Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

MILTIADIS STAVROU | TLAJTOUA ITECH INEMILIS

“Jehová nochipa yotechtlajpix niman yotechyekan”

“Jehová nochipa yotechtlajpix niman yotechyekan”

Ijkuak nejua nikpiaya 13 xiuitl nichantiya Trípoli (Líbano). Tinochimej akin titelpokamej katkaj tikuelitayaj tikimitaskej carros tlen panouayaj ipan ojtli. Sejpatipan se melak onikuelitak, katka se carro chichiltik tlen ualeuaya América, icarro katka se tlakatl de Siria. Melak onechmojkatlachialti ijkuak teopixki itech iglesia ortodoxa otechijli matiktemojmotlakan yejon carro pampa itlatki katka se iteixpantijkauj Jehová.

 Tejuamej otikijlikej ika tla tiktemojmotlaskiaj ueliskia tijkokoskiaj on tlakatl. San ika, yejua otechijli: “¡Xmiktikan! Niman xkuikan notlaken para nemomachipauaskej tla nenmoyesyotiaj”. Maski nejua nikuelitaya religión ortodoxa, sakin onijkauj, pampa onikitak kenon yejon teopixki melak tetlauelitaya. Ijkuak nontlanemilia itech yejuin, nikita ika nochi tlen nopan onochiuj onechpaleui manikixmati Jehová.

Ijkuak onikixmat Jehová

 Ijkuak nikonetl katka akin chantiyaj Trípoli tlatlamantikej katkaj. Sekimej oksekan ualeuayaj, sekimej okse tlajtojli tlajtouayaj niman kipiayaj okseki religiones. Nochi familias melak kuelitayaj tlen kichiuayaj niman noijki nofamilia. Nejua iuan nokniuan otokalaktijkej ipan se grupo tlen itoka Soldados de la Fe. a Yejon grupo kimixnamikiya iteixpantijkauan Jehová. Tejuamej xtikixmatiyaj nion se iteixpantijkauj Jehová, san ika, toteopixkauj yotechijlika ika yejuamej katkaj se grupo akin kixnamikiya iglesia ortodoxa griega niman kinyekanaya Jehová. Niman miyekpa otechijli ika ijkuak se tiknextiskiaj, matikuisokikan.

 Nejua xnikmatiya ika yeyimej nokniuan kema kimixmatiyaj sekimej iteixpantijkauan Jehová. Yejuamej xkinuisokiyaj, imiuan opeuj nomachtiaj Biblia, san ika, xpampa melauak kinekiyaj nomachtiskej, ijkon okichiujkej pampa kinekiyaj kimititiskej ika xmelauak tlen kijtouayaj. Se tonajli, ijkuak onajsik nochan onikitak ika ompa nemiyaj miyekej iteixpantijkauan Jehová. Yejuamej tlajtotoyaj itech Biblia iuan nofamilia niman seki vecinos. Melak onikualan, pampa oniknemili ika nokniuan nopatlaskiaj de religión. Ijkuak iniajtoya, se tovecino akin dentista katka niman iteixpantijkauj Jehová onechijli maka maniuiya niman manijkaki tlen kijtotoyaj. Se toamigo kiamapoujtoya Salmo 83:18 ipan noBiblia. Ijkuakon onikasikamat ika toteopixkauj otechkajkayaujka. Jehová xkatka se tlakatl akin kiyekanaya se grupo, ¡katka toTajtsin akin melauak!

Seki tiempo sakin ika yoninoapolaktijka.

 Pampa nejua niknekiya más nikixmatis Jehová, noijki opeuj ninokaua nochan ijkuak tokniuj Michel Aboud techonmachtiaya. Sejpa katka, se toamigo okitlajtolti itlaj tlen nejua noijki niknekiya nikmatis. Yejua okijli: “¿Tejua tikmati akinon okichijchiuj toTajtsin?”. Tokniuj Aboud okonteneuj se miston tlen ompa kistinemiya niman okijto ika mistontin xueli techasikamatij nion xkimatij kenon titlanemiliaj. Tejuamej noijki ijkon topan nochiua, miyek tlemach itech toTajtsin xueli tikasikamatij. Yejon onechpaleui manikmati tleka xnochi nikasikamatiya itech Jehová. Ipan 1946, ijkuak nikpiaya 15 xiuitl oninosentemakak itech Jehová niman oninoapolakti.

Melak niyolpaki pampa oninochiuj precursor

 Ipan 1948 opeuj nitekiti iuan nokniuj Hanna ipan itienda de fotografía. Ompa tlanakastlan tokniuj Najib Salem kipiaya italler de pintura. b Tokniuj Najib xnomojtiaya tenojnotsas, niman nochipa ijkon okichiuj hasta ijkuak omik, ijkuak kipiaya 100 xiuitl. Ijkuak tontenojnotsayaj okseki kalpamej nikitaya kenon tokniuj xnomojtiaya maski miyekej techtlauelitayaj. Nochipa kinextiaya akinon kinojnotsas itech Biblia, maski akin kinojnotsaya kipiaya okse religión. Tlen kichiuaya melak onechyolchikauj.

Najib Salem (akin nemi tlakuitlapan ika momayekmakopa) yejua melak onechpaleui.

 Se tonajli ijkuak nitekititoya otechtlajpaloko Mary Shaayah, se tokniuj de Líbano akin chantiya Estados Unidos. Maski kinpiaya ikoneuan niman melak tekitiya, noijki katka se kuajli precursora. Yejua okichiuj manikpatla ken nitlanemiliaya. Mary ouejkauj kanaj ome hora ika techijlitoya tlen ipan nochiuaya ijkuak tenojnotsaya. Ijkuak iyajtoya onechijli: “Milto, aman ika xtimonamiktia, ¿xtikuelitaskia timochiuas precursor?”. Onikijli ika xniueliskia pampa nonekiya nitekitis niman ijkon nikpiyas tlen noneki. Yejua onechtlajtolti: “¿Kech tikuikaj ika nikan titlajtotokej?”. Nejua oniknankili: “Kanaj ome hora”. Kuakon onechijli: “Xnikita tla tikpiya miyek tekitl amantsin. Tla mojmostla titenojnotsa ome hora, uelis timochiuas precursor. Xyejyeko ipan se xiuitl niman sakin tikijtos tla tijkajkauas noso ka”.

 Maski kampa oninoskalti tlakamej xkinkakij tlen kijtouaj siuamej, oniknemili ika kuajli tlen onechijli. Opanok ome metstli niman oninochiuj precursor, ipan enero de 1952. Niman 18 metstin sakin onechnotskej ipan clase 22 ipan iTlamachtil Galaad.

Ipan 1953 nofamilia niman noamigos onechitakoj ijkuak iniaskia ipan iTlamachtil Galaad.

 Ijkuak otlan tlamachtijli onechontitlankej Oriente Medio. Niman ijkuak xinikaxiltiaya se xiuitl oninonamikti iuan Doris Wood, se misionera akin ualeuaya Inglaterra akin noijki tlapaleuijtoya Oriente Medio.

Titenojnotsaj Siria

 Ijkuak yotonamiktijkaj otechontitlankej ipan ueyikalpan Alepo, Siria. Pampa xtechkauiliayaj matitenojnotsakan, sekimej akin tikimixmatiyaj techpaleuiayaj matikinnextikan akin tikinmachtiskiaj.

 Se tonajli, otiajkej ichan se siuatsintli akin kinekiya nomachtis Biblia. Ijkuak otechtlatlapouili yejua melak kuekuetlakatoya niman otechijli: “¡Xmotlajpiyakan! ¡Policías kemach yoonpanokej, kinekiyaj kimatiskej kanon nenchantij!”. Kuajli nesiya ika policías kimatiyaj kanon tontemachtiayaj. Otikominotskej tokniuan akin kitayaj kenon notenojnotsa Oriente Medio niman yejuamej otechijlikej matikisakan de yejon país. Melak otechajman tikinkauaskej akin tikinmachtijtoyaj, san ika, otikitakej ika ijkon Jehová techpaleuijtoya.

Jehová otechyekan ijkuak titlapaleuijtoyaj Irak

 Ipan 1955 otechontitlankej Bagdad (Irak). Melak totlajpiayaj ijkuak titenojnotsayaj. Maski san akinon ueliskia tiknojnotsaskiaj, más tikinnojnotsayaj akin itlaneltokayaj itech Cristo.

Iuan okseki misioneros ne Irak.

 Maski ijkon, tikyejyekouayaj kuajli tikinnotsaskej mosulmanes akin tikinnextiayaj ipan mercado noso ipan ojtli. Doris melak kuajli kimatiya itech tlenon nonojnotsas imiuan oksekimej. Kemantika ijkin kimijliaya: “Notaj nochipa kijtouaya ika toTajtsin xkeman itlaj uelis tikiyaniliskej” (Romanos 14:12). Niman sakin kimijliaya: “Nitlanemilis itech yejuin melak yonechpaleui, ¿tejua tlenon tiknemilia?”.

 Melak otikuelitakej titenojnotsaskej yeyi xiuitl ipan Bagdad. Pampa ompa xtechkauiliayaj titenojnotsaskej, otikinpaleuijkej tokniuan makitakan kenon kichiuiliskiaj. Noijki tikinpanoltiayaj tlanechikoltin ika tlajtojli árabe kampa tichantiyaj. Melak tiyolpakiyaj tikinseliskej asirios, se grupo akin kijtouaya ika tlaneltokaya itech Cristo. Ijkuak yejuamej kitayaj kenon kuajli touikayaj niman melak totlasojtlayaj, kasikamatiyaj ika tejuamej melauak tikchiuayaj ken Cristo (Juan 13:35).

Kampa tichantiyaj niman kampa tikinpanoltiayaj tlanechikoltin ne Bagdad.

 Se itech akin kuajli okiselijkej iTlajtol toTajtsin katka Nicolas Aziz, se tlakatl yolyemanki niman tenotski, yejua ualeuaya itech se familia armenio niman asirio niman melak kitlasojtlaya ifamilia. Nicolas niman isiuatsin Helen, nimantsin okineltokakej ika Jehová niman Jesús xsan no yejuamej (1 Corintios 8:5, 6). Ok nikilnamiki ijkuak Nicolas onoapolakti imiuan oksekimej 20 tokniuan ipan atentli Eúfrates.

Jehová techpaleuiya ipan Irán

Ne Irán ipan 1958.

 Ipan 14 de julio de 1958, opanok se ueyi tlauejli kampa omik tekiuaj Faisal II de Irak. Sakin tekiuajkej otechkixtijkej niman otechontotokakej Irán. Ompa otinenkej chikuasen metstin niman otikitakej kenon tikinnojnotsaskej akin xchanejkej.

 Ijkuak itikisaskiaj de Teherán, onechuikakej comisaría niman miyek onechtlajtlajtoltijkej. Ompa onikitak ika policías san techitstinemiyaj. Ijkuak onikis, nimantsin onikonots Doris niman onikijli tlen panotoya. Otikijtokej ika nonekiya tikisaskiaj de yejon país. Niman para maka topan itlaj nochiuaskia, nejua xninokuepaskia tochan niman xtoitaskiaj hasta ijkuak itikisaskiaj de yejon país.

 Doris okinexti kanon ueliskia nokauaskia hasta ijkuak toitaskiaj ipan aeropuerto. San ika, ¿kenon kichiuiliskia para policías maka makitakan ijkuak yaskia aeropuerto? Doris okitlajtlanili Jehová makipaleui.

 Opeuj chikauak kiyaui niman nochimej oniyanatoj niman xok yakaj nemiyaj ipan ojtli, hasta policías. Pampa ijkon opanok, Doris ouel oajsik aeropuerto. Yejua okijto: “¡Yejon tlen opanok katka se milagro!”.

 Ijkuak yotikiskaj de Irán, tokniuan oksekan otechontitlankej. Niman ompa tikinnojnotsayaj akin oksekan ualeuayaj niman kipiayaj okse religión. Ipan 1961 nejua nitlayekanketl katka ipan circuito niman tikomintlajpalouayaj miyekej tokniuan akin chantiyaj Oriente Medio.

Tikitaj kenon iespíritu Jehová techpaleuiya

 Ijkuak nitenojnotstinemiya Oriente Medio onikitak kenon iespíritu Jehová kichiua ika oksekimej kuajli manouikakan. Nikilnamiki kenon melak kualtsin ninonojnotsaya iuan Eddy niman Nicolas akin ualeuayaj Palestina niman nikinmachtiaya Biblia. Yejuamej melak kuelitayaj yaskej tlanechikoltin, san ika, okikajkaujkej nomachtiaj Biblia pampa melak kuelitayaj política. Oniktlajtlanili Jehová makinpaleui maajsi ipan inyojlo tlen melauak. Ijkuak okasikamatkej ika toTajtsin kipopolos nochi tlen tikixnamikij, yejuamej oksejpa opeuj nomachtiaj (Isaías 2:4). Okikajkaujkej política niman onoapolaktijkej. Sakin, Nicolas onochiuj se kuajli tlayekanketl ipan circuito.

 Ipan nochi países kampa tontlapaleuiayaj, otikitakej ika maski tokniuan miyek kixnamikiyaj, xkeman kikauayaj Jehová. Ika yejon, onikijto ika maski san kanon nikomintlajpaloskia tokniuan, nochipa nikinyolchikauaskia (Romanos 1:11, 12). Para ijkon nikchiuas nochipa nikilnamiki ika xmás niueyixtika ken oksekimej tokniuan (1 Corintios 9:22). Melak nechyolpaktiaya nikinyolseuis niman nikinpaleuis nochipa ijkuak kixnamikiyaj tlen xkuajli.

 Melak kualtsin tikitaskej kenon miyekej akin tikinmachtiayaj opeuj chikauak kitekichiuiliaj Jehová. Miyekej ononek kisaskej de inpaís ipampa miyek tlen xkuajli nochiua. San ika, melak yokinpaleuijkej tlanechikoltin de árabe ne Australia, Canadá, Europa niman Estados Unidos. Miyekej inkoneuan akin youejueyiyakej yonokuepkej Oriente Medio kampa noneki miyekej tokniuan matenojnotsakan. Melak techyolpaktia tikinpiyaskej miyekej tokniuan akin yonochiujkej ken tokoneuan niman toxuiuan.

Nochipa titlaneltokaskej itech Jehová

 Yotikitakej kenon Jehová nochipa yotechtlajpix niman yotechyekan. Niktlasojkamachilia pampa yonechpaleui maka sa manitechikoita. Tlen oniuel itech tokniuan akin melak yolchikaujkej onechpaleui para ouel nochimej nikinnojnotsas. Nochi tlen otikixnamijkej niman techajmanaya ijkuak oksekan tiayaj, otechpaleui matitlaneltokakan itech Jehová niman maka san totech matitlaneltokakan (Salmo 16:8).

 Ijkuak nontlanemilia kech yoniuejkauj ika niktekichiuilia Jehová, nikita ika melak miyek yokichiuj nopampa. Ijkon ken kijtoua nosiuatsin Doris, noneki nochipa tikueyichiuaskej Jehová maski texchiuilisnekiskej tlen xkuajli noso hasta techmiktisnekiskej. Nochipa niktlasojkamachilis Jehová pampa otechkauili matitenojnotsakan ipan Oriente Medio (Salmo 46:8, 9). Xtechmojtia tlen panos ika tlayekapan, pampa tikmatstokej ika Jehová kinpaleuis niman kintlajpiyas akin itech tlaneltokaj (Isaías 26:3).

b La Atalaya del 1 septiembre de 2001, páginas 22 a 26, otlajto itech inemilis tokniuj Najib Salem.