Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matomachtikan toteltiskej toselti

Matomachtikan toteltiskej toselti

“Itlakilyo espíritu santo yejuin: [...] noteltia iselti” (GÁL. 5:22, 23, TNM).

TLAKUIKALTIN: 121, 36

1, 2. a) ¿Tlenon inpan panoua akin xnoteltiaj inselti? b) ¿Tleka noneki matitlajtokan ipan yejuin tonaltin itech timoteltis moselti?

TIMOTELTIS moselti, se kualneskayotl tlen ualeua itech toTajtsin (Gál. 5:22, 23, TNM). Jehová kuajli kiteititia yejuin kualneskayotl. San ika, pampa titlajtlakolejkej noneki melak tokojtiliskej toteltiskej toselti. Pampa tlaltikpakchanejkej xnoteltiaj inselti, kipiyaj miyek tlaueltin. Yejuin kichiua ika maka makichiuakan tlen noneki niman maka kuajli makichiuakan tekitl kampa nomachtiaj noso kampa tekitij. Noijki akin xnoteltiaj inselti, teuijuikaltiaj, tlauanij, kichiuaj tlen xkuajli, kikauaj imixnamik, ueyi tomin notlaneuiyaj, xkikajkauaj tlen teijtlako, kintsakuaj ipan cárcel, ijtlakaui intlamachilis, nomauaj ika kokolistli pampa auilnemij niman koneuatiaj maski xkinekiyaj (Sal. 34:11-14).

2 Ken tikitaj, akin xnoteltiaj inselti, kipiyaj tlaueltin niman kichiuaj oksekimej noijki makipiyakan. Niman aman melak miyekej xok kipiyaj yejuin kualneskayotl. Ipan xiuitl 1940 tlaixmatkej onomachtijkej itech timoyektlalis moselti, san ika, aman yonoitak ika tlaltikpakchanejkej xok ijkon inselti noyektlaliaj ken yeuejkaui. Yejuin xtechmojkatlachialtia pampa Biblia yokijtoka ika tlaltikpakchanejkej xnoteltiskiaj inselti, niman yejuin kiteititiskia ika tinemij ipan itlajtlankan on tonajli” (2 Tim. 3:1-3).

3. ¿Tleka noneki matiuelikan matoteltikan toselti?

3 ¿Tleka noneki matiuelikan matoteltikan toselti? Matikitakan ome tleka noneki. Kachtopa, akin uelij kiteltiaj tlen kimachiliaj xkipiyaj miyek uejueyimej tlaueltin. Noijki, xkintekiyomaka nouikaskej inuan oksekimej niman xsan kuajkualanij, xnajmantokej niman xmelak noyolkokouaj. Ika ome, tikxikos tlatlatalismej niman tikinteltis ileuilistin tlen xkuakualtin, yejua tlen noneki niman ijkon toTajtsin techselis. Tlajtlakojli tlen okichiujkej Adán niman Eva teititia ika yemelak ijkon (Gén. 3:6). Ijkon ken yejuamej, miyekej melak tlajyouijtokej pampa xonoteltijkej inselti.

4. ¿Tlenon kinyolchikauas akin kintekiyomaka noteltiskej inselti?

4 Tejuamej akin titlajtlakolejkej xtiuelij toteltiaj toselti ken noneki. Jehová kimati ika akin tiktekichiuiliaj tokojtiliaj iuan toxikouaj tlen xkuajli tiknekij, niman yejua kineki techpaleuis (1 Rey. 8:46-50). Pampa Jehová nouika touan, ika tlasojtlalistli kinpaleuiya akin kinekij kitekichiuiliskej, san ika, kinouijmaka noteltiskej inselti itech seki tlen kichiuaj ipan innemilis. Ipan yejuin tlamachtijli, kachtopa tikitaskej kenon Jehová techmaka se kuajli neskayotl. Sakin, tikitaskej ipan Biblia seki kuajli neskayomej niman oksekimej tlen xkuajli. Ika titlamiskej, tikilnamikiskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tiueliskej toteltiskej toselti.

JEHOVÁ TECHTLALILIA NESKAYOTL

5, 6. ¿Kenon Jehová techmaka neskayotl itech toteltiskej toselti?

5 Jehová melak kuajli noteltia iselti pampa nochi tlen kichiua nochipa kuajli (Deut. 32:4). San ika, tejuamej ka. Tla tiknekij tikasikamatiskej tlenon kijtosneki toteltiskej toselti niman tikitaskej kenon uelis tikixkopinaskej Jehová, kipiya tomachtiskej ineskayo. ¿Kemanon okiteititi ika melak kuajli noteltia iselti?

6 Matiknemilikan itech tlenon okichiuj Jehová ijkuak Satanás okixnamik. Ijkuak opanok yejon, kanaj okinkualani sekimej akin kimelajkatekichiuiliaj toTajtsin ne ipan iluikak. Kanaj tejuamej noijki ijkon tikmachiliaj ijkuak titlanemiliaj itech nochi tlajyouilistli tlen Satanás yokichiuj maonia. Jehová kimatiya ika kipiaya itlaj kichiuas ipampa ken okixnamijkej, san ika, xonokauili makiyekana tlen kimachiliaya. Kuajli okinemili tlen kichiuas niman ken nonekiya. Yejua nochipa “xnimantsin kualani”, niman yokinankili Satanás ken kinamiki (Éx. 34:6; Job 2:2-6). ¿Tleka yokikauili mapano miyek tonaltin? Pampa xkineki yaka mapopoli, kineki ika “nochimej ma noyolpatlakan” (2 Ped. 3:9).

7. ¿Tlenon techmachtia ineskayo Jehová?

7 Jehová techmaka melak kuajli neskayotl ika xkipiya san totoka tiktlapejpeniskej itlaj tikchiuaskej, noneki kuajli tiknemiliskej tlen tikijtoskej noso tikchiuaskej. Ijkuak nonekis tiktlapejpeniskej itlaj tlen ueyi kijtosneki, matoteltikan niman kuajli matiknemilikan, noijki matiktlajtlanilikan Jehová tlamachilistli niman ijkon tikchiuaskej noso tikijtoskej tlen kinamiki (Sal. 141:3). Tla itlaj tikchiuaj ijkuak xika toyojlo tinemij, uelis techyekanas tlen tikmachiliaj. Ika yejon, miyekej noyolkokouaj pampa okichiujkej noso okijtokej itlaj tlen nion xokinemilijkej (Prov. 14:29; 15:28; 19:2).

KUAJLI NIMAN XKUAJLI NESKAYOMEJ

8. a) ¿Kanon uelis tikinnextiskej kuajli neskayomej itech timoteltis moselti? b) ¿Tlenon okipaleui José maka makichiua tlen kichiualtiayaj? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

8 ¿Tlen neskayomej ipan Biblia techititiaj ika melak noneki matoteltikan toselti? Tinochimej tikilnamikij seki neskayomej ipan Biblia itech akin ouelkej onoteltijkej inselti maski melak ouijtika katka. Matikitakan tlen okichiuj José, ikoneuj Jacob, ijkuak tekitiya ichan Potifar, akin tlajpixketl katka itechkopa tekiuaj ipan Egipto. Isiuauj Potifar okuelitak José pampa “melak kualtsin nesiya niman kualtsin tlachiaya”, niman miyekpa okiyejyeko kichiualtis iuan maauilnemi. San ika, yejua okijli: “¿Tleka nikchiuas yejuin tlen melak xkuajli niman nitlajtlakos ixpan toTajtsin?”. ¿Tlenon okipaleui José xkichiuas tlen kichiualtiayaj? Kuajli tikmatstokej ika yejua onotelti tlanemilis itech tlenon panoskia tla kichiuaskia tlen kichiualtiayaj. Niman ijkuak siuatl okajsik ipan itlaken pampa kinekiya iuan manoteka, yejua ocholoj (Gén. 39:6, 9; xpoua Proverbios 1:10). *

9. ¿Kenon uelis toyektlaliskej niman ijkon tikxikoskej tlatlatalismej?

9 ¿Tlenon tiuelij itech ineskayo José? Techmachtia ika tla tiknekij tiktlakamatiskej itlanauatiluan toTajtsin, kanaj kemantika nonekis ticholoskej itech se tlatlatalistli. Ijkuak xiiTeixpantijkauan katkaj, sekimej tokniuan melak tlakuanimej katkaj noso melak tlaoniyaj, tlachichinayaj, kitekitiltiayaj drogas noso auilnemiyaj. Niman maski yonoapolaktijkej ok uelis kemantika kintlatlatas yejuin. Tla yejuin topan nochiua, kipiya toteltiskej niman titlanemiliskej itech kenon tla xtikteltiaj tlen tiknemiliaj, kijtlakos ken touikaj iuan Jehová. Matikyejyekokan matikitakan tlenon uelis tikixnamikiskej ijkuak uajnesiskej tlatlatalismej, niman noijki kenon tikinmapeuaskej (Sal. 26:4, 5; Prov. 22:3). Niman tla kemantika tikixnamikij se tlatlatalistli, matiktlajtlanilikan Jehová tlamachilistli niman matechpaleui matoteltikan toselti niman ijkon matikxikokan.

10, 11. a) ¿Tlenon kixnamikij telpokamej ipan kaltlamachtijli? b) ¿Tlenon kinpaleuis telpokamej akin kichiuaj ken Cristo makixikokan ijkuak kintlatlataskej makichiuakan tlen xkuajli?

10 Miyekej telpokamej akin kichiuaj ken Cristo kixnamikij itlaj ken José okixnamik. Matikitakan tlen ipan onochiuj Kim. Miyekej akin inuan nomachtiaya melak noueyimatiyaj niman kijtouayaj ika ipan yejon itlamiyan semana iuan yakaj onotekakej. San ika, yejua xtlaj kipiaya ken yejon tlen ika tlajtos. Kim kijtoua ika pampa xijkon katka ken oksekimej, kemantika yejon kichiuaya manomachili iselti niman ika yokitlalkauijkej, niman akin inuan nomachtiaya kijliayaj ika xtlamachilise pampa xakaj iuan kistinemi. Maski ijkon, yejua kuajli kimatstoya ika timotekas iuan oksekimej ijkuak titelpochtli, se tlatlatalistli melak ueyi (2 Tim. 2:22). Akin inuan nomachtiaya miyekpa kitlajtoltiayaj tla ok xakaj iuan notekaya, niman yejua kitekitiltiaya yejon ika kimijlis tleka yokijtoka xakaj iuan notekas. Melak tiyolpakij intech telpokamej akin kuajli yokijtokej tlaxikoskej niman xauilnemiskej. Niman Jehová noijki melak yolpaki ipampa yejuamej.

11 Ipan Biblia noijki tiknextiaj neskayomej itech akin xkuajli okichiujkej niman xokiteltijkej inileuilis itech auilnemilistli, niman techititia kenon melak xkuajli otlamitoj ipampa tlen okichiujkej. Tla yakaj kixnamiki itlaj ijkon ken Kim, kuajli yes tla tlanemilia itech yejon telpochtli xtlamachilise itech tlen tlajtoua Proverbios 7. Noijki uelis tlanemilis itech tlen okichiuj Amnón, niman kenon melak xkuajli otlamito ipampa tlen okichiuj (2 Sam. 13:1, 2, 10-15, 28-32). Tajtin uelis tlajtoskej itech yejuin neskayomej ijkuak kiueyichiuaskej toTajtsin iuan inchanejkauan niman ijkon kinpaleuiskej inkoneuan mauelikan manoteltikan inselti niman makitlapejpenikan tlen kuajli itech yejuin.

12. a) ¿Kenon José okitelti tlen kimachiliaya ixpan imikniuan? b) ¿Kemanon noneki maka matikteititikan tlen tikmachiliaj?

12 Matikitakan okse tonajli ijkuak José oksejpa otemakak kuajli neskayotl itech timoteltis moselti. Onochiuj ijkuak ikniuan José oyajkej Egipto okikouatoj tlakuajli. José kinekiya kimatis tlenon yemelak kinemiliayaj, ika yejon xokimijli akinon katka yejua ijkuak ixpan oyajkej. Niman ijkuak xok ueliya kixikouaya ken nomachiliaya, oksekan oyaj niman ochokak kampa xakaj kitaya (Gén. 43:30, 31; 45:1). Tla se tochanejkauj noso se tokniuj techyolkokoua, ineskayo José uelis techpaleuis maka itlaj totoka matikchiujtikisakan (Prov. 16:32; 17:27). Noijki, tla tikpiyaj se tochanejkauj akin okikixtijkej itech tlanechikojli, kanaj nonekis matikteltikan tlen tikmachiliaj niman ijkon xtikchiuaskej itlaj tlen kichiuas iuan matouikakan. Tikchiuas yejuin uelis ouijtika yes, san ika techpaleuis tla tikilnamikij ika ijkuak ijkon tikchiuaj, tikixkopinaj Jehová niman tiktlakamatij tlen techijlia.

13. ¿Tlenon ome tlemach techmachtia inemilis tekiuaj David?

13 Okse neskayotl tlen onka ipan Biblia yejua tekiuaj David. Ijkuak Saúl kitlaueltotokatinemiya niman ijkuak Simeí kikualanisnekiya, David nion xokualan nion xokikuik ikojtilis intechkopa yejon tlakamej (1 Sam. 26:9-11; 2 Sam. 16:5-10). Melauak, tikmatij ika David xnochipa ouel onotelti. Matikilnamikikan tlenon kichiuilisnekiya nexikole Nabal, niman kenon otlajtlako iuan Bat-seba (1 Sam. 25:10-13; 2 Sam. 11:2-4). ¿Tlenon tiuelij itech inemilis David? Kachtopa, ika tlayekankej kipiya ika noteltiskej niman melak notlajpiyaskej ika xkitekitiltiskej intlanauatilis ika kichiuaskej tlen kinekiskej. Ika ome, xakaj kipiya kinemilis ika xitlaj ipan nochiuas, nion ika uelis kixikos maski san katlejua tlatlatalistli (1 Cor. 10:12).

TLENON UELIS TIKCHIUASKEJ

14. ¿Tlenon ipan onochiuj se tokniuj, niman tleka ueyi kijtosneki toteltiskej tla ijkon topan nochiua?

14 ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tlen techpaleuis matiuelikan toteltiskej toselti? Matikitakan tlen ipan onochiuj se Teixpantijketl itoka Luigi. Se carro okimaili ikuitlapan icarro. Maski yejon okse tlakatl kipiaya tlajtlakojli, okiuijuikalti tokniuj Luigi niman kinekiya manouisokikan. Luigi okichiuj se teoyotl, okitlajtlanili Jehová makipaleui maka kichiuas itlaj tlen xkimelaua, niman okiyejyeko kitlajtlanilis yejon tlakatl ika san kualtsin manonotsakan, san ika, ok kitsajtsilitoya. Maski ijkon, Luigi xokualan. Ijkuak ochikueyit ika opanok yejon, Luigi tenojnotstinemiya niman kitlajpalotoya se siuatl, niman okimat ika iueuentsin katka yejon tlakatl akin okimaili icarro. Yejon tlakatl opinauj niman okitlajtlanili makitlapopolui. Niman okijli ika ontenotsaskia kampa kiyektlalijtoyaj icarro Luigi niman ijkon totoka makiyektlalikan. Yejon tlakatl noijki otlakak niman imiuan otlajto itech Biblia, niman okijto ika melak okuelitak kenon otlajtokej. Ijkuak okinemili tlen opanok, Luigi okasikamat ika melak ueyi okijtosnek nemis yolseujki ijkuak okimailijkej icarro niman ika melak xkuajli panoskia tla xijkon noteltiskia (xpoua 2 Corintios 6:3, 4).

Tlen tikchiuaj techpaleuiya noso techijtlakoua ijkuak titenojnotsaj. (Xkita párrafo 14).

15, 16. ¿Kenon tomachtiskej Biblia techpaleuiya tejuamej niman tochanejkauan matiuelikan matoteltikan toselti?

15 Akin tikchiuaj ken Cristo uelis techpaleuis matoteltikan toselti tla tikpiyaj kemanon tomachtiaj Biblia. Matikilnamikikan tlen toTajtsin okijli Josué: “Yejuin amoxtli tlen kipiya tlanauatiltin xkipiya ika nejkuanis ipan mokamak, niman ika tonajli niman ika yeuajli tikpouas, san ika, xchikauak kakistis, niman ijkon tikitas kenon kuajli tikchiuas ijkon ken ompa yonoijkuilo; pampa kuakon kuajli tonkisas ipan moojui niman tikpiyas tlamachilistli” (Jos. 1:8). ¿Kenon tomachtiskej Biblia techpaleuiya matiuelikan matoteltikan toselti?

16 Ken yotikitakej, Biblia kipiya neskayomej tlen kuajli techititiaj ika tlen tikchiuaj uelis techuajkuilis tlen kuajli noso tlen xkuajli. Jehová okichiuj manoijkuilokan yejuin neskayomej niman ijkon matiuelikan intech yejuamej (Rom. 15:4). Ika yejon, kipiya tikinpouaskej, intech tomachtiskej niman intech titlanemiliskej. Matiknemilikan kenon uelis techpaleuis niman kinpaleuis tochanejkauan, niman matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matikchiuakan tlen techmachtia Biblia. Tla tikitaj ika techpoloua toteltiskej toselti, matokuitikan, matikchiuilikan teoyotl Jehová niman matokojtilikan tikitaskej kanon noneki toyektlaliskej (Sant. 1:5). Noijki techpaleuis tla tomachtiaj itech toamatlajkuiloluan.

17. ¿Kenon uelis tajtin kinpaleuiskej inkoneuan mauelikan manoteltikan inselti?

17 Tajtin, ¿kenon uelis nenkinpaleuiskej nemokoneuan mauelikan manoteltikan inselti? Kuajli tikitaj ika yejuamej xuajtlakatij ika yejuin kualneskayotl, kuakon nemejuamej kipiya nenkimititiskej ika nemoneskayo (Efes. 6:4). Tla nenkitaj ika nemokoneuan xuelij kiteltiaj tlen kimachiliaj, xmotlajtoltikan tlen neskayotl nenkinmakatokej. Xkilnamikikan ika melak ueyi kijtosneki tla nochipa nemontenojnotsaj, nemonechikouaj niman nenkiueyichiuaj toTajtsin ken familia. Maka xmomojtikan nenkijliskej “ka” nemokoneuan ijkuak nonekis. Tlen Jehová okimijli Adán niman Eva ika xuelis kichiuaskiaj, ueliskia kimititis ika kipiaya kitlakaitaskej itlanauatijkayo. Noijki ijkon, tikinmelajkatlalis niman nemoneskayo uelis kinmachtiskej nemokoneuan inselti manoteltikan. Tlasojtlalistli itech itlayekanalis Jehová niman tlakaitalistli itech itlanauatiluan, yejon tlen melak ueyi kijtosneki tlen tajtin uelis kinmakaskej inkoneuan (xpoua Proverbios 1:5, 7, 8). *

18. ¿Tleka noneki kuajli tikintlapejpeniskej akin imiuan touikaj?

18 Tla titajtin noso ka, tinochimej kipiya ika kuajli tikintlapejpeniskej akin imiuan touikaj, pampa tla yejuamej kitlasojtlaj Jehová, techyolchikauaskej matokojtilikan matikchiuakan tlen kuajli niman xtikimixnamikiskej tlaueltin (Prov. 13:20). Noijki, tiknekiskej tikimixkopinaskej ken uelij noteltiaj inselti niman kenon kiyekanaj innemilis. Noijki, tlen kuajli tikchiuaj ipan tonemilis, kinyolchikauas yejuamej. Tla mojmostla toteltiaj toselti, toTajtsin techselis, tipakiskej mojmostla niman kuajli touikaskej iuan tochanejkauan.

^ párr. 8 Proverbios 1:10: “Nokoneuj, tla tlajtlakolejkej kiyejyekouaj mitsyoltilanaskej, maka xmokauili”.

^ párr. 17 Proverbios 1:5, 7, 8: “Se akin tlamachilise tlakaki niman kajsi okseki tlamachtijli; se tlakatl akin tlaajsikamati kiselia kuajli tlayekanalistli, tikmojkaitas Jehová ompa peua tlaixmatilistli. San akin xtlamachilisejkej xkiseliaj tlamachilistli nion makinmelajkatlalikan. Xtlakaki, nokoneuj, ijkuak mitsyektlalia motaj, niman maka xkaua itlanauatil monan”.