Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tleka melak noneki matitlamachiakan?

¿Tleka melak noneki matitlamachiakan?

¿Tleka melak noneki matitlamachiakan?

TLA Daniel, akin otikteneujkej ipan on okse tlamachtijli, ok tlamachiaskia, ¿kanaj pajtiskia? ¿Xmikiskia? Nion ixtlamatkej akin kineltokaj ika ijkuak se tlamachia melak kipaleuiya kuajli manomachili, xkijtoskiaj ika kema. Melak noneki matikmatikan ika maski on tlen tikchiaj melak tepaleuij, xkichiua matipajtikan noso maka matikualokan.

Ipan noticias itech canal CBS de radio niman televisión, tlapajtijketl Nathan Cherney okijto ika xkuajli yeskia tla yakaj akin kipiya se ueyi kokolistli kichia san ijkon mapajti. Yejua okijto: “Kemantika sekimej teueuentsitsinuan kintlajtlakoltiaj insiuauan pampa xpajtij, kimijliaj ika xkuajli kichiuaj pampa xkinemiliaj ika uelis pajtiskej. Yejuin xkuajli pampa xtepaleuiya. Kentla kimijlijtoskiaj insiuauan ika yejuamej kipiyaj tlajtlakojli pampa xueli pajtij”.

Akin kipiyaj se kokolistli tlen xonka pajtli para yejon kokolistli, melak tlajyouijtokej, ika yejon, inchanejkauan xkinekiskiaj kimijliskej itlaj tlen makintlajtlakolti niman makinyolkoko. Kuakon, ¿yejuin kijtosneki ika xtlaj ika tepaleui ijkuak se kineltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemis?

Xuelis tikijtoskej ika xtlaj ika tepaleuij tla se kineltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemis. Tlapajtijketl Cherney kinpaleuiya akin kualoj ika se tratamiento tlen san kichiua kuajli manomachilikan chika ok nemij. Miyekej tlapajtikej akin kitemaka yejuin tratamiento kuajli kineltokaj ika yejuin tratamiento uelis kinpaleuis maski akin kipiyaj se ueyi kokolistli. Miyekej kuajli yokitakej ika ijkuak se kineltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemis, más kuajli nomachilia.

Melak techpaleuis tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej

Tlapajtijketl niman periodista W. Gifford-Jones akin onomachti kenon melak tepaleuiya tla tikinyolchikauaj akin xok uejkauis nemiskej, okijto: “Melak tepaleuij tla akin kualoj kineltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemiskej”. Sekimej kijtouaj ika tla tejuamej tikinyolchikauaj akin kualoj, yejuamej kichiaskej mapano tlen kuajli niman noijki yolpakiskej. Ipan 1989 onoitak ika akin okinyolchikaujkej más ouejkaujkej onenkej, maski aman yonoitak ika xnochipa ijkon panoua. Maski ijkon, miyekej yokitakej ika tla tikinyolchikauaj akin kualoj, yejuamej xmás najmanaj ijkon ken oksekimej akin xkinyolchikauaj.

Noijki yonoitak ika tlen tejuamej tiknemiliaj niman ken tomachiliaj uelis kipaleuis noso kijtlakos toyojlo. Sejpa katka, okintlajtoltijkej más de 1,300 tlakamej tla yolpakiyaj noso ka. Opanok 10 xiuitl niman oksejpa onoitak kenon nemiyaj yejon tlakamej. Okitakej ika más de doce por ciento de yejon tlakamej okualokej ipan inyojlo. Tlajkotipan itech akin okualokej, okualokej pampa xmás yolpakiyaj ipan innemilis. Laura Kubzansky, akin temachtia ipan Facultad de Salud Pública de Harvard techijlia: “Yeuejkaui san noijtouaya ika akin yolpaki maski kixnamiki tlen xkuajli xmás kualo ipan iyojlo. San ika, aman tlapajtijkej kuajli yokitakej ika yejuin yemelak, ika tla tiyolpaki maski tikixnamiki tlen xkuajli, mitspaleuis maka xkualo ipan moyojlo”.

Ixtlamatkej yokitakej ika akin san kinemilijtokej ika kualoj xnimantsin pajti itech se operación, xijkon ken akin kinemiliaj ika kuajli nemij. Noijki yonoitak ika tla tejua tiyolpaki uelis más tiempo tinemis. Yonoitak ika akin ueuentsitsintin uelis kinpaleuis noso kichiuas manajmanakan ijkuak kimijliaj ika iuejueyimej. Ijkuak sekimej ueuentsitsintin okimijlikej ika yejuamej más tlamachilisejkej pampa iuejueyimej, melak okinpaleui kuajli manomachilikan niman hasta más totoka nejnemiyaj, kentla tla yokichiujkaj ejercicio ipan 12 semanas.

¿Tleka tikijtouaj ika tla tiyolpakij niman tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej, melak techpaleuis más kuajli matomachilikan? Maski ixtlamatkej xkuajli kasikamatij kenon tekiti totlamachilis niman totlalnakayo, miyekej yokitakej ika yejuin melak tepaleuiya. Yejon tlen okijto se tlakatl akin temachtia neurología, yejua okijto: “Melak kuajli tla tiyolpaki niman tla tikneltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemis, pampa yejon kichiua kuajli xmomachili niman kipaleuiya motlalnakayo. Yejon itlaj tlen noijki uelis tikchiuaskej niman ijkon xtikualoskej”.

Yejuin tlen yonoitak uelis kinmojkatlachialtis tlapajtijkej, psicólogos niman akin nomachtiaj ciencia, san ika, akin nomachtiaj Biblia xkinmojkatlachialtia. Yopanok kanaj 3,000 xiuitl ika tekiuaj Salomón okijkuilo ipan Biblia: “Akin iyojlo paki kuajli nomachilia, san ika, akin iyojlo melak najmana kitekuilia kojtilistli” (Proverbios 17:22, TNM). Yejuin tlen okijto melauak. Xkijtoua ika tla tiyolpaki tipajtis tla tikualo, yejua okijto ika “akin iyojlo paki kuajli nomachilia”.

Kuakon, yotikitakej ika melak tepaleuiya titlamachias para kuajli timomachilis, ¿xtiknemilia ika nochimej tlapajtijkej nonekiskia kimijliskej akin kualoj ijkon makichiuakan? San ika, tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej xsan techpaleuis maka matikualokan.

Tlen tikmachiliaj niman tiknemiliaj uelis techpaleuis noso techijtlakos

Ixtlamatkej yokitakej ika tla kuajli titlanemiliaj niman tiyolpakij kuajli tonkisaskej, pampa techpaleuis kuajli matomachtikan, kuajli matitekitikan niman kuajli matikchiuakan se deporte. San matikonteneuakan yejuin, ipan se equipo de atletismo kampa nauiltiayaj siuamej, akin temachtiayaj okitakej tla kuajli notlalouayaj, tla kojtikej niman okseki tlemach. San ika, noijki okintlajtoltijkej kenon nomachiliayaj niman tlenon kinemiliayaj, pampa tla yejuamej kuajli tlanemiliayaj kinpaleuiskia más kuajli manauiltikan. Aman tej, ¿tleka melak noneki matikneltokakan ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej?

Miyekej yonomachtijkej itech tlenon uelis topan nochiuas tla xtiyolpakij niman xkuajli titlanemiliaj. San matikonteneuakan yejuin, sejpatipan, sekimej tlaltikpakchanejkej okinkakiltijkej itlaj tlen melak tenakaskokouaya niman okinmachtijkej kenon ueliskiaj kiseuiskej. Nochimej ouel okiseuijkej.

Sakin oksekimej opanokej, san ika, ijkuak yejuamej okitakej ika xueliyaj kiseuiayaj tlen xkuajli kakistiya, miyekej onosiaujkaujkej. Niman ijkuak okintlajtlanilijkej itlaj okse makichiuakan xok onokojtilijkej pampa kinemiliayaj ika xtlaj ika tepaleuiskia tlen kichiuaskiaj. San ika, oksekimej akin noijki ompa nemiyaj onokojtilijkej kitaskej tlenon ueliskiaj kichiuaskiaj, yejuamej xonosiaujkaujkej.

Ixtlamatki Martin Seligman otlapaleui ika tlen ompa okichiujkej, yejua okinek más nomachtis itech kenon techpaleuiya noso techijtlakoua tlen tiknemiliaj. Kinekiya kimatis tlenon kinemiliaj akin nosiaujkauaj, niman okitak ika pampa xkuajli ken tlanemiliayaj xueliyaj kichiuayaj tlen kinekiyaj niman okseki tekitl. Seligman okitak ika melak techijtlakoua ijkuak tiknemiliaj tlen xkuajli, yejua okijto: “Yoninomachti yejuin 25 xiuitl niman yonikitak ika tla san nochipa totlajtlakoltijtokej ipampa tlen xkuajli topan nochiua, san tiknemilijtokej ika xkeman kuajli tinemiskej niman ika nochi tlen tikchiuaskej xkuajli onkisas, kuakon kanaj tikixnamikiskej tlen xkuajli, más titlajyouiskej xijkon ken akin xijkon tlanemilia”.

Kanaj miyekej uelis kinmojkatlachialtis yejuin tlen yotikonteneujkej, san ika, akin nomachtiaj Biblia xkinmojkatlachialtia. Se proverbio kijtoua: “Tla timoyolkokoua ijkuak tikixnamiki ajmantli, mitspolos mokojtilis” (Proverbios 24:10, TNM). Biblia kuajli kijtoua ika tla tejuamej toyolkokouaj noso xkuajli titlanemiliaj xtikpiyaskej kojtilistli para itlaj tikchiuaskej. Kuakon, ¿tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon xtoyolkokoskej niman titlamachiaskej?

[Tlaixkopinajli]

Tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej, melak techpaleuis