Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Jehová, se toTajtsin akin kuelita tenotsas

Jehová, se toTajtsin akin kuelita tenotsas

“Nimitstlajtlanilia xnechkaki, niman nejua nitlajtos.” (JOB 42:4)

TLAKUIKALTIN 113 NIMAN 114

1-3. a) ¿Tleka itlanemililuan toTajtsin niman itlajtol xijkon ken tlaltikpakchanejkej? b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?

JEHOVÁ okinek kitemakas nemilistli niman pakilistli. Ika yejon, okinchijchiuj iluikaktekitkej niman sakin tlaltikpakchanejkej (Salmo 36:9; 1 Timoteo 1:11, TNM). Jehová kachtopa okichijchiuj Jesús, akin itlatitlankauj Cristo, Juan, okitokayoti “Tlajtojli” (Juan 1:1; Apocalipsis [Revelación] 3:14). Jehová iuan nonojnotsaya Jesús, kijliaya tlen kinemiliaya niman tlen kimachiliaya (Juan 1:14, 17; Colosenses 1:15). Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijto ika iluikaktekitkej nonotsaj ika intlajtol, se tlajtojli melak sejneka noso tlamantik, xijkon ken tlajtouaj tlaltikpakchanejkej (1 Corintios 13:1).

2 Jehová kimati nochi intech melak miyekej iluikaktekitkej niman tlaltikpakchanejkej akin okinchijchiuj. Yejua ueli kinkaki inteoyouan melak miyekej tlaltikpakchanejkej, niman kasikamati maski san katlejua tlajtojli ika makinotsakan. Ijkuak yejua kinkaktika nochi yejon teoyomej, noijki tlajtotika imiuan iluikaktekitkej niman kinyekantika. Nochi yejuin techititia ika itlanemililuan Jehová niman itlajtol melak ueyixtok xijkon ken tlaltikpakchanejkej (xpoua Isaías 55:8, 9). * Kuakon, ijkuak Jehová tlajtoua iuan tlaltikpakchanejkej, kikui tlajtojli tlen maueli makasikamatikan.

3 Ipan yejuin tlamachtijli, tomachtiskej kenon Jehová tlajtoua imiuan tlaltikpakchanejkej, niman xouijtika tikasikamatij. Noijki tikitaskej ika kipatla ken technotsa ijkuak ijkon noneki.

TOTAJTSIN TLAJTOUA IMIUAN TLALTIKPAKCHANEJKEJ

4. a) ¿Tlenon tlajtojli okitekitilti Jehová ijkuak iuan onojnots Moisés, Samuel niman David? b) ¿Tlenon uajnestiuj ipan Biblia?

4 Ijkuak Jehová tlajtouaya iuan kachtopa tlakatl, Adán, ipan Xochitlalpan Edén, kanaj okitekitilti ken yeuejkaui tlajtouayaj hebreo. Sakin, Jehová ononjots iuan Moisés, Samuel niman David. Maski yejuamej okijkuilojkej intlajtoluan ika hebreo niman okitekitiltijkej ken yejuamej tlajkuilouayaj, yejon tlajtoltin katka itlanemililuan toTajtsin. Yejon tlakamej okijkuilojkej tlen Jehová okimijli niman noijki ken iuan onouikak ikalpan. Xnemili, ipan Biblia ijkuiliujtok itech intlaneltokil niman intlasojtlalis itech toTajtsin itekipanojkauan. Noijki, ijkuak onopopolojkej niman ijkuak xok oyolmelaujkanenkej. Nochi yejuin tlen onoijkuilo techpaleuiya ipan yejuin tonajli (Romanos 15:4).

5. ¿Tleka toTajtsin xnochipa otlajto ika hebreo imiuan tlaltikpakchanejkej?

5 Jehová xnochipa otlajto ika hebreo iuan tlaltikpakchanejkej. Ipan tonajli ijkuak israelitas okiskej itech Babilonia, sekimej tlajtouayaj arameo. Kanaj ika yejon, Daniel, Jeremías niman Esdras okijkuilojkej seki amoxtin ika arameo (xkita nota ipan Esdras 4:8; 7:12, Jeremías 10:11; Daniel 2:4).

6. ¿Tleka Tlajkuiloltin ika hebreo onotlajtolkuepkej ika griego?

6 Ijkuak Alejandro Magno onotlatkiti miyek países ipan tlaltikpaktli, opeujkej tlajtouaj griego Koiné, se tlajtojli tlen nochimej kasikamatiyaj. Miyekej judíos opeujkej tlajtouaj griego. Sakin, Tlajkuiloltin ika hebreo onotlajtolkuep ika griego. Yejuin okitokayotijkej Septuaginta niman yejuin tlen kachtopa onotlajtolkuep itech Biblia, tlen melak ueyi kijtosneki. Akin tlaixmatkej kinemiliaj ika Septuaginta okijkuilojkej kanaj 72 tlajtolkuepkej. * Sekimej akin otlajtolkuepkej okijkuilojkej tlajtojli ika okse tlajtojli, san ika, sekimej ka. Yejuin okichiuj ika maonia sesejneka noso tlatlamantik ken onotlajtolkuep. Maski ijkon, judíos akin tlajtouaj griego kinemiliaj ika Septuaginta yejua iTlajtol toTajtsin.

7. ¿Tlenon tlajtojli ika okinmachti Jesús inomachtijkauan?

7 Ijkuak Jesús onen ipan tlaltikpaktli, kanaj tlajtouayaj hebreo (Juan 19:20; 20:16; Hechos 26:14). Yejua noijki okitekitilti seki tlajtojli ika arameo, tlajtoltin tlen notekitiltiayaj ipan itonaluan. San ika, noijki kixmatiya tlajtojli hebreo tlen tlajtouaya Moisés niman teotlajtokej, pampa tlen okijkuilojkej nopouaya ipan sinagogas nochi semanas (Lucas 4:17-19; 24:44, 45; Hechos 15:21). Maski ipan itonaluan Jesús tlajtouayaj griego niman latín, Biblia xkijtoua tla Jesús noijki tlajtouaya yejon ome tlajtojli.

8, 9. a) ¿Tleka miyekej akin kichiuayaj ken Cristo tlajtouayaj griego? b) ¿Tlenon techmachtia yejuin itech Jehová?

8 Kachtopa inomachtijkauan Jesús tlajtouayaj hebreo. San ika, sakin ijkuak omik, inomachtijkauan otlajtokej okseki tlajtoltin (xpoua Hechos 6:1). Kuajli tlajtoltin onosemoyauj, miyekej akin kichiuayaj ken Cristo tlajtouayaj griego niman san achijtsin hebreo. Pampa tlajtojli griego melak noixmatiya ipan yejon tonajli, amoxtin Mateo, Marcos, Lucas niman Juan onoijkuilojkej ika griego. * Noijki, iamatlajkuiloluan Pablo niman okseki amoxtin onoijkuilojkej ika griego.

9 Ijkuak akin okijkuilojkej Tlajkuiloltin ika griego kiteneuayaj tlen onkatka ipan Tlajkuiloltin ika hebreo, miyekpa okitekitiltijkej Septuaginta. Kemantika, yejon tlajkuiloltin nopatlaya achijtsin ken tlajtojli hebreo tlen kachtopa tlajtouayaj. Maski akin okitlajtolkuepkej tlajtlakolejkej katkaj, tlen okijkuilojkej onka ipan Biblia ipan yejuin tonajli. Yejuin techmachtia ika Jehová xkinchikoita tlajtoltin nion xkita tla sekimej uejueyixtokej itech oksekimej (xpoua Hechos 10:34).

10. ¿Tlenon tomachtiaj itech Jehová kenon kinnotsa tlaltikpakchanejkej?

10 Yotomachtijkej ika Jehová kemantika kipatla ken nonotsa imiuan tlaltikpakchanejkej ijkuak ijkon noneki. Yejua xkichia matitlajtokan san se tlajtojli tlen ika tikixmatiskej niman tiueliskej itech tlenon kichiuas tlayekapan (xpoua Zacarías 8:23; * Apocalipsis 7:9, 10). Noijki yotomachtijkej ika Jehová ika iespíritu okichiuj ika tlakamej makijkuilokan Biblia. San ika, okinkauili ika yejuamej makijkuilokan itlanemililuan ika tlajtojli tlen yejuamej tlajtouayaj.

TOTAJTSIN OKITLAJPIX TLEN KINEKIYA KITEIJLIS

11. ¿Tleka xouijtika okitak Jehová maski tlaltikpakchanejkej okitekitiltijkej miyek tlajtoltin?

11 Tlaltikpakchanejkej okitekitiltijkej miyek tlajtojli, san ika, Jehová xokitak ouijtika. ¿Kenon tikmatij? Pampa yejua okinek ika manotlajtolkuepa ika miyek tlajtoltin. Se neskayotl, ipan Biblia xmiyek uajlauj itlajtoluan Jesús ika tlajtojli tlen ika tlajtouaya (Mateo 27:46; Marcos 5:41; 7:34; 14:36). Jehová okichiuj ika tlen Jesús okijto manoijkuilo niman manotlajtolkuepa ika griego, niman sakin ika okseki tlajtoltin. Noijki, pampa judíos niman akin kichiuayaj ken Cristo okichiujkej copias itech iTlajtol toTajtsin, tlen ompa nestika xopopoliuj. Yejon copias onotlajtolkuep ika miyek tlajtoltin. Kanaj 400 xiuitl ika yonemikoya Cristo, se tlakatl okijto ika itlamachtiluan Jesús yonotlajtolkuep ipan tlajtoltin tlen tlajtouaj Siria, Egipto, India, Persia niman Etiopía niman ika miyek okseki tlajtoltin.

12. ¿Kenon kinekiyaj kipopoloskej Biblia?

12 Ken youajpanotia tonaltin, miyekej xkuelitaj ika Biblia manosemoyaua niman okintlakuelitakej akin okitlajtolkuepkej. Kanaj 300 xiuitl sakin ijkuak Jesús otlakat, se emperador romano Diocleciano otlanauati makinpopolokan nochi copias itech Biblia. Sakin, kanaj 1,200 xiuitl ika tlayekapan William Tyndale opeuj kitlajtolkuepa Biblia ika inglés. Yejua okijto ika tla toTajtsin kikauiliaya manemi, kichiuaskia ika se telpochtli akin toka melak kuajli makixmati Biblia xken se teopixki. Pampa kitlaueltokayaj, okis itech Inglaterra okitlajtolkuepato niman okichijchiuato Biblia. Maski teopixkej okiyejyekojkej kintlatiskej copias tlen okinnextijkej, tlen Tyndale yokitlajtolkuepka okipixkej miyekej tlaltikpakchanejkej. Sakin, Tyndale okikechmiktijkej niman okitlatijkej. San ika, tlen okitlajtolkuep omakis, niman onotekitilti tlen ika onochijchiuj Biblia tlen itoka King James Version (Versión del Rey Jacobo) (xpoua 2 Timoteo 2:9).

13. ¿Tlenon yokinextijkej tlaixmatkej ijkuak onomachtijkej amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej?

13 Melauak ika itech copias tlen onka yeuejkaui itech Biblia, kipiya achijtsin tlen nopatla. San ika, tlaixmatkej itech Biblia kuajli yonomachtijkej miyek amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej, noso seki itech yejon tlajkuiloltin, niman tlen melak yeuejkaui onotlajtolkuep itech Biblia. Sakin ijkuak okitakej yejuin, okinextijkej ika xmiyek tlen nopatla, san achijtsin. San ika, tlen Biblia kineki kiteijlis xnopatla. Yejon tlen yonochiuj techititia ika ipan yejuin tonajli yemelak tikpiyaj iTlajtol Jehová tlen okichiuj maonia ika iespíritu (Isaías 40:8).

14. ¿Ika kech tlajtojli onka Biblia?

14 Maski melak yokiyejyekojkej kipopoloskej Biblia, yonotlajtolkuep ipan 2,800 tlajtoltin. Xkeman ijkon nochiua ika okse amoxtli ken Biblia ipan yejuin tonajli. Maski miyekej xtlaneltokaj itech iTlajtol toTajtsin, melak yonosemoyauj, xkeman ijkon panoua ika se amoxtli. Seki biblias ouijtika tikpouas noso nopatla seki tlen ompa uajnestiuj. San ika, nochi Biblias temachtiaj ika uelis tikchiaskej nemilistli tlen xkeman tlamis.

MELAK NONEKIYA SE YENKUIK BIBLIA

15. a) ¿Kenon yonopatlak itech toamatlajkuiloluan ipan 1919 ika tlayekapan? b) ¿Tleka kachtopa noijkuilouaj ika inglés?

15 Ipan 1919, itech pitentsin grupo ika Nomachtijkej itech Biblia onotlapejpeni “tekitketl yolmelauak”. Ipan yejon tonajli tekitketl nonotsaya iuan ikalpan toTajtsin san ika inglés (Mateo 24:45). San ika, aman amatlajkuiloltin onka ika 700 tlajtoltin. Ijkon ken youejkauj opanok ika griego, aman inglés notekitiltia ipan tekitl niman ipan kaltlamachtiltin niman melak miyekan tlajtouaj inglés. Ika yejon, toamatlajkuiloluan noijkuilouaj ika inglés niman sakin notlajtolkuepa ika okseki tlajtoltin.

16, 17. a) ¿Tlenon nonekiya kipiyas ikalpan toTajtsin? b) ¿Kenon okimakakej tlen kinekiya? c) ¿Tlenon kinekiya tokniuj Knorr?

16 Nochi toamatlajkuiloluan kisaj itech Biblia. Kachtopa, ikalpan toTajtsin okitekitilti King James Version (Versión del Rey Jacobo). Tlen okis ipan 1611, san ika, kitekitiltiayaj tlajtojli tlen yeuejkaui nokuiya niman ouijtika tikasikamatis. San achijtsin notekitiltiaya itoka toTajtsin ipan yejuin Biblia niman amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej miyekpa uajnestiaya. Yejuin Biblia, noijki kipiaya tlen xkuajli onotlajtolkuep niman kipiaya seki tlaxeloltin tlen xuajnestiayaj ipan amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej. Oksekimej Biblias ika inglés noijki ijkon katkaj.

17 Kuajli nesiya ika ikalpan toTajtsin noneki kipiyas se Biblia tlen makijto tlen melauak niman maka ouijtika manasikamati. Kuakon okinsentlalijkej tokniuan akin kitlajtolkuepaskiaj Traducción del Nuevo Mundo. Yejuin tokniuan okitlajtolkuepkej Biblia ika 6 volúmenes itech 1950 hasta 1960. Kachtopa volumen onotemakak ipan se ueyi tlanechikojli ipan 2 metstli agosto itech 1950. Ipan yejuin ueyi tlanechikojli tokniuj Knorr okimijli itekipanojkauan toTajtsin ika noneki se Biblia tlen makijto tlen melauak niman maka maouijtika tikasikamatiskej, tlen tepaleuiskia manomachtikan tlen melauak. Yejuamej kinekiyaj se Biblia tlen maka maouijtika tikpouaskej niman matikasikamatikan, ijkon ken kachtopa intlajkuiloluan inomachtijkauan Cristo. Tokniuj Knorr kinekiya ika Traducción del Nuevo Mundo makinpaleui melak miyekej tlaltikpakchanejkej makixmatikan Jehová.

18. ¿Tlenon yotepaleui manotlajtolkuepa Biblia?

18 Ipan 1963, onochiuj tlen kinekiya tokniuj Knorr. Traducción del Nuevo Mundo de las Escrituras Griegas Cristianas okis ika alemán, español, francés, holandés, italiano niman portugués. Ipan 1989, Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin okitlali se grupo akin kinpaleuiskia nochimej tlajtolkuepkej itech Biblia ipan nochiuiyan tlaltikpaktli. Kuakon ipan 2005, okiteijli mapeuakan makitlajtolkuepakan Biblia ika tlajtoltin tlen yopeujka kisaya revista Amatl Tekakistilijketl. Aman Traducción del Nuevo Mundo onka san tlajko noso kech ueyi ika 130 tlajtoltin.

19. ¿Tlenon melak kualtsin opanok ipan 2013, niman tlenon tomachtiskej ipan okse tlamachtijli?

19 Tlajtojli inglés yonopatlak itech ken kachtopa yonochijchiujka Traducción del Nuevo Mundo. Ika yejon ononek manoyenkuili. Ipan 5 niman 6 metstli octubre itech 2013, tlanechikojli tlen okichiuj Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania okikakej 1,413,676 ipan 31 países tlen onopanolti. Ipan yejuin tlanechikojli se tokniuj itech Grupo akin Kinyekana iTeixpantijkauan Jehová okiteixpantili Traducción del Nuevo Mundo ika inglés tlen onoyenkuili. Nochimej melak opajkej niman miyekej ochokakej ijkuak okiselijkej se yenkuik Biblia. Ijkuak tokniuan akin kitemakayaj se tlamachtijli kipouayaj seki tlen onoyenkuili, nochimej okitakej ika xouijtika tikpouas niman tikasikamatis. Ipan okse tlamachtijli tomachtiskej, kenon onoyenkuili yejuin Biblia niman kenon opeuj notlajtolkuepa ika okseki tlajtoltin.

^ párr. 2 Isaías 55:8, 9: “‘Pampa notlanemililuan xnemotlanemililuan, niman noojuiuan xnemoojuiuan,’ kijtoua Jehová. ‘Pampa ijkon ken iluikamej melak uejkapamej xken tlaltikpaktli, noijki ijkon melak uejkapamej noojuiuan xken nemoojuiuan niman notlanemililuan xijkon ken nemotlanemililuan’”.

^ párr. 6 Septuaginta kijtosneki “setenta”. Ok poliuiya 300 xiuitl ika uajnemiskia Cristo, nonemilia ika yejuin opeuj notlajtolkuepa, niman kanaj ouejkauj 150 xiuitl ika otlan notlajtolkuepa. Tlen onotlajtolkuep ok melak ueyi kijtosneki aman pampa kinpaleuiya tlaixmatkej makasikamatikan miyek tlajtoltin ika hebreo tlen ouijtika.

^ párr. 8 Sekimej kinemiliaj, ika Mateo okijkuilo iamox ika hebreo, niman sakin kanaj yejua noijki okitlajtolkuep ika griego.

^ párr. 10 Zacarías 8:23: “Yejuin tlen kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij: ‘Ipan yejon tonaltin majtlaktli tlakamej itech nochi tlajtoltin tlen onka ipan países kajsiskej, kema, kajsiskej itlaken se judío, kijtojtoskej: “Tiknekij nemouan tiaskej, pampa yotiktekakilijkej ika toTajtsin nemouan nemi”.