Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tleka melak noneki kuajli matiteselikan

Tleka melak noneki kuajli matiteselikan

“Kuajli xkinselikan oksekimej nemochan niman ma ka xkichtakatlatouilikan nenmojtikopa” (1 PED. 4:9).

TLAKUIKALTIN: 100, 87

1. ¿Tlenon kixnamikiyaj akin kichiuayaj ken Cristo ipan kachtopa siglo?

ITECH xiujtin 62 hasta ipan 64, Pedro, itlatitlankauj Cristo, okintlajkuilouili akin chajchayajtinemiyaj “inyeualikan Ponto, Galacia, Capadocia, Asia niman Bitinia” (1 Ped. 1:1). Yejon tokniuan miyekan ualeuayaj. Kinpolouaya makinyolchikauakan niman makinyekanakan pampa kixnamiktoyaj tlen Pedro okitokayoti “on tekokoj tetlatlatalistli”, kijtosneki, tlaueltokalistli. Noijki, chantiyaj ipan tonaltin ijkuak panoskia tlen melak ouijtika. Pedro okijkuilo: “Ye nisiu para tlamis nochi tlajtlamach”. Kema, nion xpanoskia majtlaktli xiujtin ijkuak temojti ken kipopoloskiaj Jerusalén. ¿Tlenon kinpaleuiskia akin kichiuayaj ken Cristo ipan yejon ouijtika tonaltin? (1 Ped. 4:4, 7, 12).

2, 3. ¿Tleka Pedro okimijli akin kichiuayaj ken Cristo kuajli mateselikan? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

2 Itech seki tlen okimijkuilouili Pedro, okimijli yejuin: “Kuajli xkinselikan oksekimej” (1 Ped. 4:9). Ipan tlajtojli griego, ijkuak noijtoua kuajli titeselis kijtosneki “tikinchiuilis tlen kuajli akin xtikimixmati”. San ika, matikitakan ika Pedro kimijlia tokniuan tlakamej niman siuamej kuajli makinselikan “oksekimej”, kijtosneki akin ikimixmatstoyaj niman imiuan inosentlaliayaj. ¿Kenon kinpaleuiskia kichiuaskej tlen okimijlikej?

3 Kinpaleuiskia san sekan manemikan. Aman matitlanemilikan totech. Ijkuak se tokniuj otechnots matiakan ichan, ¿xmelak ika ok tikilnamikij tlen kualtsin opanok? Niman, ijkuak tejuamej otiknotskej se tokniuj, ¿xmelak ika ochikauj ken iuan touikaj? Kuajli titeseliskej techpaleuiya kuajli matikimixmatikan tokniuan. Ipan tonaltin tlen onen Pedro, ijkuak ijtlakaujtiaya ken nemiyaj, melak nonekiya ika akin kichiuayaj ken Cristo san sekan manemikan. Aman noijki ijkon topan nochiua ipan yejuin “sa itlajtlankan on tonajli” (2 Tim. 3:1).

4. ¿Tlen tlajtoltilistin tikinnankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

4 ¿Kemanon uelis kuajli tikinseliskej “oksekimej”? ¿Kenon uelis tiktlaniskej tlen kichiua maka kuajli matiteselikan? Niman ¿kenon kuajli tiktlasojkamatiskej ijkuak oksekimej technotsaskej?

IJKUAK UELIS KUAJLI TITESELISKEJ

5. ¿Kenon uelis kuajli titeseliskej ipan totlanechikoluan?

5 Ijkuak tinemij ipan totlanechikoluan. Jehová niman ikalpan technotsaj matiakan tlanechikoltin. Niman tejuamej tiknekij ika nochimej akin yauej ipan Kajli kampa Tosentlaliaj kuajli manomachilikan (Rom. 15:7). Yejuin melak ueyi kijtosneki ijkuak yakaj kachtopa yauj ipan totlanechikol. Jehová noijki yokinots, kuakon noneki tikchiuaskej ika kuajli manomachili, maski san kenon manesi noso san kenon manotlakenti (Sant. 2:1-4). Tla tikitaj ika nion se tokniuj xkonnotsa, ¿tiueliskiaj tejuamej tiknotsaskej niman touan manotlali? Tikmatstokej ika yejua kitlasojkamatis matikpaleuikan makitstiuj kanon tiauej itech totlamachtiluan niman makinnexti tlaxeloltin ipan Biblia. Tikchiuaskej yejuin se ken tiktlakamatij yejuin tlajtoltin: “Kuajli xkinselikan on yejuan mechtlajpalouaj” (Rom. 12:13).

6. ¿Akinomej melak noneki matikinnotsakan mauiyan tochan?

6 Ijkuak tiknotsaj yakaj matlakuati noso itlaj makoniti tochan. Itech tonaltin tlen tlajtoua Biblia, melak panouaya ika yakaj kinnotsaya oksekimej matlakuatij ichan pampa ijkon kimititiaya ika kinekiya kuajli imiuan nemis niman imiuan nouikas (Gén. 18:1-8; Juec. 13:15; Luc. 24:28-30). Niman tejuamej, ¿akinomej melak noneki matikinnotsakan mauiyan tochan? Akin miyekpa imiuan toitaj, tokniuan ipan tlanechikojli. Noneki touikaskej imiuan akin yolmelaujkej niman kuajli tinemiskej imiuan, pampa ijkuak yejkos tonaltin tlen ouijtika nonekis intech topaleuiskej. Melak techtlanemililtia ika, ipan xiuitl 2011, Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin okichiuj ika tlamachtijli itech Amatl Tekakistilijketl tlen kipiyaj akin tekitij Betel ipan Estados Unidos mapeua a las 6:15 ika teotlak niman xok a las 6:45. ¿Tleka onochiuj yejuin? Ijkuak onoijto ika aman ijkon yeskia, okijtokej ika ijkon miyekej betelitas kinektoskiaj nonojnotsaskej iuan oksekimej betelitas ijkuak tlamiskia yejuin tlanechikojli. Okseki sucursales noijki ijkon okichiujkej. Ipampa yejuin, tokniuan akin tekitij Betel ochikauj ken san sekan nemij.

7, 8. ¿Kenon uelis kuajli tikinseliskej tokniuan akin kuajtemakaj tlamachtiltin ipan totlanechikol?

7 Ijkuak tokniuan itech okseki tlanechikoltin, tlayekankej ipan circuito, niman kemantika tokniuan akin ualeuaj itech se sucursal techuajmakaj se tlamachtijli ipan Kajli kampa Tosentlaliaj, techkauilia kuajli matiteselikan (xpoua 3 Juan 5-8). Kuakon uelis tikinnotsaskej touan matlakuakan noso itlaj makonikan. ¿Tleka xtikchiua yejuin ijkuak yakaj techuajtlajpalos?

8 Se tokniuj siuatl akin chanti Estados Unidos kilnamiki: “Itech miyek xiujtin, noueuentsin niman nejua yotikiminnotskej mauajlakan tochan miyekej tokniuan iuan insiuauan akin techuajmakaj tlamachtiltin. Nochipa kuajli imiuan tipanouaj, tiyolpakij, niman tlen melak ueyi kijtosneki, tikchikauaj ipan totlaneltokil. Xkeman yotoyolkuepkej pampa kuajli titeseliaj”.

9, 10. a) ¿Akinomej uelis uejkaujtipan tikinseuiskej? b) ¿Uelis kuajli teseliskej akin pitentsin inkal noso xmiyek tlen kipiyaj? Xkijto se neskayotl.

9 Ijkuak uejkaujtipan titeseuiyaj. Yeuejkaui, miyekej tlaltikpakchanejkej kinseuiayaj inchan akin kuajli kimixmatiyaj niman komintlajpalouayaj (Job 31:32; Filem. 22). Amanin, noijki noneki ijkon matikchiuakan. Se neskayotl, miyekpa panoua ika tlayekankej ipan circuito noneki kipiyaskej kanon uelis noseuiskej ijkuak komintlajpalouaj tlanechikoltin. Noijki kanaj nonekis makinseuikan tokniuan akin yauej ipan se kaltlamachtijli tlen kitemaka ikalpan toTajtsin noso akin ontlapaleuiyaj kampa kalchijchiuaj. Noijki, ijkuak tlaixpoliui, sekimej tokniuan iuan inchanejkauan noneki kanon nokauaskej hasta ijkuak kinyektlaliliskej inkal. Xkipiya tiknemiliskej ika san uelis teseuiskej akin ueyi inkal niman tlaojonka inchan. Niman, kanaj yejuamej miyekpa ijkon yokichiujkej. ¿Uelis titeseuiskej maski xueyi tokal noso xmiyek tlen tikpiyaj?

10 Se tokniuj akin ualeua Corea del Sur kilnamiki ika pakilistli ijkuak okinseui inchan akin uajnomachtiayaj ipan kaltlamachtiltin tlen kitemaka ikalpan Jehová. Yejua kijkuiloua: “Kachtopa niometlamatiya tla niteseuis pampa kemach yotonamiktijkaj niman tichantiyaj ipan se kajli pitentsin. San ika, sajnoye kualtsin ika otikinseuijkej tochan tokniuan. Ouel otikitakej kenon melak pakij akin yononamiktijkej niman san sekan kitekichiuiliaj Jehová niman san sekan nokojtiliaj kichiuaskej tlen yokinemilijkej ipan itekiyo toTajtsin”.

11. ¿Tleka nonekis kuajli matikinselikan tokniuan akin kemach yejkoj ipan totlanechikol?

11 Ijkuak yejkoj tokniuan ipan totlanechikol. Uelis panos ika sekimej tokniuan uajnochantiskej kampa tichantij, oksekimej uajtlapaleuiskej ipan tenojnotsalistli noso kinuajtitlaniskej ken precursores ipan totlanechikol. Ijkuak san kemach ajsij kintekiyomaka nomatiskej ipan se yenkuik kalpan, se yenkuik tlanechikojli niman kanaj ajsij kampa tlajtouaj okse tlajtojli noso kampa sejneka ken nemij. Tla tikinnotsaj touan matlakuatij, touan itlaj makonitij noso kanaj touan mapaxalotij kinpaleuis makinnextikan akin inuan nouikaskej niman manomatikan kampa aman chantij.

12. ¿Tlen neskayotl kiteititia ika xnoneki miyek tikchiuaskej ijkuak tiknekiskej kuajli titeseliskej?

12 Xnoneki melak miyek tikchiuaskej ijkuak tiknekiskej kuajli titeseliskej (xpoua Lucas 10:41, 42). Se tokniuj kilnamiki ika, ijkuak yejua niman isiuauj opeujkej ken misioneros, melak telpokamej katkaj niman kitemouayaj inchan. Techijlia: “Se teotlak, nosiuauj melak najmanaya pampa ontlatemouaya, niman xniueliya nikpaleuiaya kuajli manomachili. Kuakon, kanaj las 7:30, otijkakej ika ouajtlatetepinijkej ipan topuerta. Katka se akin nomachtiaya itech Biblia akin techuajkuiliaya yeyi naranjas niman kinekiya kuajli techselis. Otikijlikej mapano niman otikmakakej atl. Sakin otikchijchiujkej té niman chokolatl totonki. Tejuamej ok xtitlajtouayaj suajili, niman yejua noijki xtlajtouaya totlajtol. San ika, ijkuakon opeuj touikaj imiuan tokniuan akin chantij ipan yejon país niman melak otiyolpajkej”.

KENON TIKTLANISKEJ TLEN TECHTSAKUILIA

13. ¿Tleka melak techpaleuis tla tejuamej kuajli titeseliaj?

13 ¿Ouijtika tikitaj kuajli titeseliskej? Tla kema, kuakon kanaj yotopolouilijkej tipakiskej imiuan tokniuan niman tikinpiyaskej akin ueliskia kuajli imiuan touikaskej nochipa. Tla kuajli titeseliaj techpaleuis maka toselti matomachilikan. Kuakon, ¿tlenon uelis kichiuas ika yakaj maka kuajli mateseli? Matikitakan seki tlen techtsakuilia.

14. Tla xtikpiyaj tiempo nion kojtilistli niman ijkon tikinnotsaskej tokniuan noso tiaskej ijkuak technotsaj, ¿tlenon uelis tikchiuaskej?

14 Tiempo niman kojtilistli. Akin tiktekichiuiliaj Jehová melak miyek tikchiuaj niman miyek tekitl tikpiyaj. Ika yejon, sekimej kanaj kimachiliaj ika xkipiyaj tiempo niman xkipiyaj kojtilistli tlen ika kuajli teseliskej. Tla ijkon topan nochiua, kanaj nonekis tikitaskej kenon tikxelouaj totiempo. ¿Uelis tikpatlaskej itlaj tlen techkauilis matikpiyakan tiempo niman kuakon uelis tikinnotsaskej tokniuan tochan noso imiuan tiaskej ijkuak yejuamej technotsaskej? Biblia kijtoua ika maka matikilkauan kuajli titeseliskej (Heb. 13:2). Xtopopolouaj tla tokojtiliaj tinemiskej iuan tokniuan, yejuin itlaj tlen noneki tikchiuaskej. Melauak, kanaj nonekis maka matiuejkauikan ipan seki tlen tikchiuaj tlen xmelak noneki.

15. ¿Tleka ueliskia tiknemiliskej ika xuelis titeseliskej?

15 Ken toitaj sa no tejuamej. ¿Kemantika tiknekiyaj kuajli titeseliskej san ika otikmachilijkej ika xtiueliskiaj? Kanaj san tipinauij niman techmojtia xtikmatiskej itech tlenon inuan titlajtoskej niman kuakon makochisnekikan. Noijki, kanaj tikpiyaj achijtsin tomin niman tikneltokaj ika xkeman uelis tiktemakaskej tlen oksekimej ipan tlanechikojli kema uelij. San ika, noneki tikilnamikiskej ika tochan xnoneki melak matento ika tlen patioj. San noneki kuajli matlaojonia niman matlachipaujkan, niman matikchiuakan kuajli manomachilikan akin techontlajpaloskej.

16, 17. ¿Tlenon techpaleuis maka matajmanakan ijkuak tikinseliskej tokniuan?

16 Tla techajmana titeseliskej tochan, xsan tejuamej ijkon tomachiliaj. Se tokniuj tlayekanketl chanej Gran Bretaña kijtoua: “Kanaj tomojtiaj ijkuak toyektlaliskej niman tikinseliskej akin yotikinnotskej. San ika, ijkon ken panoua itech nochi ken tiktekichiuiliaj Jehová, yejuin melak techpaleuiya niman kuajli tomachiliaj xijkon ken tlen techajmanaya. Melak kuajli yonipanok iuan tokniuan maski san toseuijtokej titlatlajtotokej niman tikonitokej café”. Matikilnamikikan ika melak kuajli tla tajmanaj intech akin otechtlajpalotoj (Filip. 2:4). Miyekej kuelitaj tlajtoskej itech innemilis. Niman ijkuak san sekan imiuan tinemij, ijkuakon uelis melak kuajli tikinkakiskej. Okse tlayekanketl kijkuiloua: “Nikinnotsas tokniuan itech tlanechikojli mauajlakan nochan nechpaleuiya kuajli manikinmasikamati niman manikimixmati, niman ueli nikmati kenon okixmatkej tlen melauak”. Tla tajmanaj intech akin techuajtlajpalouaj, kuajli matikmatstokan ika tinochimej techyolpaktis yejon tonajli.

17 Se precursora akin kinseuiaya tokniuan akin kiseliayaj tlamachtijli itech ikalpan toTajtsin okijto: “Achtopa, ninajmanaya pampa nokal xmelak ueyi niman nikinpiya muebles tlen san yokinkuikaj. San ika, isiuauj se tokniuj akin tlamachtiaya onechijli maka maninajmana. Onechijli ika ijkuak yejua niman iueuentsin komintlajpalouaj tlanechikoltin, semanas tlen melak kuelitaj yejua ijkuak nemij iuan se tokniuj akin chikauak itlaneltokil akin kanaj xkipiya miyek tlemach, san ika, noijki kitejtemoua kitekichiuilis Jehová niman nemis san ika tlen noneki. Yejuin onechilnamikti tlen nonan techijliaya ijkuak tikokonej katkaj: ‘Melak kuajli se plato ika kijli kampa onka tlasojtlalistli’” (Prov. 15:17). Xtlaj kipiya techajmanas, pampa tlen yemelak ueyi kijtosneki yejua ika matikimititikan ika tikintlasojtlaj akin tikinseuiyaj tochan.

18, 19. Tla kuajli titeseliaj, ¿kenon techpaleuis kuajli matouikakan imiuan oksekimej?

18 Ken tikimitaj oksekimej. ¿Nemi yakaj ipan tlanechikojli akin xtiuelij iuan touikaj? Tla xitlaj tikchiuaj, tlen tikmachiliaj itech yejon tokniuj xnopatlas. Kanaj xtiknekij tiknotsaskej tochan se tokniuj pampa xtikuelitaj kenon kichiua noso ipampa itlaj tlen otexchiuili yeuejkaui niman xtiuelij tikilkauaj.

19 ITlajtol toTajtsin techijlia ika tla kuajli titeseliaj techpaleuis kuajli matouikakan iuan oksekimej, niman hasta imiuan akin techtlauelitaj (xpoua Proverbios 25:21, 22). * Tla yakaj tiknotsaj tochan, kichiuas matikilkaujtiakan tlen ika otokualanijkej niman kiyektlalis ken touikaj. Noijki, uelis peuas tikitaskej yejon kualtsin kualneskayomej tlen Jehová okitak ipan tokniuj ijkuak okichiuj mauajla ipan ikalpan (Juan 6:44). Ijkuak tlasojtlalistli techyolmapeua matiknotsakan se tokniuj akin nion xkichiaya, ken iuan touikaj uelis melak nopatlas. ¿Kenon uelis tikmatiskej ika tikchiuaj pampa yemelak titetlasojtlaj? Se tlen uelis techpaleuis yejua tiktlakamatiskej Filipenses 2:3, kampa kijtoua ika noneki matiyolyemankej niman ika matikimitakan oksekimej uejueyixtokej xijkon ken tejuamej. Melauak, nochimej uejueyixtokej xijkon ken tejuamej, uelis ipan tlaneltokijli, ipan ken tlaxikouaj, ken yolchikaujkej noso ipan okse kualneskayotl. Tla tikitaj tlenon melak kuajli kichiua tokniuj xijkon ken tejuamej, kichiuas matiktlasojtlakan niman xouijtika yes kuajli tikseliskej tochan.

KENON KUAJLI TIKTLASOJKAMATISKEJ IJKUAK TECHNOTSASKEJ

Tokniuan nokojtiliaj kuajli kinseliskej akin kinnotsaj inchan. (Xkita párrafo 20).

20. Tla yakaj technotsa ichan, ¿tlenon noneki tikchiuaskej, niman tleka?

20 Salmista David okitlajtolti Jehová katlejua kualneskayomej noneki kipiyas akin yejua kinotsa (Sal. 15:1). Jehová okijto ika akin kinnotsa noneki kichiuaskej tlen yokijtokej maski maouijtika (Sal. 15:4). Ika yejon, tla titlanankiliaj kampa technotsaj, xkipiya ika itlaj techtsinkixtis. Tla totsinkixtiaj, nochi kech yonokojtili akin technotsa san nenka yes (Mat. 5:37). Nemij akin tlanankiliaj yaskej kampa kinnotsaj, san ika, sakin kiteijliaj ika xyaskej pampa kitlapejpeniaj yaskej oksekan kampa okinnotskej tlen kinemiliaj melak kuajli yes. Tikchiuas yejon kiteititia ika xtitetlasojtla niman xtitetlakaita. Tlen noneki tikchiuaskej, yejua tiaskej kampa technotsaj niman tiktlasojkamatiskej ika nochi toyojlo tlen tokniuan techmakaskej (Luc. 10:7). Niman, tla itlaj uajkisaskia tlen ika xtiueliskiaj tiaskej, nimantsin matikonijlikan akin otechnotska. Ijkon tikteititiskej tlasojtlalistli niman tetlakaitalistli.

21. ¿Kenon kiteititiaj akin kinnotsaj matlakuatij techan ika kitlakaitaj tlen ompa nochiua?

21 Noijki melak ueyi kijtosneki matiktlakaitakan tlen nochiua kampa oksekimej ualeuaj. Sekimej tlaltikpakchanejkej xkinpasoloua tla yakaj ajsi inchan maski xokinotskej, san ika, oksekimej melak kitlasojkamatij tla kachtopa kimijliaj. Niman oksekan, akin kinnotsaj kiminmakaj tlakuajli tlen melak uelik, san ika, ipan okseki kalpamej tlen kikuaj akin teseliaj yejon tlen kinmakaj akin okinnotskej. Oksekimej kichiaj ika akin kinnotsaj itlaj makitkikan, niman oksekan xnoneki yejon. Niman oksekan nochia ika akin kinnotsaj maka nimantsin matenankilikan tla san sejpa noso okpa kimijliaj, san ika, ipan okseki kalpamej, tla ijkon kichiuaj kimitaj ken akin xtlaj kitlasojkamatij. Maski san kenon, matikchiuakan nochi tlen tiueliskej niman ijkon mapakikan pampa otechnotskej.

22. ¿Tleka melak ueyi kijtosneki kuajli tikinseliskej “oksekimej”?

22 Aman panotika yejuin tlen okijto Pedro: “Ye nisiu para tlamis nochi tlajtlamach” (1 Ped. 4:7). Tikixnamikij melak ueyi tlajyouilistli tlen xkeman panouaya. Niman ijkuak nochi ijtlakaujtias, melak nonekis matotlasojtlakan semej iuan oksekimej. Melak noneki matikchiuakan tlen Pedro okijto:“Kuajli xkinselikan oksekimej” (1 Ped. 4:9). Yemelak, kuajli titeselis melak kualtsin niman melak noneki aman niman nochipa ipan tonemilis.

^ párr. 19 Proverbios 25:21, 22: “Tla akin mitstlauelita apismiki, xmaka pan tlen kikuas; tla amiki, xmaka atl tlen konis, pampa ikuatipan tiktlalilijtos tlixochtli ipan itsontekon, niman Jehová mitsteochiuas”.