtlasojtla niman kineki techmachtis kenon kuajli tonkisaskej (xpoua Isaías 48:17, 18). * Kuakon melak kinamiki ika matiktlasojtlakan niman matiktlakamatikan itlanauatiluan (1 Juan 4:19; 5:3).

15. ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

15 Tla tiktlasojtlaj iTlajtol toTajtsin melak tiknekiskej itech topaleuiskej. Kuakon, ¿tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon melak topaleuiskej itech tlen tikpouaj ipan Biblia? ¿Kenon tikinpaleuiskej akin tikinnojnotsaj makitlasojkaitakan Biblia? Niman ¿kenon uelis kimatiskej tokniuan akin temachtiaj ipan tlanechikojli ika tlen kijtouaj ualeua ipan iTlajtol toTajtsin? Yejuin tikinnankiliskej ipan okse tlamachtijli.

^ párr. 4 Xkita tlamachtijli “¿Me convendría aprender hebreo y griego?”, ipan Amatl Tekakistilijketl 1 noviembre 2009.

^ párr. 9 Salmo 119:162-165: “Niyolpaki ipampa motlajtol ijkon ken yakaj akin kinextia miyek tlen patioj. Niktlauelita tlakajkayaualistli, xnijkakisneki, nejua niktlasojtla motlanauatil. Chikometipan ipan se tonajli nimitsueyichiua pampa tlen tikchiua melajki. Kipiyaj miyek yolseuilistli akin kitlasojtlaj motlanauatil; xtlaj uelis kichiuas mauetsikan”.

^ párr. 14 Xkita recuadro “ ¡Tejua xkitati!”.

^ párr. 14 Isaías 48:17, 18: “Yejuin tlen kijtoua Jehová, Akin ika okpa omitskouj, Akin chipauak itech Israel: ‘Nejua, Jehová, moTajtsin, Akin mitsmachtia kuajli xnemi, Akin mitsyekana ipan ojtli kampa noneki tinejnemis. ¡San tla tikinkakiskia notlanauatiluan! Kuakon moyolseuilis yeskia ijkon ken se atentli, niman momelajkayo ken mar tlen koxontika’”.