Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Yejuin tlen uelis tikixnamikis

Yejuin tlen uelis tikixnamikis

Yejuin tlen uelis tikixnamikis

Yoshimitsu, akin ualeua Japón, kijtoua: “Onikijto ika nikajkauas ika nipoki pampa kemach onenka tokonetsin. Kuakon, ompa tochan oniktlali se letrero tlen kijtouaya: ‘Maka xpoki’. San ika, ijkuak yopanoka kanaj se hora, opeuj melak najmankamiki pampa niknekiya nipokis niman oniktlikuilti se cigarro”.

TLEN kijtoua Yoshimitsu kiteititia ika ijkuak yakaj kineki kikajkauas ika poki, kixnamiki tlen ouijtika. Noijki, ixtlamatkej yokitakej ika miyekej akin oksejpa peua pokij xueli kikajkauaj. Kuakon, tla tejua tikyejyekojtok tijkajkauas ika tipoki, melak mitspaleuis tla tikmati tlenon uelis tikchiuas para tikxikos tlen tikixnamikis. Matikitakan seki tlen uelis panos.

Tiajmankamikis pampa tiknekis tipokis: Ijkon más tikmachilis sakin ika yopanokej yeyi tonaltin ika sa ika tlami otipokik, san ika, tla yopanokej ome semanas xok ijkon timomachilis. Yakaj akin yokikajkauj ika poki kijtoua ika ipan yejon ome semanas kemantika tikmachilis ika tikneki tipokis niman kemantika ka. Maski yopanokej seki xiujtin, kanaj tikmachilis ika tikneki tipokis. Tla ijkon mopan panoua, xmokojtili maka ijkon tikchiuas. Xmochia seki minutos niman tikitas ika xok ijkon timomachilis.

Okseki tlen uelis tikmachilis pampa xtipoki: Kachtopa, miyekej xkuajli tlanemiliaj niman kanaj uelis tomauiskej. Noijki, uelis kimachiliskej ika itlaj kinkokoua, ika itlaj kintsopinia, uelis nitoniskej niman tlatlasiskej, noijki uelis nimantsin nosiaujkauaskej, uelis nimantsin kualaniskej noso hasta melak najmanaskej. Nochi yejuin tlen kimachiliaj, san uejkaui naui noso chikuasen semanas.

Ijkuak tiajmankamikis pampa tikneki tipokis, xchiua yejuin:

● Más kuajli xkochi.

● Xkoni miyek atl noso jugo niman kuajli xkita tlenon tijkua.

● Xchiua ejercicio.

● Kuajli xmijyoti niman xkilnamiki ika yejon ajakatl tlen tikijyotilantika kema chipauak.

Tlen uelis kichiuas xneki xpoki: Tla tejua tikuelitaya tipokis ijkuak itlaj tikoniya, maka xuejkaui ipan moma xpiya tlen tikonitika. Maka xmajmana, sakin uelis tiuejkauis ompa tikpiyas.

Maski ijkon, onka miyek tlemach tlen yeuejkaui tikchiuaya tlen uelis kichiuas xkilnamiki ijkuak tipokiya. Torben, akin yotikteneujkaj, kijtoua: “Ikipiya diecinueve xiuitl ika xok nipoki, maski ijkon ijkuak nikoni café, ok nikmachilia ika nikneki nipokis”. Miyekpa, tlen yeuejkaui tikchiuaya kichiuas xkilnamiki ijkuak tipokiya, san ika, sakin xok ijkon tikmachilis.

Miyekej akin oksejpa peuaj pokij kichiuaj pampa konij alcohol. Kuakon, melak mitspaleuis tla xtiauj kampa kinemakaj. ¿Tleka tikijtouaj ika alcohol kichiua más xneki xpoki?

● Maski tikonis san achijtsin alcohol, kichiua más kuajli xmomachili ijkuak tiktekitiltia nicotina.

● Tla tikoni alcohol imiuan oksekimej, noijki uelis kichiuas xpoki.

● Alcohol kichiua maka kuajli xtlanemili niman maka maueli san moselti xmotelti. Ika yejon, Biblia kijtoua ika alcohol kichiua ika oksekimej “matlamachilispoliuikan” (Oseas 4:​11).

Kuajli xtlapejpeni akinon imiuan timouikas: Maka xmosentlali imiuan akin pokij noso tikmati ika mitsijliskej xpoki. Noijki, xkintlalkaui akin tikmati ika mitspijpinaujtiskej noso kichiuaskej maka sa xmokojtili tijkajkauas ika xpoki.

Tlen tikmachilia niman tlen mitsajmankamiktia: Ixtlamatkej yokitakej ika sekimej akin oksejpa opeuj pokij, ijkon okichiujkej pampa ajmankamiktoyaj noso kualantoyaj. Tla tejua xkuajli timomachilia niman tikneki tipokis, xchiua itlaj okse. Uelis tikonis atl, tikuajkuas chicle noso tonnejnemis. Xmokojtili titlanemilis itech tlen kuajli, xtlajtlanili toTajtsin mamitspaleui noso xpoua Biblia (Salmo 19:14).

Tlen xnoneki tiknemilis

San achijtsin nikonmatis.

Tlen melauak: Maski tla san achijtsin tikonmati, yejon uelis kichiuas más xneki tikpokis. Niman sakin oksejpa xok uelis tijkajkauas.

Nechpaleuiya maka maniajmankamiki.

Tlen melauak: Ixtlamatkej yokitakej ika akin kitekitiltiaj nicotina más ajmankamikij. Akin poki, achijtsin kuajli nomachilia san pampa kimakatika itlalnakayo yejon nicotina tlen kitlajtlanilia.

Niknemilia ika xok uelis nikajkauas.

Tlen melauak: Tla tiknemilia ika itlaj xuelis tikchiuas, xok tiknekis tikchiuas. Biblia kijtoua: “Tla timoyolkokoua ijkuak tikixnamiki ajmantli, mitspolos mokojtilis” (Proverbios 24:10, La Biblia. Traducción del Nuevo Mundo). Maka xnemili tlen xtepaleui. Nochimej akin kinekiskej kikajkauaskej ika pokij niman kichiuaj tlen yotikitakej ipan yejuin revista uelis ijkon kichiuaskej.

Xueli nikxikoua tlen nikmachilia ijkuak xnipoki.

Tlen melauak: Melauak ika xkuajli timomachilis ijkuak xtipoki, san ika, yejon popoliui san ipan seki semanas. Maka xkilkaua tlen tikneki tikchiuas. Tla ipan seki metstin noso xiujtin oksejpa tikneki tipokis, tikitas ika popoliuis san ipan seki minutos. San ika, san ijkon panos tla xtikpoki nion se cigarro.

Xueli nikajkaua pampa nikpiya se kokolistli tlen xnechkauilia kuajli manitlanemili.

Tlen melauak: Tla mitsinmakatokej medicinas pampa tikpiya depresión noso esquizofrenia, xtlajtlanili modoctor mamitspaleui xkajkaua ika tipoki. ¡Yejua kinektos mitspaleuis! Kanaj uelis kipatlas ken mitspajtijtika para maka sajnoye mamitsijtlako tlen tikmachilia ijkuak xtipoki noso medicina tlen mitsmakatokej.

Niknemilia ika xkuajli ninomachilis tla oksejpa peua nipoki.

Tlen melauak: Tla tikyejyekojtika tijkajkauas ika tipoki niman kemantika oksejpa tipoki, xkijtosneki tla xok uelis timoyektlalis. ¡Xmoyolchikaua niman maka xmosiaujkaua! Kema tiuelis.

Tlen ipan onochiuj Romualdo ijkon techititia. Yejua opokik 26 xiuitl niman ikipiya ipantsin 30 xiuitl ika okikajkauj. Romualdo kijtoua: “Nion xnikilnamiki kechpa oksejpa onipokik. Ijkuak ijkon nikchiuaya, nikmachiliaya ika xtlaj ika nitepaleui niman ika yonixpoliujka. San ika, ijkuak opeuj más kuajli ninouika iuan toTajtsin niman opeuj niktlajtlanilia manechpaleui, ouel onijkajkauj ika nipoki”.

Ipan sa ika tlami tlamachtijli tikitaskej seki tlemach tlen mitspaleuis xkajkaua ika xpoki niman xyolpaki.

[Recuadro]

MELAK TEIJTLAKO

Miyek tlemach onka tlen kipiya tabaco. Seki kinemakaj kampa kinkouaj medicinas tlen tlachijchiujtin ika plantas. Maski ijkon, Organización Mundial de la Salud, kijtoua ika tabaco teijtlako maski san kenon manesi. Tabaco uelis temiktis pampa kichiua ika akin pokij makipiyakan cáncer noso makualokan ipan inyojlo. Tla siuamej akin koneuajkej pokij, noijki kimijtlakouaj inkoneuan. Matikitakan kenon nokui tabaco.

Bidis: Yejuin cigarros tlen nonemakaj ipan seki kalpantsitsintin ne Asia, pitsaktsitsintin niman san kinmakimilouaj. Yejuin cigarros kipiyaj más alquitrán, nicotina niman monóxido de carbono xijkon ken cigarros tlen kinnemakaj ipan tiendas.

Puros. Nochijchiuaj ika tabaco tlen yokikuechojkej niman kimiliujtok ika ixiujyo tabaco noso amatl tlen tlachijchiujtli ika yejuin planta. Tabaco tlen kipiya se puro xsanoyej xokok ijkon ken oksekimej cigarros. Yejuin kichiua ika akin kipoki puro makichichina nicotina ika ikamak maski xkitlikuiltia.

Kretek noso cigarrillos de clavo: Yejuin cigarros kipiyaj más tabaco niman san seki clavo. Noijki kipiya más alquitrán, nicotina niman monóxido de carbono xijkon ken cigarros tlen kinemakaj ipan tiendas.

Pipas: Noijki teijtlako ijkon ken okseki cigarros pampa kichiua xpiya cáncer niman okseki kokolistin.

Tabaco tlen xtiktlikuiltis. Miyekej kikuajkuaj tabaco, ne sureste de Asia melak notekitiltia rapé niman gutkha. Nicotina kalaki ipan inkamak niman yauj ipan inyesyo, yejon noijki melak teijtlako ijkon kentla tikchichinaskia.

Pipas de agua (bongs, hookahs, narghiles, shishas): Yejuin kichiua ika ipokyo tabaco mapano ipan atl achto ika kijyotilanaskej. Maski ijkon, xpopoliui tlen teijtlako tlen kalaki ipan pulmones niman kichiua mamitsajsi cáncer.

[Recuadro]

TLA TIKNEKI YAKAJ TIKPALEUIS

Xkijto tlen tepaleui. Melak tikyolchikauas yakaj tla tikijlia tlen kuajli okichiuj xijkon ken tla nochipa tikijlijtok tlen noneki kichiuas. Xkijli: “Oksejpa xyejyeko. Nikmatstok ika tiuelis”, niman maka xkijli: “¡Oksejpa yotipeuj!”.

Xteasikamati. Xtlapopolui akin tikpaleuijtika tla tikita ika mouan notlauelkixtia. San kuajli ijkin xkijli: “Nikasikamati ika ouijtika, san ika, melak kuajli ika timokojtilia”. Maka keman ijkin xkijli: “Más kuajli tikchiuaya ijkuak tipokiya”.

Xteititi ika kema yemelak tiamigo. Biblia kijtoua: “Sen tetlajsojkaikniu nochipa tenotski, niman ijkuak onkaj ajmantli nochiua ken sen melauak teikniu” (Proverbios 17:17). Nochipa xyejyeko xkikneli niman xkijyoui akin tikpaleuijtika makikajkaua ika poki.