Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matiteiknelikan ijkon ken Jehová

Matiteiknelikan ijkon ken Jehová

“Jehová, Jehová, se toTajtsin tetlapopoluiyani niman teikneliani” (ÉX. 34:6).

TLAKUIKALTIN: 57, 147

1. ¿Kenon Jehová okinotiti Moisés, niman tleka yejuin melak ueyi kijtosneki?

SE TONAJLI, toTajtsin okinotiti Moisés niman okijli itokayo niman seki ikualneskayouan. Yejua xokiteneuj ika melak tlamachilise noso ika kipiya kojtilistli, yejua kachtopa okijli ika tetlapopoluiyani niman teikneliani (xpoua Éxodo 34:5-7). * Jehová kimatiya ika Moisés kinekiya kimatis tla yemelak kipaleuiskia, ika yejon, okijli ikualneskayouan tlen teititiaj ika kinektika kinpaleuis itekitkauan (Éx. 33:13). ¿Xmelak ika techyolseuiya tikmatiskej ika toTajtsin najmana topampa? Yejuin tlamachtijli tlajtos itech teiknelilistli, itlaj tlen tikmachiliaj ijkuak tikimitaj akin tlajyouiyaj niman tlen kichiua matiknekikan tikinpaleuiskej.

2, 3. a) ¿Tleka tiuelij titeikneliaj? b) ¿Tleka noneki matitlajtokan itech tlen kijtoua Biblia itechkopa teiknelilistli?

2 Ken tikitaj, Jehová teikneliani. Tejuamej titlachijchiujtin ika itlachialis. Ika yejon, tiknekij oksekimej kuajli manemikan. Maski akin xkixmatij toTajtsin akin melauak, noijki teikneliaj (Gén. 1:27). Ipan Biblia tiknextiaj miyek neskayomej itech akin oteiknelijkej. Se neskayotl, matikimilnamikikan ome siuamej akin onotsajtsilijkej ixpan Salomón ika akinon melauak katka inan se konetsintli. Ijkuak tekiuaj otlanauati makitlajkotekikan, akin yemelak nantli sanoyej onajman niman hasta okinek makimakakan okse siuatl pampa xkinekiya makimiktikan (1 Rey. 3:23-27). Noijki matikilnamikikan tlen ipan opanok ichpoch Faraón. Ijkuak okinexti Moisés ipan atentli, okimat ika se inkonetsin hebreos niman ika xkipiaya kimakixtis. San ika, “yejua okikneli” niman okitlapejpeni kiskaltis kentla ikoneuj (Éx. 2:5, 6).

3 ¿Tleka noneki matitlajtokan itech teiknelilistli? Pampa Biblia techijlia ika kipiya tikixkopinaskej Jehová (Efes. 5:1, TNM). Yejua otexchijchiuj matiuelikan matiteiknelikan. San ika, pampa Adán otechpanoltili tlajtlakojli, miyekpa san totech titlanemiliaj. Kemantika uelis ouijtika yes tiktlapejpeniskej tla tikpaleuiskej okse tlaltikpakchane noso tla san totech titlanemiliskej. ¿Tlenon techpaleuis matikteititikan teiknelilistli? Kachtopa, matikitakan kenon Jehová niman oksekimej tlaltikpakchanejkej yokiteititijkej teiknelilistli. Sakin tikitaskej kenon tiueliskej tikixkopinaskej Jehová niman kenon techpaleuis tla tikchiuaj.

JEHOVÁ TECHMAKA KUAJLI NESKAYOTL ITECH TEIKNELILISTLI

4. a) ¿Tleka Jehová okintitlan iluikaktekitkej Sodoma? b) ¿Tlenon techmachtia tlen inpan onochiuj Lot niman ichanejkauan?

4 Ipan Biblia tiknextiaj miyek neskayomej itech kenon oteikneli toTajtsin. Matikitakan tlenon okichiuj ipampa Lot, se tlakatl yolmelaujki akin melak kajmanaya ika akin chantiyaj Sodoma niman Gomorra kichiuayaj tlen melak tepinajti. Pampa melak auilnemiyaj, toTajtsin okijto ika kinnamikiya mikiskej (2 Ped. 2:7, 8). Jehová kimakixtisnekiya Lot, ika yejon, okintitlan seki iluikaktekitkej makijlitij ika yejon kalpamej kinpopoloskia, niman ika Lot iuan ichanejkauan nonekiya choloskej. “Ijkuak yejua ok melak nouejkaujtoya, kuakon ipampa iteiknelilis Jehová tlen kipiliaya, [iluikaktekitkej] okajsikej ima niman ima isiuauj niman inma omemej ichpochuan, niman okinkixtijkej niman okinkauatoj kiyauak itech ueyikalpan” (Gén. 19:16). Tlen inpan onochiuj techmachtia ika Jehová kixmati tlaueltin tlen kixnamikij akin itech yolmelaujkanemij (Is. 63:7-9; Sant. 5:11; 2 Ped. 2:9, TNM).

5. ¿Tlenon tiuelij itech teiknelilistli ipan 1 Juan 3:17?

5 Jehová xsan techititia teiknelilistli, noijki techmachtia ika noneki matiteiknelikan. Matitlanemilikan itech se tlanauatijli tlen okimakak kalpan Israel. Tla se israelita yakaj kitlaneujtiaya tomin, ueliskia kajsis se itlaken tlen kichiuaskia makikuepili tlen okitlaneujti (xpoua Éxodo 22:26, 27). * Ueliskia panos ika akin tetlaneujtiaya kinekiskia kinokauilis yejon tlakentli niman akin teuikilia xkipiyaskia tlen ika notlapachos ika yeuajli. Ika yejon, Jehová okinnauati israelitas mateiknelikan niman matekuepilikan tlakentli “ijkuak kalakis tonajli”. ¿Tlenon tiuelij itech tlajtolyekanalistli tlen ika onotlali yejuin tlanauatijli? Ika tla se tokniuj kipoloua itlaj niman itlaj uelis tikchiuaskej, matikpaleuikan (Col. 3:12; Sant. 2:15, 16; xpoua 1 Juan 3:17).

6. ¿Tlenon tiuelij itech kenon Jehová okimikneli israelitas ijkuak otlajtlakojkej itech?

6 Jehová okimikneli israelitas maski ijkuak otlajtlakojkej itech. Biblia kijtoua: “Jehová akin inTajtsin nemouejkachanejkauan xokikajkauj kinchikajkanotsa intechkopa tlakamej akin kitkiyaj itlajtol, okinchikajkanots sejpa niman oksejpa, pampa yejua okikneli ikalpan niman kampa chantiyaj” (2 Crón. 36:15). Noijki ijkon, tejuamej noijki matikimiknelikan akin xkixmatij toTajtsin, niman ok uelis noyolkuepaskej niman iuan nouikaskej. Jehová xkineki nion yakaj mapopoliui (2 Ped. 3:9). Ika yejon, aman ika ok ueli, matikimijlikan tlen panos nochimej tlaltikpakchanejkej niman ijkon uelis kiseliskej iteiknelilis toTajtsin.

7, 8. ¿Tleka se familia okimachili ika Jehová okimikneli?

7 Ipan yejuin tonaltin, miyekej Teixpantijkej kimachiliaj ika Jehová yokimikneli. Matikitakan tlenon onochiuj sakin itech xiuitl 1990, ijkuak ipan Bosnia akin xchanikniujtin katkaj noixnamikiyaj. Sekimej iteixpantijkauan Jehová san sekan yayaj ipan se autobús tlen kisaya Bosnia niman yaya Serbia. Ompa yaya se telpokatsin akin kipiaya 12 xiuitl, itoka Milan, noijki se ikniuj niman itajuan. Nochimej yayaj se ueyi tlanechikojli kampa itajuan Milan noapolaktiskiaj. Ijkuak ikalakiskiaj okse país, seki soldados okinkixtijkej yejuin familia pampa xinchanikniuan katkaj, san ika, oksekimej Teixpantijkej okinkauilijkej mauiyan. Ijkuak opanok ome tonajli, policía akin ompa kintlajpiaya okonots ipan radio itlayekankauj niman okitlajtolti tlenon kichiuaskia iuan yejon familia. Policía imixpan nemiya, kuakon okikakej ijkuak okinankilijkej: “¡Xkinkixti niman xkinmotla!”.

8 Ijkuak policía tlajtotoya iuan soldados, omemej tlakamej okinisiuijkej yejon familia niman okimichtakaijlikej: “Tiiteixpantijkauan Jehová; tokniuan akin uajlayaj ipan autobús otechijlikej tlen opanok”. Sakin, okimijlikej Milan niman ikniuj matlejkokan ipan incarro niman ijkon panoskej ipan okse país, pampa soldados xkintlachiliayaj inamauan kokonej. Sakin, intajuan Milan okimijlikej: “Nemejuamej xpanokan ikuitlapan kampa tlajpiyaj”. Ijkuak okikak yejuin, Milan xkimatiya tla chokas noso uetskas. Itajuan otetlajtoltijkej: “¿Yemelak nenkineltokaj ika techkauiliskej matiakan?”. Maski ijkon, opeuj nejnemij niman okiskej itech yejon país, niman maski soldados komintlajtlatstoyaj nesiya kentla xkimitaskiaj. Nochimej ononamijkej ijkuak yopanotoj niman ouel oksejpa onojuitlalijkej niman ijkon ajsiskej kalpan kampa kipiyaskiaj inueyitlanechikol, nochimej kuajli kimatstoyaj ika Jehová okinkak inteoyouan. Melauak ika Biblia teititia ika Jehová xnochipa ijkon kinmakixtia itekitkauan (Hech. 7:58-60). San ika, itech tlen opanokej, Milan kijtoua tlen okimachili: “Nesiya kentla iluikaktekitkej okimixtlapachojkej soldados niman Jehová otechmakixti” (Sal. 97:10).

9. ¿Tlenon okichiuj Jesús ijkuak okimitak tlaltikpakchanejkej akin kitokayaj? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

9 Noijki uelis tomachtiskej itech ineskayo Jesús. Ijkuak okitak ika tlaltikpakchanejkej akin kitokayaj katkaj kentla borreguitos akin okinkokojkej niman san yokinkaujkaj, ¿tlenon okichiuj? Okimikneli niman “opeu kinmachtia miyek tlajtlamach” (Mat. 9:36; xpoua Marcos 6:34). Jesús xijkon tlanemiliaya ken fariseos, akin xkinekiyaj kinpaleuiskej akin xuejueyixtoyaj (Mat. 12:9-14; 23:4; Juan 7:49). ¿Tikchiuaj ken Jesús niman yemelak tiknekij tikinpaleuiskej akin ok xkixmatij Jehová?

10, 11. ¿Nochipa noneki titeikneliskej? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

10 ¿Kijtosneki yejuin ika nochipa noneki matiteiknelikan? Ka. Matikasikamatikan yejuin ika se neskayotl ijkuak Jehová okitak ika xnonekiya teiknelis. Yejua okinauati Saúl makinmikti amalequitas niman inyolkauan, san ika, Saúl xokimikti tekiuaj nion yolkej tlen kuakualtin katkaj. Kanaj okinemili ika yejua teiknelijtoya, san ika, Jehová xok okiseli ken tekiuaj ipan Israel pampa xokitlakamat (1 Sam. 15:3, 9, 15). Jehová yejua Teyolkuitijketl akin melajki. Yejua kimati tlen onka ipan inyojlo tlaltikpakchanejkej, niman kimati kemanon xkipiya ika teiknelis (Lam. 2:17; Ezeq. 5:11). Xok uejkauis, kinpopolos nochimej akin xkinekij kitlakamatiskej (2 Tes. 1:6-10). Ijkuak yejkos yejon tonajli, ijkuakon xnonekis makimikneli akin xokitlakamatkej. Kema, yejua kinpopolos niman ijkon kinmakixtis niman kimititis ika kimiknelia itekitkauan akin xokikaujkej.

11 Melauak, xtotekiyo tikijtoskej akinon kimelaua Jehová makipopolo noso makimakixti. Tejuamej noneki tikchiuaskej nochi tlen tiueliskej ika tikinpaleuiskej tlaltikpakchanejkej aman. Kuakon, ¿kenon uelis tikimititiskej oksekimej ika tikimikneliaj? Matikitakan seki tlen uelis tikchiuaskej.

KENON UELIS TIKTEITITISKEJ IKA TITEIKNELIAJ

12. ¿Kenon tikteititiaj ika tikimikneliaj oksekimej?

12 Matiktejtemokan tikinpaleuiskej oksekimej ipan tlen nochiua mojmostla. Akin kichiuaj ken Cristo noneki makimiknelikan imikniuan niman oksekimej (Juan 13:34, 35; 1 Ped. 3:8). “Titeiknelis” uelis kijtosnekis ika “titlajyouis iuan akin tlajyouiya”. Kuakon kijtosneki tikmachilis ika noneki tikinpaleuis akin kixnamikij tlen ouijtika. Matikitilikan kenon tikchiuaskej. Se neskayotl, uelis yakaj tikpaleuiskej ika se tekitl ipan ichan noso ipan itlaj okse (Mat. 7:12).

Tikteititiaj ika titeikneliaj ijkuak tikinpaleuiyaj oksekimej ipan tlen nochiua mojmostla. (Xkita párrafo 12).

13. ¿Kenon itekitkauan toTajtsin kiteititiaj ika teikneliaj ijkuak tlaixpoliui?

13 Matitepaleuikan kampa tlaixpoliui. Miyekej tokniuan teititiaj ika kimikneliaj akin tlajyouiyaj pampa otlaixpoliuj kampa chantij. Itekitkauan toTajtsin kimixmatij nochiuiyan ika tepaleuiyaj ijkuak panoua yejuin (1 Ped. 2:17). Ipan xiuitl 2011, se tokniuj siuatl akin ualeua Japón, chantiya kampa otlaixpolo tlalolinalistli niman mar tlen onajkok niman okis. Yejua okijto ika melak okiyolseui kitas ika miyekej tokniuan kinyektlalijtoyaj kaltin niman Kajli kampa Tosentlaliaj, akin ualeuayaj Japón niman intech okseki países. Okijkuilo: “Nochi tlen nopan opanok, okichiuj manikita ika Jehová techtlasojtla, niman ika iteixpantijkauan totlasojtlaj. Miyekej tokniuan ipan nochi tlaltikpaktli kichiujtokej teoyotl topampa”.

14. ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej akin iuejueyimej niman akin kualoj?

14 Matikinpaleuikan akin iuejueyimej niman akin kualoj. Ijkuak yakaj tikitaj tlajyouiya pampa iueyi noso kualo, tikikneliaj. Tiktlajtlaniliaj Jehová mauajla iTekiuajyo niman ijkon makipopolo kokolistli niman ika tiueuentsintiaj. Pampa xiyejko yejon tonajli, tikchiuaj nochi tlen tiuelij niman tikinpaleuiyaj akin kinpoloua. Se tlajkuilojketl okijto tlen ipan onochiuj inan, akin kipiaya kokolistli itoka Alzhaimer. Se tonajli, inan xouel oajsik tlatenko. Ijkuak kiyejyekouaya tlachipauas, omemej tokniuan siuamej akin miyekpa ikonitayaj otlatetepinijkej ipan puerta. Ijkuak okitakej tlenon yopanoka, yejuamej okijlikej tla kipaleuiskej. Siuatsintli okijto: “Melak nipinaui, san ika, maski”. Kuakon okipaleuijkej, okichijchiuilijkej se té niman opeuj iuan nonotsaj. Ikoneuj melak okitlasojkamat yejon hasta okijto ika nokixtilia isombrero ixpan tokniuan pampa kichiuayaj tlen tenojnotsayaj. Ijkuak tikimikneliaj akin iuejueyimej niman akin kualoj, ¿techyolmapeua matikchiuakan nochi tlen tiueliskej ika tikinpaleuiskej? (Filip. 2:3, 4).

15. ¿Tleka titenojnotsas yejua tlen ika melak kuajli tikinpaleuis oksekimej?

15 Matikinpaleuikan oksekimej makixmatikan Jehová. Ipan yejuin tonaltin, tlaltikpakchanejkej kipiyaj tlaueltin niman ajmantli. Tlen melak kuajli tlen ika tikinpaleuiskej yejua tla tikinmachtiaj itech toTajtsin niman itech tlen kichiuas iTekiuajyo inpampa tlaltikpakchanejkej. Noijki uelis tikinpaleuiskej makitakan ika tlen melak kinpaleuis ipan innemilis yejua tla kitlakamatij itlanauatiluan toTajtsin (Is. 48:17, 18). Titenojnotsaskej techkauilia matikueyichiuakan Jehová niman matikimititikan oksekimej ika tikimikneliaj. ¿Uelis tokojtiliskej tikchiuaskej miyek ipan tenojnotsalistli? (1 Tim. 2:3, 4).

TITEIKNELISKEJ NOIJKI TECHPALEUIYA

16. ¿Kenon techpaleuiya titeikneliskej?

16 Tlaixmatkej akin nomachtiaj ken titlanemiliaj, kijtouaj ika titeiknelis uelis kichiuas matipaktokan niman kuajli matouikakan iuan oksekimej. Niman ijkuak tikinpaleuiyaj akin tlajyouiyaj, tomachiliaj ika toyojlo niman kichiua matiknemilikan tlen kuajli, xtoselti tomachiliaj niman xmiyek tiknemiliaj tlen xkuajli. Kuajli nesi ika titeiknelis melak tepaleuiya (Efes. 4:31, 32). Tla tikintlasojtlaj oksekimej niman tikitiliaj kenon tikinpaleuiskej, tikpiyaskej totlamachilis chipauak pampa tikmatstoskej ika tikchiujtokej tlen Jehová kineki. Niman yejuin texchiuas kuajli tajtin, kuajli teueuentsitsintin niman kuajli tlasoikniujtin. Xsan yejon, akin teiknelianimej, noijki kinpaleuiyaj niman kinyolchikauaj ijkuak kinpoloua (xpoua Mateo 5:7 niman Lucas 6:38).

17. ¿Tleka tikneki tejua tikiskaltis niman tikteititis teiknelilistli?

17 Melauak, xsan titeikneliaj pampa techpaleuiya. Tikchiuaj pampa tiknekij tikixkopinaskej niman tikueyichiuaskej Jehová, akin itech ualeua tlasojtlalistli niman teiknelilistli (Prov. 14:31). Ika yejon, matikchiuakan nochi tlen tiueliskej ika tikixkopinaskej ikuajli neskayo. Niman ijkon, melak kuajli inuan touikaskej tokniuan niman kuajli inuan touikaskej nochimej akin nemij toyeualiyan (Gál. 6:10; 1 Juan 4:16).

^ párr. 1 Éxodo 34:5-7: “Niman Jehová ouajtemok ipan moxtli niman ompa iuan onokauj niman okiueyiteneuj itoka Jehová. Niman Jehová opanotiaj ixpan niman okijtotia: ‘Jehová, Jehová, se toTajtsin tetlapopoluiyani niman teikneliani, xnimantsin kualani niman kipiya ueyi tlasojtlalistli tlen xtekaua niman tlen melauak, miyekej kimititia itlasojtlalis tlen xtekaua, kintlapopoluiya akin nopopolouaj niman akin xtetlakamatij niman akin tlajtlakouaj, san ika, xkilkaua tetlajtlakolmakas, ipampa intlajtlakoluan tatajtin kintlajtlakolmaka tekoneuan niman teixuiuan, ika okpa teixuiuan niman ika yexpa teixuiuan’”.

^ párr. 5 Éxodo 22:26, 27: “Tla tejua tiktlajtlani itlaken yakaj pampa ijkon tikmatis ika mitstlaxtlauilis tlen otiktlaneujti, kipiya tijkuepilis ijkuak kalakis tonajli. Pampa san yejon kipiya ika notlapachoua, itlaken tlen ika kitlapachoua itlalnakayo; ¿ipan tlenon nomelauas ijkuak kochis? Ijkuak yejua nechtlatlaujtis, nejua nijkakis”.