Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tonenepil kipiya kojtilistli: kuajli xtekitilti

Tonenepil kipiya kojtilistli: kuajli xtekitilti

“Notlajtoluan tlen kisaj nokamak [...] mamitsyolpaktikan, Jehová.” (SALMO 19:14)

TLAKUIKALTIN 82 NIMAN 77

1, 2. ¿Tleka Biblia kijtoua ika totlajtol kentla tlitl?

IPAN 1871 opanok ipan Estados Unidos tlen xkeman panoua. Otlatlak kampa melak kojyo niman xouejkauj otlatlakej 2,000 millones kojtin niman omijkej 1,200 tlaltikpakchanejkej. ¿Kenon opeuj yejuin? San ika se tlimoyotl tlen oualeuj itech trenes tlen nisiuj panouayaj. Yejuin techtlalnamiktia tlen Biblia kijtoua: “Xtlanemilikan itechkopa on tlitl. On tlitl peua pitentsin, pero ueli noskaltia niman hasta ueli kitlatia se ueyi tepetl” (Santiago 3:5). ¿Tlenon okijtosnek Santiago ika yejuin tlajtoltin?

2 Santiago okijto: “Tonenepil ken itlaj tlitl” (Santiago 3:6). Tonenepil kijtosneki totlajtol. Ijkon ken tlitl ueli melak teijtlakoua, tlen tikijtouaj noijki uelis kimijtlakos oksekimej. ¿Kijtosneki yejuin ika noneki maka matitlajtokan? Ka, xyejon kijtosneki. ¿Xmelauak ika tiktekitiltiaj tlitl maski uelis kimijtlakos oksekimej? San tikitaj kenon uelis tiktekitiltiskej. Se neskayotl, uelis tiktekitiltiskej ika tikchijchiuaskej tlakuajli, tototoniskej noso ika titlauiloskej. Noijki ijkon, Biblia techmachtia ika tlen tikijtouaj uelis tepaleuis noso melak teijtlakos (Proverbios 18:21). Ika yejon, noneki matikitakan kenon tiktekitiltiaj totlajtol. Xnemili, uelis tiktekitiltiskej ika tikueyichiuaskej Jehová niman ika tikinpaleuiskej oksekimej (Salmo 19:14).

3. Tla tiknekij tikinyolchikauaskej oksekimej, ¿tlenon noneki tikmatiskej?

3 Jehová kichiua matikijtokan tlen tiknemiliaj niman tlen tikmachiliaj, ika tlajtojli noso ika señas. ¿Kenon uelis tiktekitiltiskej yejuin ika tikinyolchikauaskej oksekimej? (Xpoua Santiago 3:9, 10.) Noneki tikmatiskej kemanon titlajtoskej, tlenon tikijtoskej niman kenon tikijtoskej.

KEMANON TITLAJTOS

4. ¿Kemanon noneki maka matitlajtokan?

4 Biblia kijtoua ika onka “kemanon xtitlajtos” (Eclesiastés 3:7). Yejuin kijtosneki ika kemantika noneki maka matinauatikan. Se neskayotl, ijkuak oksekimej tlajtotokej, tikteititiaj ika titetlakaitaj tla san titlakaktokej (Job 6:24). Ijkuak tikmatstokej tlen noneki maka yakaj makimati, noneki maka yakaj matikijlikan (Proverbios 20:19). Ijkuak yakaj techijlia itlaj tlen techkualania, noneki maka itlaj matikijtokan niman matiyolseujtokan (Salmo 4:4).

5. ¿Kenon tikititiaj Jehová tiktlasojkamatij ika otechmakak totlajtol?

5 Kema, kemantika kema kuajli titlajtoskej (Eclesiastés 3:7). Xnemili, uelis titlajtoskej ijkuak tikueyichiuaskej Jehová, tikinyolchikauaskej oksekimej noso tikijtoskej tlen tikmachiliaj noso tlen tiknekij (Salmo 51:15). Ijkon tikititiaj Jehová ika tiktlasojkamachiliaj pampa ueli kuajli titlajtouaj. Pampa ijkuak se akin kuajli iuan touikaj itlaj techtlayokolia, tiknekij kuajli tiktekitiltiskej tlen techmaka.

6. ¿Tleka melak noneki matiktlapejpenikan kemanon titlajtoskej?

6 ¿Tleka melak noneki matiktlapejpenikan kemanon titlajtoskej? Proverbios 25:11 kijtoua: “Ken manzanas tlachijchiujtin ika oro tlen kikualnextiaj ika plata, ijkon se tlajtojli tlen noijtoua ijkuak noneki”. Manzanas tlachijchiujtin ika oro kualtsitsintin. San ika, tla nokualnextia ika plata, ok melak kualtsin nesis. Noijki ijkon, kanaj tikpiyaj kuajli tlajtoltin tlen yakaj tikijliskej. San ika, tla tiktlapejpeniaj kemanon tikijliskej, melak kuajli yes. Matikitakan se neskayotl tlen kiteititia yejuin.

7, 8. ¿Kenon tokniuan akin chantij Japón okichiujkej ken Jesús?

7 Tla titlajtouaj ijkuak xnoneki, kanaj nion xnoasikamatis noso xkiseliskej tlen tikteijliaj (xpoua Proverbios 15:23). * Se neskayotl, ipan marzo 2011 se tlalolinalistli niman se tsunami okinmijtlako uejueyimej kalpamej itech Japón. Omijkej ipantsin 15,000 tlaltikpakchanejkej. Maski miyekej iteixpantijkauan Jehová omijkej inchanejkauan niman akin iuan nouikayaj, kinekiyaj kinpaleuiskej ika Biblia akin chantiyaj iyeualiyan. San ika, ipan yejon tonajli okinemilijkej xkinnojnotsaskej itech yoliuilistli. ¿Tleka? Pampa miyekej katkaj budistas niman san achijtsin kimatiyaj itech Biblia. Kuakon tokniuan san okinyolchikaujkej niman san okimijlikej tleka panoua tlen xkuajli.

8 Jesús kimatiya kemanon tlajtos niman kemanon ka (Juan 18:33-37; 19:8-11). Yejua otlamachiak kemanon kuajli kinmachtis inomachtijkauan (Juan 16:12). Tokniuan akin chantij Japón okichiujkej ken Jesús niman otlamachixkej kemanon tenojnotsaskej itech yoliuilistli. Ijkuak yopanoka ome xiuitl uan tlajko, okinmakakej amatlajkuilojli pitentsin ¿Uelis yoliuiskej akin yomijkej? Miyekej okiselijkej niman kuajli onomachilijkej ika tlen ompa kijtouaya. Tejuamej noijki titlanemiliskej itech tlen kineltokaj kampa titenojnotsaj niman tlenon kinemiliaj yejuamej. Ijkon uelis tikmatiskej kemanon noneki tikinnojnotsaskej.

9. ¿Kemanon noijki noneki matitlamachiakan niman sakin matitlajtokan?

9 ¿Kemanon noijki kipiya ika titlamachiaskej niman sakin titlajtoskej? Se, ijkuak yakaj techijlia tlen techkualania. Tla nimantsin titenankiliaj, kanaj itlaj tikijtoskej tlen sakin tikitaskej ika xnonekiya tikijtoskiaj. Ika yejon, kachtopa matotlajtoltikan: “¿Xuelis nijkauilis san mapano? ¿Melauak noneki maniknankili itech tlen onechijli?”. Tla xueyi kijtosneki melak kuajli yes maka itlaj matikijtokan. San ika, tla noneki titlajtoskej iuan akin otechkualani, matitlamachiakan titlajtoskej ijkuak xok tikualantokej (xpoua Proverbios 15:28). * Okse kampa noneki matitlamachiakan niman maka matitlajtokan, ijkuak tiknekiskej tikinyolchikauaskej tochanejkauan manomachtikan itech Jehová. Matitlamachiakan, matiknemilikan tlen tikimijliskej niman matiktejtemokan kemanon melak uelis techkakiskej.

TLENON TIKIJTOS

10. a) ¿Tleka noneki kuajli matiknemilikan tlen tikijtoskej? b) ¿Kenon noneki maka matitlajtokan akin tikchiuaj ken Cristo?

10 Tlen tikijtouaj uelis kichiuas ika sekimej kuajli manomachilikan noso melak xkuajli manomachilikan. Ika yejon, noneki kuajli tiknemiliskej tlen tikijtoskej (xpoua Proverbios 12:18). * Miyekej tlaltikpakchanejkej kitekitiltiaj tlajtoltin tlen ika teyolkokoskej, kentla se espada yeskia noso se flecha (Salmo 64:3). Miyekej nomachtiaj ijkon tlajtoskej itech películas niman tlen panoua itech televisión. San ika, akin tikchiuaj ken Cristo xkeman titeyolkokouaj ika totlajtol, nion ijkuak tikamanalouaj. Tikijtos tlen teuetskiti xkijtosneki tla xkuajli, niman yejon uelis kichiuas matikuelitakan ijkuak tonojnotsaj. San ika, xkeman noneki tikijtoskej tlen tekualani noso yakaj tikpijpinaujtiskej tlen ika tikinyolpaktiskej oksekimej. Biblia kijtoua ika maka matiteyolkokokan ika totlajtol. Noijki kijtoua: “Ma ka sa xkijtokan on xkuajli tlajtojli, yej san xkijtokan tlen kuajli yejuan kimpaleuis oksekimej noskaltis intlaneltok, niman kinmakas tlatiochiualistli on yejuan kakiskej” (Efesios 4:29, 31).

11. ¿Tlenon techpaleuis matiktekitiltikan kuajli tlajtoltin tlen mateyolchikaua?

11 Jesús okijto “tlen kisa ipan [to]kamak ualeua ne ipan [to]yojlo” (Mateo 12:34). Yejuin kijtosneki ika tlen tikijtouaj tikteititiaj tlen onka ipan toyojlo. Tla ipan toyojlo yemelak tikintlasojtlaj tlaltikpakchanejkej nochipa tikijtoskej kuajli tlajtoltin niman tiktekitiltiskej tlajtoltin tlen makinyolchikaua.

12. ¿Tlenon okseki techpaleuis matiknextikan kuajli tlajtoltin ijkuak titlajtoskej?

12 Tekiuaj Salomón melak tlamachilise katka, san ika, ononek tlanemilis niman ijkon kijkuilos kuajli tlajtoltin tlen matechyolpakti (Eclesiastés 12:9, 10). Yejuin techititia ika noneki tochikauaskej niman ijkon tiknextiskej kuajli tlajtojli tlen tikijtoskej. ¿Tlenon techpaleuis? Uelis tomachtiskej ken titlajtoskej tla tikpouaj Biblia niman toamatlajkuiloluan. Tla xtikixmatij se tlajtojli, matiktejtemokan noso matitetlajtoltikan tlenon kijtosneki. Noijki uelis tomachtiskej ken Jesús okinpaleui oksekimej ijkuak otlajto. Yejua okijto ika Jehová yokimachtijka kenon kinankilis “akin yosiauj ika se kuajli tlajtojli” (Isaías 50:4). Niman, noneki tiknemiliskej kenon kimijtlakos noso kinpaleuis oksekimej tlen tikijtouaj (Santiago 1:19). Uelis totlajtoltiskej: “Tla nikijtoua yejuin, ¿tlenon kasikamatis akin nikijlis? ¿Kenon nomachilis?”.

13. ¿Tleka noneki kuajli manasikamati ken titlajtouaj?

13 Melak noneki ika ijkuak titlajtoskej kuajli manasikamati ken titlajtouaj. Matikitakan tleka noneki ijkon tikchiuaskej. Israelitas kitekitiltiayaj tlapitsaltin ijkuak kinekiyaj itlaj teasikamachiltiskej. Se ken tlapitsayaj teasikamachiltiaya ika nonekiya manosentlalikan. Okse ken tlapitsalouayaj ika kinnauatiayaj ijkuak nonekiya soldados matlaixnamikikan. Tla ken tlapitsalouayaj xkuajli kakistiya, soldados ueliskiaj nopopoloskej. Biblia kijtoua ika noijki uelis ijkon panos ken titlajtouaj. Tla kuajli ken titlajtouaj nimantsin techasikamatiskej. Tla ka, akin tikinnojnotsaskej uelis nopopoloskej noso xtechasikamatiskej. Maski tiknekij kuajli noso nimantsin matechasikamatikan, maka matitekokokan ika ken titlajtouaj niman matikteititikan ika titetlakaitaj (xpoua 1 Corintios 14:8, 9).

14. ¿Kenon nesi ika Jesús nimantsin kasikamatiyaj ijkuak tlajtouaya?

14 Jesús xouijtika kasikamatiyaj ijkuak tlajtouaya. Matiknemilikan itech ken otenojnots tlen uajnestiuj ipan Mateo itech tlaxelojli ueyi 5 ontlami ipan 7. Yejua xokitekitilti tlajtojli tlen xnonekiya nion tlajtojli tlen melak ouijtika tlen ika makimojkaitakan. Noijki xakaj okiyolkoko ika tlen okijto. Jesús otemachti tlen melak ueyi kijtosnekiya, san ika, ken otlajto nimantsin okasikamatkej. Xnemili, yejua okinmachti inomachtijkauan ika xnonekiya najmanaskiaj tlen ika nopanoltiskiaj mojmostla. Pampa kinekiya makilnamikikan yejuin, okimijli makitakan kenon Jehová kintlakualtia totomej. Niman sakin okintlajtolti: “¿Tlika nemejuamej xmás nenueyi kijtosnekij xken yejuamej on totomej?” (Mateo 6:26). Ika yejuin tlajtoltin tlen xouijtika okinyolchikauj niman okinmachti tlen melak noneki.

KENON TITLAJTOS

15. ¿Tleka noneki kualtsin matitenotsakan?

15 Ken yotikitakej, noneki tiknemiliskej kuajli tlen tikijtoskej. San ika, noijki matiknemilikan kenon tikijtoskej. Tlaltikpakchanejkej kuelitayaj kikakiskej Jesús pampa kualtsin kinnotsaya (Lucas 4:22). Tla tejuamej noijki kualtsin titenotsaj, kinektoskej techkakiskej niman kiseliskej tlen tikijtouaj (Proverbios 25:15). ¿Tlenon techpaleuis matitenotsakan kualtsin? Tla tikintlakaitaj oksekimej niman titlanemiliaj itech tlen kimachiliaj. Yejon tlen Jesús kichiuaya. Xnemili, ijkuak okimitak ika miyekej tlaltikpakchanejkej nochikauayaj kitejtemoskej niman kikakiskej, ika iyojlo imiuan onen niman okinmachti miyek tlemach (Marcos 6:34). Niman ipan okse tonajli ijkuak okijlikej tlen xkuajli, yejua xokinnankili noijki ika tlen xkuajli (1 Pedro 2:23).

16, 17. a) ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Jesús ijkuak titlajtoskej iuan tochanejkauan niman akin iuan touikaj? b) ¿Tlenon opanok pampa se nantli kualtsin otlajto?

16 Tinochimej tikintlasojtlaj tochanejkauan niman akin iuan touikaj. San ika, pampa kuajli tikimixmatij, kanaj uelis tiknemiliskej ika xnoneki matikitakan kenon tikinnotsaskej. Kemantika kanaj hasta uelis tikijtoskej tlen uelis kinyolkokos. San ika, matitlanemilikan itech Jesús. Yejua nochipa okintlakaitak akin iuan nouikaya. Ijkuak sekimej onokualanijkej itech akinon ueyixtoya, okinyektlali ika tlasojtlalistli. Hasta okintlalili se neskayotl itech se konetsintli niman ijkon okinpaleui makipatlakan ken tlanemiliayaj (Marcos 9:33-37). Ipan tlanechikojli, tlayekankej noneki kichiuaskej ken Jesús niman kualtsin tenotsaskej ijkuak tetlajtolpaleuiskej (Gálatas 6:1).

17 ¿Niman tla yakaj techijlia tlen techkualania? Melak kuajli tla nochipa kualtsin titenankiliaj (Proverbios 15:1). Matikitakan tlen ipan onochiuj se nantli. Yejua iselti kiskaltijtoya se ikoneuj akin yotelpochtiaka niman ikoneuj kichiujtoya san tlaiyankan tlen xkuajli. Kuakon, se tonajli, se tokniuj siuatl okimat niman okinek kiyolchikauas yejon nantli. Maski xkinekiya kiyolkokos okijli: “¡Melak teyolkoko ika xotikmat kenon tikiskaltis!”. Yejon nantli otlanemili niman okiyejyeko xkualanis. Sakin kualtsin okinankili niman okijli ika ok kiyejyekojtok kiskaltis ikoneuj niman xkikajkauas kiyektlalis. Pampa kualtsin ken otlanankili, ok kuajli iuan nouika tokniuj. Niman, tekoneuj okikak tlen okijto inan. Ijkuak okitak ika inan ok kiyejyekouaya kipaleuis, okikajkauj ika kichiua tlen xkuajli, onoapolakti niman sakin otlapaleui ipan Betel. ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika maski tla titlajtouaj iuan tokniuan, tochanejkauan noso imiuan akin xtikimixmatij, noneki matitlajtokan “yemanki para kuelkakiskej”. Kijtosneki ika nochipa matitetlakaitakan ken titenotsaj (Colosenses 4:6).

18. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Jesús?

18 Jehová yotechmakak se kualtsin tetlayokolijli: ueli titlajtouaj niman ijkon tikimijliaj oksekimej tlen tiknemiliaj niman tlen tikmachiliaj. Ika yejon, matikchiuakan ken Jesús niman matiktlapejpenikan kemanon titlajtoskej, tlenon tikijtoskej niman kenon tikijtoskej. Nochipa kualtsin matitlajtokan tlen ika tikinyolchikauaskej oksekimej niman ijkon tikyolpaktiskej Jehová.

^ párr. 7 Proverbios 15:23: “Se tlakatl yolpaki ijkuak kuajli tlanankilia, niman se tlajtojli tlen noijtoua ijkuak noneki, ¡melak kuajli!”.

^ párr. 9 Proverbios 15:28: “Iyojlo akin yolmelaujki tlanemilia kachtopa tlanankilis, san ika, ikamak akin xyolkuajli kikauilia makisa tlemach tlen xkuajli”.

^ párr. 10 Proverbios 12:18: “Tlajtojli tlen xnonemilia ijkuak noijtoua tlateki ken se espada, san ika, itlajtol akin tlamachilise tepajtia”.