Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Nochi ueli kichiua, san ika, teasikamati

Nochi ueli kichiua, san ika, teasikamati

“[Jehová] kuajli kimatstika kenon titlachijchiujtin, niman kilnamiki ika titlachijchiujtin ika tlalpoktli” (SAL. 103:14).

TLAKUIKALTIN: 30, 10

1, 2. a) ¿Tleka tikijtouaj ika Jehová xkinchiuilia tlaltikpakchanejkej ijkon ken miyekej kinchiuiliaj? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

MIYEKEJ tlaltikpakchanejkej akin uejueyixtokej kinyekanaj oksekimej, niman hasta kintlajyouiltiaj (Mat. 20:25; Ecl. 8:9). ¡Jehová xijkon kichiua! Maski yejua akin nochi ueli kichiua, kimasikamati tlaltikpakchanejkej akin tlajtlakolejkej. Yejua techititia ika techtlasojtla, kasikamati kenon tomachiliaj niman kita tlen techpoloua. Xkeman techtlajtlanilia matikchiuakan okseki tlen xtiueliskiaj tikchiuaskej, pampa “kilnamiki ika titlachijchiujtin ika tlalpoktli” (Sal. 103:13, 14).

2 Ipan Biblia miyek onka tlen techititia ika Jehová kimasikamati itekipanojkauan. Matikitakan yeyi tlen opanok yeuejkaui. Kachtopa tikitaskej kenon Jehová okipaleui Samuel makijli ueyi teopixki Elí tlen xkuajli ipan nochiuaskia. Ika ome, tikitaskej kenon Jehová okijyoui Moisés ijkuak okijli ika xueliskia kiyekanas kalpan Israel. Ika yeyi, tikitaskej kenon Jehová okimasikamat israelitas ijkuak okinkixti itech Egipto. Ijkuak tikitstiaskej tlen opanok yeuejkaui, matikitakan tlenon tiuelij itech Jehová niman tlenon uelis tikchiuaskej tejuamej.

JEHOVÁ OKASIKAMAT SE TELPOKATSIN

3. a) ¿Tlenon ipan onochiuj Samuel se yeuajli? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon uelis totlajtoltiskej?

3 Samuel opeuj kitekichiuilia Jehová ipan tabernáculo ijkuak san kemach konetl katka (1 Sam. 3:1). Se yeuajli, sakin ika yonotekatoya niman ijkon kochis, opanok itlaj tlen xkeman panouaya (xpoua 1 Samuel 3:4, 8-10). *  * Samuel okikak ika yakaj konotstoya. Okinemili ika konotstoya ueyi teopixki Elí. Kuakon, pampa Samuel melak tetlakamatki katka, oyaj kampa Elí niman okijli: “Nikan ninemi, pampa tejua otinechonots”. San ika, Elí okijli: “Nejua xonimitsonots”. Yexpa ijkon opanok, niman ijkuakon Elí okasikamat ika toTajtsin yejua akin kinotstoya Samuel. Kuakon Elí okijli Samuel tlenon nonekiya kichiuas ijkuak oksejpa ijkon panoskia, niman Samuel ijkon okichiuj. ¿Tleka Jehová xnimantsin okijli Samuel ika yejua akin kinotstoya? Biblia xkijtoua tleka. San ika, uelis tikijtoskej ika Jehová ijkon okichiuj pampa kimatstoya ika Samuel ueliskia nomojtiskia. ¿Tleka ijkon tikijtouaj?

4, 5. a) ¿Tlenon okichiuj Samuel ijkuak Jehová okinauati makijli tlen ipan nochiuas Elí? b) ¿Tlenon tiuelij itech Jehová ijkuak tikitaj tlen okichiuj yeuejkaui?

4 (Xpoua 1 Samuel 3:13, 15-17). * ITlanauatil Jehová kinnauatiaya kokonej makintlakaitakan akin youeuentsintiakaj. Kema, nonekiya kintlakaitaskej akin tlayekanayaj (Éx. 22:28; Lev. 19:32). Yejua ika, xuelis tiknemiliskej tla Samuel saniman onokuiteuj niman okijlito Elí ika toTajtsin kitlajtlakolmakaskia. Biblia techijlia ika Samuel “nomojtiaya kijlis Elí yejon tlatlachalistli”. San ika, toTajtsin okasikamachilti Elí ika yejua akin kinotstoya Samuel. Kuakon, Elí okijli Samuel maka makiyanili tlen toTajtsin okijlika. Samuel okitlakamat Elí, niman nochi okijli.

5 Uelis tikijtoskej ika Elí xsajnoye okimojkatlachialti tlen okijli Samuel, pampa achto, se teotlajtoketl yokijlika tlenon ipan nochiuaskia (1 Sam. 2:27-36). Yejuin tlen inpan opanok Samuel niman Elí techmachtia ika toTajtsin melak teasikamati niman ika melak tlamachilise.

6. ¿Tlenon tiuelij itech toTajtsin ijkuak tikitaj kenon okipaleui Samuel?

6 Tlen ipan onochiuj Samuel noijki techititia ika Jehová kasikamati tlen kixnamikij telpokamej niman kasikamati kenon nomachiliaj. ¿Tejua titelpochtli? ¿Timomojtia niman mitstekiyomaka tikinnojnotsas akin iuejueyimej? ¿Ouijtika tikita xtikchiuas tlen miyekej motelpochikniuan kichiuaj? Kuajli xmatsto ika Jehová kineki mitspaleuis. Ika yejon, xchiuili teoyotl niman xkijli kenon timomachilia (Sal. 62:8). Xtlanemili itech tlen ipan onochiuj Samuel. Noijki xkita tlenon inpan onochiuj oksekimej telpokamej akin kinteneua Biblia. Niman xtlajto imiuan tokniuan akin noijki yokixnamijkaj tlen tejua aman tikixnamiktika. Kema, xtlajto imiuan tokniuan akin noijki telpokamej ken tejua niman noijki akin iuejueyimej. Yejuamej kanaj mitstomiliskej kenon yokinpaleui Jehová, niman kanaj mitsijliskej ika melak okinmojkatlachialti tlen okichiuj inpampa.

JEHOVÁ OKASIKAMAT MOISÉS

7, 8. ¿Kenon okiteititi Jehová ika kasikamatiya kenon nomachiliaya Moisés?

7 Ijkuak Moisés kipiaya 80 xiuitl, Jehová okimakak se tekitl tlen ouijtika katka: yejua kipiaya ika kikixtis kalpan Israel itech Egipto kampa melak kintekitiltiayaj (Éx. 3:10). Kanaj yejuin melak okimojkatlachialti Moisés, pampa yejua youejkaujka 40 xiuitl ika san kintlajpiaya borregos ne Madián. Kuakon Moisés okijli Jehová: “¿Akinon nejua niman ijkon manikitati Faraón niman manikinuajkixti israelitas itech Egipto?”. ToTajtsin okijli: “Nejua mouan ninemis” (Éx. 3:11, 12). Jehová noijki kuajli okijli ika tlayekankej itech Israel kema kikakiskiaj. Maski ijkon, Moisés okijli: “San ika, matikonnemilikan ika xnechneltokaj niman xnechkakij” (Éx. 3:18; 4:1). Tikitaj ika Moisés kinekiya kijlis Jehová ika nopopolojtoya. San ika, Jehová okijyoui Moisés. Yejua hasta okichiuj ika Moisés maueli makichiua milagros. Niman, tikitaj ipan Biblia ika Moisés yejua akin kachtopa tlakatl akin ouel okichiuj yejon (Éx. 4:2-9, 21).

8 Maski Jehová yokasikamachiltijka Moisés ika kema ueliskia kichiuas yejon tekitl, Moisés oksejpa okijli Jehová ika yejua xueliskia. Yejua okijto ika xueliya kuajli tlajtouaya. Kuakon, toTajtsin okinankili: “Nejua mouan ninemis ijkuak titlajtojtos, niman nimitsijlis tlenon noneki tikijtos”. ¿Kenon onomachili aman Moisés? Tikitaj ika ok xnoyolchikauaya kichiuas yejon tekitl pampa okitlajtlanili toTajtsin makititlani okse tlakatl. Kuakon, Jehová okualan, ¡niman kenon xkualanis! San ika, yejua okasikamat kenon nomachiliaya Moisés. Okijli ika Aarón kipaleuiskia niman ika tlajtoskia ipampa (Éx. 4:10-16).

9. ¿Tlenon opanok pampa toTajtsin okijyoui niman okasikamat Moisés?

9 ¿Tlenon techmachtia itech Jehová yejuin tlen yeuejkaui opanok? Jehová yejua akin nochi ueli kichiua niman ueliskia kitekitiltis ikojtilis niman ijkon kimojtis Moisés niman kichiualtis makitlakamati. San ika, Jehová okijyoui niman okikneli, niman kuajli okijli itekipanojkauj akin yolyemanki katka ika iuan nemiskia. ¿Tlenon opanok pampa ijkon okichiuj? Kuajli tlen sakin opanok. Moisés okinyekan itekipanojkauan toTajtsin, niman melak kuajli okichiuj itekiyo. Yejua onokojtili teijyouis niman teasikamatis ijkon ken kichiua Jehová (Núm. 12:3).

¿Tikchiuaj ijkon ken Jehová ijkuak tikinpaleuiyaj oksekimej? (Xkita párrafo 10).

10. ¿Tlenon kualtsin panoua ijkuak titeasikamatij ijkon ken Jehová?

10 ¿Tlenon tiuelij itech yejuin tlen opanok yeuejkaui? Tla tejua yotimonamikti, tla titajtli noso tinantli, noso tla titlayekanketl ipan tlanechikojli, kuakon, tikpiya se ueyi tekitl pampa titlayekana. Ika yejon, melak noneki xkixkopina Jehová, xkimasikamati oksekimej, xkimikneli niman xkimijyoui (Col. 3:19-21; 1 Ped. 5:1-3). Tla tikchiuaj ken Jehová niman ken Jesucristo, akin noijki kixmatij ken Ueyi Moisés, kuakon, oksekimej xnomojtiskej touan tlajtoskej, niman tejuamej uelis tikinyolchikauaskej (Mat. 11:28, 29). Niman miyekej kinekiskej kichiuaskej ken tejuamej tikchiuaj (Heb. 13:7).

TEMOJKATLACHIALTI KENON OKINMAKIXTI, SAN IKA, NOCHIPA OKIMASIKAMAT

11, 12. Ijkuak Jehová okinkixti israelitas itech Egipto, ¿tlenon okichiuj niman ijkon maka manomojtikan?

11 Kanaj ipantsin yeyi millones israelitas okiskej itech Egipto ipan xiuitl 1513 ijkuak xpeuaya xiuitl 1. Yayaj miyekej kokonej, akin iuejueyimej, niman kanaj noijki yayaj akin kualouayaj. Nonekiya ika akin kinyekanaskia makintlasojtla niman makimasikamati. Niman Jehová ijkon okinyekan itechkopa Moisés. Ika yejon, israelitas xonomojtijkej ijkuak okikaujkej inchan (Sal. 78:52, 53).

12 ¿Tlenon okichiuj Jehová niman ijkon maka manomojtikan? Yejua okichiuj ika israelitas manoteuipantlalikan ijkon ken kichiuaj akin tlauisokij ipan guerra (Éx. 13:18). Pampa ijkon okiskej, yejuamej kuajli okasikamatkej ika toTajtsin kuajli kimatstoya kenon kinmakixtis. Ika tonajli, Jehová kitekitiltiaya se moxtli, niman ika yeuajli kitekitiltiaya se tlitl tlen kintlauiluiaya. Ijkon okichiuj pampa kinekiya kimititis ika imiuan nemiya (Sal. 78:14). Kentla kimilijtoskia: “Maka xmomojtikan. Nikan ninemi niman ijkon nimechyekanas niman nimechtlajpiyas”. Yejuin nonekiya kuajli makimatstokan, pampa tlayekapan panoskia itlaj kampa ueliskiaj nomojtiskiaj.

¿Kenon okiteititi Jehová ika okimasikamat israelitas ijkuak nemiyaj ipan mar Rojo? (Xkita párrafo 13).

13, 14. a) ¿Tlenon okichiuj Jehová inpampa israelitas ipan mar Rojo? b) ¿Kenon okiteititi Jehová ika yejua melak kojtik katka xijkon ken egipcios?

13 Matiknemilikan ika ompa tinemij imiuan israelitas. Xok tikmatij tlenon tikchiuaskej. Techuajtokaj isoldados faraón niman tixpan onka mar Rojo. San ika, tikitaj ika toTajtsin peua techpaleuiya. Yejon moxtli tlen tixpan yaya nejkuania niman yauj tokuitlapan niman kintsakuilia egipcios. Aman yejuamej nokauaj kampa tlayouatok, san ika, tejuamej techtlauiluijtiuj se tlauijli (Éx. 14:19, 20). Kuakon, tikitaj ika Moisés onnomateketsa kampa mar, niman tikitaj ika peua chikauak ajaka niman kitlajkoxelojtiuj yejon atl niman nochijchiua se ojtli tlen ontlami hasta ne itempan mar. Kuakon, imiuan tochanejkauan niman toyolkauan peua tinejnemij ipan yejon ojtli ijkon ken yotechijlikej. Melak techmojkatlachialtia ika xsokititlan niman nion xtlatexalaujkan. Tikitaj ika tlauajkan niman ika tlaltepitskan. Kuakon, xtechtekiyomaka tinejnemiskej. Hasta akin yolik nejnemij xkintekiyomaka ajsiskej itempan mar (xpoua Éxodo 14:21, 22). *

14 (Xpoua Éxodo 14:23, 26-28). * Aman tej, tikitaj ika faraón, akin melak noueyimati niman tlajtolkojtik, uajnotlaloua ipan yejon ojtli niman ijkon techualajsis. Kuakon, Moisés oksejpa onnomateketsa kampa mar. Yejon atl tlen otlajkoxeliuj niman tlen onochiujkaj ken tepantin ouajlakej ika tlatsintlan niman chikauak ononamijkej. Faraón niman isoldados xouelkej omakiskej (Éx. 15:8-10).

15. ¿Tlenon tiuelij itech Jehová ijkuak tikitaj tlen opanok yeuejkaui?

15 Yejuin tlen opanok yeuejkaui techititia ika Jehová “xkuelita para sa ken ijki itlaj ma nochiua”. Yejua kineki kuajli manochiua, niman yejuin techpaleuiya matomachilikan ika toyojlo (1 Cor. 14:33, 34). Noijki techititia ika yejua miyek kichiua niman ijkon techtlajpiya, ijkon ken kichiua akin kintlajpiya borregos niman akin kintlasojtla. Jehová techtlajpiya niman techmanauiya itech totlauelikniuan. Yejuin melak techyolseuiya pampa sa achijtsin poliui ika kipopolos tlen xkuajli (Prov. 1:33).

16. ¿Tlenon tiuelij ijkuak tikitaj kenon Jehová okinmakixti israelitas?

16 Ipan yejuin tonaltin, Jehová ok kintlajpiya nochimej itekipanojkauan. Yejua kinpaleuiya kuajli imiuan manouikakan niman kintlajpiya intech akin kintlauelitaj. Yejua kinpaleuis ijkuak panos ueyi tlajyouilistli, tlen san achijtsin poliui ika peuas (Apoc. 7:9, 10). Kuakon, tla titelpokamej noso itiuejueyimej, tla tikualoj noso xtikualoj, xtomojtiskej ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli. * Kema, ijkuakon tikilnamikiskej tlen okijto Jesús: “Ijkuak peuas nochiuas in tlajtlamach, xmoyoleuakan niman sa xonajkotlachixtiakan, pampa saniman mechmakixtiskej” (Luc. 21:28). Kuajli tikmatstokej ika Jehová techtlajpiyas ijkuak techixnamikis Gog, kema, ijkuak miyekej kalpamej san sekan tekitiskej niman ijkon techixnamikiskej. Maski yejuamej melak kipiyaj kojtilistli xijkon ken faraón, tikmatstokej ika Jehová techtlajpiyas (Ezeq. 38:2, 14-16). ¿Tleka kuajli tikijtouaj yejon? Pampa tikmatstokej ika Jehová xnopatla. Oksejpa kiteititis ika yejua se Temakixtijketl akin tetlasojtla niman teasikamati (Is. 26:3, 20).

17. a) ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon matechpaleui tlen tomachtiaj ipan Biblia? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

17 Ipan yejuin tlamachtijli, yotikitakej ika Jehová kimasikamati niman kintlasojtla itekipanojkauan ijkuak kinyekana, ijkuak kintlajpiya niman ijkuak kinmakixtia. Aman tej, matitlanemilikan itech yejon niman matomachtikan okseki tlemach tlen techpaleuis matikixmatikan Jehová. Tla ijkon tikchiuaj, tiueliskej okseki itech ikualneskayouan Jehová, totlaneltokil chikauis niman melak tiktlasojtlaskej Jehová. Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon uelis tikchiuaskej ken Jehová. Niman noijki tikitaskej kenon uelis tikteititiskej ika tikimasikamatij tochanejkauan, tokniuan akin nemij ipan totlanechikol niman tlaltikpakchanejkej akin tikinnojnotsaj itech toTajtsin.

^ párr. 3 1 Samuel 3:4, 8-10: “Sakin Jehová okinots Samuel. Yejua okinankili: ‛Nikan ninemi’. Kuakon Jehová ika yexpa oksejpa okinots: ‛¡Samuel!’. Kuakon yejua onokuiteuj niman oyaj kampa Elí niman okijli: ‛Nikan ninemi, pampa tejua otinechonots’. Kuakon Elí okasikamat ika Jehová yejua akin kinotstoya telpokatsin. Kuakon Elí okijli Samuel: ‘Xuiya, xmotekati, niman tla yejua mitsnotsa, kipiya ika tikijtos: “Xtlajto, Jehová, pampa motekipanojkauj tlakaktika”’. Niman Samuel oyaj niman onotekato kampa yejua kochiya. Jehová ouajla niman ompa onokauj, niman yejua okinots ijkon ken yokichiujka: ‘¡Samuel, Samuel!’. Niman Samuel okijli: ‘Xtlajto, pampa motekipanojkauj tlakaktika’”.

^ párr. 3 Se ixtlamatki judío akin yeuejkaui onen niman itoka katka Josefo okijto ika ijkuakon Samuel kipiaya 12 xiuitl.

^ párr. 4 1 Samuel 3:13, 15-17: “Kipiya ika tikijlis ika ichanejkauan kiseliskej se tlajtlakolmakalistli tlen xkeman tlamis pampa kichiujtokej tlen xkuajli niman yejua ikimatstok, pampa ikoneuan kiuijuikaltijtokej toTajtsin, san ika, yejua nion xkimajua. Samuel notekatoya hasta ijkuak otlanes; sakin, okintlapo puertas itech ikal Jehová. Samuel nomojtiaya kijlis Elí yejon tlatlachalistli. San ika, Elí okonots Samuel: ‘¡Samuel, nokoneuj!’. Niman yejua okijli: ‛Nikan ninemi’. Yejua okitlajtolti: ‘¿Tlenon omitsijli? Nimitstlajtlanilia, maka xnechiyanili. Ijkon mamitschiuili toTajtsin niman okseki mamitschiuili tla tinechiyanilia maski san se tlajtojli itech nochi tlen omitsijli’”.

^ párr. 13 Éxodo 14:21, 22: “Aman Moisés onomatekets kampa mar; niman Jehová okichiuj ika mar manejkuani ika se chikauak ajakatl tlen ouejkauj nochi yeuajli niman tlen oualeuj itech ikisayan tonajli, okichiuj ika mauaki tlajli kampa nojuitiskiaj, niman atl otlajkoxeliujtia. Kuakon israelitas opanokej itlajkotian yejon mar, onejnenkej ipan tlajli tlen uajki katka, niman yejon atl tlen otlajkoxeliuj onochiujkej kentla tepantin, se onkatka inyekmakopa niman okse onkatka inopochmakopa”.

^ párr. 14 Éxodo 14:23, 26-28: “Egipcios opeujkej kintlaueltokaj itlajkotian mar, niman nochi icaballos Faraón, icarros tlen ika tlauisokiyaj, niman isoldados opeujkej kintokaj itlajkotian mar. Kuakon Jehová okijli Moisés: ‛Xonmomateketsa kampa mar niman ijkon yejon atl inpan mauajtoyaui egipcios, inpan incarros tlen ika tlauisokij niman inpan insoldados’. Moisés nimantsin onomatekets kampa mar, niman ijkuak iuajtlanestiaya, yejon mar opeuj uajnokuepa ijkon ken onkatka. Niman ijkuak egipcios cholouayaj niman ijkon xinpan uajtoyauis atl, Jehová okinkuejkuep egipcios ijtik atl niman onokaujkej itlajkotian mar. Niman nochi yejon atl tlen uajnokueptoya, okichiuj mapolakikan icarros tlen ika tlauijsokiyaj, soldados, niman nochimej akin tlauijsokiyaj ipampa Faraón akin okalajkaj itlajkotian mar pampa kintlaueltokayaj. Nion se xomakis”.

^ párr. 16 Uelis tikijtoskej ika sekimej kokoxkej makisaskej itech Armagedón. Ijkuak Jesús nikan nemiya ipan tlaltikpaktli, yejua okinpajti tlaltikpakchanejkej “maski san katlejua kualolistli” kipiayaj (Mat. 9:35). Tlen yejua okichiuj, techititia tlenon kichiuas inpampa akin makisaskej itech Armagedón. Akin yoliuiskej xkinchiuiliskej yejuin, pampa ijkuak yejuamej yoliuiskej, xok kipiyaskej kokolistli.