Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Maka mamitstlajkali tlen kichiuaj oksekimej

Maka mamitstlajkali tlen kichiuaj oksekimej

“Xpiakan ijyouilistli iuan oksekimej, niman xmotlapojpoluikan” (COLOSENSES 3:13).

TLAKUIKALTIN 121 NIMAN 75

1, 2. ¿Kenon okijto Biblia ika ikalpan toTajtsin ueyi yeskia?

IPAN nochi tlaltikpaktli, onka se grupo ika tlaltikpakchanejkej akin kitlasojtlaj Jehová niman kinekij kitekichiuiliskej. Nochimej yejuamej iteixpantijkauan Jehová. Maski yejuamej tlajtlakolejkej niman nopopolouaj, Jehová kinyekana ika iespíritu santo. Matikitakan seki ken yokinteochiuj.

2 Ipan 1914, xmiyekej katkaj akin kiueyichiuayaj Jehová. San ika, Jehová yokiteochiuj intenojnotsalis. Ika yejon, melak miyekej yonomachtijkej tlen melauak itech Biblia niman yonochiujkej iteixpantijkauan. Jehová okijto ken nochiuaskia yejuin: “Tlen pitentsin nochiuas mil niman tlen xueyi se chikauak kalpan. Nejua, Jehová, nikchiuas maueyiya ijkuak ajsis tonajli” (Isaías 60:22). Ipan yejuin tonajli, kuajli nesi ika yejon teotlajtojli yemelak yonochiuj. Ikalpan Jehová ken se ueyi país tlen kipiya ipantsin 8 millones tlaltikpakchanejkej. Kuakon itech yejuin kalpan melak miyekej nemij tlaltikpakchanejkej xijkon ken ipan seki países.

3. ¿Kenon itekipanojkauan toTajtsin kiteititiaj ika notlasojtlaj?

3 Ipan sa itlamiyan tonaltin, Jehová yokinpaleui itekipanojkauan manotlasojtlakan se iuan okse. “Dios yejua tetlajsojtlalistli” niman yejuamej kixkopinaj (1 Juan 4:8). Jesús okinnauati inomachtijkauan manotlasojtlakan “semej iuan oksekimej”. Noijki okimijli: “Tla nemotlajsojtlaj semej iuan oksekimej, nochi tlakatl kitas ika nennotemachtijkauan” (Juan 13:34, 35). San kemach, itekipanojkauan Jehová yokiteititijkej ika notlasojtlaj se uan okse maski ijkuak sekimej países yauej ipan guerras. Se neskayotl, ijkuak opanok ika okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, kanaj 55 millones tlaltikpakchanejkej omijkej. San ika, itekipanojkauan Jehová xakaj okimiktijkej ipan yejon guerra (xpoua Miqueas 4:1, 3). * Ika yejon, yejuamej xonomatsokuilojkej ika yestli (Hechos 20:26).

4. ¿Tleka titlamojkaitaj ika ikalpan toTajtsin melak ueyiya?

4 Ikalpan toTajtsin ok melak ueyiya maski kipiya se intlauelikniuj, Satanás, akin intajtsin tlaltikpakchanejkej (2 Corintios 4:4). Satanás kiyekana política niman kitekitiltia nochi tlemach ika tlen nomoyaua tlajtojli niman ijkon kiyejyekoua manotelti tenojnotsalistli. San ika, xueli kiteltia. Yejua kimati ika xok miyek tonaltin kipiya. Ika yejon kiyejyekoua ika tejuamej matijkauakan tikueyichiuaskej Jehová (Apocalipsis [Revelación] 12:12).

¿TINEMISKEJ ITECH TOTAJTSIN IJKUAK OKSEKIMEJ NOPOPOLOUAJ?

5. ¿Tleka kemantika uelis techyolkokoskej oksekimej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

5 Itekipanojkauan toTajtsin kimatstokej ika melak noneki makitlasojtlakan toTajtsin niman oksekimej. Jesús okijto: “Xtlajsojtla on moTeko Dios ikan nochi moyojlo, ikan nochi moalma niman ikan nochi motlamachilis”. Niman okijto ika yejuin melak ueyi niman kachtopa tlanauatijli. Kuakon noijki okijto ika ome tlanauatijli ken yejon: “Xkintlajsojtla oksekimej no ijki ken tejua timotlajsojtla” (Mateo 22:35-39). San ika, Biblia techijlia ika tinochimej titlakatij titlajtlakolejkej ipampa Adán (xpoua Romanos 5:12, 19). Ika yejon, kanaj kemantika se tokniuj ipan tlanechikojli kichiuas noso kijtos itlaj tlen techyolkokos. ¿Tlenon tikchiuaskej? ¿Tikpiyaskej ueyi totlasojtlalis itech Jehová? ¿Nochipa tinemiskej itech toTajtsin niman ikalpan? Biblia tlajtoua itech sekimej itekipanojkauan toTajtsin akin okijtokej noso okichiujkej itlaj tlen okinyolkoko oksekimej. Matikitakan tlenon uelis tomachtiskej tlen inpan onochiuj.

Tla tejua tinemiskia ipan Israel ipan itonaluan Elí niman ikoneuan, ¿kenon tikchiuaskia ika tlen panotoya? (Xkita párrafo 6).

6. ¿Tlenon xokichiuj Elí ika ikoneuan?

6 Matitlanemilikan itech Elí, se teopixki katka ipan Israel. Omemej ikoneuan xkitlakamatiyaj Jehová. Biblia kijtoua ika “ikoneuan Elí katkaj xkuakualtin tlakamej” niman “xkitlaitayaj Jehová” (1 Samuel 2:12). Elí kimatstoya ika ikoneuan kichiujtoya tlen xkuajli niman xokinyektlali ken nonekiya. Sakin Jehová okichiuj ika Elí niman ikoneuan makiselikan tlen kinmelauaj. Niman ika tlayekapan nion se akin itech onemiko xonochiuj teopixki (1 Samuel 3:10-14). Tla tejua tinemiskia ipan yejon tonaltin ijkuak nemiya Elí niman tikmatiskia ika xkuajli tlen kichiujtoyaj ikoneuan, ¿mitstlajkaliskia yejon? ¿Kiyemaniskia motlaneltokil itech Jehová yejon niman xok tiktekichiuiliskia?

7. ¿Tlenon ueyi tlajtlakojli okichiuj David niman tlenon okichiuj toTajtsin ika tlen opanok?

7 Aman matitlanemilikan itech David akin kipiaya kualtsitsintin kualneskayomej. Niman ika yejon Jehová melak kitlasojtlaya (1 Samuel 13:13, 14; Hechos 13:22). San ika, hasta yejua okichiuj itlaj tlen xkuajli. Ijkuak Urías nemiya kampa tlaixnamiki, David iuan onotekak isiuauj Urías niman okimat ika kipiyas ikoneuj. David xkinekiya yakaj makimati yejon. Ika yejon, otlanauati makinotsatij Urías niman ijkon makineki manokuepa ichan. David kinekiya ika Urías manoteka iuan isiuauj niman ijkon makinemilikan ika Urías yejua tajtli yeskia ika yejon konetsintli. San ika, Urías xnokuep ichan. Kuakon David okichiuj ika makimiktikan ipan guerra. Ipampa yejon tlajtlakoltin tlen okichiuj David, melak otlajyoui niman ichanejkauan noijki (2 Samuel 12:9-12). San ika, Jehová okikneli niman okitlapopolui. Yejua kimatiya ika David kinekiya kichiuas tlen kuajli (1 Reyes 9:4). Tla tejua tinemiskia ipan yejon tonaltin, ¿kenon timomachiliskia itech tlen okichiuj David? ¿Tijkajkauaskia ika tiktekichiuilia Jehová?

8. a) ¿Kenon Pedro xokichiuj itlajtol? b) ¿Tleka Jehová okitekitilti Pedro sakin maski xkuajli tlen okichiuj?

8 Okse neskayotl akin noteneua ipan Biblia itoka Pedro. Jesús okitlapejpeni manochiua itlatitlankauj. Maski ijkon, Pedro kemantika okijto noso okichiuj itlaj tlen xkinamiki. Xnemili, Pedro okijto ika xkeman kikauaskia Jesús maski nochimej kikauaskiaj (Marcos 14:27-31, 50). San ika, sakin ijkuak Jesús yokajsikaj, nochimej itlatitlankauan, noijki Pedro, okikaujkej. Niman Pedro okijto yexpa ika xkixmatiya Jesús (Marcos 14:53, 54, 66-72). Ijkuak ijkon opanok, Pedro melak onoyolkoko itech tlen okichiuj. Ika yejon, Jehová okitlapopolui niman okimakak seki tekitl. Tla tejua tinemiskia ipan yejon tonaltin niman tikmatiskia tlen okichiuj Pedro, ¿ok titlaneltokaskia itech Jehová?

9. ¿Tleka tikneltokaskej ika toTajtsin nochipa kichiua tlen melajki?

9 Itech yejon neskayomej, tikitaj ika sekimej itekipanojkauan Jehová okichiujkej tlen xkuajli niman oteyolkokojkej. Ipan yejuin tonajli, ¿tlenon tikchiuaskej ijkuak panos yejon? ¿Xok tiaskej ipan tlanechikoltin noso tijkauaskej Jehová niman ikalpan? ¿Noso tikitaskej ika Jehová yejua teikneliani niman ika yejua kichia se manoyolkuepa? San ika, tla yakaj kichiua tlajtlakojli niman xnoyolkuepa. ¿Titlaneltokaskej itech Jehová ika yejua kimati tlen panotok niman ika kichiuas itlaj ijkuak noneki? Yejua uelis kikixtis itech tlanechikojli yejon tlaltikpakchane tla ijkon noneki. ¿Tikneltoka ika Jehová nochipa kichiua tlen kuajli niman tlen melajki?

NOCHIPA MATINEMIKAN ITECH TOTAJTSIN

10. ¿Tlenon okasikamat Jesús ijkuak Judas Iscariote niman Pedro okichiujkej tlen xkuajli?

10 Ipan Biblia tikitaj ika miyekej xkeman okikaujkej toTajtsin niman ikalpan maski ijkuak okimitakej sekimej okichiujkej tlen xkuajli. Jesús techmaka se kuajli neskayotl. Sakin ijkuak yejua yokichiuilijka teoyotl iTaj nochi yeuajli, okintlapejpeni 12 itlatitlankauan. San ika, se itlatitlankauj, itoka Judas Iscariote, sakin okitemaktili. Noijki, itlatitlankauj Pedro okijto ika xkixmatiya (Lucas 6:12-16; 22:2-6, 31, 32). Jesús xokitlajtlakolti toTajtsin nion inomachtijkauan ijkuak sekimej okiyolkokojkej. Jesús xkeman okitlalkaui toTajtsin niman nochipa okitekichiuili. Ika yejon, Jehová okiteochiuj ijkuak okiyoliti niman sakin okitlali Tekiuaj ipan iTekiuajyo (Mateo 28:7, 18-20).

11. ¿Tlenon yokijtoka Biblia itech itekipanojkauan Jehová ipan yejuin tonaltin?

11 Ineskayo Jesús techmachtia nochipa matinemikan itech Jehová niman ikalpan. Niman melak kuajli tla ijkon tikchiuaj. Uelis tikitaskej ika Jehová kinyekana itekipanojkauan ipan yejuin tonaltin. Yejua kinpaleuiya matenojnotsakan ipan nochi tlaltikpaktli. Niman san yejuamej kichiujtokej yejuin tekitl. Noijki yejuamej san sekan nemij niman yolpakij ipampa nochi tlen Jehová kinmachtia. Jehová yokijtoka kenon yeskiaj itekipanojkauan: “¡Xkitakan! Notekipanojkauan tsajtsiskej ika pakilistli pampa kuajli onias inyojlo” (Isaías 65:14).

12. ¿Kenon noneki tikitaskej ijkuak oksekimej kichiuaj tlen xkuajli?

12 Melak tiyolpakij pampa Jehová techyekana niman techpaleuiya matikchiuakan miyek tlen kuajli. Tlaltikpakchanejkej akin kinyekana Satanás xyolpakij nion xkipiyaj tlamachialistli. Kuakon melak xkuajli yeskia tla tejuamej tijkauaskiaj Jehová niman ikalpan san pampa yakaj ipan tlanechikojli kichiua noso kijtoua itlaj tlen xkinamiki. Noneki matinemikan itech Jehová niman matijkauilikan matechyekana. Noijki noneki tomachtiskej kenon tikitaskej niman tikchiuaskej ijkuak oksekimej kichiuaskej itlaj tlen xkuajli.

¿TLENON NONEKI TIKCHIUASKEJ?

13, 14. a) ¿Tleka noneki toijyouiskej iuan oksekimej? b) ¿Tlenon tlateochiualistli noneki matikilnamikikan?

13 ¿Tlenon tikchiuaskej tla se tokniuj kijtoua noso kichiua itlaj tlen techyolkokoua? Biblia kijtoua ika maka nimantsin matikualanikan, pampa akin kualani noixmati ken akin xtlamachilise (Eclesiastés 7:9). Tinochimej titlajtlakouaj niman topopolouaj. Ika yejon xuelis tikchiaskej ika tokniuan nochipa makijtokan noso makichiuakan tlen kuajli. Niman xkuajli yeskia tla san titlanemilijtokej itech tlen xkuajli kichiuaj tokniuan. Tla ijkon tikchiuaskiaj, xok ika toyojlo tiktekichiuiliskiaj Jehová. Niman xsan yejon ueliskia panos, totlaneltokil itech Jehová yemaniaskia niman ueliskia tijkauaskej ikalpan. Kuakon xok ueliskia tiktekichiuiliskej Jehová niman xok ueliskia tikchiaskej tinemiskej ipan yenkuik tlaltikpaktli.

14 Kuakon, ¿tlenon uelis techpaleuis matiktekichiuilikan ika yolpakilistli Jehová ijkuak sekimej kichiuaskej tlen techyolkokos? Nochipa matikilnamikikan yejuin tlajtoltin: “¡Xkitakan!, nikchijchiuas yenkuik iluikak niman se yenkuik tlaltikpaktli; niman tlemach tlen yopanok xok noilnamikis, nion xok teyolkokos” (Isaías 65:17; 2 Pedro 3:13). Jehová techmakas yejon tlateochiualistin tla xkeman tijkauaj.

15. ¿Tlenon okijto Jesús noneki tikchiuaskej ijkuak oksekimej kichiuaskej tlen xkuajli?

15 Kema, ok poliui tinemiskej ipan yenkuik tlaltikpaktli. Ika yejon, tla yakaj techyolkokoua, noneki titlanemiliskej itech tlen Jehová kineki matikchiuakan. Se neskayotl, Jesús okijto: “Tla nenkintlapojpoluiskej oksekimej  ika on tlen xkuajli mechchiuiliaj, nemoTajtsin iluikak chanej no mechtlapojpoluis. Pero tla [...] xnenkintlapojpoluiliaj [...], nemoTajtsin no xmechtlapojpoluilis”. Ijkuak Pedro okitlajtolti Jesús tla noneki tetlapopoluis “hasta chikomepa”, Jesús okinankili: “Nejua xnimitsijlia [...] hasta yepoajli uan majtlaktli ika chikomepa”. Jesús otechmachti ika nochipa noneki tikintlapopoluiskej oksekimej (Mateo 6:14, 15; 18:21, 22).

16. ¿Tlenon techmachtiaj itech tlen kuajli okichiuj José?

16 Matitlanemilikan itech José niman matikitakan tlen tikchiuaskej ijkuak yakaj techyolkokoua. José iuan ikniuj san yejuamej katkaj ikoneuan Jacob tlen okinpix iuan Raquel. Jacob okinpix majtlaktli ikoneuan, san ika, melak kitlasojtlaya José xijkon ken oksekimej. Yejuin okichiuj melak makitlauelitakan José. Niman melak okitlauelitakej hasta okinemakakej ken tlakeuajli niman okuikakej Egipto. Opanok miyek xiuitl sakin, tekiuaj ipan Egipto okitlali José ken akin ueyixtika ipan yejon país pampa yejua melak kuajli kichiuaya itekiyo. Sakin, ikniuan José oyajkej Egipto okikouatoj tlakuajli pampa xkipiayaj tlen kikuaskej. Ijkuak yejuamej okitakej José, xokixmatkej. San ika, yejua kema okimixmat. Maski yejuamej melak xkuajli tlen okichiuilijkej, yejua xokinchiuili tlen xkuajli. Yejua okintlatlatak niman ijkon kitas tla yemelak yonopatlakaj. Ijkuak José okitak ika kema yonopatlakaj, okimijli ika yejua katka imikniuj. Sakin, okiyolseui niman okimijli: “Maka xmomojtikan. Nejua nimechmakatos tlakuajli nemejuamej niman nemokoneuan” (Génesis 50:21).

17. ¿Tlenon tikchiuas ijkuak oksekimej nopopoloskej?

17 Matikilnamikikan ika pampa tinochimej topopolouaj, tejuamej noijki uelis tikinyolkokoskej oksekimej. Ika yejon, tla tikitaj ika yakaj yotikyolkokojkej, matikchiuakan tlen kijtoua Biblia. Matiktlajtlanilikan matechtlapopolui niman matoyolseuikan iuan yejua (xpoua Mateo 5:23, 24). Pampa tikuelitaj ika matechtlapopoluikan noijki noneki ijkon matikchiuakan ipampa oksekimej. Colosenses 3:13 kijtoua: “Xpiakan ijyouilistli iuan oksekimej, niman xmotlapojpoluikan tla yakaj mechtlauelkuitia”. Tla yemelak tikintlasojtlaj tokniuan, tikilkauaskej tlen otexchiuilijkej yeuejkaui (1 Corintios 13:5). Niman tla tikintlapopoluiyaj oksekimej, Jehová noijki techtlapopoluis. Kuakon ijkuak oksekimej nopopoloskej, matikimiknelikan ijkon ken toTajtsin Jehová techiknelia tejuamej (xpoua Salmo 103:13, 14). *

^ párr. 3 Miqueas 4:1, 3: “Niman ipan itlamiyan tonaltin kipiya panos ika tepetl kampa onka ikal Jehová noyektlalis kuajli ipan ikuatipan tepemej, niman yemelak nokauas tlakpak itech tepetsitsintin; niman itech kipiya ika uajlaskej kalpamej. Niman yejua kinmelajkatlalis miyekej kalpamej, niman kiyektlalis nochi tlemach itech países tlen melak uejueyixtokej niman uejka nokauaj. Niman inespadas kinkuepaskej arados niman inlanzas kinkuepaskej tepostin tlen ika kitekiskej xiujtli. Se país xok kixnamikis okse país ika espada, nion xok nomachtiskej kenon tlaixnamikiskej ipan guerra”.

^ párr. 17 Salmo 103:13, 14: “Ken se tajtli kimititia ikoneuan teiknelilistli, Jehová yokimikneli akin kimojkaitaj. Yejua kuajli kimatstika kenon titlachijchiujtin, niman kilnamiki ika titlachijchiujtin ika tlalpoktli”.