Hadia Öʼila?
Hewisa wa tola möi famaduhuʼö ösi Zura Niʼamoniʼö zi sambua gowe?
BA MUSEUM Bible Lands si so ba Yerusalem, so sambua gowe si no mutaruʼö iʼotarai me döfi 700-600 SM. Musöndra gowe daʼa ba dögi gara si no muʼogunaʼö tobali lewatö. Lö fandröndröu gotalua dögi gara andre ba Heberona si so ba Gizaraʼeli. No tesura wehede daʼa ba gowe andrö: ”Niʼelifi Yahweh Sabaot zotöi Hagaf andrö ono Hagav.” Hewisa wa tola ifaduhuʼö nösi Zura Niʼamoniʼö gowe andre? Ba gowe andre oroma wa töi Lowalangi Yehowa, mazui YHWH ba hurufo Heberaiʼo me föna, asese muʼogunaʼö ba waʼauri sero maʼökhö me götö Zura Niʼamoniʼö. Baero daʼö, no göi musöndra döi Lowalangi hegöi töi niha soʼamakhaita ba döi Lowalangi, ba dowa dögi gara tanö böʼö. Sanura towa andrö yaʼia daʼö niha si falukha hegöi saminiʼö yaʼira ba daʼö.
Imane Dr. Rachel Nabulsi moroi ba University of Georgia sanandrösa ba nisura andrö, ”Asese tesöndra döi YHWH ba daʼö. Daʼa zindruhu sinangea muʼameʼegö tödö. . . . Daʼa zangoromaʼö hawaʼamoguna döi YHWH ba waʼauri ndraono Gizaraʼeli hegöi ba niha Yehuda.” Daʼa zamaduhuʼö ösi Zura Niʼamoniʼö samaʼanö töi Lowalangi mazui YHWH ba hurufo Heberaiʼo me föna, ba zi hauga ribu kali. Asese göi moʼamakhaita döi niha ba döi Lowalangi.
Eluaha ”Yahweh Sabaot” si tesöndra ba gowe no mege yaʼia daʼö ”Yehowa samatörö saradadu zorugo”. Ba götö Zura Niʼamoniʼö, hulö asese laʼogunaʼö döi Lowalangi hegöi ngawua wehede ”Yehowa samatörö saradadu zorugo”. Daʼa göi zotuhini fangogunaʼö ngawua wehede ”Yehowa samatörö saradadu zorugo” ba Zura Niʼamoniʼö, si no tesura ba zi 283 kali ba teks asli Mbuku Niʼamoniʼö Heberaiʼo. Abölö oya tesöndra ngawua wehede andre ba mbuku Yesaya, Yeremia, hegöi Zakharia.