Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Jehová toTajtsin san se Jehová”

“Jehová toTajtsin san se Jehová”

“Xkaki, Israel: Jehová toTajtsin san se Jehová” (DEUTERONOMIO 6:4).

TLAKUIKALTIN 138 NIMAN 112

1, 2. a) ¿Tleka tlajtoltin tlen uajnestiuj ipan Deuteronomio 6:4 melak noixmatij? b) ¿Tleka Moisés okijto yejon tlajtoltin?

IPAN miyek xiujtin, judíos kijtouaj tlajtoltin tlen uajlauej ipan Deuteronomio 6:4 ijkuak kichiuaj teoyotl. Yejuin teoyotl kitokayotiaj shemá, pampa yejuin tlajtojli ika peua kachtopa yejon tlaxelojli pitentsin ika hebreo. Miyekej judíos kijtouaj yejuin mojmostla ika kualkan niman ijkuak peua tlayoua ika kiteititiaj ika san toTajtsin Jehová kiueyichiuaj.

2 Yejon tlajtoltin Moisés okimijli israelitas ijkuak ikipanauiskiaj atentli Jordán ipan xiuitl 1473 ijkuak xiuajnemiya Cristo. Israelitas nemiyaj ipan tlajli Moab niman iueliskiaj kinotlatkitiskej Tlajli tlen yokimijlika toTajtsin kinmakas (Deuteronomio 6:1). Moisés yokinyekanka 40 xiuitl niman nonekiya ika yejuamej mayolchikaujkej niman ijkon kuajli kixnamikiskiaj tlen ouijtika. Yejuamej nonekiya tlaneltokaskej itech toTajtsin, Jehová. Kuakon itlajtoluan Moisés okinyolchikauj ijkon makichiuakan. Sakin ijkuak okinteneuj Majtlaktli Tlanauatiltin niman okseki tlanauatiltin, Moisés okimijli israelitas makilnamikikan tlajtoltin tlen uajnestiuj ipan Deuteronomio 6:4, 5 (xpoua). *

3. ¿Katlejua tlajtoltilistin tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Israelitas kimatiyaj ika Jehová inTajtsin “san se Jehová”. Israelitas akin oyolmelaujkanenkej kiueyichiuayaj san se toTajtsin, inTajtsin inuejkachanejkauan. Kuakon, ¿tleka Moisés okimilnamikti ika Jehová inTajtsin “san se Jehová”? ¿Kenon tlajtoltin “san se Jehová” niman tiktlasojtlas toTajtsin ika nochi moyojlo, ika nochi monemilis niman ika nochi mokojtilis xsejneka noso xtlamantik? ¿Tleka melak ueyi kijtosneki tlajtoltin tlen uajnestiuj ipan Deuteronomio 6:4, 5 ipan yejuin tonajli?

TOTAJTSIN YEJUA “SAN SE JEHOVÁ”

4, 5. a) ¿Tlenon kijtosneki tlajtojli “san se Jehová”? b) ¿Kenon Jehová xijkon ken intajtsitsinuan oksekimej tlaltikpakchanejkej?

4 San iselti. Tlajtojli “san se Jehová” kijtosneki ika Jehová san iselti, ika xakaj nemij ken yejua. ¿Tleka Moisés okijto yejuin tlajtoltin? Ijkuak Moisés okijto yejon tlajtoltin, yejua xtlajtouaya itech tlamachtijli tlen xmelauak ika toTajtsin se trinidad. Jehová yejua akin okichijchiuj iluikak niman tlaltikpaktli niman yejua Tekiuaj itech iluikak niman tlaltikpaktli. San yejua akin melauak toTajtsin niman xnemi okse ken yejua (2 Samuel 7:22). Kuakon itlajtoluan Moisés okimilnamikti israelitas ika nonekiya kiueyichiuaskiaj san Jehová. Yejuamej xnonekiya kichiuaskiaj ken akin chantiyaj inyeualiyan, akin kinueyichiuayaj miyekej tajtsitsintin xmelajkej. Yejon tlaltikpakchanejkej kineltokayaj ika intajtsitsinuan noijki kipiyaj kojtilistli ika kichiuaskej itlaj.

5 Se neskayotl, Egipcios kiueyichiuayaj intajtsin itech tonajli itoka Ra; intajtsin itech iluikak itoka Nut; intajtsin itech tlajli itoka Geb, niman intajtsin itech atentli itoka Nilo Hapi. Noijki kinueyichiuayaj miyek yolkamej. San ika, ika majtlaktli tlajyouilistin Jehová okiteititi ika yejua melak Ueyixtika xijkon ken yejon tajtsitsintin xmelajkej. Cananeos intajtsin katka itoka Baal. Yejuamej kineltokayaj ika yejuin intajtsin kitemakaya nemilistli. Noijki kinemiliayaj ika yejua intajtsin itech iluikak, itech kiyaujtli niman itech chikauak ajakakiyaujtli. Miyekan, kineltokayaj ika Baal kintlajpiaya (Números 25:3). Israelitas nonekiya kilnamikiskiaj ika akin melauak inTajtsin, san iselti. Ika yejua “san se Jehová” (Deuteronomio 4:35, 39).

6, 7. ¿Tlenon noijki kijtosneki “san se Jehová” niman kenon kiteititia Jehová ika yejua “san se Jehová”?

6 Xnopatla. Tlajtojli “se” itech tlajtoltin “san se Jehová” noijki kijtosneki ika yejua nochipa uelis noneltokas niman ika yejua kichiua tlen yokijto kichiuas. ToTajtsin Jehová xkeman nopatla niman kijtoua tlen panos. Yejua xtekaua, nochipa kichiua iTlajtol niman kijtoua tlen melauak. Se neskayotl, yejua okijli Abrahán ika ikoneuan nemiskiaj ipan Tlajli tlen toTajtsin yokimijlika kinmakas. Niman Jehová okichiuj miyek milagros niman ijkon okichiuj tlen yokijtoka. Sakin ijkuak yopanoka 430 xiuitl ika Jehová okijto tlen kichiuas yejua xokipatlak itech tlen kineki manochiua (Génesis 12:1, 2, 7; Éxodo 12:40, 41).

7 Miyek xiuitl sakin, Jehová okintokayoti israelitas iteixpantijkauan niman okimijli: “Nejua xninopatla. Achto nejua nion se toTajtsin xuajnemi, niman sakin nejua xuajnemi okse”. Jehová noijki okichiuj kuajli manesi ika tlen yokijto kichiuas xnopatlaya ijkuak okijto: “Nejua xkeman ninopatla” (Isaías 43:10, 13; 44:6; 48:12). ¡Melak kualtsin katka ika israelitas kitekichiuiliayaj se toTajtsin akin xkeman nopatla niman nochipa kichiua tlen kijtoua! Ipan yejuin tonajli tejuamej noijki ijkon ken yejuamej (Malaquías 3:6; Santiago 1:17).

8, 9. a) ¿Tlenon kintlajtlanilia Jehová akin kiueyichiuaj? b) ¿Kenon okijto Jesús ika ueyi kijtosneki itlajtoluan Moisés?

8 Kema, Moisés okimilnamikti israelitas ika Jehová nochipa kintlasojtlaskia niman kintlajpiyaskia. Niman yejua kichiaya ika yejuamej makiueyichiuakan san yejua niman makitlasojtlakan ika nochi inyojlo, innemilis niman inchikaualis. Tajtin nonekiya kinmachtiskej inkoneuan itech Jehová nochipa ijkuak ueliskiaj niman ijkon yejuamej noijki kiueyichiuaskiaj san Jehová (Deuteronomio 6:6-9).

9 Jehová xkeman kipatla tlen yokijto kichiuas. Ika yejon, yejua xkipatla ken kitlajtlani makiueyichiuakan ipan yejuin tonajli. Kuakon tla tiknekij makiseli ken tikueyichiuaj, noneki san yejua tikueyichiuaskej niman tiktlasojtlaskej ika nochi toyojlo, ika totlamachilis niman ika tochikaualis. Jesús okijto ika yejuin melak ueyi tlanauatijli (xpoua Marcos 12:28-31). Aman matikitakan kenon uelis tikteititiskej itech tlen tikchiuaj ika tikneltokaj ika “Jehová toTajtsin san se Jehová”.

SAN JEHOVÁ MATIKUEYICHIUAKAN

10, 11. a) ¿Tlenon kijtosneki tikueyichiuaskej Jehová san yejua? b) ¿Kenon okiteititijkej yeyimej telpokamej hebreos ika san Jehová kiueyichiuayaj?

10 Jehová san yejua toTajtsin. Tejuamej san yejua tikueyichiuaj ika nochi tonemilis. Xuelis tikinueyichiuaskej oksekimej tajtsitsintin xmelajkej nion tijkuiskej tlamachtijli tlen xmelauak noso tikchiuaskej tlen xnoneki ijkuak tikueyichiuaskej Jehová. Yejua xsan se totajtsin akin ueyixtika itech oksekimej tajtsitsintin noso melak kipiya kojtilistli. Yejua se akin melauak toTajtsin. Noneki san yejua matikueyichiuakan (xpoua Apocalipsis [Revelación] 4:11).

11 Ipan amoxtli Daniel tlajtoua itech naui telpokamej hebreos: Daniel, Hananías, Misael niman Azarías. Yejuamej okiteititijkej ika san Jehová kiueyichiuayaj ipan innemilis ijkuak xokinejkej kikuaskej tlakuajli tlen xnonekiya makikuakan akin kiueyichiuaj Jehová. Daniel niman yeyimej akin iuan nouikaya noijki xnotlakuanketskej ixpan tlamachijchiuajli ika oro tlen okitlali tekiuaj ipan Babilonia. Yejuamej kipiayaj kachtopa Jehová ipan innemilis niman kinekiyaj san yejua kiueyichiuaskej (Daniel 1:1–3:30).

12. ¿Itech tlenon noneki totlajpiyaskej ijkuak san Jehová tikueyichiuaj?

12 Jehová yejua noneki matikpiyakan kachtopa ipan tonemilis. Tla tiknekij san yejua tikueyichiuaskej, maka matijkauilikan itlaj okse matechtsakuili tikmakaskej tlen yejua kimelaua. Kuakon, ¿itech tlenon noneki matotlajpiyakan? Ipan Majtlaktli Tlanauatiltin, Jehová okimijli itekipanojkauan ika maka makinueyichiuakan okseki tajtsitsintin. Kema, yejuamej xakaj nion xtlaj kipiyaj ika kiueyichiuaskiaj (Deuteronomio 5:6-10). Ipan yejuin tonajli, onka miyek tlen noueyichiua niman seki xnimantsin nesi ken noueyichiua. San ika, Jehová xkipatla tlen kitlajtlani. Yejua ok “san se Jehová”. Matikitakan kenon uelis xtlaj noso xakaj tikueyichiuaskej ken tajtsitsintin.

13. ¿Tlenon ueliskia peuas melak tiktlasojtlaskej xijkon ken Jehová?

13 Seki tlen uelis kijtlakos ken iuan touikaj Jehová kijtoua ipan Colosenses 3:5 (xpoua). Tlajtoltin “tla nenkinekij nochi nenkimoyaxkatiskej” kentla tikinueyichiuas tajtsitsintin. ¿Tleka? Pampa ijkuak tikpiyaj se ueyi ileuilistli itech itlaj, ken ijkuak melak tiknekij tikpiyaskej tomin noso okseki tlemach, yejon uelis nochiuas ken itlaj melak ueyi kijtosneki ipan tonemilis, kentla yeskia se totajtsin. Nochi tlen noijtoua ipan Colosenses 3:5 noteneua iuan ueyi ileuilistli, tlen noijki kijtosneki ken ijkuak noueyichiua se totajtsin. Ika yejon, tla tikpiyaj se ueyi ileuilistli itech yejon tlemach, peuas melak tiktlasojtlaskej xijkon ken toTajtsin. Kuakon toTajtsin xok yeskia “san se Jehová”. Xkeman tiknekij ijkon topan manochiua.

14. ¿Tlenon okimelajkaijto Juan itech totlasojtlalis tlen tikpiyaj itech toTajtsin?

14 Juan, itlatitlankauj Cristo, noijki okimelajkaijto ika tla yakaj kitlasojtla tlemach tlen onka ipan tlaltikpaktli “xkuajli eleuilistli yejuan tonakayo kipia, niman on tlen xkuajli yejuan tikixpakaitaj, niman nochi on tlajtlamach tlen tikpiaj yejuan kichiua [...] ma titoueyimatikan”, kuakon “xkitlajsojtla Dios toTajtsin” (1 Juan 2:15, 16). Ika yejon, noneki nochipa matikitakan tla tiktlasojtlaj tlen onka ipan tlaltikpaktli. Kanaj tikitaskej ika yopeuj tikuelitaj ken noyolpaktilo, tlen kichiuaj tlaltikpakchanejkej, ken notlakentiaj niman ken noyektlaliaj. Noso kanaj tiknekij tiaskej ipan uejueyimej kaltlamachtiltin niman ijkon tikpiyaskej “tlemach tlen ueyi” (Jeremías 45:4, 5). San ika, yenkuik tlaltikpaktli sa nisiuj. Ika yejon noneki tikilnamikiskej itlajtoluan Moisés. Tla tikasikamatij niman tikneltokaj ika “Jehová toTajtsin san se Jehová”, san yejua tikueyichiuaskej niman san yejua tiktekichiuiliskej ken kineki (Hebreos 12:28, 29).

NOCHIPA SAN SEKAN MATINEMIKAN

15. ¿Tleka Pablo okimilnamikti tlaneltokakej itech Cristo ika toTajtsin “san se Jehová”?

15 Tlajtojli “san se Jehová” techpaleuiya matikasikamatikan ika Jehová kineki ika itekipanojkauan san sekan manemikan niman san noijki makinekikan kichiuaskej ipan inemilis. Ipan kachtopa siglo, tlanechikojli ika tlaneltokakej itech Cristo katka judíos, griegos, romanos niman itech okseki países. Yejuamej tlatlamantikej noso sejsenekamej katkaj niman xsan noijki tlen kuelitayaj kichiuaskej. Sekimej xueliyaj nimantsin kiueyichiuaskej toTajtsin ken yenkuik nonekiya noso kikauaskej tlen kichiuayaj. Ika yejon, Pablo nonekiya kimilnamiktis ika nemi san se toTajtsin, Jehová (xpoua 1 Corintios 8:5, 6).

16, 17. a) ¿Tlenon teotlajtojli nochiujtika ipan yejuin tonajli niman tlenon kuajli yopanok ika yejon? b) ¿Tlenon uelis kichiuas maka san sekan matinemikan?

16 ¿Tlenon uelis tikijtoskej ipan yejuin tonajli ipan tlanechikojli? Teotlajtoketl Isaías okijto ika “ipan itlamiyan tonaltin” tlaltikpakchanejkej ipan nochi tlaltikpaktli uajlaskiaj san sekan kiueyichiuaskiaj Jehová. Niman yejuamej kijtoskiaj: “Yejua techmachtis itech iojuiuan, niman tejuamej tinejnemiskej ipan iojuiuan” (Isaías 2:2, 3). ¡Melak techyolpaktia tikitaskej kenon nochiujtika aman yejon teotlajtojli! Nochimej tokniuan ualeuaj nochiuiyan, tlatlamantik ken tlajtouaj niman tlatlamantik noso sesejneka ken tlanemiliaj niman kichiuaj itlaj. San ika, san sekan kiueyichiuaj Jehová. Kema, pampa titlatlamantikej noso tisesejnekamej, kemantika kanaj uelis tikpiyaskej tlauejli.

¿Tochikauaj titlapaleuiskej niman ijkon san sekan tinemiskej ipan tlanechikojli? (Xkita párrafos 16-19).

17 Se neskayotl, ¿kenon timomachilia itech tokniuan akin ualeuaj oksekan? Intlajtol, intlaken, tlen kichiuaj niman tlen kikuaj kanaj melak tlamantik noso sejneka. ¿Kanaj xtikneki tinemis imiuan niman san tinemi imiuan akin noijki ijkon ken tejua? ¿Kenon tikimita tlayekankej kampa tichanti akin telpokamej xijkon ken tejua noso yejuamej oksekan ualeuaj? Tla xkuajli titlanemiliaj, kanaj uelis kichiuas yejon maka kuajli matomachilikan noso xuelis san sekan tinemiskej.

18, 19. a) ¿Tlenon tlajtolpaleuilistli tiknextiaj ipan Efesios 4:1-3? b) ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tinemiskej san sekan ipan tlanechikojli?

18 ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon maka topan nochiuas yejon? Pablo okinmakak se tlajtolpaleuilistli tlaneltokakej itech Cristo ipan tlanechikojli Éfeso, se ueyikalpan kampa onkatka miyek tomin niman ualeuayaj nochiuiyan akin ompa chantiyaj (xpoua Efesios 4:1-3). Pablo okiteneuj kualneskayomej ken yolyemanilistli, ijyouilistli niman tlasojtlalistli. Yejon kualneskayomej kentla chikaujkej columnas tlen kuajli kajsitokej se kajli. San ika, noneki nochiuas chikauak tekitl niman ijkon kuajli onias se kajli. Pablo okimijli efesios matekitikan chikauak niman ijkon san sekan nemiskej ipan tlanechikojli.

19 Tinochimej noneki titlapaleuiskej ika san sekan tinemiskej ipan tlanechikojli. ¿Kenon uelis tikchiuaskej? Kachtopa, noneki tochikauaskej tikpiyaskej kualneskayomej tlen Pablo okinteneuj: yolyemanilistli, ijyouilistli niman tlasojtlalistli. Ika ome, noneki chikauak titekitiskej niman ijkon matinemikan san sekan ika yolseuilistli. Tlauejli tlen tikpiyaj imiuan tokniuan kentla ijkuak tlapani tlen kajsitika se kajli. Kuakon noneki tochikauaskej tikyektlaliskej yejon tlauejli imiuan tokniuan niman ijkon tinemiskej san sekan niman ika yolseuilistli.

20. ¿Kenon tikteititiaj ika tikasikamatij ika “Jehová toTajtsin san se Jehová”?

20 “Jehová toTajtsin san se Jehová”. Yejuin tlajtoltin melak techyolchikaua. Yejon okinyolchikauj israelitas makixikokan tlen okixnamijkej ijkuak okalajkej ipan Tlajli tlen toTajtsin yokimijlikaj kinmakas. Yejon tlajtoltin noijki techyolchikaua niman ijkon uelis tikixnamikiskej tlen uajlauj ipan ueyi tlajyouilistli niman titlapaleuiskej manemilo san sekan ika yolseuilistli ipan Xochitlalpan. Nochipa ipan tonemilis matikueyichiuakan san Jehová. Noneki tiktlasojtlaskej niman tiktekichiuiliskej ika nochi toyojlo, ika totlamachilis niman ika tochikaualis. Noijki noneki matochikauakan ika matinemikan san sekan niman ika yolseuilistli imiuan tokniuan. Tla ijkon tikchiuaj, Jesús kijtos ika tochiuaskej ken borreguitos niman totechkopa nochiuas itlajtoluan: “Xuajlakan, nemejuamej akin yomechteochiuj noTajtsin, xselikan Tekiuajyotl tlen yeuejkaui yonoyektlali nemopampa ijkuak opeujkej nemij tlaltikpakchanejkej” (Mateo 25:34, TNM).

^ párr. 2 Deuteronomio 6:4, 5: “Xkaki, Israel: Jehová toTajtsin san se Jehová. Niman kipiya ika tiktlasojtlas Jehová moTajtsin ika nochi moyojlo niman ika nochi monemilis niman ika nochi mokojtilis”.