Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tajtin, ¿nenkinpaleuijtokej nemokoneuan manoapolaktikan?

Tajtin, ¿nenkinpaleuijtokej nemokoneuan manoapolaktikan?

“¿Tleka melak timouejkaua? Xmotelketsa, xmoapolakti” (HECH. 22:16, TNM).

TLAKUIKALTIN: 51, 135

1. ¿Tlenon kinekij kuajli kimatstoskej tajtin achto ika inkoneuan noapolaktiskej?

“MIYEK metstin nikimilnamiktiaya notajuan ika niknekiya ninoapolaktis, niman yejuamej otlajtokej nouan itech yejon. Kinekiyaj kuajli kimatstoskej ika nikasikamatiya kech ueyi kijtosnekiya tlen nikchiuaskia. Ipan diciembre 31, xiuitl 1934, oyejkok yejon tonajli tlen kipatlaskia nochi nonemilis”. Tokniuj siuatl akin itoka Blossom Brandt ijkon kilnamiki tlen opanok ijkuak okitlapejpeni noapolaktis. Amanin, tajtin akin kichiuaj ken Cristo noijki kinekij kinpaleuiskej inkoneuan makitlapejpenikan kichiuaskej tlen kuajli. Tla kinteltiaj ika inkoneuan manoapolaktikan, maski xtlaj kintsakuilia, uelis ijtlakauis ken nouikaj iuan Jehová (Sant. 4:17). San ika, ken kinamiki, tajtin kinekij kuajli kimatstoskej ika achto noapolaktiskej inkoneuan, yemelak kuajli makimatikan tlenon noneki kichiuas se inomachtijkauj Cristo.

2. a) ¿Tlenon kinmajmana sekimej tlayekankej ipan circuito? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 Sekimej tlayekankej ipan circuito kinmajmana ika kimixmatij telpokamej akin ikipiyaj 20 xiuitl akin inchanejkauan Teixpantijkej niman ok xnoapolaktiaj. Miyekej intech yejuamej yauej tlanechikoltin, ontenojnotsaj niman nomachiliaj ika iteixpantijkauan Jehová. Maski ijkon, kanaj onka itlaj, tlen kichiua maka manosentemakakan itech Jehová niman manoapolaktikan. ¿Tleka panoua yejon? Kemantika, tajtin yejuamej akin yokimijlikej ika manochiakan. ¿Tlenon kichiua ika sekimej tajtin Teixpantijkej kinteltiaj ika inkoneuan makiskaltikan intlaneltokil niman manoapolaktikan? Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej naui tlen kanaj kinmajmana.

¿YOKAXILTI NOKONEUJ XIUITL IJKUAK IKINAMIKI NOAPOLAKTIS?

3. ¿Tlenon kinmajmanaya itajuan Blossom?

3 Nasikamati tleka itajuan Blossom kinmajmanaya tla inkoneuj yokajxiltika xiuitl tlen kikauilis makasikamati tlenon kijtosneki apolaktilistli niman tleka ueyi kijtosneki. ¿Kenon uelis kimatiskej tajtin tla inkoneuj iuelis nosentemakas itech Jehová?

4. ¿Kenon itlanauatil Jesús tlen onka ipan Mateo 28:19, 20 kinpaleuiya tajtin makinmachtikan inkoneuan?

4 (Xpoua Mateo 28:19, 20, TNM). * Ken otikitakej ipan tlamachtijli tlen youajpanok, Biblia xkijtoua kech xiuitl noneki kipiyas yakaj niman ijkon noapolaktis. Maski ijkon, tajtin kuajli kichiuaj tla tlanemiliaj itech tlenon kijtosneki tikpiyas monomachtijkauan. Tlajtojli ipan Griego tlen ipan Mateo 28:19 notlajtolkuepa ken “xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej” kijtosneki tikinmachtis oksekimej pampa tikneki yakaj makitokakan. Se akin inomachtijkauj Jesús yejua akin kixmati niman kasikamati itlanauatiluan, niman akin kuajli yokijto ika kintlakamatis. Ika yejon, tajtin Teixpantijkej noneki kitejtemoskej kinmachtiskej inkoneuan ijkuak ok pitentsitsintin niman ijkon manoapolaktikan niman makitokakan Cristo. Niman melauak ika se konetsintli xkichiua tlen kintlajtlaniliaj akin kinekij noapolaktiskej. San ika, Biblia teititia ika maski kokonej pitentsitsintin ueliskej kasikamatiskej niman kitlasojkaitaskej tlen melauak itech Biblia.

5, 6. a) Ijkuak tikitaj tlen kijtoua Biblia itech Timoteo, ¿tlenon tikasikamatij itech iapolaktilis? b) ¿Kenon melak kuajli ueliskej tajtin kinpaleuiskej inkoneuan?

5 Timoteo katka se nomachtijketl akin okitlapejpeni kitekichiuilis Jehová ijkuak ok san telpochtli katka. Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijto ika Timoteo kixmatiya tlen temachtiaya iTlajtol toTajtsin maski ijkuak ok san konetsintli katka. Inan niman iabuela, akin katkaj judías, yejuamej akin okimajmachtijkej makitlasojtla iTlajtol toTajtsin, pampa itaj xkitekichiuiliayaj Jehová. Yejuin okichiuj machikaui itlaneltokil (2 Tim. 1:5; 3:14, 15). Ijkuak okajxilti kanaj 20 xiuitl, ikichiuaya tlen notlajtlaniya niman ijkon kimakaskej ueyi tekitl ipan tlanechikojli (Hech. 16:1-3).

6 Niman melauak, xnemij omemej kokonej akin sa noijkimej. Inseselti kipiya kenon noskaltijtiuej. Sekimej ok pitentsitsintin ijkuak chikaui intlamachilis niman tlen kimachiliaj, niman kijtouaj ika kinekij noapolaktiskej. Oksekimej uejkauij achijtsin hasta ijkuak kimachiliaj ika iuelis kichiuaskej yejon. Tajtin akin kasikamatij yejuin xkinchiualtiaj inkoneuan ika manoapolaktikan, yejuamej kinpaleuiyaj manoskaltijtiakan ken yejuamej uelij. Tajtin melak pakij ijkuak inkoneuan kitlapejpeniaj kichiuaskej tlen kuajli (xpoua Proverbios 27:11). * Maski ijkon, xkeman kipiya kilkauaskej ika tlen kinekij yejua ika inkoneuan manochiuakan inomachtijkauan Cristo. Aman ika yotikitakej yejuin, kuajli tla tajtin notlajtoltiaj: “¿Nokoneuj ikixmati tlen noneki niman ijkon nosentemakas itech toTajtsin niman noapolaktis?”.

¿YOKIXMAT NOKONEUJ NOCHI TLEN NONEKI?

7. ¿Noneki se kixmatis nochi itech Biblia achto ika uelis noapolaktis? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

7 Nasikamati ika tajtin kinmachtiaj inkoneuan pampa kinekij kuajli makixmatikan tlen melauak. Yejon tlen kixmatij, kichiuas makinekikan nosentemakaskej itech Jehová. ¿Kijtosneki yejuin ika kipiyaj kixmatiskej nochi itech Biblia achto ika ueliskej nosentemakaskej niman noapolaktiskej? Ka. Pampa nochimej akin noapolaktiaj ok noneki nomachtijtiaskej okseki itech tlen melauak (xpoua Colosenses 1:9, 10). Kuakon, ¿kech noneki se kixmatis itech Biblia achto ika noapolaktis?

8, 9. ¿Tlenon tiuelij itech tlen ipan onochiuj Pablo niman akin kitlajpiaya cárcel?

8 Techpaleuis matiknankilikan yejuin tla tikitaj tlen ipan onochiuj se familia akin onen ipan kachtopa siglo (Hech. 16:25-33, TNM). Kanaj nisiuj itech xiuitl 50, Pablo ika okpa okitlajpaloto kalpan Filipos ken misionero. Yejua niman akin iuan yaya, Silas, okimajsikej niman okintsajkej pampa okintlajtolchijchiuilijkej. Yejon yeuajli, se tlalolinalistli okinolini itsintepanuan cárcel niman puertas otlapojkej. Akin kitlajpiaya cárcel, kinekiya nomiktis pampa okinemili ika ocholojkej akin tsauktoyaj. San ika, Pablo xokikauili makichiua. Yejua niman Silas okinojnotskej itech iTlajtol toTajtsin yejon tlakatl niman ichanejkauan. Pampa melak okipatiojkaitakej tlen okinmachtijkej itech Jesús nimantsin onoapolaktijkej. ¿Tlenon techmachtia yejuin?

9 Kanaj yejon tlakatl akin kitlajpiaya cárcel katka se soldado akin yokiska itech yejon tekitl, niman xkixmatiya iTlajtol toTajtsin. Kuakon, tla kinekiya kichiuas ken Cristo, nonekiya kixmatis tlen melauak itech iTlajtol toTajtsin, kasikamatis tlenon kijtosneki tiktekichiuilis Jehová niman kuajli kijtos ika kineki kintlakamatis itlamachtiluan Jesús. Nion xouejkauj, ouel okixmat san tlen yemelak nonekiya niman noijki okitlasojtlak tlen melauak, yejon okiyolchikauj manoapolakti. Ken tikmatstokej, sakin ika onoapolakti ononek okseki kixmatstias. Kuakon, ¿tlenon uelis kichiuaskej tajtin tla se inkoneuj kimijlia ika kineki noapolaktis pampa kitlasojtla Jehová niman kineki kitlakamatis? Uelis kijliskej ika matlajto imiuan tlayekankej ipan tlanechikojli niman ijkon yejuamej kitaskej tla ikichiua tlen noneki itech akin kinekij noapolaktiskej. * Ijkon ken oksekimej akin noapolaktiaj, yejua noijki nochipa nomachtijtias itech tlen kineki kichiuas toTajtsin.

¿KATLEJUA MELAK KUAJLI TLAMACHTIJLI UELIS KISELIS NOKONEUJ?

10, 11. a) ¿Tlenon kinemiliaj sekimej tajtin? b) ¿Tlenon noneki kachtopa kitejtemos se tajtli?

10 Sekimej tajtin kinemiliaj ika kuajli yeskia tla inkoneuj nomachtia ipan se ueyi kaltlamachtijli niman kipiya se kuajli tekitl achto noapolaktis. Kanaj ijkon tlanemiliaj pampa kinekij tlen kuajli itech inkoneuj. San ika, ¿kipaleuis yejon yemelak mayolpaki inkoneuj? Niman, tlen melak ueyi kijtosneki, ¿yejon tlen temachtia iTlajtol toTajtsin? ¿Tlenon kineki Jehová matikchiuakan ika tonemilis? (Xpoua Eclesiastés 12:1). *

11 Melak noneki matikilnamikikan ika yejuin tlaltikpaktli niman nochi tlen ipan onka kixnamikij tlen Jehová kineki niman tlen kinemilia (Sant. 4:7, 8; 1 Juan 2:15-17; 5:19). Ijkuak se konetl kuajli nouika iuan Jehová yejon kitlajpiya itech Satanás, itech yejuin tlaltikpaktli niman ken tlanemilia. Tla tajtin kachtopa kitejtemouaj miyek kipiyaskej ipan yejuin tlaltikpaktli, inkoneuj uelis kinemilis ika tlen onka ipan tlaltikpaktli melak ueyi kijtosneki xijkon ken nouikas iuan Jehová. Yemelak, nion se tajtli akin kitekichiuilia Jehová xkineki ika yejuin tlaltikpaktli makiyekana tlen kitlapejpenis kichiuas ikoneuj. Maka matikilkauakan ika san uelis yemelak tiyolpakiskej tla kachtopa tiktejtemouaj Jehová ipan tonemilis (xpoua Salmo 1:2, 3). *

¿NIMAN TLA NOKONEUJ KICHIUA SE UEYI TLAJTLAKOJLI?

12. ¿Tleka sekimej tajtin yokimijlikej inkoneuan manochiakan ika noapolaktiskej?

12 Se tokniuj siuatl okijli ichpoch manochia ika noapolaktis. ¿Tleka? Yejua okijto: “Nipinaui nikijtos ika ijkon onikijli pampa tlayekapan ueliskiaj kikixtiskej itech tlanechikojli”. Ijkon ken yejuin tokniuj, sekimej tajtin kinemiliaj ika melak kuajli tla inkoneuj noapolaktia hasta ijkuak yochikauj itlamachilis (Gén. 8:21; Prov. 22:15). Kanaj kinemiliaj ika pampa inkoneuj ok xnoapolaktia xuelis kikixtiskej itech tlanechikojli. San ika, san nokajkayauaj. ¿Tleka? (Sant. 1:22).

13. Tla yakaj ok xnoapolaktia, ¿kijtosneki yejon ika xtlanankilis itech tlen kichiua ixpan Jehová? Xkijto tleka titlanankilia ijkon.

13 Tikasikamatij tleka tajtin kinekij ika inkoneuj manosentemaka itech Jehová niman manoapolakti hasta ijkuak yochikauj itlamachilis. San ika, nopopolojtoskiaj tla kinemiliaj ika xtlanankilis ixpan Jehová itech tlen kichiua san pampa ok xnoapolaktia. Pampa ijkuak nemokoneuj ikixmati tlen kuajli niman tlen xkuajli, ikipiya ika tlanankilis ixpan toTajtsin itech tlen kichiua (xpoua Santiago 4:17). Kuakon, tajtin akin tlamachilisejkej xkiyoleuaj inkoneuj ika manochia manoapolakti, yejuamej nokojtiliaj kimakaskej inkoneuj se kuajli neskayotl. Kiyejyekouaj kimachtiskej ijkuak ok pitentsin ika makipatiojkaita ika nochi iyojlo ken Jehová techijlia matoyekanakan (Luc. 6:40). Yejon melak kuajli kitlajpiyas, pampa yejuin kiyolmapeuas manoyekana ken Jehová technauatia (Is. 35:8).

OKSEKIMEJ UELIS TEPALEUISKEJ

14. ¿Kenon tlayekankej uelis kinpaleuiskej tajtin?

14 Tlayekankej uelis kinpaleuiskej tajtin. ¿Kenon? Ijkuak kijtouaj kenon melak kualtsin tla timokojtilia chikauak tiktekichiuilis toTajtsin. Se tokniuj siuatl kilnamiki ika, ijkuak kipiaya chikuasen xiuitl, tokniuj Russell okixelo 15 minutos niman iuan otlajto itech tlenon kinekiya kichiuas ipan itekiyo toTajtsin. Yejuin tokniuj otekit ken precursora ipantsin 70 xiuitl. Yejuin techititia kenon melak tepaleui ijkuak titeyolchikauaj niman tikijtouaj tlen kuajli (Prov. 25:11). Okse tlen uelis kichiuaskej tlayekankej yejua kintlajtlaniliskej tajtin niman inkoneuan matlapaleuikan ipan tekitl tlen nochiua ipan Kajli kampa Tosentlaliaj, niman kinmakaskej kokonej tekitl tlen uelis kichiuaskej.

15. ¿Kenon oksekimej tokniuan uelis kinyolchikauaskej telpokamej niman ichpokamej?

15 Niman ¿kenon uelis tepaleuiskej oksekimej tokniuan? Kichiuaj ijkuak najmanaj ken kinamiki inpampa telpokamej niman ichpokamej. Uelis miyek kichiuaskej, ken kitaskej tlen kiteititia ika noskaltijtika intlaneltokil. Se neskayotl, ¿kuajli otlanankili se telpochtli niman ones ika onoyektlali? ¿Okipanolti se tlamachtijli ipan tlanechikojli tlen nochiua ipan semana? ¿Kuajli okixiko itlaj tlen okixnamik? ¿Okitejtemo kenon uelis tenojnotsas ipan ikaltlamachtil? Kuakon, maka san ijkon matijkauakan, matikijlikan ika kuajli tlen okichiuj. Matiktejtemokan titlajtoskej imiuan telpokamej niman ichpokamej achto peuas totlanechikol noso sakin ijkuak yotlan. Tikchiuaskej yejuin tepaleuis ika yejuamej kuajli manomachilikan ipan tlanechikojli tlen ueyi (Sal. 35:18).

XPALEUI MOKONEUJ MAKISKALTI ITLANELTOKIL NIMAN MANOAPOLAKTI

16, 17. a) ¿Tleka melak noneki ika tokoneuan manoapolaktikan? b) ¿Tlenon uelis melak kinyolpaktis tajtin akin kitekichiuiliaj toTajtsin? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

16 Tikimiskaltis mokoneuan itech “melajkatlalilistli de innemilis niman ikan machtilistli” tlen ualeua itech Jehová, se tekitl tlen melak ueyi kijtosneki tlen kipiya se tajtli akin kitekichiuilia toTajtsin (Efes. 6:4; Sal. 127:3). Kokonej israelitas uajtlakatiyaj ipan se kalpan tlen yonosentemakaka itech toTajtsin. San ika, kokonej akin intajuan kichiuaj ken Cristo, xijkon inpan nochiua. Niman noijki, tiktlasojtlas Jehová niman tlen melauak xsan nopanoltia. Ipan tonajli ijkuak se konetsintli uajtlakati, ijkuakon tajtin noneki peuaskej kitejtemoskej kipaleuiskej manochiua inomachtijkauj Cristo, manosentemaka itech toTajtsin niman manoapolakti. Yejuin tlen melak ueyi kijtosneki. ¿Tleka? Pampa tla yejua nosentemaka, noapolaktia niman nochipa kitekichiuilia toTajtsin, yejon tlen kichiuas manomakixti ipan ueyi tlajyouilistli tlen inisiuj onka (Mat. 24:13).

Tajtin noneki kitejtemoskej kinpaleuiskej inkoneuan manochiuakan inomachtijkauan Cristo. (Xkita párrafos 16 niman 17).

17 Ipan kachtopa párrafo, otitlajtokej itech se tokniuj akin itoka Blossom Brandt. Ijkuak okimijli itajuan ika kinekiya noapolaktis, yejuamej kinekiyaj kuajli kitaskej tla iueliskia kichiuas yejuin tlen melak ueyi kijtosnekis ipan inemilis. Ijkuak kuajli okimatkej yejon, okipaleuijkej ipan tlen okitlapejpeni. Ipan yeuajli achto ika noapolaktiskia, itaj okichiuj itlaj sajnoye kualtsin. Blossom techijlia: “Okichiuj ika tinochimej matotlakuanketsakan niman sakin okichiuj teoyotl. Okijli Jehová ika melak pakiya pampa iichpokatsin okitlapejpeni itech nosentemakas”. Opanokej 60 xiujtin, niman okijto: “Xkeman nikilkauas yejon yeuajli”. Tiknekij ika nochimej tajtin makimachilikan yejon pakilistli tlen tikmachilis ijkuak tikitas ika mokoneuj nosentemaka itech Jehová niman noapolaktia.

^ párr. 4 Mateo 28:19, 20: “Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej, xkinapolaktikan ipampa itoka toTajtsin niman ipampa Tekoneuj niman ipampa espíritu santo, xkinmachtikan makitlakamatikan nochi tlajtlamach tlen yonimechnauati. Niman, ¡xkitakan!, mojmostla nemouan ninemi hasta ijkuak sa achijtsin poliuis ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli”.

^ párr. 6 Proverbios 27:11: “Xmochiua titlamachilise, nokoneuj, niman xnechyolpakti, ijkon uelis niknankilis akin nechixnamiki”.

^ párr. 9 Tajtin uelis kitaskej imiuan inkoneuan tlen nesi ipan tlamachtiltin Telpokamej niman ichpokamej ¿iuelis nemoapolaktiskej? niman Telpokamej niman ichpokamej ¿tlenon uelis nenkichiuaskej niman ijkon nenmoapolaktiskej? itech Amatl tekakistilijketl marzo 2016, páginas 8-17. Noijki ueliskej kitaskej “Sección de preguntas” itech Nuestro Ministerio del Reino itech abril 2011, página 2.

^ párr. 10 Eclesiastés 12:1: “Xkilnamiki, aman, moUeyitlachijchiujkauj ipan tonaltin ijkuak titelpochtitika, aman ika ok xyejkoj tonaltin melak xkuakualtin, noso ika xyejkoj xiujtin ijkuak tikijtos: ‘Xnikpiya yolpakilistli itech yejon’”.

^ párr. 11 Salmo 1:2, 3: “Tlen kema, yolpaki itech itlanauatil Jehová, niman ika tonajli niman ika yeuajli kipoua itlanauatil, san ika, xchikauak kakisti. Niman yemelak yes kentla se kojtli tlen inakastlan panoua atl, tlen tlaki ijkuak ajsi tonajli niman ixiujyo xkeman pilini, niman nochi tlen kichiua kuajli onkisas”.