Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Nikinpaleuis oksekimej kichiua melak maniyolpaki

Nikinpaleuis oksekimej kichiua melak maniyolpaki

IJKUAK nikpiaya 12 xiuitl onikitak ika onkatka itlaj tlen tepaleui nikinmakaskia oksekimej. Ipan se ueyi tlanechikojli, se tokniuj onechijli tla niknekiya nontenojnotsas. Nejua xkeman nitenojnotsaya. Maski ijkon, onikijli kema nikneki. Ijkuak otajsikej kampa titenojnotsaskej, tokniuj onechmakak seki amatlajkuiloltin tlen tlajtouayaj itech iTekiuajyo toTajtsin. Kuakon onechijli manitenojnotsa ika sekan niman yejua oksekan ipan calle. Maski ninomojtiaya, opeuj nitenojnotsa techajchan. Melak onitlamojkaitak sakin ijkuak yonikintemakaka nochi amatlajkuiloltin tlen nikimitkiya. Kema, nikpiaya itlaj tlen melak kinekiyaj tlaltikpakchanejkej.

Nejua onitlakat ipan xiuitl 1923 itech Chatham, ipan kalpan Kent (Inglaterra). San kemach yotlanka Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, niman tlaltikpakchanejkej kinemiliayaj ika peuas onias yolseuilistli. Pampa xijkon opanok, miyekej onajmankej. Notajuan noijki ijkon onomachilijkej. San ika, noijki okinyolkokojkej teopixkej bautistas, akin melak kinekiyaj uejueyixtoskej ipan Teopan. Ijkuak nikpiaya chiknaui xiuitl, nonan opeuj yauj ipan kajli kampa nosentlaliayaj Asociación Internacional de Estudiantes de la Biblia. Ompa iteixpantijkauan Jehová kichiuayaj tlanechikoltin. Se tokniuj siuatl techmachtiaya akin tikokonej katkaj ika Biblia niman ika amoxtli El Arpa de Dios. Melak nikuelitaya tlen ninomachtiaya.

NINOMACHTIA ITECH TOKNIUAN AKIN IUEJUEYIMEJ

Ijkuak ok nitelpochtli opeuj nikuelita nitenojnotsas itech Biblia. Nochipa nitenojnotsaya techajchan san noselti. San ika, melak kuajli ninomachtiaya ijkuak nitenojnotsaya iuan oksekimej tokniuan. Se tonajli, se tokniuj akin iueyi katka iuan niaya ipan bicicleta kampa tontenojnotsaj. Ijkuak tipanouayaj itech se teopixki, onikijli: “Ompa yauj se cabra”. Kuakon tokniuj onotelti niman onechijli ika matoseuikan niman onechtlajtolti: “¿Akinon omitsmakak tlanauatijkayotl niman ijkon tikijtos akin yes cabra niman akin ka? Matipakikan ika titenojnotsaj niman Jehová yejua mateyolkuiti”. Ipan yejon tonaltin, ika miyek tlajtlamach oninomachti ika melak tiyolpakij ijkuak tiktemakaj (Mateo 25:31-33; Hechos 20:35).

Okse tokniuj noijki onechmachti ika tla tiknekij tipakiskej ijkuak tiktemakaj, kemantika noneki titeijyouiskej niman titlaxikoskej. Yejuin tokniuj isiuauj kintlauelitaya iteixpantijkauan Jehová. Se tonajli, onechnots maniuiya ichan manikuati itlaj. Isiuauj melak kualantoya pampa tokniuj tenojnotstinemiya niman opeuj techintlajkalilia paquetes ika té. Tokniuj xokajuak niman opeuj oksejpa kuajli kintlalia paquetes ika té. Opanokej seki xiujtin, melak kuajli okisato ika okipix ijyouilistli pampa isiuauj onoapolakti ken iteixpantijkauj Jehová.

Ipan septiembre itech xiuitl 1939, Gran Bretaña opeuj kichiua guerra iuan Alemania. Nejua nikpiaya 16 xiuitl. Nonan iuan nejua otoapolaktijkej ipan ueyikalpan Dover ipan marzo itech xiuitl 1940. Ipan junio itech yejon xiuitl, ninemiya itech nopuerta ijkuak onikimitak melak miyekej soldados akin xomijkej ipan Dunkerque yayaj ipan uejueyimej carros. Yejuamej melak xkuajli ken nesiyaj niman xkipiayaj tlamachialistli. Melak oniknek nikinnojnotsas itech iTekiuajyo toTajtsin niman makipiyakan tlamachialistli. Ipan yejon xiuitl, Alemania opeuj kintlajkali bombas ipan Gran Bretaña niman nochi yeualtin, kakistiya kenon panouayaj bombas niman melak tomojtiayaj ijkuak tijkakiyaj kenon uetsiyaj bombas. Uajmostla, nochipa tikitayaj ika melak oijtlakaujkej miyek kaltin. Nochi yejon onechpaleui yemelak manikneltoka ika san iTekiuajyo toTajtsin ueliskia tlayektlalis.

NIPEUA NIKTEMAKAS TLEN NIKPIYA

Ipan xiuitl 1941, opeuj chikauak niktekichiuilia Jehová ipan nonemilis, yejon okichiuj melak maniyolpaki. Kachtopa nitekitiya ipan se fábrica tlen okitlali se tekiuaj ipan Chatham kampa onechmachtijkej manikchijchiua barcos. Pampa yejuin tekitl melak tepaleui katka, miyekej kinekiyaj kipiyaskej. San ika, itekipanojkauan toTajtsin tikasikamatiyaj ika xkipiya titlapaleuiskej ipan guerras. Ipan xiuitl 1941, noijki otikasikamatkej ika xkipiya ika titlapaleuiskej manochijchiuakan armas (Juan 18:36). Ipan fábrica kampa nitekitiya tikinchijchiuayaj submarinos. Kuakon oniknemili xok nitekitis ompa niman opeuj chikauak niktekichiuilia Jehová. Kachtopa, opeuj nitlapaleuiya ipan Cirencester, se ueyikalpan melak kualtsin tlen onkatka itech Cotswolds.

Ijkuak nejua nikpiaya 18 xiuitl, onipanok 9 metstli ipan carcel pampa xoniknek nias ipan guerra. Ijkuak okitsajkej puerta niman sa nejua oninokauj ompa, melak oninajman. San ika, nimantsin tlajpixkej niman akin tsauktoyaj onechtlajtoltijkej tleka onechtsajkej. Melak kuajli oninomachili ijkuak opeuj nikinnojnotsa itech notlaneltokil.

Ijkuak yonikis itech cárcel, onitenojnots ipan miyek uejueyimej kalpamej tlen onka ipan tlaltin Kent iuan tokniuj Leonard Smith. * Tiomemej ompa tochan katka. Ipan yejon tonaltin, nazis opeuj kintlajkalij bombas ipan Londres. Aviones panouayaj ipan Kent niman ajsiyaj Londres. Itech xiuitl 1944 ika tlayekapan, ipantsin 1,000 bombas okintlajkalkej ipan tlaltin Kent. Yejuin bombas katkaj aviones tlen xkipiayaj pilotos. Ijkuak tijkakiyaj ika noteltiayaj yejon aviones, tikmatiyaj ika nimantsin uajuetsiskiaj niman toponiskiaj. Tinochimej melak tomojtiayaj. Ipan yejon tonaltin, tikmachtiayaj se familia akin makuiltin katkaj. Kemantika, totlaliayaj itsintlan se mesa tlachijchiujtli ika tepostli niman ijkon xtlaj topan nochiuas tla se bomba uajuetsiskia ipan kajli. Sakin yejon familia nochimej onoapolaktijkej.

PEUA NITENOJNOTSA IPAN OKSEKI PAÍSES

Tikteijlitokej ika onias se ueyi Tlanechikojli ijkuak nitekitiya ken precursor ipan Irlanda.

Ijkuak yopanoka guerra onitlapaleui ken precursor ipan sur de Irlanda. Ijkuak tiayaj techajchan tikteijliayaj ika timisioneros katkaj niman titetlajtoltiayaj kanon ueliskia tokauaskej. Ipan calles tikintemakayaj revistas. San ika, Irlanda xijkon ken Inglaterra. Miyekej kijtouayaj ika xuelis nonemilis ika tlaltikpakchanejkej techkakiskej itech tlen titenojnotsaj kampa nemij miyekej catolicos. Ijkuak se tlakatl kinekiya itlaj texchiuilis, onikijlito se policía. Niman yejua onechijli: “¿Tlenon tikchiaya?”. Xkeman otiknemilijkej ika teopixkej melak ueyixtoyaj ompa. Tla tlaltikpakchanejkej kinseliayaj amoxtin tlen tikinmakayaj, kipolouayaj intekiyo. Niman tejuamej otechkixtijkej kampa tichantiyaj.

Nimantsin otikitakej ijkuak tajsiyaj kampa xkeman tiayaj melak kuajli katka tla titenojnotsaj kampa xtechixmatiyaj teopixkej. Ika yejon, kachtopa nonekiya tiaskej kampa uejka chantiyaj. Sakin, tikinnojnotsayaj akin nisiuj chantiyaj. Ipan ueyi kalpan Kilkenny, tomachtiayaj iuan se telpochtli yexpa ipan se semana maski miyekej kualaniyaj niman kinekiyaj itlaj texchiuiliskej. Pampa nejua melak nikuelitaya nitemachtis itech Biblia, oniknek ninomachtis niman ijkon ninochiuas misionero. Kuakon oniktemilti amatl tlen notlajtlani niman ijkon niaskia Galaad Tlamachtijli itech Biblia tlen kiyekana Watchtower.

Barco itoka Sibia ompa otichantikej kentla misioneros itech xiuitl 1948 hasta 1953.

Onechnotskej nikselis tlamachtijli ipan makuijli metstli ipan Nueva York. Ijkuak otlan nikselia tlamachtijli, yeyimej tokniuan niman nejua otechtitlankej ipan miyek pitentsitsintin tlaltin tlen atl kiyeualotika ipan mar Caribe. Ipan noviembre xiuitl 1948, otijkaujteujkej Nueva York ipan se barco 18 metros ika ueyi katka itoka Sibia. Melak niyolpakiya pampa xkeman niaya ipan barco. Gust Maki, se akin iuan oninomachti ipan Galaad, kimatiya ken kinejnemiltis se barco. Yejua otechmachti ken tikintlejkoltiskej niman tikintemoltiskej velas, ken tiktekitiltiskej brújula niman tlen tikchiuaskej tla uajlaya ajakatl ijkuak nejnemi barco ipan mar. Gust kuajli okinejnemilti barco ipan 30 tonaltin maski tiknamikiyaj chikauak ajakakiyaujtli, hasta ijkuak otajsikej Bahamas.

NOTENOJNOTSA IPAN ATLAJKOTIAN

Ijkuak opanok seki metstli ika yotitenojnotskaj ipan miyek pitentsitsintin tlaltin tlen atl kiyeualotika itech Bahamas, otiajkej ipan atlajkotian Sotavento niman Barlovento. Yejuin ome atlajkotian kipiya 800 kilómetros ika ueyi itech atlajkotian itoka Vírgenes niman Trinidad. Ipan makuijli xiuitl, otitenojnotskej kachtopa kampa melak uejka niman xnemiyaj iteixpantijkauan Jehová. Kemantika, nion xueliya tiktitlaniskej correo nion tikseliskej ipan miyek semanas. San ika, tipakiyaj pampa titenojnotsayaj itech Jehová ipan atlajkotian (Jeremías 31:10).

Nejua iuan yeyimej misioneros tinemij ipan barco Sibia (itech toopochma ika toyekma): Ron Parkin, Dick Ryde, Gust Maki niman Stanley Carter.

Ijkuak tajsiyaj itenko atlajkotian, akin ompa chantiyaj melak pakiyaj niman nosentlaliayaj niman ijkon kitaskej akinon tejuamej. Sekimej xkeman kitayaj se barco ijkon ken tikuikayaj noso se tlakatl chipauak. Yejuamej melak tenotskej katkaj niman kuajli kixmatiyaj Biblia. Miyekpa techmakayaj michimej, miyek auakatl niman maní. Maski xtlaueyi katka ipan barco, ompa tikchijchiuayaj tlakuajli, tikochiyaj niman titlapakayaj.

Kuakon titemouayaj itech barco niman nochi tonajli tontenojnotsayaj. Tikimijliayaj ika notemakaskia se tlamachtijli itech Biblia. Ijkuak peua tlayoua, tiktsiliniayaj campana tlen kipiaya barco. Melak kualtsin tikitayaj ika ajsiyaj tlaltikpakchanejkej. Intlauiluan tlen kimitkiyaj nesiyaj kentla sitlalimej uajtemouayaj ipan tepetsitsintin. Kemantika kanaj uajlayaj 100 tlaltikpakchanejkej niman techtlajtoltiayaj uejkaujtipan. Pampa melak kuelitayaj nokuikatiskej, tikimijkuilouiliayaj tlakuikaltin itech tekiuajyotl ipan se máquina. Tinauimej tikyejyekouayaj melak kuajli tokuikatiskej. Sakin tlaltikpakchanejkej noijki peuayaj nokuikatiayaj touan niman melak kualtsin kakistiyaj. ¡Melak kualtsin katka yejon tonaltin!

Ijkuak titlamiyaj tomachtiaj Biblia, sekimej akin nomachtiayaj touan yayaj tikontlajpalouayaj okse familia niman ijkon nomachtiskej Biblia. Sakin tla yotipanokaj seki semanas imiuan, tiayaj oksekan. Miyekpa tikimijliayaj akin melak kuelitayaj nomachtiskej ika manomachtikan iuan oksekimej hasta ijkuak tokuepaskiaj. Ijkuak tikitayaj ika inyojlo kichiuayaj tlen tikimijliayaj, melak kuajli tomachiliayaj.

Aman, melak miyekej yauej ontlaixmatij ipan yejon atlajkotian. San ika, ipan yejon tonaltin, xijkon katka. San onkatka lagunas turquesa, kualtsin nesiya itenko mar niman palmeras. Miyekpa tiayaj ipan barco itech se atlajkotian ipan okse ika tlayoua. Tikimitayaj kenon delfines apanotinemiyaj niman nauiltiayaj itech barco tlen tikuikayaj. Xtlaj kakistiya, san kakistiya tlen ipan tiayaj. Itlauil metstli katka kentla se ojtli tlen petlaniya ixko mar tlen ajsi kampa kitaj toixtololojuan.

Ijkuak yopanoka makuijli xiuitl ika yotitenojnotskaj mar Caribe, otiajkej Puerto Rico pampa otiktejtemotoj se barco tlen makipiya motor. Ijkuak otajsikej ompa, onikixmat se kualtsin misionera itoka Maxine Boyd, niman opeuj nikuelita. Yejua kuelitaya tenojnotsas ijkuak ok ichpokatsin katka. Otlapaleui ken misionera ipan República Dominicana hasta ipan xiuitl 1950. Ipan yejon xiuitl, tekiuaj católico okitotokak mauiya itech yejon país. Pampa nikistinemiya ipan barco, san se metstli ueliskia ninemis ipan Puerto Rico. Sakin nonekiskia ninokuepas ipan atlajkotian niman ninokauas seki xiujtin. Kuakon oniknemili: “Ronald, tla tikneki yejuin ichpochtli, noneki xtimouejkauas”. Opanok yeyi semana onikijli nouan manonamikti niman chikuasen semanas sakin otonamiktijkej. Kuakon otechtitlankej Puerto Rico ken misioneros. Niman xkeman onitlejkok ipan yenkuik barco.

Ipan 1956 opeuj nitlapaleuiya ken tlayekanketl ipan circuito. Tejuamej melak tikuelitayaj tikintlajpaloskej tokniuan. Miyekej tokniuan xkipiayaj tlen ika nopanoltiskej. Se neskayotl, ipan kalpan itoka Potala Pastillo nemiyaj ome familias ika miyek kokonej. Nikuelitaya nikinkuikatlalilis ika flauta. Nemiya se ichpokatsin itoka katka Hilda, se tonajli oniktlajtolti tla kinekiya touan ontenojnotsas. Yejua okijto kema, san ika, xueliskia pampa xkipiaya izapatos. Kuakon otikinkouilijkej izapatos niman touan otenojnotsato. Miyek xiujtin sakin otiajkej Brooklyn ipan xiuitl 1972. Ompa, ijkuak yotlanka Galaad Tlamachtijli itech Biblia tlen kiyekana Watchtower, otechtlajpaloko se tokniuj siuatl. Yejua iyaskia Ecuador kampa yokititlankaj ontlapaleuis. Otechijli: “Xnenkimati akinon nejua, ¿xmelauak? Nejua nikatka yejon ichpokatsin akin xkipiaya zapatos niualeua Pastillo”. ¡Katka Hilda! Melak otiyolpajkej hasta otichokakej.

Ipan xiuitl 1960, opeuj titlapaleuiyaj ipan sucursal tlen onka Puerto Rico, katka se pitentsin kajli ipan barrio Santurce (San Juan). Kachtopa, se tokniuj itoka Lennart Johnson niman nejua tikchiuayaj nochi tekitl. Yejua iuan isiuauj kachtopa onochiujkej iteixpantijkauan Jehová ipan República Dominicana. Ipan xiuitl 1957, oyajkej ipan Puerto Rico. Ipan sucursal, Maxine kintitlaniliaya revistas akin yonoijkuilojkaj. Kititlaniya ipantsin 1,000 revistas ipan nochi semana. Melak kuelitaya kichiuas yejuin tekitl pampa kinemiliaya ika nochimej akin kinpouayaj revistas nomachtijtoyaj itech Jehová.

Melak nechyolpaktia nitlapaleuis ipan Betel pampa ijkon niktekitiltia nochikaualis ika niktekichiuilis Jehová. San ika, kemantika ouijtika. Se neskayotl, ipan xiuitl 1967 onikchiuj miyek tekitl itech kenon nopanoltis Ueyi Tlanechikojli iuan Miyekej Países ipan Puerto Rico. Xok nikmatiya tlenon nikchiuas. Ipan yejon tonaltin, tokniuj Nathan Knorr, akin kinyekanaya iteixpantijkauan Jehová, oyaj Puerto Rico. Nejua yonikyektlalijka kenon uajlaskiaj misioneros. San ika, yejua okinemili ika xtlaj nikchiuaya. Kuakon onechmakak tlajtolpaleuilistli niman okijto ika yonikyolkokojka. Ijkuak ijkon opanok, nejua xoniknek iuan ninokualanis maski onikmachili ika xkinamikiya ken onechnots. Itech seki tonaltin ok nechajmanaya itech tlen opanok. Maski ijkon, ijkuak oksejpa ototakej, yejua onechnots iuan nosiuauj matiakan ipan icuarto niman otexchijchiuili tlakuajli.

Miyekpa otiajkej otikintlajpalotoj nochanejkauan ipan Inglaterra. Ijkuak nejua iuan nonan opeuj tomachtiaj Biblia, notaj xokinek nomachtis. San ika, ijkuak tokniuan akin tlapaleuiayaj ipan Betel yayaj ompa, nonan kinnotsaya manokauakan tochan. Kuakon notaj kimitaya ika tokniuan tlayekankej ipan Betel yolyemankej katkaj. Nion achijtsin xkatkaj ken teopixkej akin yokiyolkokojkaj. Niman ipan xiuitl 1962 onoapolakti.

Iuan nosiuauj Maxine ipan Puerto Rico ijkuak kemach otonamiktijkej niman tonajli ijkuak otikajxiltijkej 50 ika otonamiktijkej ipan xiuitl 2003.

Nosiuatsin Maxine omik ipan xiuitl 2011. Melak nikneki oksejpa nikitas ijkuak yoliuis. Ijkuak niknemilia yejuin, melak nechyolpaktia. Ipan 58 xiuitl yejua iuan nejua otikitakej kenon melak onomiyekilijkej iteixpantijkauan Jehová ipan Puerto Rico, katkaj kanaj 650 niman oajsik 26,000 ika miyekej. Ipan xiuitl 2013, sucursal tlen onkatka ipan Puerto Rico iuan onosentlali sucursal tlen onka Estados Unidos. Niman nejua onechijlikej manitlapaleui ipan Wallkill (Nueva York). Sakin itech 60 xiuitl ipan atlajkotian, ninomachiliaya ika yemelak nochan Puerto Rico ijkon ken coqui. Coqui se pitentsin temotl tlen nemij ompa niman ijkuak peuaj tlayoua nokuikatia “¡coquí, coquí!”. Nejua niyolpakiya ipan Puerto Rico, san ika, oajsik tonajli ijkuak ononek nikselis yenkuik tekitl.

“DIOS KITLAJSOJTLA ON YEJUAN KITEMAKA [...] IKAN PAKTLI”

Hasta ipan yejuin tonajli nechyolpaktia niktekichiuilis toTajtsin ipan Betel. Inikpiya 90 xiuitl niman aman notekiyo nikinyolchikauas betelitas. Ijkuak oniuajla Wallkill kanaj 600 tokniuan tlakamej niman siuamej imiuan yonitlajto. Sekimej uajlauej notech niman ijkon tlajtoskej itech tlauejli tlen kixnamikij noso inchanejkauan. Oksekimej nechtlajtlaniliaj manikintlajtolpaleui niman ijkon kuajli onkisaskej itech kenon tlapaleuiyaj Betel. Niman oksekimej kinekij manikintlajtolpaleui pampa kemach yononamiktijkej noso yokimijlikej ika aman yeskej ken precursores. Nochimej akin kinekij nouan tlajtoskej uajlauej notech niman nikinkaki. Niman ijkuak kinamiki, nochipa nikimijlia: “‘Dios kitlajsojtla on yejuan kitemaka [...] ikan paktli’. Kuakon xyolpaki ipan motekiyo, pampa tikchiujtok ipampa Jehová” (2 Corintios 9:7).

Tla tejua tikneki tiyolpakis ipan Betel noso oksekan kampa titlapaleuiya, noneki xnemili tleka tlen tikchiua yejon tlen melak noneki. Nochi tekitl tlen nochiua ipan Betel ika noueyichiua Jehová. Ika tekitl tlen tikchiuaj tikpaleuiyaj tekitketl yolmelauak makinmaka tlamachtijli itech toTajtsin tokniuan ipan nochi tlaltikpaktli (Mateo 24:45). Maski san kanon tiktekichiuiliaj Jehová, tinochimej uelis tikueyichiuaskej. Kuakon matiyolpakikan tikchiuaskej tlen techtlajtlanilia pampa “Dios kitlajsojtla on yejuan kitemaka [...] ikan paktli”.

^ párr. 13 Leonard Smith otlajto itech inemilis ipan Amatl Tekakistilijketl 15 abril 2012 (xonka ika náhuatl de Guerrero).