Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

JESÚS MARTÍN | TLAJTOUA ITECH INEMILIS

“Jehová onechmakixti ijkuak melak onitlajyoui”

“Jehová onechmakixti ijkuak melak onitlajyoui”

Oninemiko ipan 1936 ne Madrid. Miyekej españoles kilnamikij ika ipan yejon xiuitl opeuj guerra civil ne España.

 Yejon guerra civil ouejkauj yeyi xiuitl niman melak miyekej okintlajyouilti. Notaj nochipa otlaneltokak itech toTajtsin, san ika, melak onoyolkoko ijkuak okitak ika teopixkej católicos noijki nokalaktiayaj ipan guerra. Ika yejon, notaj xokinek ika nokniuj niman nejua matechkuatekikan ipan Iglesia Católica.

Francisco Franco kuajli iuan nouikaya imiuan akin tlayekanayaj ipan Iglesia católica.

 Ipan 1950, omemej iteixpantijkauan Jehová ouajlajkej nochan. Notaj okinkak niman desde ijkuakon opeuj nomachtia Biblia. Nejua nikpiaya 14 xiuitl niman san niknemilijtoya ninauiltis fútbol. Notaj nechijliaya manikinpoua amatlajkuiloltin tlen iteixpantijkauan Jehová kinkauiliayaj, san ika, nejua xtlaj niknekiya nikmatis itech yejon. Se teotlak ijkuak oninokuep nochan, sakin ika oninauiltito fútbol, oniktlajtolti nonan: “¿Nikan nemij akin temachtiaj Biblia?”. Yejua onechnankili: “Kema, nemij ipan cocina iuan motaj”. Ijkuakon nimantsin onikis de nochan.

 Maski nejua xniknekiya ninomachtis Biblia, notaj xokikajkauj ika nomachtia. Notaj melak kuelitaya tlen nomachtiaya niman kitlasojtlaya, ipampa yejon, ipan 1953, onoapolakti ken iteixpantijkauj Jehová. Niknekiya nikmatis itech tlen yokichiujka, ipampa yejon opeuj miyek niktlajtoltia niman hasta oniktlajtlan se Biblia. Notaj okijli se iteixpantijkauj Jehová akin itoka katka Máximo Murcia, manechmachti itech Biblia. Ome xiuitl sakin, ijkuak nikpiaya 19 xiuitl, oninoapolakti ken iteixpantijkauj Jehová ipan río Jarama ipan este de Madrid.

Ken titenojnotsayaj ijkuak tlanauatiaya Franco

 Ipan xiuitl 1950 ika tlayekapan, melak ouijtika katka titenojnotsas niman timosentlalis, pampa Francisco Franco tlayekanaya ipan España niman yejua kinekiya ika nochimej akin ompa chantiyaj san manemikan ipan religión católica. Ipampa yejon, policías kintlaueltokayaj iteixpantijkauan Jehová. Tejuamej tosentlaliayaj san ichtaka, pampa tla tovecinos techitayaj nimantsin kominnotsayaj policías. Noijki ijkon tikchiuayaj ijkuak titenojnotsayaj, san tiktlapejpeniayaj ome kaltin niman sakin oksekan tiayaj. Sekimej techkakiyaj, san ika oksekimej kualaniyaj.

Tokniuj Franz san ichtaka kitemakatika se tlamachtijli ipan toueyitlanechikol.

 Nikilnamiki ika se tonajli, iuan otitlajtokej se teopixki. Ijkuak onikijli tleka ompa tinemiyaj, yejua otechijli: “¿Akin omechijli ijkin xchiuakan? Tla ijkin nenkichiuaj nikinnotsas policías”. Kuakon onikijli ika yejon xtechmojkatlachialtia pampa tla Jesús okitlaueltokakej tejuamej noijki techtlaueltokaskiaj. Yejon teopixki xokuelitak tlen otikijlikej niman okonminots policías. Ijkuakon tejuamej nimantsin otiuajkiskej.

 Ipan España san nemiyaj achijtsitsintin tenojnotskej. Niman maski sekimej xkinekiyaj techkakiskej ijkon ken yejon teopixki, tejuamej kuajli tikmatstoyaj ika nonekiyaj titenojnotsaskej. Ipan febrero de 1956, ijkuak nikpiaya 19 xiuitl, oninochiuj precursor especial. a Akin tikatkaj precursores melak titelpokamej katkaj, san ika, nemiyaj sekimej misioneros akin melak otechpaleuijkej niman otechyolchikaujkej. Nejua niman okse tokniuj precursor, otechontitlankej Alicante, ompa xakaj tenojnotsaya. San ika, ipan seki metstin melak miyek amatlajkuiloltin otiktemakakej niman noijki melak miyekej opeuj tikiminmachtiaj itech Biblia.

 Niman noijki miyekej opeuj kitaj tlen tejuamej tikchiuayaj. Ijkuak itikuikayaj seki metstin ipan Alicante, policías otechajsikej niman otechkuilijkej Biblias. San otechtsajkej 33 tonaltin niman sakin otechuikakej Madrid niman ompa otechmakaujkej. Yejuin san achijtsin itech tlen topan panoskia.

Ijkuak melak onitlajyoui

 Ijkuak nikpiaya 21 xiuitl, onechijlijkej maniuiya kalpan Nador niman manitlapaleuiti ipan ejército, ompa nemiyaj miyekej soldados, yejon kalpan onkatka Marruecos niman itlatki katka España. Ika tetlakaitalistli onikijli teniente ika nejua xnitlapaleuiskia ipan ejército niman nion xninotlakentiskia ken soldado. Kuakon onechtsakuatoj ipan Rostrogordo ipan kalpan Melilla, ompa ninemiskia hasta ijkuak nechyolkuitiskiaj.

Ken nesiya cárcel de Rostrogordo tlen onka Melilla.

 Achto ika nechyolkuitiskiaj, comandante akin nemiya Marruecos okijto manechuisokikan, ijkon nikpatlaskia ken nitlanemiliaya. Kanaj 20 minutos melak onechuijuikaltijkej niman onechmajmailijkej, hasta initlamachilispoliuiya. Noijki, capitán onechkuatepaxo ika ibota niman opeuj niyeskisa. Sakin onechuikakej ipan ioficina niman chikauak onechijli: “¡Maka xnemili ika xok itlaj mopan panos! ¡Mojmostla ijkon timitschiuiliskej, niman hasta tlen más xkuajli!”. Sakin okimijli isoldados manechtsakuatij ipan se celda kampa tlayouatok niman xtlakualkan katka. Onikmachili ika xnitlaxikoskia niman ika ompa ninokauaskia.

 Nikilnamiki kenon ompa nitlajkaltoya niman kenon nikuayesyo katka. Ipan yejon celda san nikpiaya se tlakentli tlen ika ninotlapachouaya, niman ompa melak tlayouatok katka niman melak seuaya, noijki kemantika uajkisayaj kimichimej. Kuakon san nochipa niknotsaya toTajtsin niman niktlajtlaniliaya ika manechpaleui manitlaxiko. b

 Uajmostla okse soldado onechmajmaak niman capitán san techtlajtlastoya, melak onechmajmailijkej ijkon ken yejua kinekiya. Nikmatiya ika xok ueliskia nitlaxikoskia. Yejon yeuajli oniktlajtlanili Jehová melak manechpaleui.

 Yeyi tonajli sakin, onechijlijkej maniuiya ioficina capitán. Nejua melak ninomojtiaya. Ijkuak ninejnentiaya nikchiuiliaya teoyotl toTajtsin. Ompa nexchiatoya Esteban, yejua se juez akin peuaskia nechyolkuitiskia.

 Ijkuak Esteban okitak ika nikuasaliujtoya ika se venda, yejua onechtlajtolti tlen opanok. Nejua xmás niknekiya nikijlis pampa ninomojtiaya tla itlaj más nexchiuiliskiaj, san ika, nochi onikijli. Niman ijkuak nochi okimat, yejua onechijli: “Xuelis nikchiuas maka mamitsyolkuitikan ipan tribunal, san ika, kuajli xmatsto ika xok keman mitsmailiskej”.

 Niman ijkon opanok, ipan yejon tiempo tlen nitsauktoya xok keman yakaj onechmaijli. Xkeman onikmat tleka yejon juez onechitato. San ika, kema kuajli nikmatstika ika Jehová onechnankili. Kuajli onikitak kenon yejua onechpaleui ijkuak melak ouijtika nipanotoya niman kenon xokitekauili ika manechtlatlatakan ika itlaj tlen nejua xueliskia nikxikoskia (1 Corintios 10:13). Ipampa yejuin, maski onechyolkuitijkej, nochipa onitlaneltokak itech Jehová.

Ipan cárcel tlen onka Ocaña.

 Onechijlikej ika nitsauktoskia 19 xiutl, niman sakin onechijlikej ika nitsauktoskia 3 xiujtin más pampa “xnitetlakamatiya”. Nitsauktoya 15 metstin ipan Marruecos, niman sakin onechuikakej España ipan cárcel tlen onka Ocaña, nisiuj Madrid, ompa nikajxiltiskia yejon xiujtin tlen nitsauktoskia. Kuajli onikitak kenon Jehová onechtlajpix, pampa kampa onechtsakuatoj onkatka cama, sábanas niman sakin onechmakakej se tekitl ipan contabilidad. Melak tlamantik katkaj xijkon ken ipan cárcel tlen onka ipan Rostrogordo. Maski ijkon, kemantika melak noselti ninomachiliaya, pampa ximiuan ninemiya tokniuan.

 Maski notajuan nechonitayaj, niknekiya yakaj más manechyolchikaua. Yejuamej onechijlikej ika nemiyaj sekimej tokniuan akin noijki xokinejkej otlapaleuijkej ipan ejercito. Kuakon oniktlajtlanili Jehová makinkauatij yejon tokniuan kampa nejua nitsauktoya. Jehová oksejpa onechkak, pampa sakin noijki ompa okintsakuatoj yeyimej tokniuan, yejuamej katkaj Alberto Contijoch, Francisco Díaz niman Antonio Sánchez. Naui xiuitl san noselti ninemiya, san ika, aman inikpiaya akin iuan ninomachtis niman noijki akin iuan nitenojnotsas.

Nikisa kampa nitsauktoya niman más chikauak niktekichiuilia Jehová

 Ipan 1964, onikis itech cárcel, nitsauktoskia 22 xiuitl, san ika, onechtsajkej 6 xiuitl iuan tlajko. Ipan yejon tonajli, tlen kachtopa onikchiuj ika tomintsin tlen nikpiaya, onikajsik se taxi niman onikijli manechuika Madrid para ueliskia niaskia ipan tlanechikojli. ¡Melak oniyolpak oksejpa nikimitas tokniuan! San ika, xsan yejon tlen niknekiya, nejua oksejpa niknekiya nitlapaleuis ken precursor. Onkatka miyek tekitl ipan ikalpan Jehová, niman maski policías techtlaueltokayaj, nemiyaj miyekej akin kinekiyaj techkakiskej.

 Ipan yejon xiujtin, onikixmat Mercedes, se ichpochtli akin melak yolyemanki katka niman tlapaleuiaya ken precursora especial. Yejua kuelitaya kiminojnotsas nochimej. Noijki onikuelitak ika melak tenotski katka, niman ika kuelitaya kitemakas. Melak otouelitakej niman ijkuak opanok se xiuitl otonamiktijkej. Nosiuatsin Mercedes se kualtsin tlateochiualistli tlen Jehová onechmakak.

Iuan Mercedes sakin ika otonamiktijkej.

 Seki metstin sakin ika otonamiktijkej, onechnotskej manitlapaleui ken tlayekanketl ipan circuito iuan nosiuatsin. Yejuin okichiuj ika matosentlalikan niman matitenojnotsakan imiuan oksekimej tokniuan akin nemiyaj ipan okseki tlanechikoltin. Ipan España, onochijchiujkej miyekej yenkuikej tlanechikoltin, ika yejon, tokniuan nonekiya makinpaleuikan niman makinyolchikauakan. Noijki seki tonaltin nitlapaleuiaya ipan isucursal Barcelona kampa san ichtaka titekitiyaj.

 Ipan 1967 nochi onopatlak, pampa akin tlayekanayaj ipan España okijtokej ika nochimej ueliskiaj kitlapejpeniskej tlen religión kipiyaskej, niman ipan 1970 otechkauilijkej matitenojnotsakan. Aman iueliskia tikueyichiuaskiaj Jehová san sekan, tikpiyaskiaj Kaltin kampa Tosentlaliaj niman iueliskia tikchijchiuaskiaj se sucursal.

Nopatla ken titlapaleuiyaj

 Ipan 1971, Mercedes niman nejua otechnotskej matitlapaleuikan ipan Betel tlen onka Barcelona. San ika, se xiuitl sakin ononek tijkauaskej Betel pampa nosiuatsin kipiyaskia tokoneuj. Kuakon otikselijkej se yenkuik tekitl, tikiskaltiskej tokoneuj Abigail.

 Ijkuak tokoneuj Abigail yonoskaltijka, sucursal otechtlajtolti tla tiknekiyaj oksejpa titlapaleuiskej ipan circuito. Ijkuakon, otikchiuilijkej teoyotl Jehová niman otikintlajtlanilijkej sekimej tokniuan akin chikauak kipiayaj intlaneltok matechpaleuikan. Se tlayekanketl onechijli: “Jesús, tla kinekij xkinpaleui, xkimijli ika kema”. Ijkon oksejpa opeuj tiktekichiuiliaj Jehová ika nochi toyojlo. Kachtopa san tikomintlajpalouayaj tlanechikoltin tlen nisiuj onkatkaj, niman ijkon ok tiktlajpiyaskiaj tokoneuj Abigail. Sakin, yejua oueyiyak niman opeuj tekiti, yejon okichiuj ika más chikauak matiktekichiuilikan Jehová.

 Mercedes niman nejua otitlapaleuijkej ipan circuito 23 xiuitl, se tekitl tlen melak nikuelitaya pampa ouel onikinyolchikauj miyekej telpokamej. Noijki onitemachti ipan escuelas tlen kipiyaj tlayekankej niman akin chikauak tenojnotsaj, ijkuakon tokauayaj ipan Betel tlen onka Madrid. Aman sucursal onka san 3 kilómetros ika uejka itech río Jarama, kampa oninoapolakti ipan xiuitl 1955. ¡Akinon kinemiliskia ika oksejpa ompa ninokuepaskia, san ika, aman para nikinpaleuis miyekej tokniuan niman ijkon uelis kuajli kichiuaskej intekiyo ipan ikalpan Jehová!

Ijkuak nikinmachtijtoya tokniuan.

 Desde ipan xiuitl 2013 titlapaleuiyaj ken precursores especiales. Ouijtika onikitak xok nitlapaleuis ken tlayekanketl ipan circuito, san ika, kuajli ika onikauj pampa opeuj nikualo, hasta onexchiuilijkej se operación ipan noyojlo. Ijkuak ijkon nopan nochiujtoya, oniktlajtlanili Jehová manechpaleui niman yejua xkeman san noselti onechkauj. Nosiuatsin Mercedes noijki nochipa nouan nemiya. Itikuikaj san sekan 56 xiuitl ika tiktekichiuilijtokej Jehová, melak nipaki ika iuan oninonamikti.

 Miyekpa nikilnamiki ijkuak nitemachtiaya ipan itlamachtil tlen kiseliaj tokniuan. Niman ok nikilnamiki yejon telpokamej akin ompa onomachtijkej, ipan inxayak nikitaya kenon melak kinekiyaj niman yolpakiyaj kitekichiuiliskej Jehová, ijkon ken nejua. Niman maski onikixnamik miyek tlen ouijtika, noijki nopan yonochiuj miyek tlen kualtsin. Hasta ijkuak melak onitlajyoui oniuel itlaj tlen uelis nechpaleuis, ika xnoneki san notech nitlaneltokas. Niktlasojkamachilia Jehová pampa onechpaleui, ijkon ouel onitlaxiko hasta ijkuak melak onitlajyoui (Filipenses 4:13).

Mercedes niman nejua ok chikauak titlapaleuiyaj.

a Se precursor especial, kijtosneki se iteixpantijkauj Jehová akin chikauak tenojnotsa niman ika iyojlo yauj kampa sucursal kontitlani.

b Nitsauktoya 7 metstin ipan se celda tlen san kipiaya kanaj 4 metros cuadrados niman xkipiaya baño. Nonekiya nikochis ipan tlajli san ika se tlakentli.