Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tikita kenon toTajtsin mitspaleuijtika?

¿Tikita kenon toTajtsin mitspaleuijtika?

“Ima Jehová kixmatiskej itekipanojkauan.” (ISAÍAS 66:14)

TLAKUIKALTIN 65 NIMAN 26

1, 2. ¿Tlenon kinemiliaj sekimej tlaltikpakchanejkej itech toTajtsin?

IPAN yejuin tonajli, miyekej kinemiliaj ika toTajtsin xkajmana tlen tikchiuaj nion tlen topan nochiua. Se neskayotl, ipan noviembre xiuitl 2013 se ueyi ajakakiyaujtli okijtlako atlajkotian tlen onka Filipinas. Sakin ijkuak yopanok yejuin, se tekiuaj itech se ueyi kalpan okijto ika toTajtsin kanaj kichiujtoya okse tekitl ika yejon xokinpaleui.

2 Oksekimej kinemiliaj ika toTajtsin xkita tlen yejuamej kichiuaj (Isaías 26:10, 11; 3 Juan 11). Pablo okijto ika ipan itonaluan nemiyaj tlaltikpakchanejkej akin noijki ijkon tlanemiliayaj. Xkuakualtin katkaj, kichiuayaj tlen xmelauak niman san kinekiyaj kipiyaskej miyek tlemach (Romanos 1:28, 29).

3. a) ¿Tlenon noneki totlajtoltiskej? b) Ipan Biblia, ¿tlenon kijtosneki “ima” toTajtsin?

3 Tejuamej tikmatstokej ika Jehová kita nochi tlen tikchiuaj. San ika, noneki matotlajtoltikan: “¿Yemelak nikneltoka ika toTajtsin najmana nopampa? ¿Nikita ika nechpaleuijtika ipan nonemilis?”. Ipan Biblia, “ima” toTajtsin kijtosneki ikojtilis. Yejua kitekitiltia ikojtilis ika kinpaleuiya itekipanojkauan niman kintlajpiya itech akin kintlauelitaj (xpoua Deuteronomio 26:8). * (Xkita recuadro “¿Tlenon kijtosneki?”.) Jesús okijto ika sekimej “kitaskej Dios” (Mateo 5:8). ¿Tejua ijkon ken yejon tlaltikpakchanejkej? ¿Ueli tikita kenon toTajtsin mitspaleuiya ipan monemilis? Biblia tlajtoua itech akin xokitakej “ima” toTajtsin niman itech oksekimej akin kema okitakej. Ipan yejuin tlamachtijli tomachtiskej seki itech yejon neskayomej. Niman ipan okse tlamachtijli tikitaskej kenon techpaleuiya totlaneltokil matikitakan ika toTajtsin techpaleuijtika.

XOKINELTOKAKEJ IKA TOTAJTSIN KIPALEUIJTOYA IKALPAN

4. ¿Tleka akin kintlauelitayaj israelitas xokinejkej kitaskej ika Jehová kipaleuijtoya ikalpan?

4 Yeuejkaui, miyekej tlaltikpakchanejkej maski ueliskiaj kitaskej toTajtsin kenon okipaleui ikalpan Israel, xokinejkej kineltokaskej. Jehová okichiuj milagros ijkuak okipaleui ikalpan makisa itech Egipto. Noijki okichiuj matetlanikan ipan miyek guerras ijkuak okinmakak Tlajli tlen yokijtoka kinmakas (Josué 9:3, 9, 10). Miyekej tekiuajkej kimatstoyaj tlen Jehová yokichiujka. Maski ijkon, okixnamijkej Josué niman israelitas (Josué 9:1, 2). Ijkuak okixnamijkej Israel, yejuin tekiuajkej noijki ueliskiaj kitaskej kenon toTajtsin kipaleuiya ikalpan. San xnemili, okitakej kenon Jehová okichiuj ika Tonaltsintli niman metstli manoteltikan hasta kampa makintlanikan akin kintlauelitayaj (Josué 10:13). San ika, yejuamej yoltepitstijkej katkaj niman xokinejkej kitaskej kenon Jehová kipaleuijtoya ikalpan. Ika yejon okintlankej (Josué 11:20).

5. ¿Tlenon xokinek kineltokas tekiuaj Acab?

5 Sakin, se tekiuaj ueliskia kitaskia miyekpa kenon toTajtsin kipaleuijtoya ikalpan. Yejua itoka katka Acab niman melak xkuajli iyojlo kipiaya. Elías okijli: “[¡]Ipan yejuin xiujtin xonias kiyaujtli noso ajuaxtli, san tla nejua nikijtoua!” (1 Reyes 17:1). Kema, san toTajtsin ueliskia kimakas Elías kojtilistli ika kijtos kemanon oksejpa kiyauiskia. San ika, Acab xokinek kineltokas. Sakin, Elías okitlajtlanili Jehová makuajtitlani tlitl itech iluikak, niman Jehová okinankili. Elías noijki okijli Acab ika Jehová kichiuaskia melak makiyaui, niman ijkon opanok (1 Reyes 18:22-45). San ika, Acab xokinek kitas ika Jehová yejua akin okichiuj yejon milagros. ¿Tlenon tiuelij itech yejuin neskayomej? Noneki titlatlachixtoskej niman ijkon tikitaskej ika toTajtsin techpaleuijtika ipan tonemilis.

KEMA OKINELTOKAKEJ IKA TOTAJTSIN KIPALEUIJTOYA IKALPAN

6, 7. ¿Tlenon okineltokakej gabaonitas niman Rahab?

6 Gabaonitas tlamantikej noso sejnekamej katkaj itech akin kinyeualouayaj. ¿Tleka? Pampa yokitekakilijkaj nochi tlen Jehová yokichiujka itech israelitas niman kineltokayaj ika toTajtsin kinpaleuijtoya. Ika yejon, yejuamej xokimixnamijkej israelitas, okitejtemojkej kenon imiuan nemiskej ika yolseuilistli (Josué 9:3, 9, 10). Yejuamej kuajli tlen okichiujkej pampa okineltokakej ika Jehová kipaleuijtoya ikalpan Israel.

7 Se siuatl itoka Rahab noijki okineltokak ika Jehová kipaleuijtoya ikalpan. Yejua xisraelita katka, san ika, yokitekakilijka ika Jehová okikixti ikalpan Israel itech Egipto. Ijkuak ichtakatlachixkej israelitas oajsikej ichan, yejua okimijli: “Nejua nikmatstika ika Jehová mechmakas yejon tlajli”. Rahab kimatstoya ika Jehová ueliskia kinmakixtis yejua niman ichanejkauan. Yejua otlaneltokak itech Jehová maski kimatstoya ika xkuajli itlaj inpan nochiuaskia (Josué 2:9-13; 4:23, 24).

8. ¿Tlenon okineltokakej sekimej israelitas?

8 Oksejpa matitlajtokan itech Acab. Ijkuak okitak tlitl ouajtemok itech iluikak, xokinek kineltokas ika toTajtsin okinankili Elías. San ika, sekimej israelitas kema okineltokakej ika toTajtsin kichiujtoya yejon milagros. Ika yejon otsajtsikej: “¡Jehová yejua toTajtsin akin melauak!” (1 Reyes 18:39).

9. ¿Kenon ipan yejuin tonajli uelis tikitaskej “ima” Jehová?

9 Yotikitakej ika sekimej xokineltokakej ika toTajtsin kinpaleuiya itekipanojkauan niman ika sekimej kema okineltokakej. Tejuamej tiknekij tikneltokaskej ijkon ken sekimej okichiujkej. ¿Kenon ipan yejuin tonajli uelis tikitaskej “ima” Jehová? Uelis tikitaskej ika “ixtololojuan” toyojlo (Efesios 1:18). (Xkita recuadro “¿Tlenon kijtosneki?”.) Niman tla tiknekij ijkon tikchiuaskej, noneki kuajli tikixmatiskej Jehová iuan ikualneskayouan. San ika ¿kenon tikmatij ika Jehová kinpaleuijtika akin kinekij kiyolpaktiskej ipan yejuin tonajli?

NESI IKA JEHOVÁ TECHPALEUIYA IPAN YEJUIN TONAJLI

10. ¿Kenon tikmatij ika Jehová ok kinpaleuijtika akin kinekij kiyolpaktiskej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej.)

10 Tikitaj kenon Jehová ok kinpaleuijtika akin kinekij kiyolpaktiskej. Miyekpa tijkakij itech oksekimej kenon Jehová kinnankilia inteoyouan ijkuak kitlajtlaniliaj makinpaleui (Salmo 53:2). Xnemili itech yejuin, se iteixpantijkauj Jehová, itoka Allan, tenojnotstoya ipan se pitentsin atlajkotian tlen onka Filipinas. Ijkuak yejua opeuj tlajtlatoua iuan se siuatl, yejon siuatl opeuj choka. ¿Tleka? Allan kijtoua ika ipan yejon kualkan, yejon siuatl yokitlajtlanilijka toTajtsin ika se iteixpantijkauj Jehová makitlajpaloti. Yejua yonomachtijka imiuan iteixpantijkauan Jehová ijkuak ichpochtli katka. Sakin, ijkuak ononamikti niman onochanpatlak, okikajkauj nomachtia. Yejua melak kitlasojkamachilia toTajtsin pampa melak nimantsin okinankili iteoyouj. Nion xopanok se xiuitl yejua onoapolakti.

Noneki titlatlachixtoskej niman ijkon tikitaskej kenon Jehová techpaleuijtika (Xkita párrafo 11 ontlami ipan 13)

11, 12. a) ¿Kenon Jehová yokinpaleui itekipanojkauan? b) Xkijto kenon Jehová okipaleui se tokniuj siuatl.

11 Ipan yejuin tonajli Jehová yokinpaleui miyekej itekipanojkauan. Se neskayotl, ijkuak sekimej xinochiuayaj iteixpantijkauan Jehová, pokiyaj noso tlachichinayaj, kitekitiltiayaj drogas noso kitayaj tlaixkopinaltin kampa tsotsoltikej uajnesiyaj. Miyekej kijtouaj ika kiyejyekouayaj xok kichiuaskej yejon tlen xkuajli, san ika, xueliyaj. Niman ijkuak okitlajtlanilijkej Jehová makinpaleui yejua okinmakak “on ueyi poder yejuan [...] ualejtikaj itech”. Kuakon ouelkej kinokixtiliaj yejon vicios (2 Corintios 4:7; Salmo 37:23, 24).

12 Jehová noijki kinpaleuiya itekipanojkauan makixnamikikan tlen ouijtika. Matikitakan tlenon ipan onochiuj se tokniuj siuatl itoka Amy. Yejua okijlikej mauiya itech tlaluaktli ipan atlajkotian, tlen onka océano Pacífico, matlapaleuiti kampa nochijchiuaskia se Kajli Kampa nosentlaliaj iTeixpantijkauan Jehová niman se kajli kampa chantiskiaj misioneros. San ika, ken chantilo ompa tlamantik noso sejneka. Kemantika xonkatka atl nion tlauijli niman miyekpa atemiya ojtli niman noijki yejua chantiya ipan se pitentsin cuarto ipan se hotel niman kintejtemouaya ichanejkauan. Se tonajli, chikauak okitsajtsili se tokniuj akin iuan tekitiyaj. Yejua melak xkuajli nomachiliaya itech tlen yokichiujka. Ijkuak onokuep kampa kochiya, yejua okichiuili se teoyotl Jehová. Sakin ijkuak oyejkok oksejpa tlauijli, okinexti se tlamachtijli itech Amatl Tekakistilijketl tlen kipiaya tlajtolpaleuilistin itech misioneros. Tlajtouaya itech kenon tikixnamikis tlaueltin, ijkuak moselti timomachilis niman kenon timomatis ijkuak tias oksekan. Amy okimachili kentla Jehová kinotstoskia. Yejon okiyolchikauj makichiua itekiyo tlen yokimakakaj (Salmo 44:25, 26; Isaías 41:10, 13).

13. ¿Kenon nesi ika Jehová kinpaleuiya itekipanojkauan mauelikan matenojnotsakan kampa xkinkauiliaj?

13 Jehová noijki yokinpaleui itekipanojkauan makiteijlikan itech tekiuajkej ika noneki notenojnotsas (Filipenses 1:7). Xkonemili ijkuak sekimej tekiuajkej kinekij matoteltikan ika titenojnotsaj, tiauej niman toteiluiyaj ipan Tribunales. Niman yotitetlankej miyekpa ipan 268 itech Tribunal ipan nochiuiyan tlaltikpaktli. Se neskayotl, ipan xiuitl 2000 ika tlayekapan yotitetlankej 24 ipan Tribunal Europeo de Derechos Humanos. Kuajli nesi ika xakaj ueli kitsakuilia Jehová makipaleui ikalpan (Isaías 54:17; xpoua Isaías 59:1). *

14. ¿Kenon noijki nesi ika toTajtsin techpaleuijtika?

14 ¿Kenon noijki nesi ika toTajtsin techpaleuijtika? Se, pampa titenojnotstokej ipan nochi tlaltikpaktli (Mateo 24:14; Hechos 1:8). Okse, pampa nochimej itekipanojkauan toTajtsin san sekan tinemij maski san kanon tiualeuaj. Xnemi okse grupo ipan tlaltikpaktli akin ijkon san sekan manemikan. Hasta sekimej tlaltikpakchanejkej akin xkitekichiuiliaj Jehová kijtouaj: “Dios melauak nemotsajlan nemi” (1 Corintios 14:25). Ken tikitaj, onka miyek ken nesi ika toTajtsin techpaleuijtika (xpoua Isaías 66:14). * ¿Tejua ueli tikita ika Jehová mitspaleuijtika ipan monemilis?

¿TIKITA KENON TOTAJTSIN MITSPALEUIJTIKA?

15. ¿Tleka kemantika xtikitaj ika Jehová techpaleuijtika?

15 Kemantika kanaj xtikitaj kenon techpaleuijtika Jehová. ¿Tleka? Kanaj pampa melak tajmanaj itech totlaueluan hasta tikilkauaj ika Jehová yotechpaleuijka. Ijkon ipan onochiuj Elías, yejua katka se tlakatl yolchikauak. San ika, ijkuak siuatl tekiuaj Jezabel okinek kimiktis, Elías okilkauj kenon Jehová yokipaleuijka. Melak onomojti pampa Biblia kijtoua ika hasta okinek mikis (1 Reyes 19:1-4). ¿Kenon ueliskia kiselis tlapaleuilistli niman yolchikaualistli? Tla kitejtemoskia Jehová (1 Reyes 19:14-18).

16. Ijkuak tikpiyaj tlauejli, ¿tlenon techpaleuis matikitakan ika Jehová techpaleuijtika?

16 Job noijki ijkon ipan onochiuj ken Elías. Melak najmanaya ipampa itlaueluan niman xkimitaya ijkon ken Jehová kimita (Job 42:3-6). Kemantika tejuamej, ipampa tlauejli tlen tikpiyaj kanaj noijki xueli tikitaj ika Jehová techpaleuijtika. ¿Tlenon techpaleuis matikitakan? Tikitaskej totlaueluan ken kijtoua Biblia. Kuakon, tikitaskej Jehová kentla akin yemelak nemij niman uelis tikijtoskej ken Job: “Aman yemelak nimitsita ika noixtololojuan”.

Jehová uelis techtekitiltis matikinpaleuikan oksekimej (Xkita párrafo 17 niman 18)

17, 18. a) ¿Kenon ueli tikitaj ika Jehová yotechpaleui ipan tonemilis? b) ¿Kenon yokinpaleui Jehová ipan yejuin tonajli sekimej itekipanojkauan?

17 ¿Ueli tikita kenon Jehová mitspaleuijtika ipan monemilis? Matikitakan seki neskayomej. Sekimej tokniuan kimachiliaj ika Jehová okinpaleui makinextikan tlaneltokijli tlen melauak. Oksekimej kijtouaj ika Jehová okinpaleui ika tlen okijto se tokniuj ipan tlanechikojli. Noso kanaj kijtouaj ika toTajtsin okinpaleui ijkuak okinnankili inteoyouj. Oksekimej kanaj kijtouaj ika Jehová okinpaleui makichiuakan seki tekitl tlen yokinemilijkaj kichiuaskej. Niman oksekimej kanaj kijtoua ika okinmakak tlen kinpolouaya ijkuak okikaujkej intekiyo tlen xkinkauiliaya matenojnotsakan niman mayakan ipan tlanechikojli (Hebreos 13:5). Tla kuajli touikaj iuan Jehová, uelis tikitaskej ika yejua melak techpaleuijtika ipan tonemilis.

18 Sarah, se tokniuj siuatl akin chanti Kenia, kijtoua ika kipiaya akin kimachtia itech Biblia tlen nesiya xkitlasojkaitaya tlen nomachtijtoya. Sarah okinots Jehová niman okitlajtolti tla noneki kikauas kimachtis. San ika, ijkuak otlan kichiua iteoyouj, akin kimachtia okonots ipan teléfono niman okitlajtolti tla uelis iuan yas ipan tlanechikojli. ¡Melak otlamojkaitak Sarah! Tla tejuamej titlatlachixtokej uelis tikitaskej ika Jehová techpaleuijtika. Rhonna, se tokniuj akin chanti Asia, kijtoua ika xnimantsin tikitaskej kenon Jehová techpaleuiya. San ika, ijkuak tikitaj, melak kualtsin tikasikamatiskej kenon yejua melak najmana topampa.

19. Tla tiknekij tikitaskej kenon Jehová techpaleuiya, ¿tlenon noneki tikchiuaskej?

19 Tla tiknekij tikitaskej kenon toTajtsin techpaleuiya, noneki matiyolchipaujkej (Mateo 5:8). Yejuin kijtosneki ika noneki titlanemiliskej itech tlen kuajli niman tijkajkauaskej tikchiuaskej tlen xkuajli (xpoua 2 Corintios 4:2). Ipan yejuin tlamachtijli yokitakej ika tla tiknekij tikitaskej ika Jehová techpaleuiya, noneki kuajli iuan touikaskej. Ipan okse tlamachtijli tikitaskej kenon tlaneltokijli techpaleuiya melak kuajli matikitakan ika Jehová techpaleuijtika ipan tonemilis.

^ párr. 3 Deuteronomio 26:8: “Kuakon Jehová otechkixti itech Egipto ika ima chikauak niman ika ima tlen kimelaujtoya, ika ueyi mojkatlachialistli, ika teititilistli niman milagros”.

^ párr. 13 Isaías 59:1: “¡Xkitakan! Ima Jehová xtsoliui niman ijkon maka maueli temakixtis, nion inakas xnotsakua niman ijkon xuelis tlakakis”.

^ párr. 14 Isaías 66:14: “Nemejuamej nenkitaskej yejuin, niman nemoyojlo pakis, nemoomiyouan yeskej ijkon ken ijkuak kisa yenkuik xiujtli. Niman ima Jehová kixmatiskej itekipanojkauan, san ika, yejua kijtos tlen xkuajli inpan nochiuas akin kitlauelitaj”.