Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Maka itlaj matechtsakuili ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová

Maka itlaj matechtsakuili ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová

“María [...] okak on tlinon [Jesús] kijtouaya. Pero Marta sanoyej tekimikiya.” (LUCAS 10:39, 40)

TLAKUIKALTIN 94 NIMAN 134

1, 2. a) ¿Tleka Jesús kitlasojtlaya Marta? b) ¿Kenon ones ika Marta noijki tlajtlakole?

¿KENON katka Marta ikniuj Lázaro? Biblia kijtoua ika Marta kuajli iuan nouikaya Jesús niman yejua melak kitlasojtlaya. San ika, Jesús xsan yejua kitlasojtlaya niman kitlakaitaya, noijki oksekimej siuamej. Se neskayotl, yejua kitlasojtlaya María, okse ikniuj Lázaro. Niman noijki melak kitlasojtlaya inan, María (Juan 11:5; 19:25-27). San ika ¿tleka Jesús melak kitlasojtlaya Marta?

2 Jesús melak kitlasojtlaya Marta pampa yejua kuelitaya itlaj kitemakas niman melak tekitki katka. San ika, xsan ipampa yejon, Marta melak chikauak itlaneltokil kipiaya. Yejua kuajli kimatstoya ika Jesús yejua katka Mesías akin yonoijtoka uajlaskia niman kineltokaya itech nochi tlen temachtiaya (Juan 11:21-27). San ika, noijki tlajtlakole katka niman okichiuj tlen xkinamiki. Se neskayotl, se tonajli Jesús oyaj ichan Marta. Niman Marta okualan iuan María niman okijli Jesús: “NoTeko, ¿tlen xtikmomaka cuenta ika nokniu nopan kaua in tekitl? Tej, xkijli ma nechpaleui” (xpoua Lucas 10:38-42). ¿Tleka okualan Marta? ¿Niman tlenon tomachtiaj itech tlen Jesús okijli?

MARTA ITLAJ OKITSAKUILI

3, 4. a) ¿Tleka Jesús okijli María ika kuajli tlen okichiuj? b) ¿Tlenon ouel Marta? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej.)

3 Jesús melak kitlasojkamatiya ika Marta niman María okinotskej mauiya inchan. Kuakon yejua opeuj kinmachtia tlamachtijli tlen ueyi kijtosneki. María kinekiya nomachtis nochi kech uelis itech Ueyi Tlamachtijketl, ika yejon nimantsin onotlali niman opeuj kikaki. San ika ¿tlenon okichiuj Marta? Yejua noijki ueliskia kikauaskia tlen kichiujtoya niman kikakiskia Jesús.

4 San ika, Marta okikauili itlaj makitsakuili. Yejua tlakualchiujtoya niman kiyektlalijtoya miyek okseki tlemach niman ijkon Jesús kuajli manomachili. Ijkuak okitak ika ikniuj xkipaleuiyaya, melak okualan niman okijli Jesús. Yejua kimatstoya ika Marta kichiujtoya miyek tlemach. Ika yejon okijli ika tlasojtlalistli: “Marta, Marta, sa tlamach tikomatstikaj niman timopajsoloua ikan miyek tlajtlamach”. Noijki, okijli ika kuajli yeskia tla xkichijchiuaskia miyek tlakuajli. Sakin, Jesús okijli María ika ken okichiuj melak kuajli pampa yejua okikak tlen okijli. Jesús okijto ika “María okitlapejpenij on tlen más kuajli, niman xakaj kikuilis”. Opanok tonaltin, María kanaj okilkauj tlen okikua ipan yejon tonajli, san ika, tikmatstokej ika xkeman okilkauj tlen Jesús okijli. Yopanoka 60 xiuitl niman Juan, itlatitlankauj Jesús, okijto: “Jesús kitlajsojtlaya Marta inuan ikniuan María niman Lázaro” (Juan 11:5). Ika yejon, tikmatstokej ika Marta ouel tlen Jesús kinekiya kimachtis niman okipaleui mayolmelaujkanemi nochipa ipan inemilis.

5. a) ¿Tleka ouijtika maka itlaj matechtsakuili ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová? b) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

5 Ken tikitaj ionkatka tlemach tlen kintsakuiliaya itekipanojkauan Jehová ipan yejon tonajli. San ika, aman onka melak miyek tlemach tlen uelis techtsakuilis maka sa matiktekichiuilikan. Amatl Tekakistilijketl 1 abril 1959 (xonka ika náhuatl de guerrero), okijto ika akin kichiuaj ken Cristo noneki notlajpiyaskej maka makintsakuili kitekichiuiliskej toTajtsin tlen kemach kistika. Ipan yejon tonaltin nesiya ika mojmostla kisaya tlen yenkuik, ken revistas, radio, cine niman televisión tlen kemach kistoyaj ipan yejon tonaltin. Amatl Tekakistilijketl okijto ika ijkuak sa nisiuj tinemiskej ijkuak tlapopoliuis, uelis uajnesiskia okseki tlemach tlen techtsakuilis, niman ijkon yopanok. Amanin onka miyek tlemach tlen uelis techtsakuilis maka kuajli matiktekichiuilikan toTajtsin. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken María niman san tiknemiliskej tiktekichiuiliskej Jehová?

MAKA NOCHI MATIKTEKITILTIKAN TLEN ONKA IPAN TLALTIKPAKTLI

6. ¿Kenon itekipanojkauan Jehová tiktekitiltiaj tlen kemach kistika?

6 Itekipanojkauan Jehová yotiktekitiltijkej tlen kemach kistika ika matitenojnotsakan. Se neskayotl, ijkuak xipeuaya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, niman ijkuak panotoya, okitekitiltijkej ika otitenojnotskej tlen kipiaya tlaixkopinaltin, tlen kipiaya color, tlen kakistiya niman video. Yejuin itoka katka “Foto-Drama de la Creación”. Ika yejuin, melak miyekej tlaltikpakchanejkej okimatkej ika Jesús xuejkaujtipan kuajkuis ipan tlaltikpaktli yolseuilistli. Sakin, otiktekitiltijkej radio niman ijkon miyekej tlaltikpakchanejkej ipan nochiuiyan tlaltikpaktli okinkakistilijkej itech iTekiuajyo toTajtsin. Niman ipan yejuin tonajli tiktekitiltiaj Internet tlen ika tikteijlia kuajli tlajtoltin nochiuiyan, maski kampa melak uejka chantij tlaltikpakchanejkej.

Maka matijkauilikan ika okseki tlemach tlen xnoneki makitsakuili totekiyo itech Jehová (Xkita párrafo 7)

7. a) ¿Tleka uelis techijtlakos nochi tlen onka ipan tlaltikpaktli? b) ¿Itech tlenon noneki totlajpiyaskej? (Xkita nota.)

7 Pablo okijto ika maka matiktekitiltikan nochi tlen onka ipan tlaltikpaktli. Yejuin noijki kijtosneki maka tijkauiliskej ika tlen onka ipan tlaltikpaktli matechkixtili totonaluan (xpoua 1 Corintios 7:29-31). Xnochi tlen onka ipan tlaltikpaktli kijtosneki tla xkuajli, san ika, uelis tikpoloskej totonaluan ipampa yejon. Se neskayotl, tlen ika toyolpaktiskej, tikpouaskej amoxtin, tikitaskej televisión, tonpaxaloskej noso tontlakokouaskej. Miyekej kuelitaj ontetlajkuilouilijtoskej ipan Internet, kontitlantoskej mensajes, kitstoskej noticias noso kenon otetlankej akin nauiltiaj noso kitejtemotoskej tlen kemach kistika niman okseki tlemach. Seki itech yejuin tlemach uelis nokuepas se vicio (Eclesiastés 3:1, 6). * Tla xtiktekitiltiaj totonaluan ipan tlemach tlen xueyi kijtosneki, uelis tikchiuaskej tlen melak ueyi kijtosneki, tiktekichiuiliskej Jehová (xpoua Efesios 5:15-17).

8. ¿Tleka melak noneki maka matiktlasojtlakan tlen onka ipan tlaltikpaktli?

8 Satanás kiyejyekoua ika tlen onka ipan tlaltikpaktli matechtsakuili niman ijkon matijkauakan matiktekichiuilikan Jehová. Okiyejyeko iuan kachtopa tlaneltokakej, niman noijki kiyejyekoua touan ipan yejuin tonajli (2 Timoteo 4:10). San ika, Biblia kijtoua ika xkipiya ika tiktlasojtlaskej tlen onka ipan tlaltikpaktli, noneki tiktlasojtlaskej Jehová. ¿Tleka? Pampa san ijkon tiktlakamatiskej niman kuajli iuan touikaskej (1 Juan 2:15-17). Kuakon nochipa matotlajpiyakan maka matechyoltilana tlen onka ipan tlaltikpaktli. Tla ijkon topan panotok, matikpatlakan tlen noneki.

MATIKCHIUAKAN SAN TLEN MELAK NONEKI

9. a) ¿Itech tlenon nonekiyaj tlanemiliskiaj inomachtijkauan Jesús? b) ¿Kenon okimititi Jesús tlen noneki makichiuakan?

9 Ken yotikitakej, Jesús okimachti Marta maka manokauili itlaj makitsakuili. Niman inomachtijkauan noijki ijkon okinmachti. Okinyolchikauj matlanemilikan itech iTekiuajyo toTajtsin niman makitekichiuilikan Jehová (xpoua Lucas 11:34; Mateo 6:33). Niman noijki okimititi kenon kichiuaskej, pampa yejua xkeman okipix miyek tlemach. Xokipix ikal nion kaltlajli (Lucas 9:58; 19:33-35).

10. ¿Tlenon kuajli neskayotl otechmakak Jesús?

10 Jesús xtlaj okikauili makitsakuili matenojnotsa. Xnemili, ipan se tonajli tenojnotstoya Capernaum. Ijkuak otlan, miyekej okijlikej manokaua seki tonaltin imiuan. San ika ¿tlenon okichiuj? Yejua oyaj otenojnotsato oksekan. Yejua okijto: “Nejua ika onkaj nitemachtis on kuajli tlajtojli no ipan on oksekimej pueblos” itech iTekiuajyo toTajtsin (Lucas 4:42-44). Niman ijkon okichiuj. Jesús melak uejka onejnen, okinmachti kech ouel itech yejuin kuajli tlajtojli. Maski yejua xkipiaya tlajtlakojli, noijki siauiya niman kinekiya noseuis pampa melak chikauak tekitiya (Lucas 8:23; Juan 4:6).

11. a) ¿Tlenon okichiuj Jesús ijkuak se tlakatl okitlajtlanili makipaleui ika se tlauejli tlen kipiaya? b) ¿Tlenon okinmachti Jesús inomachtijkauan?

11 Se tonajli, Jesús kinmachtijtoya inomachtijkauan tlen melak noneki. Kuakon, ouajla se tlakatl niman okijli makipaleui makiyektlali se tlauejli tlen kipiaya, okijli: “Temachtijketl, xkijli nokniu ma nechxelouili on herencia yejuan nechtocaroua”. San ika, Jesús xokipaleui yejuin tlakatl. ¿Tleka? Pampa kinmachtijtoya inomachtijkauan niman xkinekiya itlaj makitsakuili. Yejua okimijli ika tla kinekiskej kipiyaskej miyek tlemach, yejon ueliskia kintsakuilis niman kikauaskej kitekichiuiliskej toTajtsin (Lucas 12:13-15).

12, 13. a) ¿Tlenon okichiuj Jesús ipan teopan tlen onka Jerusalén? b) ¿Kenon okitak Jesús ijkuak okijli Felipe ika sekimej kinekiyaj kixmatiskej?

12 Itlamiyan itonaluan Jesús ipan yejuin tlaltikpaktli, melak ouijtika ken opanok (Mateo 26:38; Juan 12:27). Kimatstoya ika melak tlajyouiskia niman mikiskia. San ika, noijki kimatstoya ika nonekiya kichiuas miyek tlemach ijkuak ximikiya. Se neskayotl, ijkuak poliuiya makuijli tonajli, okalak Jerusalén ipan se poloko. Miyekej okiselijkej ken inTekiuaj (Lucas 19:38). Uajmostla, Jesús ika yolchikaualistli okinkixti ipan teopan tlanemakakej akin tetominkualiayaj (Lucas 19:45, 46).

13 Sekimej griegos oyajkaj Jerusalén niman ijkon kipanoltiskej Pascua imiuan judíos. Ijkuak okitakej tlen Jesús okichiuj ipan teopan, melak omojkatlachixkej. Kuakon okitlajtoltijkej Felipe tla ueliskiaj kitaskej Jesús niman iuan tlajtoskej. San ika, Jesús xokinek. Yejua xkinekiya kimixmatis akin makipaleuikan. Yejua kitaya ika melak ueyi kijtosneki tlen Jehová yokinauatijka, kitemakas inemilis topampa. Kuakon okimilnamikti inomachtijkauan ika xok uejkauiskia mikis. Niman akin kitokaj noijki noneki kinekiskej mikiskej tla nonekis. Okimijli ika tla kinekiskiaj kitemakaskiaj inemilis, Jehová kintlakaitas niman kinmakas nemilistli tlen xkeman tlamis. Kuajli tikmatstokej ika Felipe okimijli yejuin tlajtojli tlen okinyolchikauj griegos (Juan 12:20-26).

14. Maski Jesús kachtopa kinekiya tenojnotsas, ¿tlenon noijki okichiuj ipan inemilis?

14 Maski Jesús kachtopa kinekiya tenojnotsas, xsan yejon kinemilijtoya ipan inemilis. Tikmatstokej ika noijki oyaj kampa ononamiktijkej, niman ompa okichiuj ika atl manokuepa kuajli vino (Juan 2:2, 6-10). Noijki okinek yas ontlakuas inchan akin kuajli iuan nouikaya niman inchan oksekimej akin kuelitayaj ken temachtiaya (Lucas 5:29; Juan 12:2). San ika, okipix tiempo ken uelis noseuis, nemis iselti niman ijkon uelis kichiuas teoyotl (Mateo 14:23; Marcos 1:35; 6:31, 32).

MAKA MATIJKAUILIKAN ITLAJ MATECHTSAKUILI

15. a) Ken okijto Pablo, ¿tlenon noneki tikchiuaskej akin tikchiuaj ken Cristo? b) ¿Kenon kuajli otechititi Pablo tlen noneki tikchiuaskej?

15 Pablo okijto ika akin tikchiuaj ken Cristo kentla akin notlalouaj kampa melak uejkauij. Tla tiknekij tontlamiskej, noneki tokixtiliskej nochi tlen techyetilis noso tlen techteltis (xpoua Hebreos 12:1). Niman Pablo kuajli otechititi ken uelis tikchiuaskej. Yejua ueliskia yes se tlayekanketl ipan se tlaneltokijli akin melak miyek tomin kipiyaskia niman akin melak makixmatikan. San ika, okikauj tlen ueliskia kichiuaskia niman kachtopa otlanemili tlen melak ueyi kijtosneki. Yejua onosentemakak ika tenojnotsas niman oyaj miyekan, ken Siria, Asia Menor, Macedonia niman Judea. Melak kinekiya kiselis itetlayokolil niman nemis nochipa ipan iluikak. Ika yejon okijto: “Nikelkaua nochi tlen nokaua tlakuitlapan niman nikchiua kanika para nikajsis on tlen onkaj tlayekapan, [...] para niktlanis on tetlayokolijli” (Filipenses 1:10; 3:8, 13, 14). Niman pampa Pablo xononamikti, xtlaj kitsauiliaya niman ijkon kuajli kitekichiuiliaya toTajtsin (1 Corintios 7:32-35).

16, 17. a) Maski tla yotonamiktijkej noso ka, ¿kenon uelis tikchiuaskej ken Pablo? b) ¿Kenon Mark niman Claire okichiujkej ken Pablo?

16 Ipan yejuin tonajli, sekimej itekipanojkauan Jehová yokinemilijkej xnonamiktiskej niman ijkon chikauak kitekichiuiliskej Jehová, ijkon ken Pablo (Mateo 19:11, 12). Akin xnonamiktiaj xnajmanaj kintlajpiyaskej inchanejkauan ken akin yononamiktijkej. San ika, maski tla yotonamiktijkej noso ka, noneki matikitakan maka itlaj matechtsakuili ken tiktekichiuiliaj Jehová. Se neskayotl, kanaj nonekis tikpatlaskej itlaj niman ijkon maka san kenon matikpopolokan totonaluan niman melak kuajli matiktekichiuilikan Jehová.

17 Matikitakan tlenon okichiujkej Mark niman Claire akin chantij ipan país tlen onka ipan Reino Unido. Yejuamej onochiujkej precursores ijkuak otlamitoj nomachtiaj ipan kaltlamachtijli ijkuak xnonamiktiayaj. Sakin ijkuak ononamiktijkej, ok otekichiujkej ken precursores. San ika, kinekiyaj melak kitekichiuiliskej toTajtsin. Kuakon okinemilijkej kipatlaskej ken chantiyaj. Mark kijtoua ika okikaujkej inchan tlen kipiaya yeyi cuarto niman okikaujkej intekiyo. Yejuin okinkauili matekitikan kampa Kinchijchiuaj ipan nochi tlaltikpaktli Kaltin kampa Tosentlaliaj. Ipan 20 xiuitl yonenkej ipan países tlen onka África kampa tlapaleuijtinemij kinchijchiuaj kaltin kampa tosentlaliaj. Kemantika tlamiya intomintsin, san ika, Jehová nochipa onkipaleui. Claire kijtoua xtlaj okse kinpaktia ken kitekichiuiliskej Jehová mojmostla. Ipan xiuitl tlen yopanokej yokinnextijkej akin kuajli iuan nouikaj niman xkeman itlaj kinpoloua. Noijki kijtoua ika tlemach tlen okikaujkej xtlaj kijtosneki ika pakilistli tlen kipiyaj pampa yonosentemakakej itech itekiyo toTajtsin. Miyekej itekipanojkauan toTajtsin akin ijkon tekitij noijki ijkon nomachiliaj ken yejuin tokniuan. *

18. ¿Tlenon noneki totlajtoltiskej?

18 Tinochimej kipiyaj ika totlajtoltiskej: “¿Noneki niktekichiuilis Jehová ika pakilistli? ¿Nijkauilia ika seki tlemach manechtsakuili maka manikchiua tlen noneki? Tla kema, ¿tlenon uelis nikchiuas?”. Kanaj noneki tikchiuaskej ken kinamiki ijkuak tikpouaj Biblia niman ijkuak tomachtiaj. Ipan okse tlamachtijli tikitaskej kenon tikchiuaskej.

^ párr. 17 Hadyn niman Melody Sanderson kipiayaj kuajli tekitl kampa chantiyaj, Australia. San ika, okinemilijkej kikauaskej niman onosentemakakej itech itekiyo toTajtsin. Ijkuak tekitiyaj ken misioneros ipan la India otlan intomintsin. ¿Tikneki tikmatis tlenon okichiujkej? Xpoua tlen inpan onochiuj ipan Amatl Tekakistilijketl 1 marzo 2006 (xonka ika náhuatl de guerrero).