Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tipakiskej tla tikchiuaj yejuin tlemach

Tipakiskej tla tikchiuaj yejuin tlemach

“Nikchiuas tlen kineki akin onechajtitlan niman nitlamis itekiyo kentla notlakual yeskia” (JUAN 4:34, TNM).

TLAKUIKALTIN: 80, 35

1. ¿Kenon tlaltikpakchanejkej uelis techijtlakoskej?

¿TLEKA techtekiyomaka tikchiuaskej tlen techmachtia iTlajtol toTajtsin? Matikteneuakan se: pampa san uelis tikchiuaskej tlen kuajli tla tiyolyemankej. Niman ipan yejuin itlamiyan tonaltin melak ouijtika tiyolyemankej yeskej. Toyeualiyan nemij tlaltikpakchanejkej akin tsotsokamej, kitlasojtlaj tomin, noteneuaj uejueyixtokej, noueyimatij, niman xkiteltiaj ineleuilis (2 Tim. 3:1-3). Akin tiktekichiuiliaj toTajtsin, tikmatstokej ika xkuajli tlen kichiuaj tlaltikpakchanejkej, san ika, kemantika uelis tikitaskej ika akin ijkon kichiuaj melak kuajli nemij niman melak pakij (Sal. 37:1; 73:3). Hasta kanaj totlajtoltiaj: “¿Yemelak noneki kachtopa manikita kenon uelis nikinpaleuis oksekimej? Tla niyolyemanki, ¿ok nechtlakaitaskej?” (Luc. 9:48). Miyekej tlaltikpakchanejkej san intech tlanemiliaj. Tla tokauiliaj matechmauakan, xok kuajli touikaskej imiuan tokniuan, niman oksekimej kintekiyomakas kitaskej tla tikchiuaj ken Cristo. Ika yejon, melak techpaleuis tla tikitaj niman tikixkopinaj tlen kuajli okichiujkej sekimej tlaltikpakchanejkej akin Biblia kinteneua.

2. ¿Kenon techpaleuiya tla tikitaj tlen okichiujkej itekipanojkauan toTajtsin akin oyolmelaujkanenkej?

2 Tla tiknekij tikimixkopinaskej itekipanojkauan toTajtsin, noneki kuajli tikitaskej tlen okichiujkej. ¿Tlenon okinpaleui niman ijkon ouel onouikakej iuan Jehová? ¿Tlenon okichiujkej niman ijkon toTajtsin okinseli? ¿Kenon ouel okipixkej chikaualistli niman ijkon okichiujkej tlen kuajli? Melak noneki matikitakan nochi yejuin niman ijkon chikaujtos totlaneltokil.

TLEN KICHIKAUA TOTLANELTOKIL

3, 4. a) ¿Kenon techmachtia Jehová? b) ¿Tleka xsan noneki miyek tikmatiskej niman ijkon chikaujtos totlaneltokil?

3 Jehová technonotsa niman techmachtia ika Biblia, amatlajkuiloltin tlen tlajtoua itech Biblia, páginas tlen tikpiyaj ipan Internet, JW Broadcasting, totlanechikoluan, niman uejueyimej tlanechikoltin. San ika, Jesús okijto ika xsan noneki miyek tikmatiskej, yejua okijto: “Nikchiuas tlen kineki akin onechajtitlan niman nitlamis itekiyo kentla notlakual yeskia” (Juan 4:34, TNM).

4 Jesús okijto ika kichiuas tlen kineki toTajtsin kentla itlakual yeskia. ¿Tlenon kijtosnekiya? Matiknemilikan yejuin: ijkuak tijkuaj tlakuajli tlen tepaleuij, texchikaua niman kuajli tomachiliaj. Noijki ijkon, ijkuak tikchiuaj tlen kineki toTajtsin, chikaui totlaneltokil niman kuajli tomachiliaj. ¿Xkeman mopan nochiuani ika kemantika maski xkuajli timomachilia tiauj tontenojnotsa niman ijkuak tiuajmokuepa mochan melak tiyolpaki niman tikpiya chikaualistli?

5. ¿Kenon techpaleuiya tla titlamachilisejkej?

5 Ijkuak tikchiuaj tlen toTajtsin techmachtia, tochiuaj tlamachilisejkej (Sal. 107:43). Niman yejon melak techpaleuiya. Biblia kijtoua ika xtlaj onka tlen melak matlasojti ken tlamachilistli, noijki kijtoua: “Akin itech najsij kitaj ken se kojtli itech nemilistli, niman akin kuajli itech najsitokej yolpakiskej” (Prov. 3:13-18). Jesús okimijli inomachtijkauan: “Tla nenkimatij yejuin tlemach, nenpakiskej tla nenkichiuaj” (Juan 13:17, TNM). Inomachtijkauan Jesús pakiskiaj tla nochipa kitlakamatiyaj. Nonekiskia kiteititiskej ipan innemilis ika kichiuayaj tlen kinnauatiaya niman ika kixkopinayaj.

6. ¿Tleka noneki nochipa matikchiuakan tlen tiueltiuej ipan Biblia?

6 Ipan yejuin tonaltin, noijki noneki nochipa matikchiuakan tlen tiueltiuej ipan Biblia. Matitlanemilikan itech se mecánico, yejua ikimatstok kenon tekitis niman kanaj ikipiya tlen kitekitiltis. San ika, xtlaj ika kipaleuis tla xkintekitiltia. Kanaj yokichiuj seki tekitl ken mecánico niman kanaj miyek youel, san ika, noneki nochipa makitekitilti yejon tlen youel niman ijkon nochipa kuajli kichiuas itekiyo ken mecánico. Noijki ijkon, ijkuak otikixmatkej tlen melauak otikselijkej seki tlateochiualistin pampa tikchiuayaj tlen tomachtiayaj ipan Biblia. San ika, aman noneki mojmostla matikchiuakan tlen Jehová techmachtia niman ijkon nochipa tipakiskej.

7. ¿Tlenon noneki matikchiuakan ijkuak tomachtiskej itech itekipanojkauan toTajtsin?

7 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej kemanon uelis techtekiyomakas tiyolyemankej yeskej. Noijki tikitaskej tlenon okichiujkej itekipanojkauan toTajtsin akin yeuejkaui onenkej ijkuak ijkon inpan onochiuj. San ika, tla tiknekij machikaui totlaneltokil xsan noneki tikpouaskej tlen okichiujkej. Noneki itech titlanemiliskej niman tikchiuaskej ipan tonemilis.

MAKA MATOUEYIMATIKAN

8, 9. Itech tlen kijtoua Hechos 14:8-15, ¿tlenon techititia ika Pablo yolyemanki katka? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

8 Jehová kineki ika “nochi tlakatl ma makisa niman ma kimati on tlen melauak” (1 Tim. 2:4). ¿Kenon tikimitaj akin xikixmatij tlen melauak? Apóstol Pablo okinnojnots itech toTajtsin akin achijtsin ikimatstoyaj itech Jehová ipan sinagogas. San ika, xsan okinnojnots akin judíos katkaj, noijki okinnojnots akin kinueyichiuayaj oksekimej tajtsitsintin. Pablo ueliskia kitekiyomakas yolyemanki yes itech ken okinankilijkej akin okinnojnots.

9 Se neskayotl, ijkuak Pablo kachtopa oyaj otenojnotsato ken misionero, akin chantiyaj Licaonia okinemilijkej ika Pablo niman Bernabé uejueyixtoyaj niman okinemilijkej ika katkaj tajtsitsintin Zeus niman Hermes. ¿Onoueyimatkej Pablo niman Bernabé? ¿Okinemilijkej ika yejon katka se tlateochiualistli pampa ipan okseki kalpamej okintlaueltokakaj? ¿Okinemilijkej ika tlen panotoya kichiuaskia ika oksekimej makinekikan kikakiskej kuajli tlajtoltin? ¡Ka! Yejuamej nimantsin okitsajtsayankej intlaken niman okintsatsilijkej: “¿Tlika nenkichiuaj yejua in? Tejuamej san titlakamej no ken nemejuamej” (Hech. 14:8-15).

10. ¿Tlenon kijtosnekiyaj Pablo niman Bernabé ijkuak okijtokej ika yejuamej ijkon katkaj ken licaonios?

10 Ijkuak Pablo niman Bernabé okijtokej ika yejuamej noijki san tlakamej katkaj, yejuamej kijtosnekiyaj ika tlajtlakolejkej katkaj. San ika, xokijtosnejkej ika noijki tlaneltokayaj ken licaonios. ToTajtsin okintitlanka Pablo niman Bernabé ken misioneros (Hech. 13:2). Niman noijki okintlapejpenijkaj ika espíritu santo niman kichiayaj yaskej iluikak. Yejuamej kasikamatiyaj ika yejon tlaltikpakchanejkej noijki ueliskiaj yaskej iluikak tla kikakiyaj kuajli tlajtoltin.

11. ¿Kenon uelis tiyolyemankej yeskej ken Pablo ijkuak titenojnotsaj?

11 ¿Kenon uelis tiyolyemankej yeskej ken Pablo? Kachtopa, maka matiknekikan ika oksekimej melak matechueyikaitakan pampa miyek yotikchiujkej ika itlapaleuilis Jehová. Ika ome, noneki matotlajtoltikan: “¿Kenon nikimita akin nikinnojnotsa? ¿Nikinchikoita sekimej tlaltikpakchanejkej?”. Ipan nochi tlaltikpaktli, iteixpantijkauan Jehová kintejtemouaj akin kinekij kikakiskej tlen melauak. Sekimej hasta nokojtiliaj ueliskej intlajtol niman kimasikamatiskej akin miyekej kinchikoitaj. Tokniuan xkeman nomachiliaj uejueyixtokej. Yejuamej kiyejyekouaj kimasikamatiskej nochimej tlaltikpakchanejkej niman ijkon kinpaleuiskej makixmatikan kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl.

MATIKINTENEUAKAN TOKNIUAN IJKUAK TIKCHIUASKEJ TEOYOTL

12. ¿Kenon okiteititi Epafras ika najmanaya inpampa oksekimej?

12 Noijki tikteititiaj ika tiyolyemankej niman ika tiktlakamatij Jehová ijkuak tikchiuaj teoyotl inpampa tokniuan akin noijki tlaneltokaj ken tejuamej (2 Ped. 1:1). Yejuin tlen okichiuj Epafras. Ijkuak Pablo okitsajkaj ipan se kajli ipan Roma, yejua okintlajkuilouili tokniuan akin chantiyaj Colosas, niman okijto yejuin itech Epafras: “Yejua nochipa sanoyej kitlajtlanilia Dios para nemejuamej xmelajkanemikan niman xchijchikajtiakan ipan nemotlaneltok” (Col. 4:12). Epafras kuajli kimixmatstoya tokniuan, niman melak najmanaya inpampa. Maski noijki najmanaya pampa noijki okitsajkaj ijkon ken Pablo, yejua nochipa kitaya kuajli manemikan tokniuan (Filem. 23). Yejua kinpaleuiaya niman ijkon kimititiaya ika kintlasojtlaya niman ika najmanaya inpampa. Epafras kichiuaya teoyotl inpampa tokniuan niman hasta kinteneuaya ika intoka, tejuamej noijki uelis ijkon tikchiuaskej. Ijkuak ijkon tikchiuaj, toteoyouan melak tepaleuiyaj (2 Cor. 1:11; Sant. 5:16).

13. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Epafras ijkuak tikchiuaskej teoyotl?

13 Matiknemilikan akinomej uelis tikinteneuaskej ijkuak tikchiuaskej teoyotl. Ijkon ken Epafras, miyekej tokniuan kinteneuaj akin nemij ipan intlanechikol noso oksekimej akin kixnamiktokej tlen ouijtika, akin kanaj xkimatij tlenon kichiuaskej noso kanaj kixnamiktokej tlatlatalistin. Oksekimej kinteneuaj tokniuan akin uajnesij ipan jw.org itech tlamachtijli tlen itoka “Testigos de Jehová presos por sus creencias” (itech sección PRENSA > ASUNTOS LEGALES). Noijki uelis tikchiuaskej teoyotl inpampa tokniuan akin yomik se inchanejkauj, inpampa akin omakiskej kampa otlaixpoliuj noso kampa onka guerra, niman uelis tiktlajtlaniskej inpampa akin xkipiyaj tomintsin. Melak miyekej tokniuan kinekij matikchiuakan teoyotl inpampa. Ijkuak ijkon tikchiuaj, tikteititiaj ika xsan titlanemiliaj itech tlen tejuamej techpoloua, noijki tikteititiaj ika titlanemiliaj itech tlen kinpoloua oksekimej (Filip. 2:4). Jehová kinkaki yejon teoyomej.

MATIKINKAKIKAN OKSEKIMEJ

14. ¿Tleka tikijtouaj ika Jehová kuajli techititia kenon tikinkakiskej oksekimej?

14 Aman matikitakan okse tlen uelis tikchiuaskej niman ijkon tikteititiskej ika tiyolyemankej: ijkuak tikinkakij oksekimej. Santiago 1:19 techijlia: “Cada se de nemejuamej noneki nemis listo para nentlakakiskej”. Jehová yejua akin melak kuajli techkaki (Gén. 18:32; Jos. 10:14). Matikitakan tlen techmachtia Éxodo 32:11-14 (xpoua). * Maski Jehová xnonekiya ijkon kichiuas, yejua okikauili Moisés makijli tlen kajmanaya. ¿Tijkakiskiaj ika ijyouilistli akin yonopopolo niman tikchiuaskiaj tlen techijlia? Jehová kinkaki ika ijyouilistli akin kichiuiliaj teoyotl niman tlaneltokaj.

15. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken Jehová?

15 Matotlajtoltikan: “Tla Jehová melak yolyemanki niman kinkaki tlaltikpakchanejkej ijkon ken okinkak Abrahán, Raquel, Moisés, Josué, Manóah, Elías, niman Ezequías, ¿xkinamikiskia noijki ijkon manikchiua? ¿Uelis nikinkakis tokniuan niman nikchiuas tlen kuajli kijtouaj niman ijkon nikimititis ika nikintlakaita? ¿Nemi yakaj ipan tlanechikojli noso nikpiya se nochanejkauj akin noneki manijkaki? ¿Uelis itlaj nikchiuas?” (Gén. 30:6; Juec. 13:9; 1 Rey. 17:22; 2 Crón. 30:20).

JEHOVÁ KITA IJKUAK TITLAJYOUIYAJ

David okimijli itekipanojkauan maka itlaj makichiuilikan Simeí. ¿Tlenon tikchiuaskiaj tejuamej? (Xkita párrafos 16 niman 17).

16. ¿Tlenon okichiuj David ijkuak Simeí okichiuili tlen xkuajli?

16 Ijkuak tiyolyemankej uelij toteltiaj ijkuak oksekimej texchiuiliaj tlen xkuajli (Efes. 4:2). Yejon kuajli tikitaj ipan 2 Samuel 16:9-13 (xpoua). * Simeí, se ichanejkauj tekiuaj Saúl, okiuijuikalti niman okixnamik David, niman noijki ijkon okinchiuili itekipanojkauan. David ueliskia kiteltis Simeí, san ika, yejua okijyoui tlen xkuajli kichiuiliaya. ¿Kenon David sa no yejua ouel onotelti? Uelis tikmatiskej tla tikitaj tlen kijtoua Salmo 3.

17. ¿Tlenon okipaleui David sa no yejua manotelti, niman kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken yejua?

17 Tlajtoltin tlen nesij achto ika peuas Salmo 3 techititia ika David okijkuilo yejon salmo ijkuak ikoneuj Absalón kinekiya kimiktis. Tlaxeloltin pitentsitsintin 1 niman 2 notlajtolnamikij ika tlen kijtoua 2 Samuel tlaxelojli ueyi 16. Ipan Salmo 3:4 tikitaj ika David melak tlaneltokaya. Yejua okijto: “Chikauak niknotsas Jehová, niman yejua nechuajnankilis itech itepeuj tlen chipauak”. Tejuamej noijki uelis tikchiuaskej teoyotl ijkuak techixnamikiskej. Niman Jehová techmakas iespíritu santo niman ijkon titlaxikoskej. ¿Uelis tiknemiliskej kampa nonekis sa no tejuamej toteltiskej noso tiktlapopoluiskej yakaj akin texchiuilia tlen xkinamiki? ¿Tikneltokaj ika Jehová kita ika titlajyouiyaj niman ika yejua techpaleuis?

“TLAMACHILISTLI YEJON TLEN MELAK NONEKI”

18. ¿Kenon techpaleuis tla nochipa tikchiuaj tlen technauatia Jehová?

18 Jehová techteochiua ijkuak tikchiuaj tlen tikmatstokej ika kuajli. Proverbios 4:7 kijtoua: “Tlamachilistli yejon tlen melak noneki”. Kema, noneki tomachtiskej niman ijkon titlamachilisejkej yeskej, san ika, xsan noneki miyek tikmatiskej. Tikteititiaj ika titlamachilisejkej ika tlen tikchiuaj. Biblia kijtoua ika hasta tsikamej kiteititiaj tlamachilistli. Kema, yejuamej kiteititiaj tlamachilistli pampa ijkuak xopantlaj kisentlaliaj tlen kikuaskej (Prov. 30:24, 25). Cristo yejua “itlamatkilis Dios” niman nochipa kichiua tlen kiyolpaktia iTaj (1 Cor. 1:24; Juan 8:29). ToTajtsin kimatstok ika xsan noijki kijtosneki tikmatiskej tlenon tikchiuaskej niman melauak tikchiuaskej. ToTajtsin techteochiuas tla tejuamej tiyolyemankej, tla tikteititiaj ika titlamachilisejkej niman tla tikchiuaj tlen tikmatstokej ika kuajli (xpoua Mateo 7:21-23). Kuakon, nochipa matitekititokan niman ijkon tinochimej uelis tiktekichiuiliskej Jehová ika yolyemanilistli ipan tlanechikojli. Melauak ika noneki tiempo niman ijyouilistli niman ijkon tikchiuaskej tlen tikmatstokej ika kuajli. San ika, tla tikchiuaj, tikteititiskej ika tiyolyemankej niman tipakiskej ipan yejuin tonaltin niman ika tlayekapan.

^ párr. 14 Éxodo 32:11-14: “Kuakon Moisés okitlatlaujti iTajtsin Jehová niman okijli: ‘¿Tleka, oh Jehová, kipiya ika tikualanis iuan mokalpan, akin otijkixti itech Egipto ika moueyikojtilis niman mochikaualis? ¿Tleka egipcios kipiya ika kijtoskej: “San kinekiya kinchiuilis tlen xkuajli ijkuak okinkixti. Yejua kinekiya kinmiktis ipan tepemej niman kinpopolos itech tlaltikpaktli”? Maka sa xkualani niman xnemili tla tikchiuilis tlen xkuajli mokalpan. Xkimilnamiki motekipanojkauan Abrahán, Isaac niman Israel, akin imiuan otimotlajtolkauj niman otikimijli: “Nikinmiyekilis mokoneuan ken sitlalimej tlen onka iluikak, niman nochi yejuin tlajli tlen yoniktlapejpeni nikinmaktilis mokoneuan, niman ijkon yejuamej uelis nochipa ompa chantiskej”. Kuakon Jehová oksejpa opeuj kinemilia tla yemelak kichiuilis tlen xkuajli ikalpan’”.

^ párr. 16 2 Samuel 16:9-13: “Kuakon Abisai ikoneuj Zeruyá okijli tekiuaj: ‘¿Tleka yejuin mijkachichi kipiya ika kiuijuikaltis notekiuaj? Xnechkauili manipano, nimitstlajtlanilia, niman manijkechtsontekiti’. San ika, tekiuaj okijto: ‘¿Tlenon nikchiuas nemouan, nemejuamej ikoneuan Zeruyá? Xkauilikan manechuijuikalti, pampa Jehová yokijli: “¡Xkuijuikalti David!”. Kuakon, ¿akinon kipiya ika kijtos: “Tleka ijkon tikchiujtika?”’. David kuakon okimijli Abisai niman nochimej itekipanojkauan: ‘Xkitakan ika nokoneuj, akin okis itech notlalnakayo, kitejtemojtika manechmiktikan, ¡kenon xkichiuas yejuin se akin ualeua itech ichanejkauan Benjamín! ¡Xkauakan manechuijuikalti, pampa Jehová ijkon yokijli! Kanaj Jehová kitas kenon ninajmana, niman Jehová oksejpa nechmakas tlen kuajli niman xnechmakas tlauijuikaltilistin tlen yonechijlikej amanin’. Kuakon, David niman itekipanojkauan nejnentiayaj niman temotiayaj niman Simeí uajlaya inaskatlan tepetl kinuajtokatiaya, uajtlauijuikaltijtiaya, uajtlamojmotlatiaya ika temej niman kuajxinijtiaya miyek tlajli”.