Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Akin kichiuaj ken Cristo noneki noapolaktiskej

Akin kichiuaj ken Cristo noneki noapolaktiskej

“Apolaktilistli [...], noijki mechmakixtijtika nemejuamej aman” (1 PED. 3:21, TNM).

TLAKUIKALTIN: 52, 41

1, 2. a) ¿Tlenon kichiuaj sekimej tokniuan ijkuak inkoneuan kimijliaj ika noapolaktisnekij? b) ¿Tleka kintlajtoltiaj akin inoapolaktiskej tla yonosentemakakej itech Jehová? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

MARÍA notelketsa imiuan akin noijki inoapolaktiskej. Itajuan konitstokej ijkuak kuajli niman chikauak kinankilia ome tlajtoltilistin tlen kichiua akin kitemakatika tlamachtijli. Sakin, yejuin ichpokatsin noapolaktia.

2 Itajuan melak kinyolpaktia ika yejua okitlapejpeni nosentemakas itech Jehová niman noapolaktis. San ika, nion xiuejkaui, inan kajmanaya tlen panotoya. Notlajtoltiaya: “¿Kanaj ok xkinamiki manoapolakti pampa ok pitentsin? ¿Kasikamati ika ueyi kijtosneki tlen kineki kichiuas? ¿Kuajli yeskia tla nochia?”. Miyekej tajtin notlajtoltiaj yejuin ijkuak inkoneuan kimijliaj ika kinekij noapolaktiskej (Ecl. 5:5). Nasikamati tleka panoua yejon, pampa timosentemakas niman timoapolaktis melak ueyi kijtosneki itech akin kichiuaj ken Cristo (xkita recuadro “ ¿Yotimosentemakak itech Jehová?”).

3, 4. a) ¿Itech tlenon otlajto Pedro ijkuak okijto ika melak ueyi kijtosneki timoapolaktis? b) ¿Tleka uelis tikijtoskej ika apolaktilistli san noijki ken akajli tlen onochijchiuj ipan itonaluan Noé?

3 Pedro, itlatitlankauj Cristo, otlajto itech akajli tlen okichijchiuj Noé niman okijto: “Apolaktilistli, sa noijki ken yejon, noijki mechmakixtijtika nemejuamej aman” (xpoua 1 Pedro 3:20, 21, TNM). * Yejon akajli okichiuj ika nochimej makitakan ika Noé yonosentemakaka kichiuas tlen kineki toTajtsin. Tlaneltokaya niman okichiuj tlen Jehová okinauati. Ipampa yejon, Noé niman ichanejkauan omakiskej itech apachiuilistli. ¿Tlenon temachtisnekiya Pedro?

4 Ijkuak tlaltikpakchanejkej kitayaj akajli, kimatiyaj ika Noé tlaneltokaya itech toTajtsin. Noijki ijkon, ijkuak oksekimej kitaj yakaj noapolaktia, kimatij ika yejua inomachtijkauj Cristo niman ika yonosentemakak itech Jehová pampa tlaneltoka itech Cristo akin okiyolitijkej. Ijkon ken Noé, akin yonoapolaktijkej kitlakamatij toTajtsin niman kichiuaj tekitl tlen yokinnauati. Jehová okimakixti Noé ijkuak oyejkok apachiuilistli. Noijki ijkon kinmakixtis itekipanojkauan akin yolmelaujkej niman yonoapolaktijkej ijkuak kipopolos yejuin xkuajli tlaltikpaktli (Mar. 13:10; Apoc. 7:9, 10). Ika yejon, melak noneki timosentemakas niman timoapolaktis. Akin uejkaui ika noapolaktis, uelis kipolos itlamachialis ika nemis nochipa.

5. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

5 Pampa melak ueyi kijtosneki timoapolaktis, kimelaua matiknankilikan yeyi tlajtoltilistin. Kachtopa, ¿tlenon temachtia Biblia itech apolaktilistli? Ika ome, ¿tlenon noneki yakaj kichiuas achto ika noapolaktis? Niman, ika yeyi, ¿tleka noneki tikilnamiktoskej ika apolaktilistli ueyi kijtosneki ijkuak tikinmachtiskej tokoneuan itech Biblia noso tikmachtiskej okse yakaj?

TLENON TEMACHTIA BIBLIA ITECH APOLAKTILISTLI

6, 7. a) ¿Tlenon kijtosnekiya apolaktilistli tlen kichiuaya Juan? b) ¿Katlejua apolaktilistli tlen Juan okichiuj xijkon katka ken okseki?

6 Ijkuak Biblia kachtopa tlajtoua itech apolaktilistli, kiteneua tlen kichiuaya Juan Teapolaktijketl (Mat. 3:1-6, TNM). Akin yayaj kampa Juan niman ijkon makinapolakti kichiuayaj pampa ijkon kiteititiayaj ika noyolkuepayaj ika xokitlakamatkej Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. San ika, apolaktilistli tlen Juan okichiuj niman tlen melak ueyi okijtosnek, xijkon katka ken okseki. Yejua okipix ueyi tlateochiualistli pampa okiapolakti Jesús, ikoneuj toTajtsin ipan tlaltikpaktli (Mat. 3:13-17, TNM). Jesús xtlajtlakole katka, kuakon xnonekiya itech itlaj noyolkuepas (1 Ped. 2:22). Jesús onoapolakti pampa ijkon okiteititi ika yonoyektlalijka niman ijkon kitekitiltis inemilis ika kichiuas tlen toTajtsin kineki (Heb. 10:7).

7 Ijkuak Jesús otenojnots ipan tlaltikpaktli, inomachtijkauan noijki oteapolaktijkej (Juan 3:22, TNM; 4:1, 2, TNM). ¿Tlenon kiteititiaya yejuin apolaktilistli? Sa no yejua tlen kiteititiaya apolaktilistli tlen Juan kichiuaya: ika tlaltikpakchanejkej yonoyolkuepkaj pampa xokitlakamatkej Tlanauatijli. San ika, sakin ika omik niman oyoliuj Jesús, inapolaktilis akin kinekiskiaj inomachtijkauan yeskej kijtosnekiskia itlaj melak tlamantik.

8. a) Ijkuak Jesús oyoliuj, ¿tlenon okinnauati inomachtijkauan? b) ¿Tleka noneki noapolaktiskej akin kichiuaj ken Cristo?

8 Ipan xiuitl 33, ijkuak Jesús yoyoliujka okinnotiti kanaj 500 tlakamej, siuamej niman kanaj hasta kokonej. Yejuin uelis yes yejon tonajli ijkuak okijto: “Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej, xkinapolaktikan ipampa itoka toTajtsin niman ipampa Tekoneuj niman ipampa espíritu santo, xkinmachtikan makitlakamatikan nochi tlajtlamach tlen yonimechnauati” (Mat. 28:19, 20, TNM; 1 Cor. 15:6). Ijkon tej, nesi ika miyekej akin kitokayaj Jesús ompa nemiyaj ijkuak yejua otenauatij makinmachtikan tlaltikpakchanejkej. Noijki, okijto ika nochimej akin kinekiskiaj nochiuaskej inomachtijkauan nonekiya noapolaktiskej (Mat. 11:29, 30). Akin kinekiskiaj kiyolpaktiskej toTajtsin nonekiya kiseliskej tlen Jesús kichiua ipan tlen toTajtsin kineki manochiua. San ijkon ueliskiaj noapolaktiskej. San yejuin apolaktilistli kiseliskia toTajtsin. Biblia miyekpa techititia ika ipan kachtopa siglo, akin nochiuayaj inomachtijkauan Cristo kasikamatiyaj tlen kijtosnekiya apolaktilistli niman xuejkauiyaj ika kichiuayaj (Hech. 2:41, TNM; 9:18TNM; 16:14, 15, 32, 33, TNM).

MAKA XUEJKAUI

9, 10. ¿Tlenon tiuelij itech apolaktilistli ijkuak tikitaj tlen okichiuj se tlakatl etíope niman tlen okichiuj Pablo?

9 (Xpoua Hechos 8:35, 36, TNM). * Matikitakan tlen ipan onochiuj se tlakatl akin ualeuaya Etiopía akin onochiujka judío niman nokueptoya ichan sakin ika onenka Jerusalén kampa okiueyichiujka toTajtsin. Se iluikaktekitketl okijli Felipe makinojnotsa “itech kuajli tlajtoltin itech Jesús”. ¿Tlenon okichiuj yejon tlakatl etíope? Okasikamat ika ueyi kijtosneki kiselis Jesús ken iTeko. Pampa kinekiya kichiuas tlen Jehová kintlajtlanilia itekipanojkauan, okinek nimantsin noapolaktis.

10 Matikilnamikikan aman se tlakatl judío akin kintlaueltokaya akin kichiuayaj ken Cristo. Yejua otlakat ipan se kalpan tlen yonosentemakaka itech toTajtsin. San ika, judíos yokipolojkaj ken kuajli nouikayaj iuan Jehová pampa xokitlakamatkej. Yejon tlakatl kitlakamatiya nochi tlen kichiuayaj judíos. San ika, ipan iluikak, Jesús okuajmakak se tlanauatijli. Yejuin okichiuj ika yejuin tlakatl makiseli itlapaleuilis Ananías, se akin kichiuaya ken Cristo, kuakon onotelkets niman okiapolaktijkej (Hech. 9:17, 18, TNM; Gál. 1:14). Yejon judío sakin okixmatkej ken Pablo, itlatitlankauj Cristo. Matikitakan ika onoapolakti ijkuak okasikamat itekiyo Jesús ipan tlen toTajtsin kineki kichiuas (xpoua Hechos 22:15, 16, TNM). *

11. a) ¿Tlenon kinyolmapeua akin nomachtiaj Biblia manoapolaktikan? b) ¿Kenon tomachiliaj ijkuak tikimitaj noapolaktiaj akin yonosentemakakej itech Jehová?

11 Itlaj ijkon panoua aman imiuan akin nomachtiaj Biblia, maski tla telpokamej noso iuejueyimej. Akin tlaneltokaj niman ika inyojlo kitlasojkaitaj Biblia melak kinekij nosentemakaskej niman noapolaktiskej. Ipan nochi toueyitlanechikoluan, kinmakaj se kualtsin tlamachtijli akin kinekij noapolaktiskej. Iteixpantijkauan Jehová melak techyolpaktia ijkuak se akin nomachtijtika Biblia kitlapejpenia kichiuas yejuin. Niman noijki, tajtin akin kichiuaj ken Cristo melak yolpakij ijkuak kimitaj inkoneuan noapolaktiaj. Itech septiembre 2016 niman hasta agosto 2017 onoapolaktijkej ipantsin 284,000 tlaltikpakchanejkej niman ijkon okiteititijkej ika yonosentemakakej itech toTajtsin (Hech. 13:48). Kuajli nesi ika okasikamatkej ika timoapolaktis itlaj tlen noneki kichiuas akin kichiua ken Cristo. San ika ¿tlenon ononek kichiuaskej niman ijkon noapolaktiskej?

12. ¿Tlenon noneki kichiuas se akin nomachtijtika itech Biblia achto ika noapolaktis?

12 Achto ika noapolaktis se akin nomachtijtika itech Biblia kipiya kixmatis tlen melauak itech toTajtsin, tlen kineki kichiuas niman tlen yokichiuj ika techmakixtis (1 Tim. 2:3-6). Tlen kixmatis, kichiuas makipiya tlaneltokijli tlen kipaleuis makikajkaua makichiua tlen xkuelita Jehová niman noijki makitlakamati itlanauatiluan tlen melajkej (Hech. 3:19). Melauak, toTajtsin xkiselia yakaj akin itech nosentemaka niman noijki ok kichiujtika tlen xkuajli (1 Cor. 6:9, 10). San ika, akin nomachtijtika itech Biblia xsan noneki makitlakamati itlanauatiluan toTajtsin. Noijki kipiya ika yas tlanechikoltin, tenojnotsas niman temachtis. Jesús okijto ika nochi yejuin kichiuaskiaj akin yeskiaj inomachtijkauan (Hech. 1:8). Ijkuak yokichiuj nochi yejon, akin nomachtijtika itech Biblia uelis iselti kichiuilis teoyotl Jehová kampa kijlis ika itech nosentemaka, niman sakin, noapolaktis imixpan oksekimej.

TLEN NONEKI MAKINEMILIKAN KICHIUASKEJ

¿Tikilnamiktika ika melak ueyi kijtosneki apolaktilistli niman tiktejtemoua kemanon titlajtos itech yejuin iuan akin tikmachtijtika? (Xkita párrafo 13).

13. Ijkuak titemachtiaj itech Biblia, ¿tleka noneki tikilnamiktoskej ika akin kinekij kichiuaskej ken Cristo noneki manoapolaktikan?

13 Ijkuak tikinpaleuijtiaskej tokoneuan niman akin tikinmachtiaj itech Biblia makichiuakan nochi tlen noneki, kipiya tikilnamiktoskej ika noneki manoapolaktikan niman ijkon yemelak kitokaskej Cristo. Kuakon, xokpa tiknemiliskej tiktejtemoskej imiuan titlajtoskej ika ueyi kijtosneki timosentemakas niman timoapolaktis. Kema, tiknekij makiskaltikan intlaneltokil niman manoapolaktikan.

14. ¿Tleka xakaj tikchiualtiaj manoapolakti?

14 Yemelak, xakaj kipiya kichiualtis se akin nomachtijtika manoapolakti, nion itajuan, nion akin kimachtijtika itech Biblia, nion se tokniuj ipan tlanechikojli. Nion Jehová xkichiua yejon (1 Juan 4:8). Tlen kema, noneki ika ijkuak tikmachtiskej tlen melauak, kuajli tikititiskej ika melak noneki manouika iuan Jehová. Tlen noneki kiyolmapeuas manoapolakti yejua ika kitlasojtla tlen melauak niman ika kineki nemis ken akin kichiuaj ken Cristo (2 Cor. 5:14, 15).

15, 16. a) ¿Kech xiuitl noneki kipiyas akin kineki noapolaktis? Xkijto tleka ijkon titlanankilia. b) Maski akin nomachtijtika yonoapolaktijka ipan okse tlaneltokijli, ¿tleka noneki manoapolakti ken iteixpantijkauj Jehová?

15 ¿Kech xiuitl noneki kipiyas akin kineki noapolaktis? Xnotlajtlani se xiuitl, pampa xnochimej san noijki kiskaltiaj intlaneltokil. Miyekej noapolaktiaj ijkuak telpokamej, niman nochi innemilis yolmelaujkanemij itech Jehová. Oksekimej kixmatij tlen melauak ijkuak iuejueyimej, sekimej hasta ikipanauiyaj 100 xiuitl, niman ijkuakon kasikamatij ika melak noneki manoapolaktikan.

16 Akin kemach nomachtijtokej kipiya ika noapolaktiskej maski tla yonoapolaktijkaj ipan okse tlaneltokijli. Jehová san kiselia iapolaktilis akin kuajli kixmati tlen yejua kineki kichiuas. Yejuin tlen ipan opanok se siuatsintli akin ikajxiltiskia 80 xiuitl. Pampa ipan inemilis yonoapolaktijka ipan okseki tlaneltokiltin, okitlajtolti akin kimachtiaya tla nonekiya oksejpa manoapolakti. Tokniuj siuatl akin kimachtiaya iuan okitak seki tlaxeloltin ipan Biblia. Kuakon, yejon siuatsintli okasikamat tlen kijtoua Biblia itech apolaktilistli niman nion xouejkauj onoapolakti (xpoua Hechos 19:3-5, TNM). *

17. ¿Itech tlenon kinamiki titlanemilis ipan tonajli ijkuak timoapolaktis?

17 Tonajli ijkuak yakaj noapolaktia melak teyolpakti. San ika, ijkuakon noijki noneki titlanemilis itech nochi tlen nonekis timokojtilis niman ijkon tikchiuas tlen otikijto ijkuak otimosentemakak itech toTajtsin. Inomachtijkauan Cristo noneki maka sa “ma kinoyaxkatikan innemilis, yej ma kimaktilikan on yejuan impampa omik niman onoketsteu ipan itlalkon” (2 Cor. 5:15; Mat. 16:24).

18. ¿Katlejua tlajtoltilistin tikinnankiliskej ipan okse tlamachtijli?

18 Ipan yejuin tlamachtijli yotikitakej ika tiktlapejpenis timochiuas se akin yemelak kitoka Cristo melak ueyi kijtosneki. Yejuin tlen okichiuj ika inan María manotlajtolti tlen otikteneujkej ijkuak otipeujkej. Tla tejua tikinpiya mokoneuan, kanaj kemantika yotimotlajtolti: “¿Iuelis noapolaktis nokoneuj? ¿Ikixmati tlen noneki niman ijkon Jehová makiseli ika itech nosentemaka? ¿Nonekiskia nomachtis ipan uejueyimej kaltlamachtiltin niman kitejtemos se kuajli tekitl achto noapolaktis? ¿Niman tla sakin ika yonoapolakti kichiua se ueyi tlajtlakojli?”. Tikitaskej nochi yejuin tlajtoltilistin ipan okse tlamachtijli. Noijki titlajtoskej itech kenon tajtin uelis kitaskej apolaktilistli ken kinamiki.

^ párr. 3 1 Pedro 3:20, 21: “Akin xtetlakamatiyaj ijkuak toTajtsin ika ijyouilistli tlamachiaya ipan itonaluan Noé, ijkuak nochijchiujtoya akajli, kampa achijtsitsintin, kijtosneki, chikueyimej, omakiskej ijkuak opanokej ipan atl. Apolaktilistli, sa noijki ken yejon, noijki mechmakixtijtika nemejuamej aman (xika otikajkaujkej tlen tsokuiltik ipan totlalnakayo, yejua pampa otiktlajtlanilijkej toTajtsin se kuajli tlamachilistli), itechkopa iyoliuilis Jesucristo”.

^ párr. 9 Hechos 8:35, 36: “Felipe opeuj tlajtoua, niman opeujtia ika yejuin tlajkuilojli, okinojnots itech kuajli tlajtoltin itech Jesús. Aman ijkuak yayaj ipan ojtli, oajsikej kampa onkatka atl, niman yejon eunuco okijto:‘¡Xkita! Nikan onka atl; ¿tlenon nechtsakuilia maninoapolakti?’”.

^ párr. 10 Hechos 22:15, 16: “Pampa timochiuas se teixpantijketl itech yejua imixpan nochimej tlakamej itech tlen yotikitak niman yotijkak. Niman aman, ¿tleka melak timouejkaua? Xmotelketsa, xmoapolakti, xkinpajpaka motlajtlakoluan niman xnotsa ika itokayo”.

^ párr. 16 Hechos 19:3-5: “Kuakon yejua okijto: ‘¿Itech tlenon, kuakon, omechapolaktijkej?’. Yejuamej okijtokej: ‘Itech iapolaktilis Juan’. Pablo okijto: ‘Juan teapolaktiaya ika apolaktilistli tlen kiteititia ika se yonoyolkuep, niman kimijliaya tlaltikpakchanejkej matlaneltokakan itech akin uajlaskia sakin itech yejua, kijtosneki, itech Jesús’. Ijkuak okikakej yejon, onoapolaktijkej ipan itokayo toTeko Jesús”.