Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLEN PANOUA

Tlen kichiua maka matinemikan ika toyojlo

Tlen kichiua maka matinemikan ika toyojlo

Informe Global de Riesgos 2018 tlen okichijchiuj Foro Económico Mundial kijtoua ika akin aman tinemij melak miyek tikmatstokej itech tecnología, ciencia niman ken notekitiltia tomin. San ika, noijki kijtoua ika sa no tejuamej akin tikixpoloskej política, ken notekitiltia tomin niman tlen onka ipan tlaltikpaktli.

¿TLEKA MIYEKEJ IXTLAMATKEJ KINMAJMANA TLEN UELIS PANOS IKA TLAYEKAPAN NIMAN TLEN UELIS IPAN NOCHIUAS TLALTIKPAKTLI? MATIKITAKAN SEKI TLEN PANOTIKA.

  • TLEN XKUAJLI NOCHIUA IKA INTERNET: Periódico The Australian kijtoua ika más kuajli nestiuj ika Internet “teijtlako”, pampa melak kuelitaj kikuiskej akin kinajnauiltiaj kokonej, akin kinchiualtiaj oksekimej itlaj makichiuakan, akin tekuajkualaniaj niman akin tetlachtekiliaj ipan Internet. Noijki kijtoua ika ipan Internet melak miyekej nemij akin moka tekajkayauaskej. Niman kijtoua ika miyekej kikuij Internet niman ijkon ompa kiteititiskej kenon melak xkuajkualtin niman xteiknelianimej.

  • XNOCHIMEJ KIPIYAJ TOMIN: Oxfam International kemach yokijto ika kech tomin kipiyaj 8 tlaltikpakchanejkej akin más kipiyaj tomin, san noijki kech kipiyaj 3,600 millones tlaltikpakchanejkej akin melak mayanaj. Kuakon, ken notekitiltia tomin ipan tlaltikpaktli kichiua ika akin melak kipiyaj tomin más manotomintikan niman akin xkipiyaj tomin más makinpolo tomin. Miyekej kinmojtia maajsi se tonajli ijkuak maonia tlauejli ipampa yejuin.

  • TETLAUELTOKAJ NIMAN NOCHIUA GUERRA: Agencia de las Naciones Unidas para los Refugiados okijto yejuin itech tlen opanok ipan 2018: “Xkeman tikitayaj melak miyekej makikauakan inchan ken aman”. Ipantsin 68 millones tlaltikpakchanejkej yononek kikauaskej inchan, miyekej ijkon yokichiujkej pampa kintlaueltokaj niman pampa nochiua guerra. Kijtoua ika ijkuak panoua ome segundos, kanaj se tlaltikpakchane kikaua ichan.

  • TLALTIKPAKTLI IJTLAKAUJTIUJ: Informe Global de Riesgos 2018 kijtoua ika miyekej yolkamej itlantiuej niman xok miyekan tlaxoxojkan. Noijki kijtoua ika “melak yotikijtlakojkej ajakatl niman mar, niman yejuin uelis kichiuas matikualokan”. Teajman ika ipan seki países melak imijmiktokej yolkatsitsintin. Seki itech yejon yolkatsitsintin tlapaleuiyaj ika xochimej makipiyakan okseki inxinach noso intlakilyo. Yejua ika, ixtlamatkej kijtouaj ika uelis isiujkan popoliuis tlen onka ipan tlaltikpaktli.

¿Uelis itlaj tikchiuaskej niman ijkon tikyektlaliskej yejuin tlaltikpaktli? Sekimej kinemiliaj ika uelis tikchiuaskej tla techmachtiaj kenon tinemiskej. Tla yejon noneki, ¿akinon uelis techmachtis? Yejuin revista technankilis.