Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tijkauilia mamitspaleui ipan monemilis tlen yeuejkaui onoijkuilo?

¿Tijkauilia mamitspaleui ipan monemilis tlen yeuejkaui onoijkuilo?

“On yejuan [...] onotlajkuiloltlalij ipan on Yektlajkuilojli ken se ejemplo para ma ka no ijki tikchiuaskej, yejuan tinemij ipan in sa ika nochi tonaltin (1 CORINTIOS 10:11).

TLAKUIKALTIN 11 NIMAN 61

1, 2. ¿Tleka tomachtiskej inneskayo naui tekiuajkej itech Judá?

TLA tejua tikitaskia yakaj uetsi ipan se ojtli, tejua kanaj timotlajpiyas ijkuak tinejnemis ipan yejon ojtli. Noijki ijkon, ijkuak tomachtiskej itech tlen onopopolojkej oksekimej ipan innemilis, uelis totlajpiyaskej ika maka noijki topan nochiuas. Se neskayotl, uelis tomachtiskej itech tlen onopopolojkej tlaltikpakchanejkej akin noteneuaj ipan Biblia.

2 Ipan tlamachtijli tlen yotiuajpanokej, otomachtijkej ika naui tekiuajkej itech Judá ika okitekichiuilijkej Jehová ika nochi inyojlo. San ika, yejuamej ueyi ken onopopolojkej. Tlen inpan onochiuj onoijkuilo ipan Biblia niman ijkon uelis itech titlanemiliskej niman tomachtiskej tlen techpaleuis. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech tlen inpan onochiuj? ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon maka topopoloskej itech tlen okichiujkej? (xpoua Romanos 15:4).

TOTECH TITLANELTOKASKEJ KICHIUAS MAKA KUAJLI MATIKISATIJ

3-5. a) Maski Asá okipix sentetl iyojlo iuan Jehová, ¿itech tlenon onopopolo? b) ¿Tleka Asá otlaneltokak itech tlaltikpakchanejkej ijkuak okixnamik Baasá?

3 Matikitakan kachtopa ineskayo Asá. Yejua otlaneltokak itech Jehová ijkuak se millón ika soldados etíopes okixnamijkej Judá. San ika, xok otlaneltokak itech Jehová ijkuak okixnamik Baasá, tekiuaj itech Israel. Asá kinekiya ika Baasá maka makichijchiua Ramá, tlen katka se ueyikalpan ipan Israel nisiuj kampa ontlamiya tekiuajyotl Judá (2 Crónicas 16:1-3). Asá okinemili ika kuajli yeskia kitomintlaxtlauas tekiuaj itech Siria niman ijkon makipaleui. Ijkuak sirios okixnamijkej ueyikalpamej itech Israel, Baasá “nimantsin okitelti ika kichijchiua Ramá niman nochi tekitl ompa” (2 Crónicas 16:5). Kachtopa, kanaj Asá okinemili ika kuajli katka tlen okitlapejpeni kichiuas.

4 San ika ¿kenon onomachili Jehová? ToTajtsin xokuelitak tlen okichiuj Asá pampa xotlaneltokak itech niman okititlan teotlajtoketl Hananí makiyektlaliti (xpoua 2 Crónicas 16:7, 9). * Hananí okijli Asá: “Aman onias guerras motechkopa”. Asá ouel okinotlatkiti ueyikalpan Ramá, san ika, ipan nochi inemilis, yejua iuan ikalpan okinpixkej miyek guerras.

5 Ipan tlamachtijli tlen yotiuajpanokej, otomachtijkej ika Asá okiyolpakti Jehová. Maski Asá tlajtlakole katka, toTajtsin okitak ika iyojlo kuajli katka itechkopa (1 Reyes 15:14). Maski ijkon, ijkuak Asá xkuajli okitlapejpeni tlen kichiuas, yejua okixnamik tlen ouajla ipampa tlen okitlapejpeni. ¿Tleka otlaneltokak itechkopa niman itech oksekimej, niman xotlaneltokak itech Jehová? Kanaj Asá okinemili ika yejua kimatiya kenon yotetlanka ipan guerra. Noso kanaj okikak tlen xkuajli okijlikej oksekimej.

Ipan nochi tonemilis, noneki titlaneltokaskej itech Jehová niman maka san itech tlen tiknemiliaj

6. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech tlen onopopolo Asá? Xkijto se neskayotl.

6 ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech tlen onopopolo Asá? Ipan nochi tonemilis, noneki titlaneltokaskej itech Jehová niman maka san itech tlen tiknemiliaj. Noneki tiktlajtlaniliskej matechpaleui, maski tla ueyi noso pitentsin tlen tikixnamikij. Kuajli yes tla titlanemiliaj itech yejuin: ¿Titlaneltokaj kemantika san totechkopa niman tikyejyekouaj tikyektlaliskej totlaueluan ken tejuamej tikitaj kuajli? ¿Noso nochipa kachtopa tikitaj tlenon kijtoua Biblia niman kuakon tikyejyekouaj tiktekitiltiskej ika tikyektlaliskej totlaueluan? Se neskayotl, xnemili ika mochanejkauan kitaj ouijtika yaskej ipan tlanechikojli noso ipan se ueyi tlanechikojli. ¿Tiktlajtlanilis Jehová mamitspaleui tikmatis tlen tikchiuas? Noso kanaj miyekpa xtikpiya se tekitl niman uejkaujtipan yotiktejtemo, san ika, ajsi tonajli tiknextia yakaj akin uelis mitstlakeuas. ¿Tikijlis ika tejua tikpiya tlanechikoltin niman noneki tias nochi semanas, maski kanaj yejuin uelis kichiuas maka xpiya tekitl? Maski san tlenon tlauejli matikixnamikikan, matikilnamikikan tlen okijto salmista: “Xtlali moojui itech Jehová, niman xtlaneltoka itech, niman yejua kichiuas itlaj mopampa” (Salmo 37:5).

¿TLENON UELIS PANOS TLA XKUAJLI TIKTLAPEJPENIAJ AKIN IUAN TOUIKASKEJ?

7, 8. ¿Itech tlenon onopopolo Jehosafat niman kenon okisato? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

7 Aman matitlajtokan itech Jehosafat, ikoneuj Asá. Yejua okipix miyek kualneskayomej tlen Jehová kuelitaya. Niman ijkuak yejua otlaneltokak itech Jehová, okichiuj miyek tlemach tlen kuajli. San ika, noijki onka itlaj tlen xkuajli okitlapejpeni. Se neskayotl, okichiuj ika ikoneuj manonamikti iuan ichpoch tekiuaj Acab akin xkuajli katka. Sakin, Jehosafat okipaleui Acab makimixnamiki sirios, maski teotlajtoketl Micaya yokijlika ika maka makichiua. Kampa tlaixnamikij, sirios okiyejyekojkej kimiktiskej Jehosafat (2 Crónicas 18:1-32). Ijkuak yejua ouajnokuep Jerusalén, teotlajtoketl Jehú okitlajtolti ika tla noneki kinpaleuis akin kichiuaj tlen xkuajli, niman tla akin kitlauelitaj Jehová kipiya ika kintlasojtlas (xpoua 2 Crónicas 19:1-3). *

8 ¿Onomachti itlaj Jehosafat itech tlen ipan onochiuj niman itech tlen okijli teotlajtoketl?Teyolkoko tikijtoskej ika ka. Maski ok kitlasojtlaya Jehová niman kinekiya kiyolpaktis, Jehosafat opeuj nouika iuan okse tlakatl akin xkinekiya kiueyichiuas Jehová. Yejuin tlakatl katka tekiuaj Ocozías, ikoneuj Acab. Jehosafat niman Ocozías okinchijchiujkej barcos san sekan. San ika, yejon barcos oijtlakaujkej ijkuak ok xikintekitiltiayaj (2 Crónicas 20:35-37).

9. ¿Tlenon uelis topan nochiuas tla xkuajli tikintlapejpeniaj akin imiuan touikaskej?

9 ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ineskayo Jehosafat? Yejua okichiuj tlen kuajli niman “okitejtemo Jehová ika nochi iyojlo” (2 Crónicas 22:9). San ika, yejua onouikak iuan akin xkitlasojtlaya Jehová, niman yejuin okichiuj makipiya tlaueltin ipan inemilis. Niman hasta imikiskia. Matikilnamikikan se tlajtolpaleuilistli ipan Biblia: “Akin kistinemi iuan tlamachilise nochiuas tlamachilise, san ika, akin nouika iuan akin xtlamachilise xkuajli onkisas” (Proverbios 13:20). Tejuamej tiknekij tikinnojnotsaskej oksekimej itech Jehová. San ika, melak techijtlakoskia tla peua touikaj imiuan akin xkitekichiuiliaj toTajtsin.

¿Tikneltoka ika toTajtsin uelis kichiuas xpiya tlen mitspoloua itech tlasojtlalistli niman akin iuan tinemis?

10. a) Tla tiknekij tonamiktiskej, ¿tlenon uelis tomachtiskej itech Jehosafat? b) ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej?

10 Tla tikuelitaskiaj tonamiktiskej, ¿tlenon uelis tomachtiskej itech Jehosafat? Kanaj uelis peuas tikmachiliskej itlaj ipampa yakaj akin xkitekichiuilia Jehová. Kanaj uelis tiknemiliskej ika xuelis tiknextiskej yakaj akin iuan tonamiktiskej ipan ikalpan toTajtsin. Noso tochanejkauan kanaj uelis nochipa techijlitoskej ika noneki matonamiktikan pampa itiuejueyimej. Jehová otexchijchiuj ika tinochimej matiknekikan tiktlasojtlaskej yakaj niman matechtlasojtlakan. San ika, tla xtiknextiaj akin kinamiki iuan matonamiktikan, ¿tlenon tikchiuaskej? Techpaleuis tla titlanemiliaj itech tlen ipan onochiuj Jehosafat. Yejua miyekpa kitlajtlaniliaya itlayekanalis Jehová (2 Crónicas 18:4-6). San ika, ijkuak Jehosafat opeuj nouika iuan Acab, akin xkitekichiuiliaya Jehová, xok okikak tlen kijliaya Jehová. Jehosafat nonekiya makilnamiki ika “ixtololojuan Jehová tlachixtokej ipan nochi tlaltikpaktli niman ijkon kiteititis ikojtilis inpampa akin ika nochi inyojlo kineltokaj” (2 Crónicas 16:9). Tejuamej noijki noneki matikilnamikikan ika Jehová kineki techpaleuis. Yejua kasikamati kenon tomachiliaj niman techtlasojtla. ¿Tikneltoka ika toTajtsin uelis kichiuas xpiya tlen mitspoloua itech tlasojtlalistli niman akin iuan tinemis? Kuajli xmatsto ika kema.

Maka matiknekikan tikmachiliskej itlaj itech se akin xkiueyichiua Jehová. (Xkita párrafo 10).

MAKA XKAUILI MOYOJLO MANOUEYIMATI

11, 12. a) ¿Tlenon okichiuj Ezequías niman ijkon okiteititi tlen onkatka ipan iyojlo? b) ¿Tleka Jehová okitlapopolui Ezequías?

11 ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech Ezequías? Jehová okipaleui Ezequías makita tlen melauak onkatka ipan iyojlo (xpoua 2 Crónicas 32:31). * Ijkuak Ezequías melak okualok, toTajtsin okijli ika yejua pajtiskia niman okititi itlaj tlen kichiuaskia kuajli makimatsto ika yemelak kipaleuiskia. Jehová okichiuj ika itlaseuil tlen nesiya itech seki escaleras manokuepakan ika tlakuitlapan majtlaktli ika uejka. Sakin, nesi ika inkoneuan tekiuajkej itech Babilonia kinekiyaj kimatiskej okseki itech yejon neskayotl, niman yejuamej okintitlankej tlakamej makitlajtoltitij Ezequías itech yejon (2 Reyes 20:8-13; 2 Crónicas 32:24). Jehová xtlaj okijli Ezequías tlenon kichiuas. Biblia kijtoua ika Jehová “iselti okikauj” niman ijkon kitas tlenon kichiuaskia. Ezequías okimititi yejon tlakamej akin ualeuaya Babilonia nochi tlemach tlen patioj kipiaya. Yejuin okiteititi tlenon onkatka ipan iyojlo.

12 Ezequías onoueyimat, niman ika yejon “xotlanankili ika tlasojkamachilistli itech tlen kuajli okichiuilijkejj”. Biblia xkijtoua tleka okipatlak ken tlanemiliaya. Kanaj pampa otetlan ijkuak okimixnamik asirios noso pampa Jehová okipajti. Noso kanaj pampa ikipiayaj miyek tomin niman melak kixmatstoyaj. Maski Ezequías yokitekichiuilijka Jehová ika nochi iyojlo, ipan seki tonaltin onoueyimat niman yejon xokiyolpakti Jehová. San ika, “Ezequías onoyolyemani”, niman toTajtsin okitlapopolui (2 Crónicas 32:25-27; Salmo 138:6).

Itech tlen tikchiuaskej ijkuak techueyiteneuaskej kiteititis tlen onka ipan toyojlo

13, 14. a) ¿Tlenon uelis kiteititis tlen onka ipan toyojlo? b) ¿Kenon noneki tomachiliskej ijkuak oksekimej techueyiteneuaj?

13 ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech Ezequías niman itech tlen onopopolo? Xkilnamiki ika Ezequías onoueyimat ijkuak Jehová okipaleui makintlani asirios niman ijkuak okipajti. Kuakon ijkuak topan nochiua itlaj tlen kuajli noso ijkuak oksekimej techueyiteneuaj, ¿tlenon tikchiuaskej? Itech tlen tikchiuaskej uelis kiteititis tlen onka ipan toyojlo. Se neskayotl, se tokniuj kanaj onochikauj kiyektlalis se tlamachtijli tlen kitemakas kampa miyekej nosentlaliaj. Miyekej melak kiueyiteneuaskej itech tlen kuajli okichiuj. ¿Tlenon kichiuas itech yejuin?

14 Tejuamej noneki nochipa matikilnamikikan tlen okijto Jesús: “Ijkuak nemejuamej tlamis nenkichiuaskej nochi tlen Dios mechnauatia, noneki nenkijtoskej: ‘Tejuamej xtikuajkualtin titekitkej, pampa otikchijkej san on yejuan noneki tikchiuaskej’” (Lucas 17:10). Matikilnamikikan ika ijkuak Ezequías onoueyimat, yejua xok okitlasojkamachili kenon Jehová yokipaleuijka. Kuakon ijkuak oksekimej techueyiteneuaskej pampa otikpanoltijkej se tlamachtijli, ¿tlenon techpaleuis maka matoueyimatikan? Uelis titlanemiliskej itech tlen Jehová yokichiuj topampa. Niman uelis titlajtoskej itech yejua niman kenon otechpaleui. Yejuin ijkon pampa yejua akin otechmakak Biblia niman iespíritu santo niman ijkon ouel otikpanoltijkej se tlamachtijli.

JEHOVÁ MAMITSYEKANA IJKUAK TIKTLAPEJPENIS TLEN TIKCHIUAS

15, 16. ¿Tlenon okichiuj Josías tlen okuajkuili imikilis?

15 Ika tontlamiskej, ¿tlenon uelis tomachtiskej itech Josías? Maski Josías katka se kuajli tekiuaj, onopopolo niman yejuin okichiuj mamiki (xpoua 2 Crónicas 35:20-22). * ¿Tlenon opanok? Josías opeuj kixnamiki Nekó, tekiuaj itech Egipto, maski xkipiaya tleka kichiuas. Nekó okijli Josías ika yejua xkinekiya iuan noixnamikis. Biblia kijtoua ika itlajtoluan Nekó “ualeuaya itech ikamak toTajtsin”. San ika, Josías oyaj okixnamikito niman ompa okimiktijkej. Kuakon, ¿tleka okixnamik Nekó? Biblia xkijtoua tleka.

16 Josías ueliskia kitejtemos tla tlen okijto Nekó yemelak ualeuaya itech Jehová. ¿Kenon ueliskia kichiuas? Yejua ueliskia kitlajtoltis Jeremías, akin katka se iteotlajtokauj Jehová (2 Crónicas 35:23, 25). Noijki Josías uelis tlanemiliskia itech tlen melauak panotoya. Nekó yaya Carquemis kampa konixnamikiskia okse kalpan, niman xkixnamikiskia Jerusalén. Noijki Nekó xokiyejyeko xkuajli tlajtos itech Jehová nion itech ikalpan. Josías xotlanemili itech nochi yejuin achtopa kichiuaskia tlen okitlapejpeni. ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika ijkuak tikpiyaj se tlauejli niman noneki tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej, kachtopa noneki tiknemiliskej tlenon kineki Jehová matikchiuakan.

17. Ijkuak tikpiyaj tlaueltin, ¿kenon uelis xtopopoloskej ijkon ken onopopolo Josías?

17 Ijkuak noneki tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej, kachtopa noneki tiknemiliskej tlenon tlajtolyekanalistin itech Biblia uelis techpaleuiskej niman kenon uelis tikchiuaskej. Kemantika, uelis nonekis tiktejtemoskej okseki ipan toamatlajkuiloluan noso hasta tiktlajtlaniliskej tlajtolpaleuilistli se tlayekanketl. Yejua uelis techpaleuis matitlanemilikan itech tlajtolyekanalistin itech Biblia. Matitlanemilikan itech yejuin: se tokniuj siuatl kipiya iueuentsin akin xiteixpantijkauj Jehová. Yejua yokinemili yas ontenojnotsas ipan se tonajli (Hechos 4:20). San ika, yejon tonajli, iueuentsin xkineki mauiya matenojnotsati. Yejua kijlia ika noneki san sekan panoskej pampa youejkauj xsan sekan nemij niman kuelitaskia kuikas mapaxialotij. Kuakon tokniuj tlanemilis itech seki tlaxeloltin itech Biblia tlen uelis kipaleuiskej kuajli kitlapejpenis tlen kichiuas. Yejua kimati ika noneki kitlakamatis toTajtsin niman tlen Jesús okinnauati makichiuakan inomachtijkauan (Mateo 28:19, 20; Hechos 5:29). San ika, yejua noijki kilnamiki ika se tesiuauj noneki kitlakaitas tlen kijtoua iueuentsin niman ika itekipanojkauan toTajtsin noneki kuajli tlanemiliskej (Efesios 5:22-24; Filipenses 4:5). ¿Kiyejyekoua iueuentsin kichiuas maka matenojnotsati noso san kineki iuan mapano yejon tonajli? Tejuamej akin tiitekipanojkauan Jehová tiknekij tiktlapejpeniskej tlen kichiuas makiteititi ika kuajli titlanemiliaj niman ika tiknekij tikyolpaktiskej toTajtsin.

NOCHIPA MATIKTEKICHIUILIKAN JEHOVÁ IKA NOCHI TOYOJLO NIMAN TIYOLPAKISKEJ

18. ¿Tlenon uelis tomachtiskej tla titlanemiliaj itech inneskayo yejon naui tekiuajkej itech Judá?

18 Kemantika, tejuamej noijki uelis topopoloskej itech tlen onopopolojkej yejon naui tekiuajkej itech Judá. Kanaj uelis titlaneltokaskej san totechkopa, xkuajli tikintlapejpeniskej akin imiuan touikaj, toueyimatiskej noso nion xtiktejtemoskej kachtopa tlen kineki toTajtsin ijkuak tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. Maski ijkon, xkipiya ika tiknemiliskej ika xkeman uelis tikyolpaktiskej Jehová. Yejua kita tlen kuajli totech, ijkon ken okitak tlen kuajli intech yejon naui tekiuajkej. Jehová noijki kita kenon melak tiktlasojtlaj niman ika melak tiknekij tiktekichiuiliskej ika nochi toyojlo. Kuakon yejua yotechmakak yejuin neskayomej tlen uelis techpaleuiskej maka noijki ijkon topopoloskej. Matitlanemilikan itech tlen uajnestiuj ipan Biblia niman matiktlasojkamachilikan Jehová ika yotechmakak yejuin tlapaleuilistli.

^ párr. 4 2 Crónicas 16:7, 9: “Ipan yejon tonaltin tlachixketl Hananí ouajla itech Asá tekiuaj itech Judá niman okijli: ‘Pampa otitlaneltokak itech itekiuaj Siria niman xotitlaneltokak itech Jehová moTajtsin, akin tlaixnamikij itech itekiuaj Siria yomakiskej itech moma. Ixtololojuan Jehová tlachixtokej ipan nochi tlaltikpaktli niman ijkon kiteititis ikojtilis inpampa akin ika nochi inyojlo kineltokaj. Tejua xika tlamachilistli otikchiuj itech yejuin, aman onias guerras motechkopaʼ”.

^ párr. 7 2 Crónicas 19:1-3: “Kuakon tekiuaj Jehosafat itech Judá ika iyojlo ouajnokuep ichan ipan Jerusalén. Jehú ikoneuj Hananí akin kita tlatlachalistin okiselito niman okijli tekiuaj Jehosafat: ‘¿Akin kipiyaj xkuajli inyojlo noneki tikinpaleuis, niman akin kitlauelitaj Jehová yejuamej akin noneki tikintlasojtlas? Ipampa yejuin Jehová kualani motechkopa. San ika, onka tlen kuajli tlen motech yononexti, pampa otikinpopolo postes tlen noueyichiuaj itech país niman tejua yotikyektlali moyojlo niman ijkon tiktejtemos toTajtsin akin melauak’”.

^ párr. 11 2 Crónicas 32:31: “San ika, ijkuak tlakamej akin tlajtouaj inpampa inkoneuan tekiuajkej itech Babilonia okintitlankej niman ijkon kitlajtoltiskej itech yejon neskayotl tlen opanok ipan tlajli, toTajtsin akin melauak iselti okikauj niman ijkon kitlatlatas, pampa ijkon uelis kimatis nochi tlen onkatka ipan iyojlo”.

^ párr. 15 2 Crónicas 35:20-22: “Sakin itech yejuin, ijkuak Josías yokiyektlalijka teopan, tekiuaj Nekó itech Egipto otlejkok otlaixnamito ipan Carquemis nisiuj Éufrates. Kuakon Josías oyaj okixnamikito. Kuakon yejua okintitlanili akin kitkij tlajtojli, okijtokej: ‘¿Onka itlaj tlen noneki nikchiuas mouan, tekiuaj itech Judá? Xoniuajla onimitsixnamikiko aman, nikixnamikis okse kajli, niman toTajtsin kijtoua ika noneki nimantsin manikchiua. Tla tikneki kuajli tinemis, maka xkixnamiki toTajtsin, akin nouan nemi, noso yejua mitspopolos’. San ika, Josías xokitlalkaui, yejua onotlajtlakenti niman ijkon kixnamikis niman xokikak itlajtoluan Nekó, tlen ualeuaya itech ikamak toTajtsin. Kuakon ouajla otlaixnamikiko ipan tlalmantli Meguidó”.