Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tlen universo techititia

Tlen universo techititia

Ken tlachijchiujtli universo melak kinmojkatlachialtia akin nomachtiaj sitlalimej, pampa hasta aman kinpiyaj aparatos tlen kinpaleuiyaj más kuajli makixmatikan universo. ¿Tlenon yokitakej?

Nochi kuajli onka ipan universo. Revista Astronomy kijtoua ika galaxias kuajli onokej niman xsan semoyaujtokej ipan nochi universo. ¿Tleka? Científicos kijtouaj ika ijkon onka ipampa tlen itoka materia oscura. Noijtoua ika materia oscura yeskia kentla itlaj tlen kinmajsi galaxias niman kichiua kuajli maoniakan.

¿Tleka melak kuajli onka universo? ¿Kanaj san ijkon onesiko? Xkita tlen okijto Allan Sandage, se científico akin miyekej kixmatiyaj niman akin tlaneltokaya itech toTajtsin.

Yejua okijto: “Niknemilia ika xouel san ijkon onesiko itlaj tlen melak kuajli onka. Yakaj okichijchiuj”.

Universo kipiya nochi tlen noneki para matinemikan. Matitlajtokan itech itlaj tlen científicos kitokayotiaj fuerza nuclear débil. Yejuin kichiua ika tonaltsintli nochipa matlikuito niman maka maseui. Tla yejuin fuerza nuclear xmás kojtik yeskia, tonaltsintli xkeman ueliskia nochijchiuaskia. Niman, tla más kojtik yeskia, tonaltsintli popoliuiskia.

Xsan yejuin fuerza débil kichiua ika universo kuajli maonia. Onka okseki tlen noijki kichiua matiuelikan matinemikan. Se tlakatl akin tlajkuiloua itech ciencia, itoka Anil Ananthaswamy, kijtoua ika tla yejuin xoniaskia, “sitlalimej, planetas niman galaxias xkeman ueliskia nochijchiuaskiaj niman xueliskia nikan tinemiskiaj”.

Ipan universo onka se planeta kampa tinochimej kuajli tinemij. Tlaltikpaktli kipiya nochi tlen noneki para kuajli maonia. Kipiya se atmósfera, atl niman se kualtsin metstli. Revista National Geographic kijtoua: “Maski onokej okseki planetas, san tlaltikpaktli kipiya tlen noneki para matiuelikan matinemikan”. *

Sekimej kijtouaj, ika sistema solar kampa tinemij, onka ipan galaxia kampa xonokej okseki sitlalimej. San ika, pampa uejka onka, ueli tinemij. Tla tinemiskiaj nisiuj okseki sitlalimej, kanaj itlajkotian togalaxia noso oksekan, radiación ueliskia techijtlakos. San ika, tlaltikpaktli onka kampa científicos kitokayotiaj zona de habitabilidad galáctica.

Paul Davies, se tlakatl akin nomachtia universo okijto: “Xueli nikneltoka ika nochi tlen onka ipan universo san ijkon onesiko. Nikmatstika ika xsan ijkon otiuajnesikoj”. Paul Davies xkijtoua tla toTajtsin otexchijchiuj noso okichijchiuj universo. San ika ¿tlenon tiknemilia tejua? Nesi ika universo niman yejuin tlaltikpaktli okichijchiujkej para matiuelikan matinemikan. Kuakon, ¿uelis tiknemiliskej ika nemi yakaj akin otexchijchiuj?

^ párr. 8 Yejuin tlen kijtoua revista National Geographic, xkijtosneki tla toTajtsin okichijchiuj tlaltikpaktli niman otexchijchiuj tejuamej. San kijtoua ika tinochimej ueli kuajli tinemij pampa kuajli tlachijchiujtli yejuin tlaltikpaktli.